Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Elektroniikka
Tuulivoimalan säädin
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="NdFeB" data-source="post: 2603" data-attributes="member: 24"><p>Ihan hyvältä vaikuttaisivat suunnitelmat, joita olette miettineet lämmityssäätimen ratkaisuiksi. Itse olen jonkun verran pelannut myös näiden MPPT säätimien / lämmityssäätimien kanssa aiemmin.. Viime talven on ollut omassa järjestelmässä testikäytössä itse suunniteltu ja toteutettu 600W / 12V tuulivoimalan MPPT säädin. Myös PWM:ää hyödyntävää lämmityssäädintä olen ollut mukana protoilemassa.. Kirjoittelen tähän vähän mietteitä omiin kokemuksiini liittyen;</p><p></p><p>-Perusperiaatteena menetelmä, jossa taulukosta luetaan kierroslukua vastaava kuormitusarvo on yksinkertainen ja hyvä. Kontrollerilta ei vaadita paljoa laskentatehoa, vaan output saadaan suoraan luettua taulukosta. </p><p>-Säätimen oma käyttösähkö on yksinkertaisin ottaa suoraan akusta tai ulkoisesta virtalähteestä, mutta myös laajan syöttöjännitealueen hakkuripoweri on toimiva ratkaisu. Säätimen oma virrankulutus on sen verran pieni, että monesti hakkurin teho riittää vaikkakin se joutuu toimimaan nimellisen syöttöjännitealueensa ulkopuolella. Ei ehkä paras idea myyntituotteeseen, mutta open source / harrasteprojektissa voisi mennäkkin. Tässä omassa MPPT säätimessä käyttöteho otetaan luonnollisesti suoraan käyttöakusta, lämmityssäätimen protossa virtaa oli syöttämässä 12VDC hakkuripoweri, jonka inputjännite rajoitettiin 200VDC:hen oman lineaariregun avulla.</p><p>-Kierrosluvun luenta onnistuu kätevästi Optoerottimen avulla. CPU keskeytyksellä luetaan jakson aikaa kontrollerin sisäistä ajastinta hyväksikäyttäen. </p><p>-Outputtia voidaan ohjata joko suoraan kontrollerin omalla PWM generaattorilla, tai analogisella hakkuriohjaimella. Tässä omassa MPPT säätimessä on erillinen hakkuriohjain, jonka virranrajoitusta ohjataan DAC muuntimen avulla, jolloin saadaan tarkin mahdollinen säätö PWM suhteelle. Erilliseen analogiaseteeseen päädyttiin suhteellisen korkean hakkuritaajuuden (100kHz) takia.. Jälkeenpäin ajateltuna viisainta olisi ollut käyttää prosessoria, jolla saadaan riittävän hyvä resoluutio myös korkeammalle hakkuritaajuudelle, sillä erillinen hakkuriohjain monimutkaisti säätimen rakennetta melkoisesti. </p><p>-Kontrolleri pitää pystyä erottamaan hyvin tehoasteesta, jotta sen häiriötön toiminta saadaan varmistettua. Tämä tarkoittaa mieluiten outputin ohjausta erillisen optoerottimen kautta, sekä mahdollisesti tarvittavaa virran mittausta tapahtuvaksi erotetusti esim. hall-anturin avulla. Käytännössä FET:n hilaohjaus menisi tällöin erotetun DC / DC muuntimen kautta(jännitesyöttö), ja ohjaussignaali optoerottimen läpi. Myös signaalimuuntimen rakentaminen FET:n hilalle on mahdollista, mutta ainakin omien kokemuksien perusteella huomattavan haasteellista verrattuna optoerotettuun versioon.</p><p>Lämmityssäätimen tapaus on siitä mukava, ettei välttämättä muuta mittausarvoa kuin RPM tarvita. PWM arvoa voidaan ajaa suoraan "open loop" tyyliin, vastusarvoon perustuvan laskennan perusteella.</p><p>-Jonkinlainen jänniteklamppi pitäisi sisällyttää tasasuuntauksen jälkeiseen ensiojännitteeseen. Jos kontrolleri jostain syystä kyykkää, jää voimala muutoin ilman kuormitusta. Omissa kehityksissä ei vielä tähän ole otettu kantaa, mutta toteutus lienisi järkevintä tehdä jonkinlaisilla teollisuuden jännitevalvontareleillä, jolloin viimeinen puolustuslinja kuormittamatonta voimalaa vastaan olisi mahdollisimman varmatoiminen.</p><p>-Säätökäyrän muokkaamiseen helpoin vaihtoehto tuntuisi olevan taulukkoarvojen muuttaminen kontrollerin sisällä. Itse olen käyttänyt tarkoitukseen sopivasti räätälöityä excel-taulukkoa kuormitustaulukon generoimiseen.</p><p></p><p>Tarkoitus olisi tässä lähiaikoina, kun ehtii, kirjoitella yksityiskohtaisempi kuvaus tästä omasta systeemistä säätimineen kaikkineen kuvien kera.. stay tuned <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Smile :)" loading="lazy" data-shortname=":)" /></p><p>edit. nämä omat projektit eivät ole mitään salaisia, joten tarvittaessa voin lähettää halukkaille kytkentäkaavioita koodinpätkiä ym. asiaan liittyen.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="NdFeB, post: 2603, member: 24"] Ihan hyvältä vaikuttaisivat suunnitelmat, joita olette miettineet lämmityssäätimen ratkaisuiksi. Itse olen jonkun verran pelannut myös näiden MPPT säätimien / lämmityssäätimien kanssa aiemmin.. Viime talven on ollut omassa järjestelmässä testikäytössä itse suunniteltu ja toteutettu 600W / 12V tuulivoimalan MPPT säädin. Myös PWM:ää hyödyntävää lämmityssäädintä olen ollut mukana protoilemassa.. Kirjoittelen tähän vähän mietteitä omiin kokemuksiini liittyen; -Perusperiaatteena menetelmä, jossa taulukosta luetaan kierroslukua vastaava kuormitusarvo on yksinkertainen ja hyvä. Kontrollerilta ei vaadita paljoa laskentatehoa, vaan output saadaan suoraan luettua taulukosta. -Säätimen oma käyttösähkö on yksinkertaisin ottaa suoraan akusta tai ulkoisesta virtalähteestä, mutta myös laajan syöttöjännitealueen hakkuripoweri on toimiva ratkaisu. Säätimen oma virrankulutus on sen verran pieni, että monesti hakkurin teho riittää vaikkakin se joutuu toimimaan nimellisen syöttöjännitealueensa ulkopuolella. Ei ehkä paras idea myyntituotteeseen, mutta open source / harrasteprojektissa voisi mennäkkin. Tässä omassa MPPT säätimessä käyttöteho otetaan luonnollisesti suoraan käyttöakusta, lämmityssäätimen protossa virtaa oli syöttämässä 12VDC hakkuripoweri, jonka inputjännite rajoitettiin 200VDC:hen oman lineaariregun avulla. -Kierrosluvun luenta onnistuu kätevästi Optoerottimen avulla. CPU keskeytyksellä luetaan jakson aikaa kontrollerin sisäistä ajastinta hyväksikäyttäen. -Outputtia voidaan ohjata joko suoraan kontrollerin omalla PWM generaattorilla, tai analogisella hakkuriohjaimella. Tässä omassa MPPT säätimessä on erillinen hakkuriohjain, jonka virranrajoitusta ohjataan DAC muuntimen avulla, jolloin saadaan tarkin mahdollinen säätö PWM suhteelle. Erilliseen analogiaseteeseen päädyttiin suhteellisen korkean hakkuritaajuuden (100kHz) takia.. Jälkeenpäin ajateltuna viisainta olisi ollut käyttää prosessoria, jolla saadaan riittävän hyvä resoluutio myös korkeammalle hakkuritaajuudelle, sillä erillinen hakkuriohjain monimutkaisti säätimen rakennetta melkoisesti. -Kontrolleri pitää pystyä erottamaan hyvin tehoasteesta, jotta sen häiriötön toiminta saadaan varmistettua. Tämä tarkoittaa mieluiten outputin ohjausta erillisen optoerottimen kautta, sekä mahdollisesti tarvittavaa virran mittausta tapahtuvaksi erotetusti esim. hall-anturin avulla. Käytännössä FET:n hilaohjaus menisi tällöin erotetun DC / DC muuntimen kautta(jännitesyöttö), ja ohjaussignaali optoerottimen läpi. Myös signaalimuuntimen rakentaminen FET:n hilalle on mahdollista, mutta ainakin omien kokemuksien perusteella huomattavan haasteellista verrattuna optoerotettuun versioon. Lämmityssäätimen tapaus on siitä mukava, ettei välttämättä muuta mittausarvoa kuin RPM tarvita. PWM arvoa voidaan ajaa suoraan "open loop" tyyliin, vastusarvoon perustuvan laskennan perusteella. -Jonkinlainen jänniteklamppi pitäisi sisällyttää tasasuuntauksen jälkeiseen ensiojännitteeseen. Jos kontrolleri jostain syystä kyykkää, jää voimala muutoin ilman kuormitusta. Omissa kehityksissä ei vielä tähän ole otettu kantaa, mutta toteutus lienisi järkevintä tehdä jonkinlaisilla teollisuuden jännitevalvontareleillä, jolloin viimeinen puolustuslinja kuormittamatonta voimalaa vastaan olisi mahdollisimman varmatoiminen. -Säätökäyrän muokkaamiseen helpoin vaihtoehto tuntuisi olevan taulukkoarvojen muuttaminen kontrollerin sisällä. Itse olen käyttänyt tarkoitukseen sopivasti räätälöityä excel-taulukkoa kuormitustaulukon generoimiseen. Tarkoitus olisi tässä lähiaikoina, kun ehtii, kirjoitella yksityiskohtaisempi kuvaus tästä omasta systeemistä säätimineen kaikkineen kuvien kera.. stay tuned :) edit. nämä omat projektit eivät ole mitään salaisia, joten tarvittaessa voin lähettää halukkaille kytkentäkaavioita koodinpätkiä ym. asiaan liittyen. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Elektroniikka
Tuulivoimalan säädin
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös