Kirjoittaja Aihe: Huipputuoton jälkeinen boostaus akusta oman tuotannon optimoimiseksi  (Luettu 1822 kertaa)

maanma

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 261
Onkos ketään toteuttanut esim. 36V akkuratkaisulla jälkiboostausta halutulla hetkellä akuista paneelien tuoton pudotessa epäoptimaalisen kulman vuoksi.

Ajatus siis on, että ylituotannon aikana osa paneeleista lataakin kontaktori ohjattuna akkuja. Kontaktori(t) siis supistavat vaiheen tuottopiiriä ja siirtävät paneleita akkusäätimelle.

Myöhemmin haluttuna hetkenä nuo akut tuodaan paneelien rinnalle.

Toiminta ajastettuna tai muulla ohjauksella.

Ratkaisu lienee kelvollinen kun paneeleja ei ole kytketty isoihin sarjoihin.
Sähköä 17MWh/v. 30l tulistusvar., 2000 t/v tasok. 6m2 (et) + 2m2 (län) aurinkolämpöä 150+300 l vesitilassa. 2x285W PERC+EVT560 L3 vaihe. Mitsu FD-25. Peruskuorma 1kWh kellarin lattialämm. Enim.puru RMT vm-50. Tiimi 3000 yöpudotuksella.

arveccio

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 139
Eihän se auta kuin kokeilla. Teoriassa vois ehkä toimiakin. Ite oon joskus pyöritellyt superkondensaattoriajatusta paneelien rinnalle mutta varauskyky taitaa niissä olla aika nimellinen.
Verkkoinvertteri zeversolar 1,5kW
4x260w + 3x195w + 4x280w
Immersun oman käytön optimointi
Vesikeskuslämmitys puulla

HeTi

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 123
Onkos ketään toteuttanut esim. 36V akkuratkaisulla jälkiboostausta halutulla hetkellä akuista paneelien tuoton pudotessa epäoptimaalisen kulman vuoksi.

Ajatus siis on, että ylituotannon aikana osa paneeleista lataakin kontaktori ohjattuna akkuja. Kontaktori(t) siis supistavat vaiheen tuottopiiriä ja siirtävät paneleita akkusäätimelle.

Myöhemmin haluttuna hetkenä nuo akut tuodaan paneelien rinnalle.

Toiminta ajastettuna tai muulla ohjauksella.

Ratkaisu lienee kelvollinen kun paneeleja ei ole kytketty isoihin sarjoihin.

Eikös hybridi invertterit toimi juuri noin.
Omassa MppSolarissa voi valita järjestyksen miten kuorma hoidetaan.
Esim. SBU valinnalla Solar-Battery-Utilility -> Aurinko syöttää kuormaa ja lataa akkuja, jos aurinko ei riitä otetaan akuista. Jos akut tyhjenee kytketään verkkovirta peliin, samalla ladataan akkuja jos halutaan tai sitten annetaan auringon hoitaa lataus.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
100 €:lla saa lähes 1MWh energiaa verkosta nettona (kiinteät sähkömaksuthan eivät nouse teit niin tai näin). Tavanomainen lyijyakku kestää tyypillisesti korkeintaan 1000 täyttä purkaussykliä, kun purku tehdään vain osittain (akkua siis puretaan osittain tuhansia kertoja). Mitä syvemmälle puretaan, sitä vähemmän täysiä syklejä saadaan, mutta tullaan toki toimeen vähemmällä määrällä akkuja. 12V 100Ah:n akku pystyy varastoimaan korkeintaan n. 1kWh energiaa täydellä purkusyklillä, kun otetaan purkuhäviötkin huomioon. Muilla akkukemioilla ei tilanne paljon tästä poikkea, kun esimerkiksi litium-pohjaiset akut ovat vastaavasti hinnakkaampia, vaikka kestävät useampia lataus--purku -syklejä.

Eli verkosta otettu energia ei maksa juuri sen enempää kuin mitä tulee lisäkustannuksia akkujen kulumisesta, kun akkuja ladataan ilmaisella sähköllä ja puretaan verkkosähkön kulutuksen vähentämiseksi oman tuoton kuoppien aikana. Ylijäämäsähkön mahdollinen myynti verkkoon tuottaa edes sen verran, että peli luultavasti kääntyy verkkoon myynnin eduksi puskuriakkujen käytön sijaan ylimääräisten härpäkkeiden kustannusten välttämisestä puhumattakaan. Ympäristön ja luonnonvarojen säästävän käytön kannalta myynti verkkoon on ehdottomasti parempi vaihtoehto, jos tällä vältetään akkujen hankinta kokonaan.

maanma

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 261
Kiitos kotte, verkkoon kytketyn näkemys tuli hyvin selväksi taloudelliselta kannalta. Aavistuksen tilannetta muuttaa, jos kk maksu määräytyy huipputehon mukaan.
Sähköä 17MWh/v. 30l tulistusvar., 2000 t/v tasok. 6m2 (et) + 2m2 (län) aurinkolämpöä 150+300 l vesitilassa. 2x285W PERC+EVT560 L3 vaihe. Mitsu FD-25. Peruskuorma 1kWh kellarin lattialämm. Enim.puru RMT vm-50. Tiimi 3000 yöpudotuksella.

Ilmaisenergia.info


kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
Kiitos kotte, verkkoon kytketyn näkemys tuli hyvin selväksi taloudelliselta kannalta. Aavistuksen tilannetta muuttaa, jos kk maksu määräytyy huipputehon mukaan.
Muuttaa se vähän, jos on kyse verkkoliittymän tehomaksusta. En osaa sanoa, voisiko joskus muuttaa tilannetta akkujen hyödyksi (epäilen vahvasti, ettei), mutta väittäisin, että tällaisesta tilanteessa kannattaisi huipputehoa rajoittaa kulutusta vähentämällä tai oikeammin siirtämällä toiseen ajankohtaan. Jopa polttoainekäyttöinen aggegaatti voisi tulla tällöin halvemmaksi. Akkuvarasto on talousmielessä sitä huonompi, mitä harvemmin ja epäsäännöllisemmin kulutuspiikit esiintyvät. Akku sopii lyhyeen ja tasaiseen usein ja säännöllisesti toistuvaan kulutuksen siirtoon (kuten paneeleiden tuoton käyttöön valaistukseen illalla), mutta todettua, tuokaan ei lyö leiville, jos on kiinni verkossa.

Toinen kysymys on suurempien pääsulakkaiden ja siihen liittyvien suurempien maksujen mahdollinen välttäminen. Sanoisin, että tilanne on sama kuin edellä ja vielä suuremmalla painolla. Harvoin tarvittava huippukuorma kannattaa tehdä moottorikäyttöisellä aggregaatilla, jos kulutuskohteiden käyttöä ei voi ajoittaa ja lomittaa paremmin.

Sen sijaan hyväksyn sellaisen ajatuksen, että jätetään verkkoliittymä kokonaan hankkimatta ja tuotetaan kulutusta vastaava sähkö aina itse paneeleilla, akustolla, mahdollisesti tuuligeneraattorilla ja kun muu ei auta, polttoainekäyttöisellä aggregaatilla. Sähköliittymän liittymismaksu voi joskus olla niin korkea ja kulutus vähäistä, että omatuotanto tulee edullisemmaksi tai on jopa ainoa mahdollisuus. Tällöin akuston koko ja sen käyttö päätetään aivan toiselta pohjalta, mikä tässä keskustelusäikeessä on ollut aiheena.

HeTi

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 123
Kaikki tietysti riippuu akkujen hinnasta. Suomessakin on ollut myynnissä
käytettyjä sähköauton moduleja joten voi tehdä ekoteon ja kierrättää.
(Nissan leaf 7,5V 62Ah 80€ kappale)

Tietysti kWh-mittarin netotuskyky myös vaikuttaa asiaan ja halu käyttää omaa sähköä esim. pesukoneiden pyöritykseen.
Samalla saa sitten taloonsa aika järeän UPS-laitteiston sähkökatkojen varalle.

jolla

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 640
Kaikki tietysti riippuu akkujen hinnasta. Suomessakin on ollut myynnissä
käytettyjä sähköauton moduleja joten voi tehdä ekoteon ja kierrättää.
(Nissan leaf 7,5V 62Ah 80€ kappale)

Tietysti kWh-mittarin netotuskyky myös vaikuttaa asiaan ja halu käyttää omaa sähköä esim. pesukoneiden pyöritykseen.
Samalla saa sitten taloonsa aika järeän UPS-laitteiston sähkökatkojen varalle.

jos ei voi järjestää pesukoneiden käyttöä siihen hetkeen kun virtaa tulee paneleista kannattaa ennemmin paneleista tullut ylimääräinen energia tallentaa veteen, varaajaan. itse pesukoneen pyöritys tarvitsee niin vähän sähköä että se on marginaalinen osuus verrattuna pesukoneiden veden lämmitysvastukseen

ot:
tänään mennään aika rajoilla, 4000 litraa vielä suihkulämmintä, huhtikuusta asti riittänyt

HeTi

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 123
Kannattaa tietenkin rakentaa järjestelmä joka sopii omaan asumiseen.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
Kaikki tietysti riippuu akkujen hinnasta. Suomessakin on ollut myynnissä
käytettyjä sähköauton moduleja joten voi tehdä ekoteon ja kierrättää.
(Nissan leaf 7,5V 62Ah 80€ kappale)
Joku toinen (kuten virkamies) voisi pitää tuota luvattomana ongelmajätteiden kaatopaikkana, jos homma jatkuu laajamittaisena. Tulevaisuudessa tosin litiumakkukemikaalien hinta voi nousta sen verran, että kierrätysfirman kannattaa tulla putsaamaan tuo maksutta, kun voi myydä kemikaalit aitoon kierrätykseen.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
Kaikki tietysti riippuu akkujen hinnasta. Suomessakin on ollut myynnissä
käytettyjä sähköauton moduleja joten voi tehdä ekoteon ja kierrättää.
(Nissan leaf 7,5V 62Ah 80€ kappale)
Joku toinen (kuten virkamies) voisi pitää tuota luvattomana ongelmajätteiden kaatopaikkana, jos homma jatkuu laajamittaisena. Tulevaisuudessa tosin litiumakkukemikaalien hinta voi nousta sen verran, että kierrätysfirman kannattaa tulla putsaamaan tuo maksutta, kun voi myydä kemikaalit aitoon kierrätykseen.

Sähköautojen akkujen kierrytys on käytännössä olematon jääden käytännössä vain kuparin ja teräksen kierrätykseen. Koboltti, nikkeli ja litium poltetaan koska niitä ei voida vielä erotella akusta mahdollistaen eri metallien kierrätyksen. Aivan kovin nopeasti ei ole tulossa  tapaa edes kerätä näitä metalleja talteen käytetyistä sähköautojen akuista. Menee helposti 10 vuotta ennen kuin akuista saadaan eroteltua koboltti, nikkeli ja litium jokseenkin järkevästi skaalattavalla mallilla. Toki nykyisellään sähköautojen akkuja Suomessa vaihdetaan vuodessa n. muutama kymmenen joten ei myöskään akkujen sisältämien metallien kierrätykseen ole vielä mitään mieltä Suomessa panostaa hukan ollessa marginaalinen. Ja ongelma kierrätyksen volyymin suhteen on taas muualla kuin piskuisessa Suomessa joka kuitenkin pyrkii olemaan taas suuntaviitan kärkenä.

Metallien kierrättäminen toki olisi jo nykyisellään kustannustehokasta kierrätyksen ollessa aina edullisempaa kuin maasta kaivaminen ja tuotteistaminen, mutta siihen kierrätykseen ei ole vain tekniikkaa ja know howta olemassa riittävän suureksi skaalattavissa ihmiskunnalla.

Että kyllä niitä sähköautojen kennoja tulee saamaan vielä pitkään harrastekäyttöön.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
Sähköautojen akkujen kierrytys on käytännössä olematon jääden käytännössä vain kuparin ja teräksen kierrätykseen. Koboltti, nikkeli ja litium poltetaan koska niitä ei voida vielä erotella akusta mahdollistaen eri metallien kierrätyksen. Aivan kovin nopeasti ei ole tulossa  tapaa edes kerätä näitä metalleja talteen käytetyistä sähköautojen akuista. Menee helposti 10 vuotta ennen kuin akuista saadaan eroteltua koboltti, nikkeli ja litium jokseenkin järkevästi skaalattavalla mallilla. Toki nykyisellään sähköautojen akkuja Suomessa vaihdetaan vuodessa n. muutama kymmenen joten ei myöskään akkujen sisältämien metallien kierrätykseen ole vielä mitään mieltä Suomessa panostaa hukan ollessa marginaalinen. Ja ongelma kierrätyksen volyymin suhteen on taas muualla kuin piskuisessa Suomessa joka kuitenkin pyrkii olemaan taas suuntaviitan kärkenä.

Metallien kierrättäminen toki olisi jo nykyisellään kustannustehokasta kierrätyksen ollessa aina edullisempaa kuin maasta kaivaminen ja tuotteistaminen, mutta siihen kierrätykseen ei ole vain tekniikkaa ja know howta olemassa riittävän suureksi skaalattavissa ihmiskunnalla.

Että kyllä niitä sähköautojen kennoja tulee saamaan vielä pitkään harrastekäyttöön.
Jollei toistaiseksi edes kannata kerätä metalleja uudelleenkäyttöön, tuskinpa niitä järin paljon päätyy harrastajillekaan. Akut normaalisti kestävät luokkaa kymmenen vuotta tai pitempäänkin ja tälläkin hetkellä sähköautokanta on vielä melko vähäinen, vaikkakin on kasvamassa nopeasti. Kymmenen vuoden kuluttua vanhoja akkuja voisi olla enemmänkin saatavilla, mutta sittenpä toimivia kierrätysmenetelmiäkin on varmasti käytössä, kun käsiteltävääkin alkaa olla. Ammattimainen uudelleenkäyttö saattaa myös kilpailla harrastajien kanssa (eli jos akku on vioittunut kesken normaalin käyttöikänsä liian monen kennon vaurioiduttua, jokin testausrobotti voisi poimia vialliset kennot pois muutaman kymmenen tuhannen peruskennon joukosta, kuten Teslan tapauksessa, ja hyödyntää toimivat kennot uudessa kokoonpanossa).

Suomessa sinällään on varsin paljon aktiviteettia akkukemikaalien kierrätyksen parissa, vrt.
https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautojen-litiumakkuja-voi-alkaa-kierrattaa-suomessa-autoilijalle-kierratys-ei-maksa-mitaan/, https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/suomi-alkaa-vetaa-euroopan-akkualan-kierratyksen-tutkimusta/, https://www.mineralsgroup.fi/fi/blogi/finland-based-circular-ecosystem-of-battery-metals-batcircle.html.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
Se on kuin musta muovi. Se menee polttoon kun sitä ei voi eroittaa muovilaadun mukaan kun muun värisiä voidaan.

Se on vain teknisesti mahdotonta vaikka olisikin taloudellisesti kannattavaa.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
Se on vain teknisesti mahdotonta vaikka olisikin taloudellisesti kannattavaa.
Ei se ole teknisesti sen mahdottomampaa kuin metallien louhiminen kalliosta ja erottelu fysikaalisilla ja kemiallisilla teknologioilla. Kyse on toistaiseksi ekonomiasta, eli akkujätettä tulee sisään sen verran vähän ja kun metalleja kuten nikkeliä, kobolttia ja litumia on yhteensä matkapuhelinakuissa korkeintaan grammoja, ei liikevaihdosta tule riittävää. Autojen akuista kierrätettävää aikanaan tuleekin, jos sähköautot yleistyvät tulevaisuudessakin nykytahtia ja siinä vaiheessa kannattaa invenstoida erottelulaitokseen. Tuhka on periaatteessa hyvä lähtöaine ts. eräänlainen malmi arvokkaiden metallien keräämiseksi uusiokäyttöön.

Lyijyakkujen metallithan saadaan nykyisin pääosin sulattamalla vanhat akut ja jalostamalla esim. lyijy ja antimoni uudelleenkäytettäväksi (esmkerkiksi osa saadaan suoraan lyijynä, osa vaatii kemiallista käsittelyä lyijyn erottamiseksi lyijy-yhdisteistä).

HeTi

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 123
Suomeenkin alkaa muodostua ensimmäisiä akkujen korjauspalveluja.
Samassa yhteydessä voi joissakin tapauksessa akun kapasiteetia nostaa.
Näissä tapauksissa vanhoja käyttökelpoisia kennoja jää yli.
https://dalasevrepair.fi/


Ilmaisenergia.info