Valikko
Foorumi
Uudet viestit
Hae sivustolta
Mitä uutta
Uudet viestit
Uudet profiiliviestit
Viime toiminnot
Jäsenet
Tämänhetkiset kävijät
Uudet profiiliviestit
Hae profiiliviesteistä
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Yleiskatsaus
Haku
Haku
Hae vain otsikoista
Kirjoittaja:
Uudet viestit
Hae sivustolta
Valikko
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
Asenna sovellus
Install
Foorumi
Energiakeskustelu
Bio- ja puukaasu
Kaasutuslaitteistot
JavaScript pois käytöstä. Saadaksesi kaiken irti sivustosta, ole hyvä ja salli JavaScriptin käyttö selaimessasi.
Käytät vanhentunutta selainta. Selaimesi ei mahdollisesti näytä tätä tai muita sivustoja oikein. Sinun tulisi päivittää selaimesi tai käyttää
vaihtoehtoista selainta.
.
Vastaa viestiketjuun
Viesti
<blockquote data-quote="kotte" data-source="post: 2364" data-attributes="member: 112"><p>Eikös periaatteessa tehokkain kaasutusratkaisu olisi seuraavanlainen:</p><p></p><p>- prosessiin syötettävä materiaali mahdollisesti kuivataan aluksi "riittävästi" prosessista saadulla kaikkein matalämpöisimmällä lämpöjakeella (hyödyllistä, jos kaasutus tehdään ilmapoltolla).</p><p>- massa lämmitetään vastavirtaperiaatteella tuotetun kaasun ja katalyyttisen jälkiprosessoinnin jäähdytyslämmöllä</p><p>- massa kaasutetaan, mukaan puhalletaan mahdollisimman kuumaksi tulistettua höyryä kemian edellyttämä määrä (kuumennus vastavirtalämmönvaihdinperiaatteella, höyrystys ja tulistus eri vaiheissa tuotekaasun ja katalyyttisesti jälkiprosessoidun kaasun jäähdytyksestä)</p><p>- kaasutuksessa kannattaa mahdollisesti käyttää puhdasta happea ilman sijaan (minkä tekeminen taas vaatii huomattavan määrän sähköä)</p><p></p><p>Nuo 90% lähentelevät hyötysuhteet kaiketi edellyttävät jotakin tällaista järjestelyä. Happikaasutuksen sijaan on käytetty kahden toisiinsa kytketyn kiertoleijukattilan yhdistelmää, jossa toisessa tehdään veden hajottamista ja pyrolyysia ja toisessa leijumateriaalia lämmitetään polttamalla hiiltä ilmassa, mutta tuon järjestelyn termondynamiikkaa on vaikea saada yhtä edulliseksi kuin happikaasutuksella.</p><p></p><p>Prosessin idea on, että vettä lisäämällä kuivan kaasutuksen ylijäävä lämpömäärä pyritään käyttämään veden hajottamiseen hapeksi ja vedyksi ja korvaamaan kaasutushappea vettä hajottamalla saadulla hapella, jolloin ylijäämälämpö saadaan efektiivisesti sitoutumaan tuotekaasuun ilmaantuvaan vetyyn. Tuon prosessin aikaansaaminen ja sen pitäminen optimiolosuhteissa ei vaan ole kovin yksinkertaista.</p><p></p><p>Noita menetelmiähän on sovellettu synteettisen maakaasun tekoon jo vuosikymmeniä ja suurin laitos muuntaa 16000 tonnia kivihiiltä pääasiassa synteettiseksi maakaasuksi vuorokaudessa <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Dakota_Gasification_Company">http://en.wikipedia.org/wiki/Dakota_Gasification_Company</a>. Eivät nuo mitään hajautetun kaasutuksen järjestelmiä ole eikä tuollainen toiminta ole toistaiseksi ollut kovin kannattavaa edes ison hiilikaivoksen naapurissa.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="kotte, post: 2364, member: 112"] Eikös periaatteessa tehokkain kaasutusratkaisu olisi seuraavanlainen: - prosessiin syötettävä materiaali mahdollisesti kuivataan aluksi "riittävästi" prosessista saadulla kaikkein matalämpöisimmällä lämpöjakeella (hyödyllistä, jos kaasutus tehdään ilmapoltolla). - massa lämmitetään vastavirtaperiaatteella tuotetun kaasun ja katalyyttisen jälkiprosessoinnin jäähdytyslämmöllä - massa kaasutetaan, mukaan puhalletaan mahdollisimman kuumaksi tulistettua höyryä kemian edellyttämä määrä (kuumennus vastavirtalämmönvaihdinperiaatteella, höyrystys ja tulistus eri vaiheissa tuotekaasun ja katalyyttisesti jälkiprosessoidun kaasun jäähdytyksestä) - kaasutuksessa kannattaa mahdollisesti käyttää puhdasta happea ilman sijaan (minkä tekeminen taas vaatii huomattavan määrän sähköä) Nuo 90% lähentelevät hyötysuhteet kaiketi edellyttävät jotakin tällaista järjestelyä. Happikaasutuksen sijaan on käytetty kahden toisiinsa kytketyn kiertoleijukattilan yhdistelmää, jossa toisessa tehdään veden hajottamista ja pyrolyysia ja toisessa leijumateriaalia lämmitetään polttamalla hiiltä ilmassa, mutta tuon järjestelyn termondynamiikkaa on vaikea saada yhtä edulliseksi kuin happikaasutuksella. Prosessin idea on, että vettä lisäämällä kuivan kaasutuksen ylijäävä lämpömäärä pyritään käyttämään veden hajottamiseen hapeksi ja vedyksi ja korvaamaan kaasutushappea vettä hajottamalla saadulla hapella, jolloin ylijäämälämpö saadaan efektiivisesti sitoutumaan tuotekaasuun ilmaantuvaan vetyyn. Tuon prosessin aikaansaaminen ja sen pitäminen optimiolosuhteissa ei vaan ole kovin yksinkertaista. Noita menetelmiähän on sovellettu synteettisen maakaasun tekoon jo vuosikymmeniä ja suurin laitos muuntaa 16000 tonnia kivihiiltä pääasiassa synteettiseksi maakaasuksi vuorokaudessa [url=http://en.wikipedia.org/wiki/Dakota_Gasification_Company]http://en.wikipedia.org/wiki/Dakota_Gasification_Company[/url]. Eivät nuo mitään hajautetun kaasutuksen järjestelmiä ole eikä tuollainen toiminta ole toistaiseksi ollut kovin kannattavaa edes ison hiilikaivoksen naapurissa. [/QUOTE]
Varmistus
Lähetä vastaus
Foorumi
Energiakeskustelu
Bio- ja puukaasu
Kaasutuslaitteistot
Käytämme sivuillamme evästeitä voidaksemme tarjota käyttäjille paremman käyttökokemuksen sekä kehittääksemme sivuston toimivuutta.
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.
Hyväksy
Lisätietoja...
Ylös