Tavanomaisesti roottorimagnetoiduilla auton vaihtovirtalatureilla on usein ongelmana, että magnetoinnin säätö ei pysy perässä, jos laitteen kuorma putoaa nollaan suhteellisen nopeasti. Tästä riippumatta on tietenkin äärimmäisen riskialtista erottaa kuorma nopeasti lähdöstä, koska käämien jäännösinduktanssi aiheuttaa väistämättä hyvin korkean jännitepiikin, joka saattaa hyvinkin rikkoa diodit.
Suoritin joskus kokeiluja ja otin sitten käyttöön polttomoottorilaturissa vanhalle 70A Boschin laturille (säädin integroitu hiilienpitimeen) suojakytkennän, jossa jonkin muutaman ampeerin luokkaa 15V zenerdiodin avuksi oli kytketty tehotransistori pieniohmisen kollektorivastuksen kanssa niin, että piiri imi luokkaa 16V ylittävän jännitteen, jollainen helposti muodostui, kun akkupuristimia käsiteltiin laturin käydessä. Tuo riitti mainiosti stabiloimaan jännitteen eli säädin sai juonesta kiinni ja piti jännitteen alkushokin jälkeen nätisti n. 14V:ssa, vaikka puristin irroitettiin akusta. Ilman suojaa jännite nousi jonnekin 30V:n hujakoille, kun antoi magnetoinnille hiukan apuvirtaa aluksi ja jätti akkupuristimet irti. Tuollainen kytkentä voisi hyvinkin toimia mikroinvertterin kanssa, kunhan järjestää alkumagnetoinnin tavalla tai toisella (voi olla vaikeaa ilman akkua). Kestomagneettigeneraattorilla en menisi edes yrittämään ja etenkään ilman vastaavia suojauksia, joiden tulee kaiken huipuksi kestää jatkuvaa kuormaa toisin kuin sähkömagnetoidulla laturilla.
Sopii esimerkiksi kokeilla tavallista polkupyörän dynamoa akkuporakoneella pyörittäen, miten hirmuisen jännitteen keskomagneettigeneraattori voi muodostaa suurella pyörimisnopeudella (polkupyörän dynamon kaltainen laitehan ei pidä jännitettää alkuunkaan vakiona, vaan sen sijaan antaa riittävällä tai sitä suuremmalla kierrosnopeudella kuorman aiheuttaman jänntteen rajoissa hyvin tarkasti vakiona pysyvän vaihtovirran, mikä menetteli hehkulamppupolttimoiden aikaan, kunhan polttimon jännite- ja tehomitoitus oli täsmälleen sopiva, mutta on toisaalta aivan mainio teholähde vähintään riittävän tehon kestäville ledeille jopa ilman minkäänlaista muuta liitäntälaitetta kuin tasasuuntaus).
Auton laturin tuottama taajuus taitaa järkevällä pyörimisnopeusalueella olla aivan liian suuri verkkokäyttöön, eli tarvitaan tosiaankin 24V laturi (joka siis tuottaa n. 28V) ja sen perään mikroinvertteri. Vaikea sanoa, miten mikroinvertteri osaa sopeutua laturin jossakin määrin aaltoilevaan jännitteeseen (ilman akkua aaltoilu on kuitenkin useiden volttien luokkaa). Tämä voi sotkea MPPT:n toimintaa.
