3 vaihe tuuligeneraattorin verkkoinvertterille

maanma

energiaonnellinen
Kauan sitten hankittu 3 vaihe tuuligeneraattori. Ostettu saksasta 400W teholupauksella.

Syöttö mikroinvertterille.

Eka ajatus olla käyttämättä alkuperäistä 12V säädintä. Että ei tavitsisi laittaa step up boosteria DC - DC jännitettä nostamaan. Uusi 24V säädin voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Jos itse yrittää tasurin kanssa niin normaalisti stabiloidaan tasasuunnattua jännitettä elkolla. Mitähän kapasiteetin pitäisi olla ? Muuta huomioitavaa ? Onko etua ts. järkevää edes miettiä ?
 

Mekaniker

Active member
Tuubissa on runsaasti ehdotuksia miten muuttaa tavallista auton generaattoria tuuligeneraattoriksi ja heillä on ollut käytössä kolmivaiheinen tasasuuntaus-silta joka sen jälkeen syöttää ihan tavallista verkko-invertteriä verkkoon. Luvaton teko?

Kovassa tuulessa tulee heti mieleen jännite kuormalla/ ilman kuormaa, eli miten korkea jännite se tuottaa?
Mitä tapahtuu sähkökatkolla kovassa tuulessa?
Siihen liitetty elektroniikka pitää kestää sen jännitteen

Tavallinen autonlaturi tuottaa ulkoisella magnetoinnilla ja ulkoisella tasasuuntaus-sillalla yli 100V...
Kestomagneetti generaattori ei taida olla heikompi
 

Jussi

Active member
Tämän videon lopussa noin 30min kohdalla
12V 200A autolaturi tuottaa ilman kuormaa 90V, kuormalla noin 70V

youtube ja hakukenttään CL8W5hipaLM
David Poz esittelee keksintöjä;-)

Kun vaihtaa tuo laturi 24V versioon?
Mulla on melko erilainen kokemus noista autolatureista. Ja kun kattoo käämimäärää, niin ei sieltä taida teoriassakaan kovin isosti jännää lähteä. Muutamasta kymmenestä kierroksesta paksua lankaa per vaihe ei kyllä tule... Kuormittamattomana voi kyllä piikit antaa jotain harhoja huippujännitteeseen.
En jaksa kattoo, onko sillä joku oudompi laturi noissa testeissäään. Kun en usko tuota.
 

korsteeni

Well-known member
heitin ihan lonkalta yamaha40 perämoottoriin parikin säädintä kun suurellakin akulla pyrki yli 16v
molemmat poksahti
mitatahan piti mitä sieltä tulee
hieman tyhjäkäyntiä reilummilla kierroksilla kuormittamattomana yli 60v
pienistä tehoista kun kyse niin siellä on nyt katkaisijoiden perässä kylmälaukkua, polttimoita jne tarpeen mukaan kun veneellä ajaessa yleensä ollaan paikalla siinä komentokeskuksessa
 

kotte

Well-known member
Tavanomaisesti roottorimagnetoiduilla auton vaihtovirtalatureilla on usein ongelmana, että magnetoinnin säätö ei pysy perässä, jos laitteen kuorma putoaa nollaan suhteellisen nopeasti. Tästä riippumatta on tietenkin äärimmäisen riskialtista erottaa kuorma nopeasti lähdöstä, koska käämien jäännösinduktanssi aiheuttaa väistämättä hyvin korkean jännitepiikin, joka saattaa hyvinkin rikkoa diodit.

Suoritin joskus kokeiluja ja otin sitten käyttöön polttomoottorilaturissa vanhalle 70A Boschin laturille (säädin integroitu hiilienpitimeen) suojakytkennän, jossa jonkin muutaman ampeerin luokkaa 15V zenerdiodin avuksi oli kytketty tehotransistori pieniohmisen kollektorivastuksen kanssa niin, että piiri imi luokkaa 16V ylittävän jännitteen, jollainen helposti muodostui, kun akkupuristimia käsiteltiin laturin käydessä. Tuo riitti mainiosti stabiloimaan jännitteen eli säädin sai juonesta kiinni ja piti jännitteen alkushokin jälkeen nätisti n. 14V:ssa, vaikka puristin irroitettiin akusta. Ilman suojaa jännite nousi jonnekin 30V:n hujakoille, kun antoi magnetoinnille hiukan apuvirtaa aluksi ja jätti akkupuristimet irti. Tuollainen kytkentä voisi hyvinkin toimia mikroinvertterin kanssa, kunhan järjestää alkumagnetoinnin tavalla tai toisella (voi olla vaikeaa ilman akkua). Kestomagneettigeneraattorilla en menisi edes yrittämään ja etenkään ilman vastaavia suojauksia, joiden tulee kaiken huipuksi kestää jatkuvaa kuormaa toisin kuin sähkömagnetoidulla laturilla.

Sopii esimerkiksi kokeilla tavallista polkupyörän dynamoa akkuporakoneella pyörittäen, miten hirmuisen jännitteen keskomagneettigeneraattori voi muodostaa suurella pyörimisnopeudella (polkupyörän dynamon kaltainen laitehan ei pidä jännitettää alkuunkaan vakiona, vaan sen sijaan antaa riittävällä tai sitä suuremmalla kierrosnopeudella kuorman aiheuttaman jänntteen rajoissa hyvin tarkasti vakiona pysyvän vaihtovirran, mikä menetteli hehkulamppupolttimoiden aikaan, kunhan polttimon jännite- ja tehomitoitus oli täsmälleen sopiva, mutta on toisaalta aivan mainio teholähde vähintään riittävän tehon kestäville ledeille jopa ilman minkäänlaista muuta liitäntälaitetta kuin tasasuuntaus).

Auton laturin tuottama taajuus taitaa järkevällä pyörimisnopeusalueella olla aivan liian suuri verkkokäyttöön, eli tarvitaan tosiaankin 24V laturi (joka siis tuottaa n. 28V) ja sen perään mikroinvertteri. Vaikea sanoa, miten mikroinvertteri osaa sopeutua laturin jossakin määrin aaltoilevaan jännitteeseen (ilman akkua aaltoilu on kuitenkin useiden volttien luokkaa). Tämä voi sotkea MPPT:n toimintaa.
 

Mikkolan

Member
Laturin jännite tosiaan voi pompsahtaa 50 - 80 V tasolle helposti ( 12 V ). Vaihtovirtalatureissa onkin "syöksydiodiksi"- kutsuttu komponentti, joka oikosulkee yli 50 V jännitteen ( aika korkea jännite 12 V järjestelmälle ? ).
12 V laturin saa toimimaan 24 volttisena jos vaihtaa 24 V säätimen. Vaikka magnetointi saa silloin tuplajännitteen niin laturin teho rajautuu kuitenkin raudan kyllästymiseen ja pieneen käämimäärään.
Joskus muinoin tinailin tasavirtalatureihin parilla trasistorilla ja zenerillä toimivia jänniteensäätäjiä mekaanisten "särisijöiden" tilalle. Siihen aikaan oli muotia muuttaa -6 V autoja + 12 volttisiksi. Sama periaate vaihtovirtalaturissakin eli voi tehdä juuri sitä jännitettä mitä haluaa
 

Jussi

Active member
12 V laturin saa toimimaan 24 volttisena jos vaihtaa 24 V säätimen. Vaikka magnetointi saa silloin tuplajännitteen niin laturin teho rajautuu kuitenkin raudan kyllästymiseen ja pieneen käämimäärään.
Tää kohta on oikein. Vaan ei siitä tehoa saa ulos, kun se käämi ei tosiaan riitä. Älkää käyttäkö noita huippujännitteitä minään sellasena, et siitä saa mitä haluaa juttuna. Kun ei saa sillä käämimäärällä.
 

Mikkolan

Member
Tää kohta on oikein. Vaan ei siitä tehoa saa ulos, kun se käämi ei tosiaan riitä. Älkää käyttäkö noita huippujännitteitä minään sellasena, et siitä saa mitä haluaa juttuna. Kun ei saa sillä käämimäärällä.
Laturissa taajuus on 5 - 6 kertainen 50 Hz koneisiin verraten, jolloin käämin määrä on 1 /5 -1/6 vastaavasta 50 Hz laitteesta. Staattorin pieni rautapoikkipinta on suurin tehon rajoite mutta ei rajoita jännitettä.
 

Mikkolan

Member
Kauan sitten hankittu 3 vaihe tuuligeneraattori. Ostettu saksasta 400W teholupauksella.

Syöttö mikroinvertterille.

Eka ajatus olla käyttämättä alkuperäistä 12V säädintä. Että ei tavitsisi laittaa step up boosteria DC - DC jännitettä nostamaan. Uusi 24V säädin voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Jos itse yrittää tasurin kanssa niin normaalisti stabiloidaan tasasuunnattua jännitettä elkolla. Mitähän kapasiteetin pitäisi olla ? Muuta huomioitavaa ? Onko etua ts. järkevää edes miettiä ?
Tuntematta tuota generaattoria tarkemmin mutta jos siinä on samanlainen magnetointi kuin noissa auton latureissa niin onnistunee tuo säätimen muuttaminen 24 voltiksi tai isommaksikin jos tarve vaatii.
3-vaiheisessa on rippeliä melko vähän joten konkkankaan ei tarvitse olla tolkuton. 24 voltilla virta pienenee puoleen ja itse asiasa konkalla tasataan virtaa. Jos virta on 16 A niin rippeli ehkä 2 A täydellä teholla ja kuormalla. Parin ampeerin rippelin tasaamiseen riittänee n. 3000 uF ( joku osaavampi pystyy laskemaan tarkemmin ).
 
Ylös