1000 litran varaaja ja tyhjiöputket

VPJ

Member
Projekti on suunnitteluvaiheessa, Akva Solar  Plus 1000 litran varaaja kahdella aurinkokierukalla ja kahdella käyttövesikierukalla on tilausvaiheessa. Varaajassa lämmönjakolevy 1/3 ylhäältä ja sähkövastus sen yläpuolella.

Tyhjiöputkikeräimet (70 x 1900 mm) 60 tai 90 kpl mutta kumpi määrä? Absorbaattori pinta-ala 30-putken kerääjässä noin 3,1 m2.

Öljykattila (1998) jää käyttöön mutta haluaisin sammuttaa kesäksi. Muurattu takka joka vaihtuu vesikiertoiseen takkaan tulevaisuudessa, siksi 1000 l varaaja. Lattialämmitys talossa ja vesipatterit erillisessä autotallissa.

Onko järkevää käyttää pientä sähköllä lämpenevää käyttövesivaraajaa nostamaan lämmöt 60 asteeseen kun auringosta tulee vähän energiaa. Jos käytän ison varaajan ylävastusta en saa ehkä hyödynnettyä auringosta tulevaa vähäistä energiaa lämmitykseen.

Olisiko öljykattila jätettävä lämpimäksi ja kierrätettävä lämmin käyttövesi sen kautta, onhan siinäkin sähkövastus mutta eristykset ovat ehkä heikommat. Öljykattilan voisi kytkeä päälle jos aurinkolämpö ei riitä.

Olisiko hyviä vinkkejä tai linkkejä, muutaman viikon olen googlettanut aiheeseen liittyviä asioita. Sirrai, Elsol ja Sundialin systeemejä olen seurannut.

EDIT: Järjestelmän kuvaus päivittyy tähän ensimmäiseen viestiin sen mukaan mitä saan aikaiseksi:

Panasonic ILP ja muurarin omasta päästä tehty takka.
Puukattila Attack DPXL 25,
Piippu Schiedel 250mm x 6150 mm,
Varaaja aurinkokierukalla Attack AS800K,
Varaaja kahdella käyttövesikierukalla ja kahdella aurinkokierukalla Akva 1000 solar plus.
Lämmönsäätö Ouman EH800B, EXP 800 ja TMR/
Tyhjiöputket 70x1900mm  84 kpl
Aurinkopaneelit odottaa asennusta.
 

petej

Member
Jos se lattialämmitys syö tehoa kesälläkin niin tuo 90 putkea tuskin on liikaa.  ::)
Nuo keräimet lämmittänee sen jakolevyn alapuolta niin vois kokeilla ilman lisävaraajaa käyttövedelle ja käyttää olemassa olevaa vastusta.  Noista putkikeräimistä ei kylläkään kokemusta...
 

VPJ

Member
Ylempi aurinkokierukka on jakolevyn yläpuolella ja sinne kai on suunniteltu johdettavaksi yli 65 asteinen aurinkokeräimestä tuleva neste. Lämpimän käyttöveden kierukka myös yläosassa.

Alempi aurinkokierukka on varaajan alaosassa, samoin lämpimän käyttöveden esilämmityskierukka.

Olisiko järkeä lämmittää keväällä ja syksyllä ensisijaisesti pienempää yläosaa josta saisi lattialämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen? Lämpimän käyttöveden lisälämmitys öljyllä tai pienellä sähköisellä varaajalla jossa pienemmät lämpöhäviöt verrattuna öljykattilaan jossa eristettä vain ulkokuoressa.

Mistähän löytäisi tiedon paljonko kuluu energiaa öljykattilan lämpimänä pitämiseen öljyllä/sähköllä sekä pienen varaajan vastaava kulutus.

Vähän kun ilmat lämpenisi niin voisi sammuttaa kiertovesipumput, olla käyttämättä lämmintä vettä ja kokeilla kauanko öljypoltin on pysähdyksissä/lämmitysaika. Sama testi sähköllä.
Täyttyy muuttaa asumaan pannuhuoneeseen kuuntelemaan polttimen käyntiä  :(
 

rotzi

Active member
Nyt varmaan pitäis pystyä arvioimaan/päättämään kumpi kannattaa tulevaisuudessa pitää päälämmityksenä sähkö vai öljy?
Ja mikä tulee olemaan sen takan osuus sitten joskus?

Aurinkohan periaatteessa kannattaa aina ottaa talteen mahdollisimman kylmään paikkaan silloin sitä tarttuu eniten, eli varaajan alaosaan.
Tietysti myös sinne ylös jos keräimen lämpötila riittää...
 

VPJ

Member
No nyt löysin lämpöpumppuforumilta lukuja:

Meidän Jäspi eco 17 kuulemma mainoksen mukaan 200 w/h eli 4,8 kw/vrk mutta käytännössä mitattua lähes 300 w/h eli 7,2 kw/vrk öljyllä. Sähkövastuksella voisi pitää ehkä hieman viileämpänä (60 astetta) kun öljyllä (75 astetta).

100 litran varaaja tarvitsee noin 55 w/h eli 1,3 kw/vrk pysyäkseen lämpimänä.

Auringosta yritän ottaa ensin yläosaan ja sitten vielä alaosaankin ja jos vielä jää niin lattialämmityksen ja patteriverkoston paluulinjaan lämmönvaihtimella.

Toimiva öljylämmitys pidetään varalta niin kauan kun toimii, ei sitä purkaa kannata. Sähkövastukset isoon varaajaan valmiiksi, aurinkosähkö ja tuulisähkö myöhemmin helppo lisätä.

 

rotzi

Active member
Eli 6kWhx365vrk/a kattilassa enemmän häviöitä = ~2000kWh/a = 200€/a... iso on ero...2-3v tuollaista niin  erillinen 100L sähköpriimari on ilmainen...aika selkee homma.

En oikein usko vielä tältä istumalta sun paluulinjalevariin, riittääkö virtaukset? entä oliko se paluu shunttiille vai varaajaan?
Siinä paluussa pitäis olla aina virtausta tarjolla kun on aurinkoa tarjolla!
 

VPJ

Member
Noin 5 kk tarvitaan lisälämpöä öljystä tai puusta eli silloin käytän öljykattilan kierukkaa tai varaajan yläosassa lämpö on otettu puusta.

Ehkä 7 kk  tulee auringosta lämpöä ja silloin tarvitaan ajoittain käyttöveden lisälämmitystä.
Hyvällä auringonpaisteella lisälämmitystä ei tarvita.

Silti tämä 100 litran lisävaraaja mielestäni kannattaa laittaa, vai riittäisikö pienempi, onhan vesijohtovesi sentään esilämmitetty kahdella kierukalla 1000 l varaajassa.

Paluulinjan levylämmönvaihtimen venttiilit on vielä mietinnässä niin kuin koko systeemikin,
paljon venttiilejä moottoreilla ja ilman niin eri vaihtoehdot pääsee kokeilemaan.
 

rotzi

Active member
VPJ sanoi:
Noin 5 kk tarvitaan lisälämpöä öljystä tai puusta eli silloin käytän öljykattilan kierukkaa tai varaajan yläosassa lämpö on otettu puusta.

Ehkä 7 kk  tulee auringosta lämpöä ja silloin tarvitaan ajoittain käyttöveden lisälämmitystä.
Hyvällä auringonpaisteella lisälämmitystä ei tarvita.

Silti tämä 100 litran lisävaraaja mielestäni kannattaa laittaa, vai riittäisikö pienempi, onhan vesijohtovesi sentään esilämmitetty kahdella kierukalla 1000 l varaajassa.

Paluulinjan levylämmönvaihtimen venttiilit on vielä mietinnässä niin kuin koko systeemikin,
paljon venttiilejä moottoreilla ja ilman niin eri vaihtoehdot pääsee kokeilemaan.
Miksi käyttää sitä öljykattilan kierukkaa ollenkaan ja koskaan jos kerran laitat sen varaajan Akva sol+, ota se käyttövesi sieltä kautta ja sitten se priimari perään.
Lämmität sitten sitä akvasol:in yläkertaa öljyllä/puulla/sähköllä halujen mukaan, eli öljy ja takka lataa sitä yläosaa termomiksillä ja alakerta aina valmiina surinkoa varten.
Jos haluat kiertää kattilan kierukan niin laita se ekana, niin saat sen pidettyä kylmänä huiliaikoina ;)...noh en tiiä mitä se tykkää +15C olotilasta se kattila.
Vai aiotko tehdä kattilahuoneesta "vaihtoventtiilihuoneen"...?
 

petej

Member
Kaikki "turhat" mutkat kuitenkin lisää virtausvastusta ja jossain vaiheessa joutuu sit pumppua/putkia suurentamaan.
Sama tuossa kv puolella,tarpeeks monta kierukkaa sarjaan niin ei säästöhanoja tarvi.
Mielestäni kannattais ajaa sitä aurinkolämpöä varaajaan siten kuin tehokkaimmin saa,keväällä&syksyllä kannattanee keskittyä sen varaajan alaosan lämmitykseen ja sitä kautta talon lämmitykseen. Tää oma menee toukokuun alkupäivistä syyskuun puoleen väliin lähes pelkästään auringolla,pidempinä sadekausina on joutunut vähän haloilla avustamaan.

Tuo paluulinjan lisävaihdin lienee aika turha jos varaajaan saa tehokkaasti lämmön siirrettyä, siinä paluulinjassa se virtaus yleensä pientä silloin kun aurinko hyvin lämmittää. Ainakin tuosta yhdestä nettiseurannasta vähän jäänyt kuva et sen mitä paluulinjavaihdin tuottaa menee jo kiertovesipumpunsähköön...
 

VPJ

Member
Kattila ei tykkää olla kylmänä, teräs hikoilee, ei siis johdeta kylmää vesijohtovettä sen kautta.
Puulla lämmitän kokovarajan sitten kun se vesitakka ilmestyy.
Öljyllä voisi lämmittää varaajan yläosaa tai pelkkää öljykattilaa, öljyllä lämmittäessä ei ylimääräistä priimaria edes tarvita. Vaikka yhtä kallista on tällä hetkellä lämmittää öljyllä ja sähköllä.

Meneekös se näin? Varaajaa lämmitetty illalla puilla ja alhaallakin lämpö 35 astetta, lämmintä vettä ei ole käytetty yöllä eikä aamulla. Aurinko alkaa lämmittää ja kerääjästä tulee 40 asteista jota ei oikein kannata laittaa varaajaan, eikö olisi mahdollista  lämmitää lattiasta varaajaan palaavaa 22 asteista vettä tai lämmittää lattiaan syötettävää 24 asteista vettä? 

Paluulinjan lisävaihdin ei vaadi kiertovesipumppua, vain venttiilit jotka ohjaa kulkureitin.

Pitäisi oikein piirtää eri vaihtoehdot paperille niin osaisi hahmottaa paremmin. Nettiseurannasta olen tarkkaillut lämpötiloja ja venttiilien asentoja seurannut, ei siis ole vielä omakohtaista kokemusta eikä mitään faktoja.   
 

rotzi

Active member
Joo kolmantena kierukkana se paluulinja varmaan on ihan ok, mutta shuntille (jonka oletan sulla olevan) ei saisi sitten tulla paluulinjasta liian kuumaa muuten se sekoo
ja lattiaan voi mennä liian kuumaa...
 

savonhumu

Member
Hämmennämpä minäki ;) Itellä juurikin tuo solarplus 1000l varaaja ja kytketty väliaikaisesti pelkälle sähkölle kun aurinkokeräimet ja leivinuunikeräin kytketään kevväämmällä. 6kw vastus lämmittää tuota ylempää tilaa eli käyttövesi tulee toistaseks vielä ilman esilämmitystä, vaikkakin esilämmutyskierukkakin on jo kytketty. Lämmintä piisaa ihan hyvin 6 henkisen perheen normikäyttöön ja vastus säädetty "vain" 70-asteeseen. Alemma en edes vastusta tässävaiheessa laita kun tarkotus pitää se uunilla ja auringolla lämpimänä kaikkina vuodenaikoina!!  Lattialämmitys otetaan tuosta alatilasta ja tarvittaessa myöskin "ryöstetään" ylätilasta kun sunttiventiilinä nelitiemalli.. Aurinkokierukat molemmat tulevat käyttöön juurinkin tuon 65-asteessa aukeevan kolmitieventiilin ohjaukseen eli johdetaan kuumat ylös ja sitäkauttas alas. vähäisemmät lämmöt suoraan alas. senverran on räätälöity tuota allekirjottaneen pyttyä että alempi aurinkokierukka on siirretty mahdollisimman alas, käännetty vaakaan ja anturitasku siirrelty mukana myöskin. Tuon myötä käyttöveden esilämmitys käänty vaakaan myöskin ja tuli välilevyn alapuolelle eli alatilan kuumimpaan osaan ja näin luulis toimivan tehokkaammin!
 

VPJ

Member
Varaaja Akva solar plus 1000 litraa valmistusjonossa, isommilla aurinkokierukoilla ja vakiot käyttövesikierukat.

Tyhjiöputkikeräimet 60 tai 90 kpl siis 6,2 m2 tai 9,3 m2  ???

Samalla rahalla vastaavasti 11,4 m2 tai 17,1 m2 hyviä tasokeräimiä, halpoja  17 m2 tai 28 m2

Kannattaako mennä halpaan vai maksaa laadusta  :-\
 

sam123

Active member
VPJ sanoi:
Varaaja Akva solar plus 1000 litraa valmistusjonossa, isommilla aurinkokierukoilla ja vakiot käyttövesikierukat.

Tyhjiöputkikeräimet 60 tai 90 kpl siis 6,2 m2 tai 9,3 m2  ???

Samalla rahalla vastaavasti 11,4 m2 tai 17,1 m2 hyviä tasokeräimiä, halpoja  17 m2 tai 28 m2

Kannattaako mennä halpaan vai maksaa laadusta  :-\
Sirrailla (http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html) on jotain 20m2 hyvälaatuisia tasokeräimiä. Kesällä hänellä on nuo 2000 litraa liki 100 asteessa ja hän joutuu pyörittämään kv-pumppua öisin jäähdytysmielessä, siis siirtämään energiaa takaisin varaajista ulkoilmaan  ::)

Jos sulla tulee 1000 litran varaaja, niin laittaisin ensin 10m2 hyvälaatuisia tasokeräimiä (4-5kpl). Asennuksen tekisin katolle niin että syöttö tapahtuu samasta päästä ja jättäisin tilaa (2-3kpl) extrakeräimelle sinne reunaan, jotka on helppo lisätä.

Seuraisin (ja ehkäpä mittailisinkin) ekan vuoden miten järjestelmä tuottaa suhteessa kulutukseen varsinkin touko-heinäkuussa. Minusta ei ole järkeä laittaa kauheaa määrää keräimiä katolle vain siksi että sitten kesällä joutuu järjestelmää jäähdyttämään ettei järjestelmä kiehu.

Eri asia on jos sinulla on joku dumppikohde (ulko uima-allas, maalämpöreikä jne.), johon voit huoletta laittaa liikatuoton. Tällöin keräimiä voi laittaa vaikka koko katon täyteen.

 

VPJ

Member
Sirraita olen seurannut vasta tämän vuoden eli kesälämpöjä en ole nähnyt. Varaajat 1900 l + 500 l =2400 litraa.  Suurinpiirtein 123 litraa/keräin m2
Eihän eristetyt putket ja kerääjät paljoa jäähdytä yölläkään vai jäähdyttääkö?

1000 litran varaajaan 8,12 m2 keräintä niin suhde sama.

Täytyykin jättää coolerille varaus ulkoseinälle kun ei ole uima-allasta eikä reikää maassa.

 

sam123

Active member
VPJ sanoi:
Sirraita olen seurannut vasta tämän vuoden eli kesälämpöjä en ole nähnyt. Varaajat 1900 l + 500 l =2400 litraa.  Suurinpiirtein 123 litraa/keräin m2
Eihän eristetyt putket ja kerääjät paljoa jäähdytä yölläkään vai jäähdyttääkö?

1000 litran varaajaan 8,12 m2 keräintä niin suhde sama.

Täytyykin jättää coolerille varaus ulkoseinälle kun ei ole uima-allasta eikä reikää maassa.
Kai se 20m2 aika hyvin jäähdyttää kun 100 asteinen vesi kiertää yön. Ennen pitkää ne keräimet ovat kuitenkin "100 asteiset" eristyksestä ja selektiivilasista huolimatta. Vähän vielä jos tuuli käy. Tietty jos saisit sijoitettua vaikka linjaan yhden vesi- tai puhallinpatterin vaikka lauteiden alle niin olisi saunan rakenteet jo valmiiksi lämpimät kun menee illalla saunaan.

 

virtanen

New member
Laitoin liike kiinteistöön 120 putkea kiinalaisia tyhjiöitä. Pinta-ala n12,5 m2. Varaaja 750l akvaterm solar, ihan sellanen mikä sieltä sattuu tulemaan.... Keräimet, putket ja automatikka asennettuna 6000€ sis alvi

http://users.kymp.net/samivirtanen/kauppakulma/

Tolla linkillä näkyy varaajan lämmöt ja tuleva ja menevä lämpö paneleihin. Eihän tämä systeemi riitä kun auringon paisteen aikana hikisesti tekemään käyttöveden. Tosin kiinteistössä ravintola ja parturi joilla on kohtuullinen veden kulutus.
 

rotzi

Active member
Starttilämmöt on alhaalla, ilmeisesti tämä pönttö esilämmittää käyttövedet, vai potkitaanko siihen jotain muutakin energiaa auringon lisäksi ?
 

sam123

Active member
virtanen sanoi:
Laitoin liike kiinteistöön 120 putkea kiinalaisia tyhjiöitä. Pinta-ala n12,5 m2. Varaaja 750l akvaterm solar, ihan sellanen mikä sieltä sattuu tulemaan.... Keräimet, putket ja automatikka asennettuna 6000€ sis alvi

http://users.kymp.net/samivirtanen/kauppakulma/

Tolla linkillä näkyy varaajan lämmöt ja tuleva ja menevä lämpö paneleihin. Eihän tämä systeemi riitä kun auringon paisteen aikana hikisesti tekemään käyttöveden. Tosin kiinteistössä ravintola ja parturi joilla on kohtuullinen veden kulutus.
Hieno seuranta! Olisiko mahdollista saada noihin taulukon teksteihin (kierukasta katolle jne.) samat pohjavärit kuin mitä mikin käyrä on väriltään?

 
Ylös