Kirjoittaja Aihe: Sähköliittymän balansointi  (Luettu 545 kertaa)

vesioinas

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 101
Sähköliittymän balansointi
« : 19.01.20 - klo:09:49 »
Kun vaihenetotus puuttuu vielä toistaiseksi niin koetan selvittää löytyykö mistään kiinteistön sähköliittymään tarkoitettua ja kohtuuhintaista balanseria. Sähköliittymä on 3x25A.

Enstolla on ainakin tämä, jonka hinnasta ei ole tietoa
https://www.ensto.com/company/newsroom/product-news/ensto-phase-balancer----power-balance/
mutta onko muita?

don

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 186
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #1 : 19.01.20 - klo:10:37 »
Moro

Sähköstä kun en mitään tiedä niin olisiko tämä laite sellainen joka ikäänkuin korvaa mittauksessa netottavan mittaustavan.
Sähkönsiirtoyhtiöillähän joilla ei vielä ole on hanke siirtyä jossain hamassa tulevaisuudessa netottavaan mittaustapaan,tätä jarruttaa tiettävästi joku lainsäädännöllinen asia mutta toimivatko jo netottavasti mittaavat sitten laittomasti.

vesioinas

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 101
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #2 : 19.01.20 - klo:11:49 »
Kolmivaihebalanseri tasaa vaiheiden hetkellistä kuormaa ja parantaa sähkön laatua. Kun vaihenetotus puuttuu niin samaan aikaan voi olla sähkön myyjä ja ostaja. Ostohinta on tietty kalliimpi siirtohinnan vuoksi. Balanseri auttaa tähän.

SMA:lla näyttää olevan myös balanseri, mutta se toimii yhdessä SMA:n oman invertterin kanssa.
« Viimeksi muokattu: 19.01.20 - klo:12:06 kirjoittanut vesioinas »

jra

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 34
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #3 : 19.01.20 - klo:12:23 »
Ei kai tuolla pätötehoa voi siirtää vaiheelta toiselle :o
Oliskohan tuo vaihekohtainen loistehon kompensointilaite.. Sekalaisella kuormalla muuntajan jännitetasot menee epätasapainoon, tilannetta pahentaa jos mukana on paljon loisvirtaa. Kompensoimalla loisvirta pois saadaan jännitetasot paremmin tasapainoon.
Tilanne on muuttunut paikoissa, missä verkot on maakaapeloitu. Maakaapeli tuottaa loisvirtaa ja vähän kuormitetussa verkossa tarvitaankin konkkien sijaan kuristimia, että verkko saadaan pysymään balanssissa.

Pätötehon tasoittaminen vaiheiden kesken taitaisi vaatia jo hakkurin väliin.

vesioinas

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 101
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #4 : 19.01.20 - klo:16:06 »
Ei kai tuolla pätötehoa voi siirtää vaiheelta toiselle

Kyllä se niin vaan tekee usko pois. Enston balanserissa on 3-vaihemuuntaja hakatähtikytkennässä (zigzag transformer), jota käytetään yleensä deltakytkentäisissä siirtolinjoissa maadoitusmuuntajana nollajohtimen luomiseen, mutta myös harmonisen särön eliminointiin ja tehon balansointiin.  SMAn vastaavassa laitteessa on takaisinkytkentä juuri inverttereille, mutta tehot taitavat olla isommille tuotantojärjestelmille.
« Viimeksi muokattu: 20.01.20 - klo:12:23 kirjoittanut vesioinas »

Mikkolan

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 277
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #5 : 20.01.20 - klo:18:10 »
Toimisko tuo myös niin että 3 x 25 A syöttäis yhteen vaiheeseen esme 43 A valovirta hitsauskoneeseen ?

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1193
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #6 : 21.01.20 - klo:01:08 »
Toimisko tuo myös niin että 3 x 25 A syöttäis yhteen vaiheeseen esme 43 A valovirta hitsauskoneeseen ?
Eikös tuo mene jo ylitse siitä, mitä tuollaisella hakatähtikytkennällä saa aikaan? Vain L1:n kanssa vaiheessa olevan L2:n ja L3:n summan saa hyödyksi. Tosin epäsymmetrisellä 3-vaihemuuntajalla (jollaisen voisi myös rakentaa 3:sta säätömuuntajasta ja parista suojamuuntajasta) saisi imetyksi L2:sta ja L3:sta enemmänkin virtaa, mutta ei niin paljon tehoa kuin kolmesta vaiheesta periaatteessa olisi mahdollista tehoa imeä. Maksimitehon imemiseen tarvittaisiin kolmivaihetasasuuntaajan, kondensaattoripariston ja yksivaiheinvertterin kytkentä tai jokin sähkömekaaninen laite (muuttaja tai kolmivaihemoottorin ja yksivaihegeneraattorin kytkentä akselit vastakkain).

Mikkolan

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 277
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #7 : 21.01.20 - klo:02:34 »
Toimisko tuo myös niin että 3 x 25 A syöttäis yhteen vaiheeseen esme 43 A valovirta hitsauskoneeseen ?
Eikös tuo mene jo ylitse siitä, mitä tuollaisella hakatähtikytkennällä saa aikaan? Vain L1:n kanssa vaiheessa olevan L2:n ja L3:n summan saa hyödyksi. Tosin epäsymmetrisellä 3-vaihemuuntajalla (jollaisen voisi myös rakentaa 3:sta säätömuuntajasta ja parista suojamuuntajasta) saisi imetyksi L2:sta ja L3:sta enemmänkin virtaa, mutta ei niin paljon tehoa kuin kolmesta vaiheesta periaatteessa olisi mahdollista tehoa imeä. Maksimitehon imemiseen tarvittaisiin kolmivaihetasasuuntaajan, kondensaattoripariston ja yksivaiheinvertterin kytkentä tai jokin sähkömekaaninen laite (muuttaja tai kolmivaihemoottorin ja yksivaihegeneraattorin kytkentä akselit vastakkain).

Joo, ajatus juoksi nopeemmin kuin järki :(
Toisaalta kumpikaan ei juossut kun ihmettelin minkälainen on valovirtatöpseli, josta saa 40 A ulos ?

Pajalla on 3-vaihe hitsi, josta toisio osittain palanut. Sitä voisi muokata 1-vaiheisen 400 V x 25 A => 230 V x 43 A.
Tosin se taisi olla 8 kW:n hitsi, jolloin  230 V antaisi 34 A ilman häviöitä. Siis jos ensiöt kytkisi rinnan ( mitenköhän ne käämin päät menis oikeinpäin? Sama tieten toisioissa. Mitenkä sitten tuon raudan kanssa, yllättääkö saturaatio jos on 1-vaihevirta 3:n sijasta? ) Kokonaan uusiks en viitsi käämitä.
Hauskahan tätä on miettiä vaikka tuota tuskin tulee ( uskaltaa ) koskaan edes kokeiltua.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1193
Vs: Sähköliittymän balansointi
« Vastaus #8 : 21.01.20 - klo:12:46 »
Pajalla on 3-vaihe hitsi, josta toisio osittain palanut. Sitä voisi muokata 1-vaiheisen 400 V x 25 A => 230 V x 43 A.
Tosin se taisi olla 8 kW:n hitsi, jolloin  230 V antaisi 34 A ilman häviöitä. Siis jos ensiöt kytkisi rinnan ( mitenköhän ne käämin päät menis oikeinpäin? Sama tieten toisioissa. Mitenkä sitten tuon raudan kanssa, yllättääkö saturaatio jos on 1-vaihevirta 3:n sijasta? )
Lonkalta väittäisin, että kolmivaihemuuntajaa, jonka yhden vaiheen ensiökäämi on palanut voisi vielä käyttää kaksivaiheisena (mikä 400V:n kolmikytkennällä vaatii joka tapauksessa kolme vaihetta, mutta tuo palanut käämi pitää erottaa, jollei ole jo kokonaan poissa pelistä) ja jos kolmaskin toisio on vielä kunnossa, tuostakin tulee jotakin ulos (eli käämi voi olla edelleen käytössä). Jännitteet voivat sitten laskea tehon lisäksi. Ensiökäämien rinnankytkennästä samaan vaiheeseen voi tosiaan seurata raudan kyllästymistä jossakin kohtaa ja loppujenkin käämien kärähtäminen -- riippuen tietenkin käytetystä jännitteestä. Ongelmana on, että magneettivuo sulkeutuu palaneen käämin rautaytimen kautta ja tuo on paksuudeltaan vain puolet siitä, mitä kahden muun käämin rautaytimet yhteensä. Voisi tuo juuri kestää 230V kahden vaiheen 400V:n käämit rinnan kytkettynä.

don

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 186
« Viimeksi muokattu: 21.01.20 - klo:14:07 kirjoittanut don »