Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Elektroniikka
Tuulivoimalan säädin
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="eros" data-source="post: 2595" data-attributes="member: 260"><p>Ei tämä mitään, jotenkinhan se ilta pitää viettää. Mikäs sen parempaa puuhaa kuin parantaa maailmaa..</p><p></p><p></p><p></p><p>Niin siinä oli kaivettu muutamien fettien hintoja, ajattele se kytkimenä/releenä, joka on vain äärettömän nopea (tarvittaessa useita khz) ja ei kulu kytkemisestä lainkaan. Sen pystyt ymmärtämään itsekin.</p><p></p><p>Senkin ymmärrät, että myllyn jännitteen voi tasasuunnata akkuun tai konkkapatteriin tms.</p><p></p><p>Sitten siitä tasajännitepaketista voidaan ammentaa energiaa, esim jos teet kytkennän, että sulla on kytkin ja lämmitysvastus sarjassa, kuin lamppu ja kytkin.</p><p>Tämän jälkeen kun käydään rämpyttämään kytkintä, niin aina kun kytkin on kiinni tehoa siirtyy vastukseen ja kun kytkin on auki, niin tehoa ei siirry. </p><p>Kun prosessia nopeutetaan, niin vastuksessa tulee tunne, että lämpö olisi "tasaista" ja säätämällä rämpytystaajuutta, sekä päälläoloaikaa voidaan hyvin tarkasti määrittää kuinka paljon energiaa vastukseen siirtyi.</p><p>Tasavirtapaketin lataus tapahtuu jatkuvasti myllyn pyöriessä, toki pientä hurinaa tulee, jos konkkien koko on pieni suhteessa tehoon.</p><p></p><p>Jos mekaaninen kytkin korvataan puolijohteella (fet, igbt, puolijohderele tms.) niin itse kytkimen kuluva osa on tällöin korvattu "ikuisella".</p><p></p><p>Fet on hyvin yksinkertainen, siinä on kolme karvaa, kahdesta kytketään "mekaanisen kytkimen" paikalle, kolmas toimii "painonappina". (no toki npn/pnp määrää kummalla puolen kuormaa sijaitsee).</p><p></p><p>No tämän jälkeen on enään ongelma siitä millä "painaa" sitä nappia automaagisesti ja reagoida myllyn pyörimisnopeuteen.</p><p></p><p>Tämän voisi tietty tehdä vaikka 555 timerilla, mutta sen kanssa tarvii sitten pohtia ja laskea sopivaa analogiaosaa, ja koska ihminen on laiska, niin ei moista varten jaksa päätään vaivata, vaan laittaa 3-5eur lisää rahaa, jotta saa minitietokoneen (=mikrokontrolleri) ja tämän jälkeen on kaikki kytkentäparametrit täysin vapaita. Kytkentämuutos ei tarvi enään juottelua+osavaihtoa, vaan muokattu "ohjelma" (=mikrokoodi) sisään.</p><p></p><p>Teoriassa jos haluaa testata asiaa ennenkuin tekee mitään "monimutkaisempaa", niin voi hakea kaupasta puolijohdereleen ja kolvata sen printteriporttiin kiinni, sopiva koodinpätkä "tulostaa" sopivat pwm arvot releelle. Printteriportissa on myös irq mahdollisuus, joten sitä kautta saa myllyn pyörimisnopeuden napattua sisään. (itseasiassa tein joku vuosi sitten linux kerneliin patchin jolla ko. pulssin ajotus tarkkuus nousi pari dekadia, löytyy parport maililistalta, en tiedä onko laittaneet uusiin kerneleihin jo mukaan.)</p><p></p><p>Mutta nyt ymmärtänet mistä asiasta on kyse, kun tehdään lämmityssäädintä. Viisi hunttia on aika paljon rahaa moisesta "kytkimestä ja painajasta".</p><p></p><p></p><p></p><p>Minä en ainakaan käy niitä kaupallisesti rakentelemaan. Työ on liian kallista. Minusta GPL pohja on hyvä, tällöin kuvat yms. on netissä ja jokainen joka osaa voi rakentaa niistä. Ohjeiden taso voi vaikuttaa kynnykseen. En ole noin pikkurahasta kiinostunut, siksi saat ilmaiseksi, mutta ilman takuuta ja enemmän tai vähemmän puolivalmiina. Ts. esim ne sopivat taulukkoarvot tulee hakea/virittää lopullisesti kentällä testeissä.</p><p></p><p>Gpl ideana on että jokainen tekee vähän ja jakaa tulokset, tällöin vähällä työllä saa aika paljon. Vrt. linux kerneli. Dataa voi monistaa käytännössä ilmaiseksi. Säätimen piirustukset on dataa.</p><p></p><p></p><p></p><p>Potikka menee analogiatouhuksi, toiseksi mihin kohtaan tehokäyrällä sen potikan kiinnittäisit? Käyrän derivaatan säätöön vai?? Käytännössä käyrä ei ole lineaarinen, joten oltava useamman muuttujan yhtälö, josta seuraa se, että mitotusyhtälöt menee kimurantiksi. Jokainen muuttuja on luonnollisesti oma potikkansa, kolmellä neljällä ehkä saisi riittävät säätöparametrit, mutta purappa difrenttiaaliyhtälö, jossa neljännen asteen polynomeja.</p><p>Paljon helpompaa taulukoida arvot ja hakea muistista. Esim 0.1m/s tuulennopeuden välein vaatii 25m/s asti 250byteä muistia, jos kytkentätaajuus on vakio tai funktio tuulennopeudesta. Jos taajuus taulukoidaan myös, niin toiset 250byteä.</p><p></p><p>Jos halutaan taulukkoarvoja muuttaa (laitteessa olevilla) painonapeilla, niin saat itse ne lisätä ja koodata. Flash malleissa muistin muuttelu onnistuu kyllä ohjelmallisesti. Tosin sen aikaa (joitain millisekunteja, lämpötilasta riippuen) saattaa piiri olla "halvaantuneessa" tilassa.</p><p>Sama näytön kanssa, koodaa ja tee itse, ne ei ole oleellisia itse asian kannalta.</p><p>Kwh kanssa, piiri ei tiedä mikä on dc-konkkapatterin jännite, eikä se tiedä mikä on vastusten virtakaan, joten tehon laskenta (luotettavasti) menee "kiss" mallin ulkopuolelle. (toki voihan ne virrat ja jännitteet mitata etukäteen ja taulukoida mikrojoulet, jota jokainen kytkentä syöttää vastukseen, sekä summata niitä yhteen. Ongelmaksi vain tulee kuinka ne tulisi ottaa ulos piiriltä, jos ei ole näyttöä, eikä usb/sarja liitäntää speksissä. Toki eeprommiin voi polttaa ajoittain ja lukea ohjelmointilaitteella. Mutta silti ei kuulu "kiss" mallin toimintaan.</p><p></p><p></p><p></p><p>Tämä, että on ulkopuolinen 12v käytettävissä helpottaa asiaa rutkasti, tippuu muuntajaa yms. pois. Pärjää pelkällä regulla jolla pic:in 5v, pic ohjaa transistoriparia, joka laskee fetin virrat. (pic lähdöt max 20mA, joka vähän isolle fetille)</p><p></p><p>Pic lepotilassa kuluttaa joitain mikroamppeereja.</p><p></p><p></p><p></p><p>Mitenkä olisi, että jarruvastus on releellä kiinni ja kun rele saa sähköä (12v), niin vetää ja vastus irtoaa. </p><p></p><p></p><p></p><p>Voi olla fet lähtöjä monia, tai relelähtö.</p><p></p><p></p><p></p><p>Varmasti tulisi, siitä tulee myös jollekulle eläkeläisellä pientä tuloa, kun kolvaa säätimiä kasaan. Gpl tuotettahan saa myydä, vain suunitelmat ovat vapaita.</p><p></p><p>Mutta ymmärsitkö mitä ne kolmen tonnin finnpro säätimet pohjimmiltaan tekee? Aivan sama asia, mutta taulukon arvot muodostetaan sillä, että säädin tietää jännitteen ja virran =>P ja ohjelmallisesti huojutetaan hiukan, jotta löydetään kohta, jossa P=max. (mppt)</p><p>Tuohonkin pic säätimeen voisi moisen tehdä, ei ole montaa osaa, mutta piiri on vaihdettava semmoiseen jossa ad-muunnin, esim pic16c877. Valmiin laudan saa futurlecistä muutamalla kympillä, taisi niillä olla puolijohderelekorttiakin hyllyssä, pitääpä vilkasta..</p><p></p><p>T:Eerin</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="eros, post: 2595, member: 260"] Ei tämä mitään, jotenkinhan se ilta pitää viettää. Mikäs sen parempaa puuhaa kuin parantaa maailmaa.. Niin siinä oli kaivettu muutamien fettien hintoja, ajattele se kytkimenä/releenä, joka on vain äärettömän nopea (tarvittaessa useita khz) ja ei kulu kytkemisestä lainkaan. Sen pystyt ymmärtämään itsekin. Senkin ymmärrät, että myllyn jännitteen voi tasasuunnata akkuun tai konkkapatteriin tms. Sitten siitä tasajännitepaketista voidaan ammentaa energiaa, esim jos teet kytkennän, että sulla on kytkin ja lämmitysvastus sarjassa, kuin lamppu ja kytkin. Tämän jälkeen kun käydään rämpyttämään kytkintä, niin aina kun kytkin on kiinni tehoa siirtyy vastukseen ja kun kytkin on auki, niin tehoa ei siirry. Kun prosessia nopeutetaan, niin vastuksessa tulee tunne, että lämpö olisi "tasaista" ja säätämällä rämpytystaajuutta, sekä päälläoloaikaa voidaan hyvin tarkasti määrittää kuinka paljon energiaa vastukseen siirtyi. Tasavirtapaketin lataus tapahtuu jatkuvasti myllyn pyöriessä, toki pientä hurinaa tulee, jos konkkien koko on pieni suhteessa tehoon. Jos mekaaninen kytkin korvataan puolijohteella (fet, igbt, puolijohderele tms.) niin itse kytkimen kuluva osa on tällöin korvattu "ikuisella". Fet on hyvin yksinkertainen, siinä on kolme karvaa, kahdesta kytketään "mekaanisen kytkimen" paikalle, kolmas toimii "painonappina". (no toki npn/pnp määrää kummalla puolen kuormaa sijaitsee). No tämän jälkeen on enään ongelma siitä millä "painaa" sitä nappia automaagisesti ja reagoida myllyn pyörimisnopeuteen. Tämän voisi tietty tehdä vaikka 555 timerilla, mutta sen kanssa tarvii sitten pohtia ja laskea sopivaa analogiaosaa, ja koska ihminen on laiska, niin ei moista varten jaksa päätään vaivata, vaan laittaa 3-5eur lisää rahaa, jotta saa minitietokoneen (=mikrokontrolleri) ja tämän jälkeen on kaikki kytkentäparametrit täysin vapaita. Kytkentämuutos ei tarvi enään juottelua+osavaihtoa, vaan muokattu "ohjelma" (=mikrokoodi) sisään. Teoriassa jos haluaa testata asiaa ennenkuin tekee mitään "monimutkaisempaa", niin voi hakea kaupasta puolijohdereleen ja kolvata sen printteriporttiin kiinni, sopiva koodinpätkä "tulostaa" sopivat pwm arvot releelle. Printteriportissa on myös irq mahdollisuus, joten sitä kautta saa myllyn pyörimisnopeuden napattua sisään. (itseasiassa tein joku vuosi sitten linux kerneliin patchin jolla ko. pulssin ajotus tarkkuus nousi pari dekadia, löytyy parport maililistalta, en tiedä onko laittaneet uusiin kerneleihin jo mukaan.) Mutta nyt ymmärtänet mistä asiasta on kyse, kun tehdään lämmityssäädintä. Viisi hunttia on aika paljon rahaa moisesta "kytkimestä ja painajasta". Minä en ainakaan käy niitä kaupallisesti rakentelemaan. Työ on liian kallista. Minusta GPL pohja on hyvä, tällöin kuvat yms. on netissä ja jokainen joka osaa voi rakentaa niistä. Ohjeiden taso voi vaikuttaa kynnykseen. En ole noin pikkurahasta kiinostunut, siksi saat ilmaiseksi, mutta ilman takuuta ja enemmän tai vähemmän puolivalmiina. Ts. esim ne sopivat taulukkoarvot tulee hakea/virittää lopullisesti kentällä testeissä. Gpl ideana on että jokainen tekee vähän ja jakaa tulokset, tällöin vähällä työllä saa aika paljon. Vrt. linux kerneli. Dataa voi monistaa käytännössä ilmaiseksi. Säätimen piirustukset on dataa. Potikka menee analogiatouhuksi, toiseksi mihin kohtaan tehokäyrällä sen potikan kiinnittäisit? Käyrän derivaatan säätöön vai?? Käytännössä käyrä ei ole lineaarinen, joten oltava useamman muuttujan yhtälö, josta seuraa se, että mitotusyhtälöt menee kimurantiksi. Jokainen muuttuja on luonnollisesti oma potikkansa, kolmellä neljällä ehkä saisi riittävät säätöparametrit, mutta purappa difrenttiaaliyhtälö, jossa neljännen asteen polynomeja. Paljon helpompaa taulukoida arvot ja hakea muistista. Esim 0.1m/s tuulennopeuden välein vaatii 25m/s asti 250byteä muistia, jos kytkentätaajuus on vakio tai funktio tuulennopeudesta. Jos taajuus taulukoidaan myös, niin toiset 250byteä. Jos halutaan taulukkoarvoja muuttaa (laitteessa olevilla) painonapeilla, niin saat itse ne lisätä ja koodata. Flash malleissa muistin muuttelu onnistuu kyllä ohjelmallisesti. Tosin sen aikaa (joitain millisekunteja, lämpötilasta riippuen) saattaa piiri olla "halvaantuneessa" tilassa. Sama näytön kanssa, koodaa ja tee itse, ne ei ole oleellisia itse asian kannalta. Kwh kanssa, piiri ei tiedä mikä on dc-konkkapatterin jännite, eikä se tiedä mikä on vastusten virtakaan, joten tehon laskenta (luotettavasti) menee "kiss" mallin ulkopuolelle. (toki voihan ne virrat ja jännitteet mitata etukäteen ja taulukoida mikrojoulet, jota jokainen kytkentä syöttää vastukseen, sekä summata niitä yhteen. Ongelmaksi vain tulee kuinka ne tulisi ottaa ulos piiriltä, jos ei ole näyttöä, eikä usb/sarja liitäntää speksissä. Toki eeprommiin voi polttaa ajoittain ja lukea ohjelmointilaitteella. Mutta silti ei kuulu "kiss" mallin toimintaan. Tämä, että on ulkopuolinen 12v käytettävissä helpottaa asiaa rutkasti, tippuu muuntajaa yms. pois. Pärjää pelkällä regulla jolla pic:in 5v, pic ohjaa transistoriparia, joka laskee fetin virrat. (pic lähdöt max 20mA, joka vähän isolle fetille) Pic lepotilassa kuluttaa joitain mikroamppeereja. Mitenkä olisi, että jarruvastus on releellä kiinni ja kun rele saa sähköä (12v), niin vetää ja vastus irtoaa. Voi olla fet lähtöjä monia, tai relelähtö. Varmasti tulisi, siitä tulee myös jollekulle eläkeläisellä pientä tuloa, kun kolvaa säätimiä kasaan. Gpl tuotettahan saa myydä, vain suunitelmat ovat vapaita. Mutta ymmärsitkö mitä ne kolmen tonnin finnpro säätimet pohjimmiltaan tekee? Aivan sama asia, mutta taulukon arvot muodostetaan sillä, että säädin tietää jännitteen ja virran =>P ja ohjelmallisesti huojutetaan hiukan, jotta löydetään kohta, jossa P=max. (mppt) Tuohonkin pic säätimeen voisi moisen tehdä, ei ole montaa osaa, mutta piiri on vaihdettava semmoiseen jossa ad-muunnin, esim pic16c877. Valmiin laudan saa futurlecistä muutamalla kympillä, taisi niillä olla puolijohderelekorttiakin hyllyssä, pitääpä vilkasta.. T:Eerin [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Ilmaisenergia.info - Yleiset keskusteluaiheet
Elektroniikka
Tuulivoimalan säädin
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös