3,3c/w 41.2kw aurinkovoimala taloudellinen kannattavuus - 7v takaisinmaksu?

eros

Member
Hei ajatuksena olisi tuoda maahan muutama ~40kw aurinkovoimala. Avaan keskustelun siitä kuinka kannattava investointi sellainen on/olisi ja ketkä olisi kiinostuneet tilaamaan setin.

1.) Olen päätynyt seuraaviin hintoihin, 104kpl 400w panelia (4 pallettia, 2mx1m, monikide) ja 40kw (saa kuormittaa +10% / 64A) iMars BG40KTR invertteri + 400M 4mm² johtoa + MC4 liittimet (Paketti ei sisällä telineitä):
* petohintaan: 13666eur alv24% vapaasti varastosta eteläsuomessa. Toimitusaika n. 2kk. ~4% varausmaksu, maksuehdot 7pv toimituksesta.

2.) Voimalaan tulisi/olisi järkevää tehdä 6kpl paneliryhmiä seuraavasti:
- 5kpl ~45⁰ kulmaan etelään suunnattuna 17panelia/ryhmä (myyntisähkö, pellonlaitaan ~80m rivi.)
- 1kpl ~5⁰ (vesi valuu pois) kallistuksella rivistön taakse (pohjoispuolelle) 18 panelin ryhmä kalastamaan pohjoissuunnasta paistavaa aurinkoa kesällä, aamun ja illan tunteihin -> kohtuullinen tuotto omaankäyttöön++. Tästä ryhmästä jonkin katoksen katto ~30m²?
-> yht 103 panelia 41.2kw, yksi paneli jää varaosaksi.

3.) Puutelineisiin menee kilsan verran painekyllästettyä 2x4":sta, jonkin verran pilariharkkoja, harjaterästä, pilarikenkiä, maaporareikiin betonia yms. En ole tarkkaan laskenut mutta luultavasti jossain 2-4ke hintaluokassa liikutaan. (25cm/80cm maaporaa vuokrataan. )

4.) Investointituet 20-30% hankintahinnasta, maaseudulla luonnolliselle henkilölle ok, muualla pitaa olla firma..

5.) Taloudellinen kannattavuus:
* myyntisähkö luonnollinen henkilö ilman alv, n. 5c/kwh, noin laskelma 8760h/a * 40kw * 11% (kapasiteettikerroin) * 0.05e= 1927eur
ja 13666e/1927e/a=~7a.
Huomattavaa on mahdollisuus ARA:n 50% investontitukeen, jolloin takasinmaksu jopa 3.5a !!

* myyntisähkö firma (OY/KY/TMI), alv velvollinen, investointi alv-tilikautena1 ja tuotot seuraavina tilikausina:
13666e = 11021e alv0% (investointien alvit saa takasin tilikautena 1, tee firma ja investoinnit loppuvuonna, lyhyt tilikausi..)
5c/kwh + alv=6.2c/kwh ----> 8760h/a * 40kw * 11% * 0.062e=2389e/a (alv alarajahuojennus täysimääräisenä <15ke/a, ts. 6 settiä mahtuisi rajoihin..)
ja 11021e/2389e/a= 4.6a !!<-- varsin mielenkiintoinen luku??

* edelleen firmana saa investointitukia jotka madaltaa hankintahintaa ainakin 20%, mahdollisesti 30%, jos jaettavia tukisummia on vielä
jäljellä..
** Jos on omaa käyttöä, niin takasinmaksuaika luonnollisesti lyhentyy.
*** Firmalla johon kertyy rahaa omistaja keksinee sopivia investointikohteita, jottei turhia veroja joudu maksamaan (muuten ~20%,
alkuvuosina toki poistot hoitaa homman)

Minusta nämä luvut on aika mielenkiintoisia..

6.) Kuinka moni olisi halukas tilaamaan em. 41.2kw aurinkovoimala setin 13666e (alv24%) hintaan ja maksamaan ennakko varausmaksun 500e
(palautetaan jos
menee vituix. Suomalainen OY, ja lisää informaatiota paneleista + invertteristä seuraavassa viestissä ).
Kuinka moni olisi ylipäätään kiinostunut em. setistä, mutta ei uskalla maksaa varausmaksua?
Entä puolikkaasta setistä ts. sama 40kw invertteri ja kaksi pallettia paneleita? (tämän hinta vielä auki mutta tod näk 7123eur alv24% riittää)
Entä 10kw mikrosetistä, ts. yksi palletti paneleita =10.4kw, BG10KTR invertteri + 100m piuhaa + liittimet hintaan 3799eur alv24%

40kw BG40KTR mahtuu 3~63A liittymään, joka on aika yleinen ja korotusmahdollisuus on lähes kaikkialla..
10kw BG10KTR:n voi laittaa 3~16A töpseliin.

ps. Sopiva lava-auto + kuski joka olisi kiinostunut jakelemaan voimaloita on myös hakusessa.

T:Eerin (0405205030) http://ns2.eerin.fi/avoimala/
 
Viimeksi muokattu:

eros

Member
Tässä vähän tietoa iMars BG40KTR invertteristä. Onko kellään käyttökokemuksia/kommentteja ko. laitteesta tai sisarmalleista?


10kw paketin invertteri:

Ja tässä 400w panelin tiedot:

34kw 43-asteen ja 7.2kw 5-asteen paneliryhmien kombinaatio lentokentän laidalle, 5% loss:

34536.12 kWh + 6181.22 kWh = 40717 .34kwh / vuosi. Valitettavasti laskuri ei osaa tehdä tuntiennusteita(?) Mutta kesäaamun pohjoisen paiste osuu edes hiukan 7.2kw 5⁰ paneliryhmään lähes auringon noususta lähtien, joten omasähköä pitäisi tulla aamuvarhaisesta iltamyöhään. Yksittäinen 5⁰ 7.2kw ei myöskään laske vuosituotantoa, kun n. prosentin verran, eli aika hyvä lähes tasakattona. Olisi mielenkiintoista kokeilla sitä kallistettuna -5⁰..-15⁰ kulmaan ts. pohjoiseen mutta laskuri ei osaa.. Voisi olla perusteltua jopa lisätä toinen 5⁰ ryhmä, jolloin "katon" osuus kasvaisi ~60m² kokoon ja siitä saisi jo jonkunlaisen traktori tms. vajan. Tämä toki vaatii aukeaa, ei puita lähettyvillä.

Suomen toiseksi edullisimmat panelit löysin Thermosunilta täysinä palletteina 312eur/kw, eli 41.6kw maksaisi 12990eur. 13666-12990=676eur, ei jää paljoa thermosunin vaihtoehdossa piuhoille ja invertterille. Lisäksi Thermosunilta olisi otettava viisi täyttä pallettia -> 13350eur.
Olen vielä siinä uskossa, että 13666eur hinta on suomen halvin ja aika kova tarjous.

Pientalon omistajalle jopa 50% ARA:n energiaavuastustuki aurinkoenergiajärjestelmille (toiseksi viiminen sarake):

Kuntasektorille aurinkosähkankkeiden tuki 25%

Yrityksille aurinkosähkötuki 20%

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:

eros

Member
VDE 4105 2011 serti ei kelpaa enää uudisasennuksiin.

Kiitos kommentista, entä ne kaksi uudempaa, jota german sertifikaattipaperissa on? ts.
VDE V 0124-100:2012
VDE 0126-1-1:2013
Paperi on päivätty 2018, onko sen jälkeen tullut jotain uusia vaatimuksia?

Noita sertifikaattipapereita on myös muutama lisää, pistin saksan oman jakoon, kun se on EU:ta..

T:Eerin
 

maanma

energiaonnellinen
Päiväys ei ole sertifikaatti. Jos vakavasti haluat juuri ko. invertteriä niin kysyt valmistajalta tuon 2018-11 yhteensopivuus paperin. Valmistajan tai maahantuojan yhteensopivuusvakuutus riittää tällä hetkellä.
 

eros

Member
Päiväys ei ole sertifikaatti. Jos vakavasti haluat juuri ko. invertteriä niin kysyt valmistajalta tuon 2018-11 yhteensopivuus paperin. Valmistajan tai maahantuojan yhteensopivuusvakuutus riittää tällä hetkellä.

Tjaa no kait mä sitten olen maahantuoja ja voin vakuutella, että se täyttää kaiken tarvittavan.. ;)

Valmistajan datasheetti luettelee "grid qualification" kohdassa NB/T 3200-2013, TUF,CE,VDE0126-1-1,VDE-AR-N4105,G59/3,C10/11,TF3.2.1,AS/NZS,4777.2:2015,EN61000-6-1:4,EN61000-11:12,IEC62109-1:2010,PEA,ZVRT

Ja EMC kohdassa: VDE-AR-N4105, AS4777/3100, CQC

Eli tuon perusteella sen pitäisi kelvata jopa Kymenlaakson sähköllekin. Tosin kymenlaakson sähkölle ei kelpaa töpselin perässä oleva tuotantovekotin, joten sillä alueella sähkömies joutunee sen kytkemään kiinteästi.

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
Tuo on sen kokoinen paketti vaikka puolitettuna, ettei kovin monella ole riittävää sähköliittymää laitteiston kytkentään. Tämä siksi ettei jakeluverkossa riitä potku pääsulakkeiden noston tai kulutuskohteen mittarikaappi pitäisi vaihtaa kapasiteetiltaan isommaksi jotta päänallien kokoa voisi kasvattaa.

Mutta tuo yritykseen liittyvä laskelma toimii jos on laskutettavaa tuloa riittävästi. Pelkkä ylijäämäsähkön myynti ei riitä. Toisekseen tuo huojennus on tuloa mistä maksetaan taas verot eli laskelmassa on pieni fipa sen osalta.
 
Viimeksi muokattu:

Puuha

Well-known member
Että ymmärretään kun ulosantini on sellainen kuin on; Jos haluaa tuon huojennuksen ei voi olla tilikauden arvonlisävero negatiivinen. Tarkoittaa ettei tilikauden ostojen arvonlisävero ole enemmän kuin myynnistä kertyneet. Siksi yksistään ylijäämän myynti ei riitä vaan pitää olla muutakin laskutettavaa toimintaa.
 

eros

Member
Tuo on sen kokoinen paketti vaikka puolitettuna, ettei kovin monella ole riittävää sähköliittymää laitteiston kytkentään. Tämä siksi ettei jakeluverkossa riitä potku pääsulakkeiden noston tai kulutuskohteen mittarikaappi pitäisi vaihtaa kapasiteetiltaan isommaksi jotta päänallien kokoa voisi kasvattaa.

40kw -> 63A pääsulakkeet
20kw (=40kw invertteri mutta tehot tiputettuna/ paneleita vähemmän) 35A pääsulakeet
10kw -> 25A pääsulakkeet (16A riittää, mutta 25A liittymäkoko taitaa olla pienin mitä suomessa yleisesti myydään)

Mittakaappi usein erillinen sulaketaulusta? Päänalleilta voi haaroittaa omaan 63A haaraan uuteen sulakekaapiin ja säästää vanhan. Tulee luultavasti halvemmaksi, kuin kaapin vaihto?

Ja jakeluverkossa 63A pääsulakkeet saa hyvin moneen paikkaan. Ei tietty kaikkialle. Kysyttävä omalta verkkoyhtiöltä. Verkkoyhtiölle on myöskin merkitystä onko kyseessä tuotantoliittymä vai kulutusliittymä. Alle 2MVA tuotantoliittymä tapauksissa verkkoyhtiö ei saa laskuttaa verkon vahvistuksesta tulevia kuluja.
Eli kysy omalta verkkoyhtiöltäsi.
Luultavasti pääsulakkeiden suurentamisesta tuleva kulu ei ole oleelisen suuri suhteutettuna investoinnin kokoon. Ja saahan ko. kulun vähentää verotuksessa.

Mutta tuo yritykseen liittyvä laskelma toimii jos on laskutettavaa tuloa riittävästi. Pelkkä ylijäämäsähkön myynti ei riitä. Toisekseen tuo huojennus on tuloa mistä maksetaan taas verot eli laskelmassa on pieni fipa sen osalta.

Että ymmärretään kun ulosantini on sellainen kuin on; Jos haluaa tuon huojennuksen ei voi olla tilikauden arvonlisävero negatiivinen. Tarkoittaa ettei tilikauden ostojen arvonlisävero ole enemmän kuin myynnistä kertyneet. Siksi yksistään ylijäämän myynti ei riitä vaan pitää olla muutakin laskutettavaa toimintaa.

En ymmärrä kommenttiasi "laskutettavaa tuloa riittävästi". Sähkön myynti on verollista touhua ihan ekasta eurosta alkaen. Verottoman myyntihinnan päälle saa laskuttaa alvin jos on alv velvollinen taho. Energiayhtiö maksaa ihan kiltisti alv:n myyntihinnan päälle, kunhan toimitat dokumentit, että olet alv velvollinen.
Sikäli hiukan erehdyin vapaan liikevaihdon määrä onkin vain 10ke/vuosi, ei 15ke. ts. ei kannata laittaa kuutta settiä yhteen firmaan, vain neljä, ts. ~160kw.


Jos tohon syöttää myynniksi 2500e, tilitettäväksi veroksi 484e ja ostojen vähennettäväksi veroksi vaikka 20e (esim sähkölaskuja ~100e), niin laskuri antaa alarajahuojennuksen määräksi 464e, eli täsmää, kaiken saa takasin.

Edit hups, myyniksi syötettävä tietty myynti verottomana, eli 2000e, veroksi 480, mutta ei muuta lopputulosta. Mutta. viisi settiä menee yhteen yhtiöön.

Sitten taas jos ostat tavaraa sähköä myyvään firmaasi, niin menetät myynnin alv:n tuomaa hyötyä, koska ostot vähennetään myynnistä. Fiksu yrittäjä ostaa tässä tapauksessa verotonta tai matalaveroista kamaa firmaan, jos siis haluaa verotuksessa poistettavaa arsenaalia kerätä.

Sitten se mitä väität "fipa", niin kyllä alv-huojennuksesta tuleva tulo on verotettavaa ihan samalla lailla, kun sähkön myyntikin. Mutta kun ko. firmalla on ainakin alkuvuosiksi riittävästi poistettavaa arsenaalia paneleissa, invertterissä ja rakennuskuluissa, niin verotettavaa tuloa ei synny.
Kannattaa myöskin huomioida, että jos asennus on muualla, kuin firman kotipaikassa, niin konttorilta paneleille ajettava matka kelpaa kilometrikorvauksiin. Pitäähän voimalaa aina silloin tällöin tarkistaa ja joskus paneleita ehkä pestä ja raapata kuurasta jne. et. omalla autolla ja ajopäiväkirjalla voi tehdä myös melkoisen loven firman tulokseen. Ettei siis pääse kovin helposti syntymään tilannetta, että firma menee oleellisesti voiton puolelle ja joutuisi huimia 20% (OY) tuloveroja maksamaan.

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:

Puuha

Well-known member
Ihmeen helpolta saat homman kuullostamaan. Omat oppirahat on tullut jo maksettua.

Totta kai kannattaa kilometrit veloittaa jos voi, kuten myös päivärahat 43 euroa päivä kun homma kestää yli 12h ja matka kohdistuu toiselle paikkakunnalle. Se vain vaatii että kassassa on rahaa.

Kilometreissä haasteeksi verottajan näkemys yksityisajoista mikäli "konttori" on kotona tai koti osoitteessa. Helposti kodin ja voimalan välinen matka luokitellaan työssäkulkemiseksi ollessa ainut tulonlähde ja on luokiteltu verottajan silmissä yksityisajoksi eikä näin voida yritystä veloittaa.
 

korsteeni

Well-known member
Kannattaa myöskin huomioida, että jos asennus on muualla, kuin firman kotipaikassa, niin konttorilta paneleille ajettava matka kelpaa kilometrikorvauksiin. Pitäähän voimalaa aina silloin tällöin tarkistaa ja joskus paneleita ehkä pestä ja raapata kuurasta jne. et. omalla autolla ja ajopäiväkirjalla voi tehdä myös melkoisen loven firman tulokseen. Ettei siis pääse kovin helposti syntymään tilannetta, että firma menee oleellisesti voiton puolelle ja joutuisi huimia 20% (OY) tuloveroja maksamaan.

T:Eerin

Matkakulut saa aina vähentää, ne on ihan normi menoja eikä kotipaikalla ole merkitystä. En usko että matkakulujen vähennyksen takia kannattaa panelit viedä toiselle puolen suomea. Verotusasioissa ei kannata antaa mopon keulia liikkaa, voi kiepsahtaa ympäri.
 

eros

Member
Ihmeen helpolta saat homman kuullostamaan. Omat oppirahat on tullut jo maksettua.

Kyllä se on tuskaa pitää ajopäiväkirjaa ja kahdenkertaista kirjanpitoa, joka kuitti talteen, vuosittainen kuittirumba jne. Kannattaa toki jos tuhansia alkaa saamaan vuodessa. Nim. yrittäjänä ollaan..

Totta kai kannattaa kilometrit veloittaa jos voi, kuten myös päivärahat 43 euroa päivä kun homma kestää yli 12h ja matka kohdistuu toiselle paikka kunnalle. Se vain vaatii että kassassa on rahaa.

Kilometreissä haasteeksi verottajan näkemys yksityisajoista mikäli "konttori" on kotona tai koti osoitteessa. Helposti kodin ja voimalan välinen matka luokitellaan työssäkulkemiseksi ollessa ainut tulonlähde ja on luokiteltu verottajan silmissä yksityisajoksi eikä näin voida yritystä veloittaa.

Päivärahaa saa vain pari vuotta samaan kohteeseen, toki onhan sekin kiva lisä. Miksi vaatisi, että kassassa on rahaa? Senhän voi kirjata velaksi omistajalle ja tappioksi verotuksessa, vanhenee kymmenessä vuodessa.

Siis jos sulla on firma koti osoitteessa ja kirjanpito kotona, niin teet konttorilla kirjanpitoja ja tulevaisuus suunittelua, hoidat laskujen maksun, hankit tietokoneet nettiyhteyden+puhelimen (huomioi verotusarvot omassa verotuksessasi, aina ei kannata). Sitten kun on aika käydä voimalalla / voimaloilla, niin menet omalla autolla ja pidät ajopäiväkirjaa kaikista ajoista. Niin siis onko tälläisessä tapauksessa verottaja jotenkin onnistunut siirtämään firman kotipaikan johonkin näreeseen, missä ei välttämättä ole mitään toimistoa? Onko oikeuskäytäntöä, linkkejä? Entä jos voimaloita on kahdessa paikkaa?

Se,että olet toiminimi ja käyt omalla autolla keikoilla eri paikoissa, eikä ole omaa hallia, niin saattaa lipsahtaa verottajalta työmatka-ajoksi. Toki jos se on tarpeeksi etäällä ja hankaliin aikoihin, ettei pääse julkisella, niin 21c hyödyn saa omaan progressiiviseen ansiotuloverotukseen. Toki tulot pitää olla jossain 30ke+ tasolla (~40%vero), jotta hyödyttää yhtä paljon, kuin 41c/km 20% verotetussa OY:ssä.

T:Eerin
 
Viimeksi muokattu:

eros

Member
Matkakulut saa aina vähentää, ne on ihan normi menoja eikä kotipaikalla ole merkitystä. En usko että matkakulujen vähennyksen takia kannattaa panelit viedä toiselle puolen suomea. Verotusasioissa ei kannata antaa mopon keulia liikkaa, voi kiepsahtaa ympäri.

Ei ole vähennyskelpoisia, jos sulla on firma samassa osoitteessa panelien kanssa. Se on silloin kotoa-paneleille työmatkakulu (max 21c/km tms. henk.koht verotuksessa.)
Ja jos sulla on firma kotona, teet töitä kotona edes hiukan ja sitten omalla autolla + ajopäiväkirjalla siirrät OY:stäsi 41c/km omaan taskuun verotta, niin on sillä merkitystä. 15km etäisyys on ainakin joku raja, 100km joku toinen raja, jonka ylittämällä ainakin saa korvaukset, päivärahat, yömatkarahat jne.

Jos vuoden aikana ajat kymmenen kertaa panelien luokse 100km päähän (mökillä? Tuleeko siitä ongelmia verottajan kanssa?) se on 2000tkm/a, eli 820e firmalle kulua ja saman verran omaan taskuun verotta.
Rahastamisen firmasta voi aloittaa jo kun panelikenttää rakentaa, silloin saa helposti päivärahat ja kilsat laskutettua melko mehevänä pottina firman velkoihin omistajelle.
Niin siis firmanhan rahoittaa omistaja, 2500e osakepääoma, jota ei saa ulos, mutta kaiken muun velan mitä putiikki lainaa omistajalta saa sitä mukaa takasin, kun rahaa kertyy firmaan. Rakennuskulut pitänee kirjata investoinniksi, puurakenteinen rakennelma 20% vuosipoisto, toki jos saa rakennelman hankinnat alle 850e erissä ja yht. max. 2500e/vuosi, niin sen voi kirjata suoraan kuluksi. Panelit ja invertterin voinee kirjata koneet&kalusto sektorille, eli 25% poisto-oikeus. Tosin liikaa poistoja ei kannata tehdä, koska tappiot mitä niistä seuraa vanhenee kymmeneen vuoteen.

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
Se on ihan sama onko toiminimi, ky, ay, oy tai osuuskunta.

Kilometrejä voi laskuttaa jos hoidat yrityksen asioita. Haet tarvikkeita, viet tarvikkeita, hoidat paperihommia muualla, muttet siihen että kuljet tekemässä töitä kustannuspaikalla kuten puhdistamassa lumia, kuuraa, pesemässä kenttää, korjaamassa vikaa, lukemassa mittaria, jne. Ne ovat yksityisiä ajoja kodin ja työpaikan välillä.

Sitten siihen kassaan. Jos laskutat kulkemisesta ja päivärahoista yritystä jonka kassassa ei ole katetta ei se näytä kovin hyvältä pitkässä juoksussa ja osoittaa tahallisuutta omistalta. Riittää syyksi verottajalle purkaa oy.
 

korsteeni

Well-known member
Ei ole vähennyskelpoisia, jos sulla on firma samassa osoitteessa panelien kanssa. Se on silloin kotoa-paneleille työmatkakulu (max 21c/km tms. henk.koht verotuksessa.)
Ja jos sulla on firma kotona, teet töitä kotona edes hiukan ja sitten omalla autolla + ajopäiväkirjalla siirrät OY:stäsi 41c/km omaan taskuun verotta, niin on sillä merkitystä. 15km etäisyys on ainakin joku raja, 100km joku toinen raja, jonka ylittämällä ainakin saa korvaukset, päivärahat, yömatkarahat jne.

Jos vuoden aikana ajat kymmenen kertaa panelien luokse 100km päähän (mökillä? Tuleeko siitä ongelmia verottajan kanssa?) se on 2000tkm/a, eli 820e firmalle kulua ja saman verran omaan taskuun verotta.
Rahastamisen firmasta voi aloittaa jo kun panelikenttää rakentaa, silloin saa helposti päivärahat ja kilsat laskutettua melko mehevänä pottina firman velkoihin omistajelle.
Niin siis firmanhan rahoittaa omistaja, 2500e osakepääoma, jota ei saa ulos, mutta kaiken muun velan mitä putiikki lainaa omistajalta saa sitä mukaa takasin, kun rahaa kertyy firmaan. Rakennuskulut pitänee kirjata investoinniksi, puurakenteinen rakennelma 20% vuosipoisto, toki jos saa rakennelman hankinnat alle 850e erissä ja yht. max. 2500e/vuosi, niin sen voi kirjata suoraan kuluksi. Panelit ja invertterin voinee kirjata koneet&kalusto sektorille, eli 25% poisto-oikeus. Tosin liikaa poistoja ei kannata tehdä, koska tappiot mitä niistä seuraa vanhenee kymmeneen vuoteen.

T:Eerin

Älä viitti, minulla on ollut noita firmoja ja on vieläkin, osakeyhtiökin, nytkin, kirjanpito on on kyllä hanskassa, en viitsi tuollaisista näpertelyistä väännellä.
Jatkakaa vain itse aiheesta ketä kiinnostaa jos tuottoa ei muuten synny kuin..................
 

Savonius

Well-known member
Siirron kuukausimaksu on meillä hiukan alle 26 euroa kuussa. Vaihdan päävarokkeet 63A jolloin kuukausimaksu nousee pikkuisen eli 122,90 euroon kuussa. Paneeleista pitää siis kertyä vajaa sata euroa vuoden jokaisessa kuussa pelkästään nousseen siirron kuukausimaksun erotuksen maksamiseen.
 

Puuha

Well-known member
20kw (=40kw invertteri mutta tehot tiputettuna/ paneleita vähemmän) 35A pääsulakeet
Ei, sillä 35A pääsulakkeiden taakse ei voida kytkeä 40kW tehoista verttiä vaan enintään 24kW vertti. Pääsulakkeiden arvoa kun ei saa ylittää ja toinen asia mikä on ettei pääsulakkeiden kanssa saisi olla niiden jälkeen saman virrankeston omaavia sulakkeita. Tämä siksi että silloin paukahtaa heikoin sulake ensin. Siksi Pääsulakkeiden jälkeen käytetään aina arvoltaan pienempiä sulakkeita. Tarkoittaa siis että 35A pääsulakkeiden alla seuraava koko on 25A minkä vastaa 17,3kW tehoa.

Jos halutaan 64A sulakkeet 40kW vertille pitää hankkia 3x80A liittymä tai vastaavasti 3x64 liittymässä kahdelle 3X35A kytkeä molemmille 20kW invertterit.

Mittakaappi usein erillinen sulaketaulusta? Päänalleilta voi haaroittaa omaan 63A haaraan uuteen sulakekaapiin ja säästää vanhan. Tulee luultavasti halvemmaksi, kuin kaapin vaihto?
Kyllä, monin paikoin mittakaappi on erillinen koska jakeluverkon omistaja haluaa mittarin ulos. Ainoa vain että päänallit ovat ennen mittaria. Vaatii siis uuden liittymän syöttökaapeleineen sille uudelle mittarikeskukselle jakeluverkon kapasiteetin mukaan tai mittarikeskuksen vaihdon jos jakeluverkossa on kapasiteettia. Mittarikeskus ei nyt ole mitenkään kovin arvokas. 250 euroa nolla alvilla+mittarin siirto 150-200 euroa+ mittarin vaihto tarvittaessa ~400 euroa+asentajan työt 200 euroa+tarvikkeisiin muutama euroa.

En ymmärrä kommenttiasi "laskutettavaa tuloa riittävästi".
Juu, huomaan. Savonius tuossa jo vähän avasi asiaa joka aiheuttaa sen että arvonlisävero on väistämättä negatiivinen ostojen ollessa suurempi kuin myynnin ja se estää saamasta alv alarajahuojennusta mihin laskelmasi perustuu kun mitään kuluja ei huomioida. Suurempi liittymä tuo mukanaan suuremmat kulut niin sähkösopimuksen kuin siirtosopimuksen osalta ja niiden lisäksi kannattaa muistaa että yritystoiminta ei ole ilmaista vaan sekin maksaa. Jätetään nyt tarkoituksella vastuuvakuutukset vielä pois ja huomiotta vaikka kyse on yritystoiminnasta kun sellaisia ei ole varaa maksaa myynnistä saatavilla tuloilla. Miksi pitäisi alarajahuojennusta saada jos on muutenkin saamapuolella tilikaudella alvien osalta kun laskutettavaa tuloa ei ole riittävästi jotta alv-tili nollaantuisivat tai jouduttaisiin alveja tilittämään laskutettavien tulojen riittäessä?

Sitten kun yritystoiminta pitäsi vielä olla sellaista että se tuottaisi jotain ettei verottaja katsoisi oikein kieroon ja vielä jos puhutaan osakeyhtiöstä minkä yksi tärkein sääntö on tuottaa voittoa, ei tappiota kirjattuna aivan yhtiön sääntöihin. Riittää syyksi verottajalle asettaa osakeyhtiö selvitystilaan jos enemmistö osakkaita on vähemmän kuin kolme. Suomessa yrittämisestä ja varsinkin rahan tekemisestä ns. tyhjästä on tehty hyvin hankalaa. Toisin kuin Virossa tai Ruotsissa joissa mennään nyt kohtuu virtaviivaisesti verrattuna Suomeen.

Vähän sanamuotoja hiottu josko olisi ymmärrettävämmässä muodossa.
 
Viimeksi muokattu:

Savonius

Well-known member
Korkein siirron 63A kuukausimaksu oli jossain yösähkö liittymässä yli 220€ kuussa. Siirtomaksu olisi siis noin 2 640€, Caruna Espoon 63A:n 5.90 euron kuukausimaksulla kyllä harkitsisin sulakkeisiin sopivan määrän hankkimista.
 

eros

Member
Se on ihan sama onko toiminimi, ky, ay, oy tai osuuskunta.

Kilometrejä voi laskuttaa jos hoidat yrityksen asioita. Haet tarvikkeita, viet tarvikkeita, hoidat paperihommia muualla, muttet siihen että kuljet tekemässä töitä kustannuspaikalla kuten puhdistamassa lumia, kuuraa, pesemässä kenttää, korjaamassa vikaa, lukemassa mittaria, jne. Ne ovat yksityisiä ajoja kodin ja työpaikan välillä.

Kyseessähän on yrittäjän kilometrikorvaukset, ei työntekijän kilsakorvaukset, tai voihan OY työllistää sut ja maksaa palkkaa mutta se kannattaa verotuksellisesti vain harvoin.
Yrittäjän kilometrikorvauksissa on eroja tmi ja OY/AY/KY välillä, osuuskunnan käytäntöjä en tunne. Toiminimellä jos autolla lipsahtaa yli puolet työajoa, niin eipä saa korvauksia, tai verotuksen lisävähennyshän se tmi. yrittäjällä on (EVL §7 ?).


Jos sun OY:n varsinainen työntekopaikka on kotipihasi halli ja lähdet hallilta korjaamaan paneleita, niin kyllä se on kilometrikorvauksen paikka.
Ainakin jos panelisi on yli 100km päässä §3 3.mom:

No mä en kumminkaan lähde hiuksia tässä asiassa halkomaan, poistot riittää siihen, että kunnes investointi on takasinmaksettu, ei tuloveroa joudu maksamaan. Vasta, kun poistot loppuu, niin sitten joutuu verotetuksi, mikäli ei ole lisää kuluja firmaan kehitellyt.

Sitten siihen kassaan. Jos laskutat kulkemisesta ja päivärahoista yritystä jonka kassassa ei ole katetta ei se näytä kovin hyvältä pitkässä juoksussa ja osoittaa tahallisuutta omistalta. Riittää syyksi verottajalle purkaa oy.

Onko oikeuskäytäntöä, että firma johon tulee liikevaihtoa, hoitaa maksunsa verottajalle ja on velkaa vain omistajalle, niin ykskaks verottaja hakee putiikin konkurssiin? Ja en puhu kassaan kajoamisesta, ts. yrityksen maksuvalmiuden tuhoamisesta. Vain siitä, että voiko firman pääoma olla pakkasella omistajien suuntaan kuinka pitkään, ennenkuin siihen puututaan? Ja sitten jos puututaan, niin eikö ko. velka realisoidu omistajan henk. koht. verotuksessa tappioksi, joka on taas vähennettävissä 10v?

T:Eerin
 

eros

Member
Jatkakaa vain itse aiheesta ketä kiinnostaa jos tuottoa ei muuten synny kuin..................

Kyllä sitä tuottoa tulee jos pistää tarpeeksi monta settiä pellolle. Tosin vaatii jonkunlaisen pääoman pystyttää 4-5 x 40kw voimaloita ja jonkunlainen puolen hehtaarin tonttikin pitää niille pyhittää, toi voihan sitä ruohoa kasvatella panelien välissä, myrkkyruitalla mahtunee väliin ja sitä rataa.
Alle 2MVA - 10ha systeemissä verkon vahvistus jää sähköyhtiön murheeksi, et se on se eka yläraja, jonka ylittäminen voi kirpasta.

T:Eerin
 
Ylös