Kirjoittaja Aihe: Tuulimittausta  (Luettu 7477 kertaa)

Frooga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 25
  • Uusiutuvat ja tehokkuus mielessä
Tuulimittausta
« : 20.05.12 - klo:20:17 »
Hei!

Olen jo lukioajoista (90-luvun puolivälistä) asti ollut kiinnostunut tuulivoimasta, vesivoimasta ehkä sitäkin kauemmin. Valitettavasti kummankaan suhteen en ole itse tehnyt mitään, paitsi koittanut saada ihmisiä käyttämään tuulisähköä ja osallistumaan esim. Lumituuleen. Tänä keväänä ajattelin hieman kuin palata juurilleni ja tehdä jotain käytännössäkin. Isäni on jossakin määrin kiinnostuksieni takana ja joskus on tainnut olla puheena pientuulivoiman virittäminen eläkemökkinsä läheisyyteen. Niinpä päädyin nyt opettelemaan tuulimittausta em. paikassa - ehkä tästä kertyy itselleni osaamista, jota voin käyttää vastakin. Koska tulin lukeneeksi toista viikkoa kaikenlaista aiheeseen liittyvää, ajattelin hieman summata kokemuksiani, koska luultavasti joku muukin miettii samoja seikkoja.
  • Sijainti. Puolen kilometrin päässä kaakon ja lounaan välillä, tosin metsän takana, on Vesijärvi (+81m), luoteen ja pohjoisen välillä hieman lehtipuuta ja rakennuksia, mutta muuten avaraa peltoaukeaa. Runsaan kilometrin päässä koillisessa on harjua (+150-160 m). Järvelle päin vapaata tilaa jää noin 100 metriä, lähimpään rakennukseen n. 50 metriä ja lehtipuihin vajaat 100 metriä. Vallitsevaa tuulensuuntaa lounas ajatellen puut ovat siis hieman väärissä paikoissa.
  • Millä mitata? Olin törmännyt Energiamessuilla Tampereella sekä Husumin New Energy -messuilla Power Predictoriin (myöh. "PP"), jonka tiesin olevan tarkoitettu ainakin pienen mittakaavan ja matalan kynnyksen tuulimittauksiin. Lisäksi tämä rekisteröi myös auringonpaisteen. Kysyessäni vinkkiä eräältä alan ihmiseltä, hän vinkkasi yllättävänkin tavallisen sääaseman, Clas Ohlsonilta. Laitetta ilmeisesti myydään useallakin nimellä, mm. Fine Offset WH-1080 (myöh. "WH"). Toki hakemalla ja surffaamalla tuli vastaan monia muitakin tarkoitukseen kelpaavia sääasemia ja tuulimittareita, mutta en jaksanut vertailla ja tutkia ainakaan tällä kertaa useampia vaihtoehtoja. Eräs mielenkiintoinen tosin olisi ollut Logic Energyn LeWL Wind Logger, mutta se olisi pitänyt itse tuottaa Suomeen. Päädyin ottamaan kaksi ensin mainittua, pientä vertailua tehdäkseni.

    Käsittääkseni oleellisia ominaisuuksia tuulimittausjärjestelmälle ovat: 1) tarkkuus 2) luotettavuus myös lumen ja jään keskellä 3) lukemien tallentuminen ja 4) tarpeeksi tiheä mittausväli, koska tuuli voi vaihdella nopeastikin.

    1) Tarkkuudesta on vaikeaa sanoa mitään ilman erillistä selvittämistä esim. vertailemalla toiseen (oikeelliseksi tunnettuun ja samassa paikassa sijaitsevaan) mittariin tai kalibroimalla vaikkapa liikkuvan auton ja gps:n avulla kepin nokassa pidellen. Tämä jäi itseltäni tekemättä lähinnä tuulisen sään takia; kalibrointia tuskin kannattaa tehdä muuta kuin tyynessä ympäristössä. Siispä oletan ainakin kalliimman mittarin olevan tarpeeksi hyvä. WH:n tuulensuuntatiedon sanotaan olevan epätarkkaa, mutta tuulennopeus kait tärkeämpi on.

    2) Kuten keskustelupalstoilta, esim. Clasun eri kielisiltä, ilmenee, halpaa mittaria saattaa joutua parantelemaan vaikkapa lumisissa olosuhteissa toimivaksi. Itse en ole vielä tällä silmällä laitetta tutkinut, vaan katson tilannetta syksyllä uudestaan. Sen verran "parannuksia" jo tein, että merkkasin patterien polariteetit paremmin näkyviin, sillä patterikoteloitten metalliliuskoista ei voi päätellä asennussuuntia. Myös merkkasin tuuliviirin runkoon tuulensuunnat, jotka tehtaan jäljiltä ovat melkein näkymättömät. WH:ssa on AA-paristot molemmissa yksiköissä, PP:ssä yksi toimitukseen sisältyvä laadukas 9V paristo lukijassa. WH:n patteria ostaessa tuskin kannattaa säästellä, ettei pienen takia tarvitse kaataa mastoa tai hukata kerättyjä tietoja.

    3) Tavallisimmat sääasemat eivät tallenna kerättyjä tietoja kuin ehkä keskusyksikköönsä, josta ne saa vain näytölle ja vain lyhyeltä ajalta. Pitempää mittausta ja analysointia varten tiedot olisi kuitenkin hyvä saada suoraan taulukkolaskimella käsiteltävään muotoon.

    PP ver. 2 tallettaa tiedot omaan muotoonsa muistikortille, jolta tiedot siirretään pilvipalveluun, joka sitten näyttää valmiit käppyrät ja jopa suhteuttaa ne muutamien tuuliturbiinien tuottokäyriin - siis periaatteessa tuloksena on ostopäätökseksi kelpaavaa tietoa. Samoin aurinkopuolella. Verkosta tiedot voi ladata itselleenkin. Aiempi ver. 1 tallensi tiedot selväkielisenä, jolloin niitä saattoi käyttää suoraan omalla koneella. Mittausaikaa yhdellä lisenssillä on 1 vuosi, jonka jälkeen pitää ostaa lisäaikaa voidakseen käyttää pilvipalvelua. Palvelu hyväksyy yhdellä lisenssillä kolme eri mittauspaikkaa 500 metrin säteellä. Anemometrin ja lukijan välistä johtoa (5-nap.) voi jatkaa itse tai ostaa valmiin jatkojohdon.

    WH:n keskusyksikön saa liitettyä USB:llä tietokoneeseen. Mukana on ohjelma Windowsille, jota tosin moni arvostelee. Itse en ole vielä liittänyt WH:ta omaan Linux-koneeseeni, mutta paria ohjelmaa (Wview ja Pywws) olen katsellut. Windowsille jotkut suosittelevat Cumulusta. Mahdollisesti hommaan vielä tähän tarkoitukseen vanhan läppärin siltä varalta, että en osaa Linux-ohjelmia virittää käyttöön. Tämän tyyppisillä ohjelmistoilla on myös mahdollista pystyttää verkossa näkyvä reaaliaikainen sääasema, johon tarkoitukseen myös voisi ajatella vähän sähköä kuluttavaa läppäriä.

    WH:n tiedonsiirto tuvassa sijaitsevaan näyttöön tapahtuu langattomasti, mikä on yhtäältä etu, toisaalta haitta: ei tarvitse kaivaa johtoa, mutta tiedonsiirto ei välttämättä ole luotettavaa ja mittauksia voi siten jäädä rekisteröimättä. Pakkauksessa mainittu kantama 150 metriä ei ole lähelläkään totuutta, varsinkaan seinän läpi - kun lukija oli n. 40 cm. korkeudella maassa, ilma kirkas ja näyttö kädessäni, pääsin suoralla näköyhteydellä n. 75 metrin päähän, kun tiedon vastaanottaminen loppui. Tieto siirtyy 50 sekunnin välein.

    4) Tiedonkeruu voi tapahtua eri tavoin: joko tehdään tiheästi näytteitä, joiden keskiarvoja tallennetaan, tai sitten otetaan raakasti tietyin väliajoin juuri sen hetkiset arvot. Ymmärtääkseni edellinen tapa antaa paremman kokonaiskuvan, vaikkakin erityisen nopeat piikit (ylös tai alas) luultavasti jäävät lopputuloksista näkymättömiin. Jälkimmäisellä tavalla tätä kohtaa voi korjata tihentämällä näytteenottotiheyttä, joka tietenkin samalla johtaa muistin kulumiseen sekä raskaampaan taulukkokäsittelyyn.
  • Miten mitata? Olin valmis panostamaan jonkin verran laitteisiin, mutta muilta osin ajattelin pärjätä nurkista löytyvillä tarpeilla. Kuten kait hyvin tunnettua, korkeus on tuulisuuden kannalta oleellista. Mikä ehkä jää vähemmälle huomiolle, on yllättävän kaukanakin olevien tuuliesteitten vaikutus. Jotta esim. rakennukset eivät täysin sotkisi mittauspaikan tuulia, olisi näennäisen hyvällekin paikalle ajateltu mittauspiste saatava suht korkealle. Lähin tätä mittauspaikkaa sijaitseva rakennus on puolitoistakerroksinen ok-talo ja ajattelin kohtuullisella vaivalla saavuttavani n. 15 metrin mittauskorkeuden. Vieressä olisi ollut 15-20 metriä pitkiä haapoja, mutta kun jemmassa sattui olemaan valmiita kyllästettyjä puhelintolppia, päädyimme hienoisena kompromissina sellaiseen jatkettuna kuuden metrin vesijohtoputkikangella (40 mm), josta hyödyksi tuli neljä metriä. Tuoreen puun nostamisen välttäneinä saimme siis kasaan 12 metriä korkeutta.

    Perustus käsittää 125 cm syvän kuopan ja siinä kaksi 250 cm pitkää tolpanpätkää. Niitten ja mastotolpan läpi menee kaksi tuumaista rautaista akselia. Itse asiassa noitten kuuden reiän tekeminen muodostui lopulta kaikkein isoimmaksi yksittäiseksi työksi, sillä eipä sitten ollutkaan tarpeeksi pitkää ja isoa terää, vaan paksuimmat kohdat piti porata loppuun käsikairalla ja 24,5 mm terä ei tehnyt kerralla tuumaista reikää saati pelivaraa. Jälkikäteen tulikin mieleen, että olisi sittenkin voinut tehdä vain yhden maatolpan ja hitsata sen päälle saranan. Mutta onpa ainakin tukeva tolppa nyt, joka ei haruksia tarvitse. Ja jos joskus tarvitsee, niin luultavasti kohtisuoraan maatolppien linjaan nähden, joka on samalla rajan suunta ja maston kaatosuunta eli ei haittaa tuhottomasti  kummankaan pellon viljelyä. Sähkömiesten nyrkkisääntö: tolpan pituudesta 1/7 maan alle.

    Ukkossuojauksesta hain hieman tietoa, mutta en päätynyt johdattimia tässä tapauksessa tekemään, koska rautaputkenkin pää on lähistön puita matalammalla ja ainoa galvaaninen yhteys maata kohti eli PP:n johto jää parin metrin korkeudelle. Toiselle puolen peltoa en halunnut mennä siellä sijaitsevan maalämmön keruupiirin takia, sillä satuin lukemaan ukkosen joskus lyöneen tuulimaston tmv. kautta keruuputkeen ja hajottaneen kylpyhuoneen ym.
  • Maston nostaminen oli tarkoitus suorittaa apumastolla lähinnä kokeilun ja harjoituksen vuoksi, mutta jälleen pienenä kompromissina otimme etukuormaajalla varustetun traktorin, jolla vedimme maston pystyyn. Välttyäksemme reikien (kaksi maatolppaa ja masto) passaamiselta päädyimme nostamaan koko paketin kerralla. Toki oli arvattavissa, että yksi voima yhtä liinaa pitkin ei välttämättä pidä viritystä suorassa, mutta kokeilimme kuitenkin. Puolivälissä nostoa toinen maatolppa sitten otti montun reunaan kiinni ja koko hökötys heilahti toiselle sivulle. Onneksi olimme laittaneet pultit tuumaisten akselien päihin, joten paketti ei purkautunut eikä mikään paikka pettänyt. Vastaisen varalle olimme laittaneet puoliväliin mastoa myös vaijerin, josta nyt toisella traktorilla kiskoimme paketin takaisin linjaan ja saatoimme jatkaa etukuormaajalla vetoa ja nostoa. Tämän olisimme luultavasti välttäneet tarkemmalla seuraamisella, jotta maatolppa ei olisi ottanut mihinkään kiinni.

    Lisäksi olin ollut hieman laiska monttua kaivaessani ja tehnyt täyden syvyyden vain montun keskilinjalle, tolppien sijoituspaikalle. Olisi pitänyt tehdä täyssyvää myös vetopuolelle, sillä montun tueksi laittamamme laudat putosivat syvimpään kohtaan eivätkä siis pysyneet montun reunaa vasten: maatolppien päät eivät luistaneet lautoja pitkin alas, vaan tolppia piti hakata lekalla noston edetessä. Se taas ei välttämättä ole hyväksi mittareille. WH:n sadeanturin kuori tippui jossain vaiheessa nostoa, ehkä juuri tuon tärinän takia. Mutta eihän tässä sadetta olla mittaamassakaan.
  • Mittaustieto ja sähkönkäyttö. PP haluaa vähintään kuukauden mittaustietoa, ennen kuin suostuu antamaan tuulisuusarvioita. Puhetta on ollut pitää mittaukset paikallaan vuoden verran, mutta kolmekin kuukautta saattaisi riittää jonkinmoisen tuulisuus- ja tuulienergiapotentiaalikäsityksen muodostamiseksi. Jos mittaukset yllättävät positiivisesti, on toki mahdollista että mittarit vaihtuvat tuulimyllyyn ehkä jo tänä vuonna. Vaikka tuohon ei tuotantoa tulisikaan, lienemme lopulta vertailleet 220 ja 100 euroa maksaneitten mittarien tuloksia ja hieman viisastuneet aiheesta tuulimittaus. Lisäksi pitänee opetella suhteuttamaan tuloksia kunkin vuoden tuulisuustietoihin.

    Talossa on siis maalämpöjärjestelmä, joka lämmittää käyttövedenkin. Jos joskus rakennamme tuuli ja/tai aurinkotuotantoa, voisi sähköä käyttää: a) akkujännitteillä valaistukseen, b) invertterin kautta kylmäkoneisiin ja kiertovesipumppuun (jonka pysähtyminen talvella sähkökatkon aikaan huolettaa, koska verantojen patterien putket jäähtyvät ensimmäisinä) c) verkkoinvertterin kautta sähköverkkoon syöttämiseen (paikallisen sähköyhtiön suhtautumisesta ei vielä tietoa) d) veden lämmittämiseen maalämpöpumpun varaajan vastuksilla e) jos vielä jotain jäisi, maalämpöpiirin/maan lämmittämiseen.
  • Linkkejä
  • Kuvaliitteet: WH ilman kuoria, PP yhden yön koemittauksessa ja sen tulos, jatkos ja vaijerin varmistus, mittarit paikoillaan, monttu lautoineen, nosto melkein valmis, valmis
-Heikki Raunio

PoLe

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 109
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #1 : 23.05.12 - klo:20:48 »
Kerroppas kordinaatit tulevalle myllyllesi, myllyn maston korkeus ja pinta-ala? Teen työkseni tuulilaskelmia niin voin auttaa ihan ilmatteeksi :)

kordinaatit voit kirjoittaa ihan URL muotoon:

http://maps.google.com/maps?q=63.000,28.000

P63,000 I28,000 on lähellä kuopiota.


Frooga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 25
  • Uusiutuvat ja tehokkuus mielessä
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #2 : 02.06.12 - klo:19:51 »
Kiitos PoLe, laitan kohta tarkempaa dataa tulemaan! :)  Tosin en GMapsista vielä keksinyt, miten sieltä saa koordinaatit näkymään, mutta PowerPredictorin GMaps-lisä sen kyllä näyttää.

Tähän mennessä tapahtunutta:

18.5. päivällä oli jonkinmoinen lyhyt, mutta kattopelteihinkin pystynyt puhuri. Ilmeisesti samana iltana oli sitten tapahtunut PP:n tiedontallennukselle jotain, sillä viikkoa myöhemmin koittaessani kopioida SD-kortilta tietoa, herjasi Ubuntu I/O-virhettä, mutta pystyi kuitenkin kopioimaan tuohon 18.5. iltaan saakka. XP ei suostunut kopioimaan mitään. Muodostunut tiedosto kelpasi myös pilveen upattavaksi. Vaihtelin kortteja kamerasta ja formatoin niitä, jonka jälkeen ilmeisesti myös PP alusti siihen laittamani kortit omaan muotoonsa (laskee 90 sekuntia, jonka jälkeen vasta käynnistää tallennuksen). Pari päivän mittaista keruuta onnistuivat, nyt on menossa pitempi otos.

Mahdollisesti WH:n pitempien anemometrivarsien ansiosta se pyörii alle metrisillä tuulilla, kun PP ei aivan pieniin henkäyksiin reagoi. Koska tässä asennuksessa PP on alempana, jää se hieman mastoputken (40 mm) varjoon. Hieman tekisi mieli tehdä PP:lle uusi kannatusvarsi, vaikka 20 cm pitempänä. Laite painaa muistaakseni 350 grammaa, joten varren ei tarvitsi mikään ihmeellinen olla. Tällä hetkellä pohjoisesta eli maston suunnasta ei ole rekisteröitynyt tuulia kuin muutaman promillen verran, johon seikkaan voi kyllä vaikuttaa puustokin.

Lukijaan laitoin takaisin kosteudenkeruupussin, jonka olin erehtynyt ottamaan pois pakkausta purkaessani. Mahdollisesti teen lukijalle vielä jonkun sadesuojankin tai pussitan sen, varmuuden vuoksi.

Linuxin ohjelmat olen saanut asennettua (Pywws ja WView), mutten ole niitä oppinut käyttämään. Samoin asensin XP-koneeseen Cumuluksen, mutta sekään ei auttanut ensimmäiseen tarpeeseen: WH:n asetusten säätöön. Sehän loggasi oletuksena 30 minuutin välein ja käsittääkseni tallettaa silloin viimeisen 48 sekunnin keskiarvon. Päädyin siis sittenkin asentamaan valmistajan tekemän ohjelman (EasyWeather) kaikista haukuista huolimatta. Ensimmäisellä koneella se kaatui, mutta toisella toimi. Muutin tallennusvälin viiteen minuuttiin, tulevaisuudessa varmaankin hieman harvennan sitä. Kerätyn datan sain helposti talteen txt ja xls-muodoissa, lisäksi ohjelma piirsi esim. nopeuskäppyrän (liite). Kiitos harvan tallennusvälin, em. puhuri näkyy vain 12 metrisenä, vaikka konsoliin oli suurimpana nopeutena tallentunut 21 m/s.

Jännä huomio itsestäni: nykyään katselen esim. junalla kulkiessani erilaisia mastototeutuksia, ennen vaan harmittelin mielessäni niitten rumuutta.  ::)

PoLe

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 109
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #3 : 04.06.12 - klo:17:10 »
Tässä pientä laskelmaa.
Maston korkeus on tosiaan ratkaiseva tekijä myllyn takaisinmaksua ajatellen. 20m mastolla mylly maksaa itsensä takaisin noin 17 vuodessa ja 30m mastolla noin 12 vuodessa.
Oletuksena on että kaikki energia käytetään omaan käyttöön ja vuodessa keskimääräinen hinta on 116 e/MWh.

Mylly on siis 4m halkaisijaltaan eli reilu 1500W ja hintaa laitoin 5000 euroa (itse seisova masto).
Sähköinen hyötysuhde 80%, siipien 45% ja käyttövarmuus 97%.

Tuulitiedot on siis skaalattu sopiviksi suoraan tuuliatlaksesta..

Tuulen rosoisuus arvoiksi laitoin kaakko-etelä-lounas suunnassa havumetsän 1,5. On sen verran lähellä että vaikuttaa paljon.. harmin paikka.. sieltä juuri puhaltaa eniten :(
Luoteessa laajaa peltoaukeaa 0,2 mutta se ei paljoa auta koska tuulen esiintyvyys tässä ilmansuunnassa on vähäistä.
Muissa ilmansuunnissa on aikalailla viljapeltoa ympärillä 0,6.

Mitäs tästä paikasta sanoisi? hmm.. kohtalaisen hyvä paikka..
Jos havupuut saisi poies niin olisi suora näkymä järvelle ja tuulenrosoisuusarvon voisi pudottaa 0,2:seen, joten raivauksen ansiosta energian tuottoa voisi tulla lisää vuodessa noin 20%.

Paikan päällä jos kävisi niin saisi hieman tarkemman kuvan.

« Viimeksi muokattu: 04.06.12 - klo:17:23 kirjoittanut PoLe »

Frooga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 25
  • Uusiutuvat ja tehokkuus mielessä
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #4 : 05.06.12 - klo:23:08 »
Loistavaa, kiitos hienoista laskelmista! Itselläni on vielä Tuuliatlaksen opettelu kesken, tästäpä apua siihenkin.

Sähkönhinta varmaankin nousee 12-17 vuoden aikana, mutta ehkäpä vastaavasti laitetta pitää huoltaakin. Tällä hetkellä kiinteistö käyttää Lumituulen sähköä, joten aivan markkinoitten armoilla ei olla. Kulutus on pysynyt kohtuullisena, 5 000 kWh:ssa. Omatekoista sähköä en ainakaan alkuvaiheessa käyttäisi lämpöpumpun pyörittämiseen, se kun vaatisi 3-vaihesorttia. Mutta pumpun varaajan vastuksiin ylijäämää voisi tuupata.

Kahden kylmäkoneen vuosikulutus lienee n. 700 kWh, joten kaiken 1-vaihesähkön kulutus voisi olla n. 1000 kWh. Niinpä pienempikin laitos kuin tuo esimerkkien 1,5 kW voisi riittää. Jos lisäksi maston tekisi harustettuna (sijainti pois viljellyltä pellolta lähelle rakennusta, kasvimaata harusalueeksi käyttäen), ei varmaankaan hintaa kertyisi 5 000 euroa?

Lisämausteensa soppaan tuo tietenkin mahdollinen pientuotannon verkkoonsyötön helpottuminen, mikä näkyy olevan eduskunnassakin keskustelun alla (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/18.htx?id=4966) - ehkä sittenkin kannattaisi rakentaa (maksimitehoa) enemmän kuin vain omaan tarpeeseen?

Taulukosta: mitä tarkoittavat tässä brutto ja netto? Tuulen energia ja käytettäväksi jalostunut sähkö?

Kuvia ja videoita paikasta löytyy, mutta videot ainakaan eivät mahtuneet tänne. Sähköpostiin voin niitä lähettää ja toki paikallakin saa poiketa, minulta voi kysellä täällä privana tai 044 588 0478.

Ilmaisenergia.info

Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #4 : 05.06.12 - klo:23:08 »

PoLe

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 109
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #5 : 06.06.12 - klo:14:39 »
Loistavaa, kiitos hienoista laskelmista! Itselläni on vielä Tuuliatlaksen opettelu kesken, tästäpä apua siihenkin.

Sähkönhinta varmaankin nousee 12-17 vuoden aikana, mutta ehkäpä vastaavasti laitetta pitää huoltaakin. Tällä hetkellä kiinteistö käyttää Lumituulen sähköä, joten aivan markkinoitten armoilla ei olla. Kulutus on pysynyt kohtuullisena, 5 000 kWh:ssa. Omatekoista sähköä en ainakaan alkuvaiheessa käyttäisi lämpöpumpun pyörittämiseen, se kun vaatisi 3-vaihesorttia. Mutta pumpun varaajan vastuksiin ylijäämää voisi tuupata.

Kahden kylmäkoneen vuosikulutus lienee n. 700 kWh, joten kaiken 1-vaihesähkön kulutus voisi olla n. 1000 kWh. Niinpä pienempikin laitos kuin tuo esimerkkien 1,5 kW voisi riittää. Jos lisäksi maston tekisi harustettuna (sijainti pois viljellyltä pellolta lähelle rakennusta, kasvimaata harusalueeksi käyttäen), ei varmaankaan hintaa kertyisi 5 000 euroa?

Lisämausteensa soppaan tuo tietenkin mahdollinen pientuotannon verkkoonsyötön helpottuminen, mikä näkyy olevan eduskunnassakin keskustelun alla (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/18.htx?id=4966) - ehkä sittenkin kannattaisi rakentaa (maksimitehoa) enemmän kuin vain omaan tarpeeseen?

Taulukosta: mitä tarkoittavat tässä brutto ja netto? Tuulen energia ja käytettäväksi jalostunut sähkö?

Kuvia ja videoita paikasta löytyy, mutta videot ainakaan eivät mahtuneet tänne. Sähköpostiin voin niitä lähettää ja toki paikallakin saa poiketa, minulta voi kysellä täällä privana tai 044 588 0478.

Bruttoenergiantuotto on häviötön eli kaikilla eri komponenteilla on 100% hyötysuhde.
Nettoenergiantuotto tuulivoimalla on vain 30% luokkaa.

Frooga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 25
  • Uusiutuvat ja tehokkuus mielessä
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #6 : 17.06.12 - klo:22:32 »
Muistelmia viime viikon (23) retkeltä kotopuoleen.

Sainpa menemään taas useammankin päivän tämän aiheen kanssa, tosin enimmäkseen tarkoitusta varten hommaamani läppärin kanssa... "Tehdäänkö nopeasti vai tietokoneella?"

Arvelin Power Predictorin tuuliviirin häiriintyvän mastoputkesta, joten tein sille uuden kannatusvarren. Alkuperäinen on vaakaosaltaan 17 cm pitkä, uusi on 44 cm. Osuipa vaan romukasasta käteeni rekiterästä, joten PP:n tarpeisiin tarpeeksi tiukan kulman vääntämiseksi piti oikein pilliin tarttua. Entistä leveämpikin tuo latta on, mutta jospa se ei haittaisi. Samalla PP nousi kymmenisen senttiä korkeammalle ja WH sai sademittarin koppansa. Myöskin testailin anemometrien pyörimisherkkyyttä enkä mielestäni havainnut erityistä tahmeutta.

Maston pystyttäminen ilman harustamista teetti aikanaan pientä lisätyötä. Kaatamisvaiheessa ilmassa oli paremminkin jännitystä, kun masto hakeutui heti voimakkaasti sivulle. Linja korjaantui vaihtamalla traktorin ajolinjaa. Ongelmaa ei olisi ollut, jos olisin malttanut odottaa apumiestä, vaan halusin kokeilla kuinka toimi onnistuu yksin. Nosto tehtiinkin sitten kahteen pekkaan ilman turhia heilumisia. Harustamista voisi korvata myös jonkinmoisen hahlon rakentaminen tolpan laskulinjalle. Lisäsin tolppaan vaakapuun, joka esti tolpan kallistumisen traktorin puolelle (kuva).

WH antoi aamuyöllä ja aamulla 7.6. hauskannäköisiä tuloksia. En ole keksinyt selitystä moisille lämpötiloille (-9,9 - 25,4 C) enkä tuulille (puuska 43,9 m/s). Nukuin tontilla tuolloin itse ja kyllä melkeinpä olisin huomannut, jos tuohon malliin olisi säätila vaihtunut. (kuvat)

Purin PP:n kortin keskiviikkona menestyksekkäästi ja ennen poistumistani lauantaina yritin vielä samaa. Tiedosto ei kuitenkaan ollut käytettävissä, joten päädyin alustamaan kortin. Muutaman päivän aukko siis on luvassa mittauskäppyrään. Vaihdoin lukijaan 512 Mt kortin kamerasta ja kamerassa on nyt PP:n 2 Gt kortti. Seuraamme tilanteen kehittymistä, kenties kortti vain teki kiusaa? Tuo pienempikin riittää moneksi kuukaudeksi.

Frooga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 25
  • Uusiutuvat ja tehokkuus mielessä
Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #7 : 29.07.12 - klo:23:56 »
Harmillisesti on jäänyt dokumentoimatta kuukauden takaisen kotoreissuni huomiot, koitanpa vihdoin niitä muistella.

- Taisi olla haarapääsky, joka eräänä päivänä osui silmääni keikistelemässä WH:n tuuliviirin päällä. Ainoa kerta, kun moista ollaan huomattu, joten ei vaikuttane mittauksen luotettavuuteen. :)

- WH:n mittaustuloksissa on jälleen kummallisia tuloksia: 20.6. klo 13.03 on kosteus muka ollut 96 % ja lämpötila 42,5 C. Ympäriltä puuttuu lukemia, liekö ollut yhteys poikki tuon aikaa, mutta muuten kosteus on tuolloin päivällä ollut alle 70 % ja lämpötila 13,x C.

- Eräänä päivänä satuin olemaan paikalla, kun WH:n yhteys hävisi kokonaan eikä palautunut, vaikka luokkaa tunnin tai enemmänkin vartoilin. Tästä olin lukenut palstoilta jo muitten harmittelemana, joten en hämmentynyt. Sain purettua datat läppärille normaalisti, jonka jälkeen buuttasin keskusyksikön patterit poistamalla. Asetukset taisi osittain saada läppäriltä, mutta osa piti naputella käsin kosketusnäytön kautta. Tuloksia nyt katsellessani katkoksia näyttäisi olleen silloin tällöin ja jonkinlaista ajallista yhteyttä löytyy myös noihin kummallisiin tuloksiin. Tallentaminen on kuitenkin jatkunut itsekseen, joskus tosin useankin tunnin levon jälkeen.

- WH:n sademittaus ei ainakaan tuolloin vaikuttanut järin kurantilta.

- Power Predictorin tietojen luku onnistui tällä kertaa aivan mallikkaasti. Käytössä oli ja on kamerasta ottamani 512 Mt kortti ja kamerakin on toiminut aivan hyvin 2 gigan kortilla. Kaustisella sen kuvasin täyteen eikä mitään kummallista ilmennyt. Ehkä kortti siis on aivan kunnollinen, mutta aiemmin kesäkuussa oli jotain muuta noloa välissä. Mittailuun tuo pienikin riittäisi vuosikausiksi.

Ilmaisenergia.info

Vs: Tuulimittausta
« Vastaus #7 : 29.07.12 - klo:23:56 »