Hakutulokset

Useat PowerSafe-akut ovat geeli/agm hybrideitä, joissa latausjännitteet on tavallista AGM-akkua alhaisemmat. Ylilataus saa geelin kuplille, mikä haittaa akun toimintaa ajan mittaan geeliakun tapauksessa.

Saattaisi olla liian suuri perus off grid käyttöön :). Mäntämoottorit ja kompressorit myös kuluvat aika nopeasti voitelusta huolimatta. Muuten varmaankin toimiva. Kaupallisessa CAES-käytössä olevat turbiinit voisivat olla hyvä vaihtoehto, jos niistä tehtäisiin pienempiä versioita. Turbiinien...

Joku vanha vesijäähdytteinen polttomoottori saattaisi tosiaan olla hyväkin paineilman tuottoon, saisi tosiaan ainakin osan puristuksen lämmöstä talteen, ja tarpeeksi hitailla kierroksilla prosessi voisi olla lähes isoterminen. Voitelun toimivuus tosin vähän mietityttää. Muistaakseni 1000 L...

Jos tuo Pylontech kestää luvatut 6000 sykliä 90 % purkuasteella, ja SoH on niiden jälkeen 80 %, 2280 Wh käytettävissä olevalla kapasiteetillaan tulee varastoidun kilowattitunnin hinnaksi vähän yli 7 senttiä. Tuo on jo paljon halvempi kuin mitä laskin OPzV-lyijyakuille, eli 18 senttiä 50 % DoD...

Jälleen kerran saavat lyijyakut kehuja täältä, nimittäin 406 Ah PoweSafe-akkuni ovat tehty vuoden 2013 syyskuussa. Purin niistä invertterillä jälleen 2 kWh energiamittarin (230 V) mukaan, eli häviöiden kanssa noin 2200 Wh. Jännite oli lopuksi muutaman minuutin levon jälkeen 12,1 V. Luultavasti...

Nuo Winstonit vaikuttavat hyviltä kennoilta itse rakennettavaan akkupankkiin, ovat ns. prismaattisia ja kennot ovat suurikapasiteettisia, eli akun kasaaminen onnistuu pienellä määrällä kennoja ja kytkentöjä, toisin kuin 18650 ja muilla lieriön mallisilla akuilla. Nämä Winstonit taitavat vaatia...

Nykyisille litiumrautafosfaattiakuille, eli LiFePO4- tai LFP-akuille luvataan erittäin pitkää käyttöikää, tuhansien syklien kestoa jopa sadan prosentin purkuasteella ja ne kestävät myös matalalla varaustasolla säilyttämistä pitkiäkin aikoja. Toisin sanoen LFP-akkuun varastoitu energia saattaa...

Kyllähän tällainen kokeilu voi antaa arvokasta tietoa ilmiöstä, eli kokeilemaan vain jos mahdollisuus on, ja uskoo tuloksesta olevan hyötyä itselle. Jos nuo kaksi erilaista metallia laittaisi ämpäriin erilleen toisistaan ja mittaisi jännitteen niiden välillä, se kertoisi heti kumpi metalli...

Joku ruotsalainenhan teki turboahtimesta kaasugeneraattorin, jolla pyöritti varsinaista voimaturbiinia. Tämä asennettiin moottoripyörään, ja kovaahan se kulki. Turbothan ovat nimenomaan tehty jalostamaan pakokaasun hukkalämmöstä mekaanista energiaa sen laajentuessa turbiinipuolella, joten...

Koska nuo ruostekohdat ovat paneelien alla valumina, en itse usko, että kyse voisi mitenkään olla metallien välisestä galvaanisesta korroosiosta, koska silloinhan syöpymien pitäisi olla siellä, mistä virta helpoiten kulkee, eli niissä kohdissa, mistä paneelit ovat mekaanisesti kiinnitetty...

Saa tosin olla sähkö melko halpaa, tai sitten tuon lämpövoimakoneen hyötysuhde tosi hyvä, että tulisi fossiileita halvemmaksi. ORC olisi myös mielenkiintoinen lämpövoimakone, jolla voisi hyödyntää matalampaakin lämpötilaa melko tehokkaasti sähkön tuotannossa. Itse rakentamani TEG toimii muuten...

TEGit, kuten mikään muukaan lämpövoimakone ei 50 asteen lämpötilaerolla tuota juuri mitään. Carnotin teoreettinen maksimihyötysuhdekin on tuolle lämpötilaerolla melko heikko, eikä nykyiset TEGit pääse lähellekään tuota. Noin matalissa lämpötiloissa tavalliset TEC (peltier) elementit toimii...

Tämä elementti: https://www.tegmart.com/thermoelectric-modules/10w-teg-module Itse pidän nykyään TEGiä toimivana tapana pienen sähkömäärän tuottoon. Itse rakentaessa täytyy kuitenkin muistaa, että noiden kuuma- ja kylmäpuolen levyjen pinnanlaatu täytyy saada aika hyväksi, että lämpö johtuu ja...

Olen rakentanut itse 40 W termosähkögeneraattorin, elementit olivat sähkön tuottoon tarkoitettu, 10 W per elementti (40*40 mm muistaakseni), hinta oli noin 20 €/ kpl. Tuotto parhaimmillaan ollut 24 W mitattuna. Elementit on puristettu kahden teräslevyn väliin. Kuumapuoli ollut parhaimmilaan...

Koulun kemianluokassa natriumia säilytettiin mineraaliöljyssä, mutta senkin alla se hitaasti hapettui, kun mineraaliöljyyn liukenee happea hyvin vähäisiä määriä ilmasta. On tuo tosin mahdollinen aikapommi, jos jotakin pääsee sattumaan säilytysastialle. Mahtaako Na pelkistää hiilidioksidia, tuo...

Eikö olisi vain yksinkertaisempaa säilyttää suoraan tuota tuotettua litiumia, tai muuta alkalimetallia, muistaakseni Li hydroksidiksi poltettuna 15 kWh/kg ja Na 3,4 kWh/kg? Tietty on hankalampi polttaa perinteisillä tekniikoilla (polttomoottori), mutta ei ole niin myrkyllistä, eikä tarvita...

Tätähän ideaa pyöriteltiin yhdessä toisessa ketjussa "Onko termokemiallinen kierto halpa, suuri ja kestävä energiavarasto?" Osiossa Energian varastointi. Erittäin suuressa varaajassahan on hyvin paljon tilavuutta suhteessa pinta-alaan, eli häviöt ovat pienet kapasiteettiin nähden. Joskus...

Eikös suurin osa alkaliakuista, kuten NiFe, NiCd, NiMH ja jopa alkaliparistot käytä juurikin kaliumhydroksidia? En tiedä, miten eroaa ominaisuuksiltaan natriumhydroksidista, mutta kyllähän nuo kemiat pitkälti jotenkin toimivat myös NaOH elektrolyytillä. Käsittääkseni tuhkalipeä on hydroksidia...

Hopea itseasiassa pelkistyy, kun kenno antaa sähköä. Hopeaoksidi pelkistyy metalliseksi hopeaksi, ja sinkki liukenee sinkaatiksi alkalivesiliuokseen (kaliumhydroksidi). Tässä kennossa voi käyttää hapettuneita hopeaesineitä, ja ne puhdistuvat kun kennoa puretaan. Kun kaikki oksidi on käytetty...

Suuressa mittakaavassahan pumppuvoimalat saavuttavat yli 70 prosentin hyötysuhteita, ja varastoivat niiden rakentamiseen käytetyn energian jopa useampisatakertaisesti. Kemialliset akut varastoivat niiden valmistusenergian vain ~2-10 kertaa niiden käyttöiän aikana, tekniikasta riippuen...