Hakutulokset

  1. V

    Vaihtovirran muuttaminen

    Ei verkossa mitään koodia tai kantoaaltoa ole. Kyse on luultavasti sähkön laadusta ja syötön impedanssista. Verkkoinverttereissä on saarekekäytön esto, jonka toimintaperiaatetta en tiedä, mutta uskoisin sen liittyvän sähköverkon silmukkaimpedanssiin. Kaipa tuollainen isomman generaattorin...
  2. V

    Lämmön kausivarastointi

    En usko että lasketaan, Suomessa tosin senkin lie mahdollista... Kyllähän tuo PEX sitten vaikuttaa kestävän, tosin usein sille luvataankin 95 asteen lämpötilakestävyyttä hetkellisesti. Tuohon lämpimään käyttöveteen voisi ratkaisuna olla pienempi lämminvesivaraaja, josta saa suuremman tehon...
  3. V

    Lämmön kausivarastointi

    PE-X putki on halpaa, ja kestää 70 astetta. Eli 30 astetta jää sitten hyödyntämättä, jos 100 astetta on teoreettinen maksimi, koska silloin veden höyrynpaine ylittää ilmanpaineen ja massa kuivuu (vosikohan sen kuivattaa tarkoituksella?). Teräsputkea ja vanhoja (paksusta) pellistä tehtyjä...
  4. V

    Lämmön kausivarastointi

    Veikkaan, että savi liejuuntuu hiljalleen, jos vettä on paljon. Niin tapahtuu luonnossakin. Jos kattila vuotaa, savi kuivuu. Nopeus riippuu lämmön määrästä ja vuodon suuruudesta. Tiedä sitten miten paljon tämä koe sitten korreloisi varaajassa havaittavien ilmiöiden kanssa. Jos kattila on...
  5. V

    Lämmön kausivarastointi

    No siinähän onkin hyvä idea. Tekee eristetyn pohjan kasalle, kasaa päälle kymmeniä kuutioita moreenia ja höyrynsuluksi savea. Sitten eristää kasan päältäpäin ja estää haihtuvan höyryn karkaamisen. Maa aines on käytännössä ilmaista kun sen omalta maalta saa, ja koko systeemin voi eristää. Maa on...
  6. V

    Lämmön kausivarastointi

    Esiintyykö savea ylipäätään näin massiivisissa "patjoissa"? Tuosta aiemmin mainitsemastani vesivaraajaideasta tuli mieleen, että 1 m^3 kuutiovaraajassa on pinta-alaa 6 m^2 kuutiometriä kohden, mutta ajatelkaapa, että kuvitteelisessa 100*100*100 metrin varaajassa vain 0,06 m^2. Tietysti...
  7. V

    Lämmön kausivarastointi

    Jotenkn epäilän tällaista litteää varaajaa, alkaako lämpö katoamaan liiaksi ympäristöön tai maaperään suuren pinta-alan takia... Pohjavedet ja vesihöyryn karkaaminen savimaan kuivuessa voivat olla myös suuria häviöiden aiheuttajia.
  8. V

    Lämmön kausivarastointi

    Jos miettii vaikka 80 asteista vettä sisältävää tiivistä kattilaa, on siellä veden höyrynpaine ale ilmanpaineen, koska vesi saavuttaa sen vasta sadan celsiusasteen kohdalla. Tämä siis tietysti jos kattilassa on pelkkää vesihöyryä, jolloin se yksin osapaineellaan vastaa kattilan sisäisestä...
  9. V

    Lämmön kausivarastointi

    Kyllähän tuo jonkun lämpöpumpun vaatisi, että käyttöäste saataisiin järkevämmäksi. Matalalla lämpötilaerolla toimivan lämpöpumpun COP on onneksi erittäin hyvä, mutta sellaiseen tarkoitukseen ei taida olla laitteistoja saatavilla. Lämmityskierron veden lämpö täytyisi pitää mahdollisimman...
  10. V

    Lämmön kausivarastointi

    Kuinkakohan suuri lämpöhukka kyseisessä toteutustavassa olisi? Olisiko tuo siis eristetty myös ympäriltä, muttei kuitenkaan alta? Sade ja muitakaan vesiä ei kannata päästää virtaamaan varaajan massassa, koska ne vievät kuitenkin massiivisia määriä energiaa mukanaan. 5*5*3 kokoinen kellaritila...
  11. V

    Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?

    Luin myös tästä, mutta kovin tarkkoja tietoja ei ko. systeemistä kerrottu, voi tosin löytyä jostain netin perukoilta.
  12. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Onko tuo siis suljettu Braytonin kierto kylmä ja kuumapuolen välillä? Ja ladattaessa toimii taas lämpöpumppuna? Tuosta hiilidioksidista tuli mieleen joskus kuulemani juttu, että nestemäisellä hiilidioksidilla (kaasupullossa) pystyy käyttämään paineilmatyökaluja hyvinkin pitkään paikoissa...
  13. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Eli siis lämpö käytettäisiin hyödyksi lämmitykseen ja kylmä viilennykseen vai? Jos meinasit lämmön pitämistä tasaisena tuossa lähes isotermisessä puristus/laajennusprosessissa, siihen käy mikä tahansa tasalämpöinen varaaja, mikä on samassa lämpötilassa kuin laajennettava ilma, jos oikein tuon...
  14. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Siis eikö isotermisessä puristuksessa/laajennuksessa ole tarkoituksena pitää työaineen lämpötila lähes vakiona? Jotenkin epäintuitiivista, mutta englanninkielisen Wikipedian mukaan näin päästään lähelle 95 % hyötysuhdetta, hukkaamalla tuo puristuksessa syntynyt lämpö mahdollisimman pienellä...
  15. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Eli siis tuo hitailla kierroksilla toimiva mäntäkompressori/laajennin ei toimisi hyvällä tai edes kohtuullisella hyötysuhteella CAES:issa? No eipä tuo energiatiheyskään 10 bar paineella huikea ole, lienee noin 400 Wh/1000 l.
  16. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Jutun juju olikin rakentaa paineilmamoottori ja paineilmakompressori itse, vaikkapa paineilmasylintereistä (toimilaite), ja tehdä järjestelmä niin hidaskiertoiseksi, että se muistuttaisi isotermistä järjestelmää, jonka teoreettinen maksimihyötysuhde on 100 %. Kaupalliset kompressorit tässä...
  17. V

    Paineilma-energiavarasto korvaamaan likaiset litium- ja lyijyakut?

    Olisiko paineilmasta korvaamaan likaiset (ympäristö) ja kuluvat akustot off-grid käytössä? Paineilmaenergiavarastolaitoksia on jo nyt käytössä eri puolilla maailmaa, usein nk. diabaattista tyyppiä, mikä saavuttaa noin 40 % hyötysuhteen ja käyttää maakaasua paineilman lämmitykseen, ilmeisesti...
  18. V

    Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?

    Tuo indeksi olisi hyvä idea, koska näistä "ilmastoystävällisistä" tekniikoista puhuttaessa ei yleensä oteta aivan kaikkea huomioon. Esimerkkinä energiatehokkaan laitteen valmistus vaatii enemmän energiaa, kuin energiatehottoman. Halvallakin uusiutuvalla energialla on ongelmia: Jotta...
  19. V

    Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?

    Tietysti kokeellksten järjestelmien hinta-hyötysuhde on huono, mutta kuten ylläolevalla videollakin kerrotaan, järjestelmä voidaan rakentaa myös kierrätetystä tavarasta. Se, että ko. viilennyslaite on kaupallisessa käytössäkin tuottamassa hukkalämmöstä kylmää kertoo aivan omaa tarinaansa sen...
  20. V

    Energian tuotto Peltier-elementillä

    Ollaan todennäköisesti lähempänä 100-200 wattia. Jotta korkeampiin tehoihin vaikkapa 10 kW puuhellalla päästään, pitää lähes kaikki lämpö ohjata TEGin läpi. Savukaasuissa menee aina hukkaan, koska ne ei voi olla lämmönsiirtimen kuumapuolta kylmempiä, ja tehokkaassa tuotossa kuumapuolen...
Ylös