Kirjoittaja Aihe: BIOKAASUSTA  (Luettu 24942 kertaa)

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #15 : 22.01.09 - klo:11:38 »
windesoliin pitäisi saada myös aikaiseksi artikkeli biokaasusta.  ::) se on toinen asia kuka sen kirjoittaa, kun ei tahdo oikein sellattii tietäjiä olla jotka ovat asian kanssa kunnolla puntaroineet.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #16 : 25.01.09 - klo:12:52 »
« Viimeksi muokattu: 25.01.09 - klo:12:55 kirjoittanut Puuha »


Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #18 : 02.02.09 - klo:16:53 »
tuossa tuli myös mieleen sellattee että kevytreaktoriksi käy myös 200l tynnyri ikään kuin lähtökohdaksi. letkulla helppo ottaa kaasu talteen ja sekoittaminen onnistuu kyljellään pyörittäen.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #19 : 02.02.09 - klo:20:23 »
näyttää olevan tiede.fi sivustolla enemmän keskustelua tästä aiheesta http://www.tiede.fi/keskustelut/tekniikka-ja-energia-f1/oma-biokaasu-reaktori-t37080.html

Ilmaisenergia.info

Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #19 : 02.02.09 - klo:20:23 »

risto.parikka

  • Vieras
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #20 : 03.02.09 - klo:09:25 »
Jo vain pieniähän nämä jutskat ovat. Mullakaan ei vielä ole meininki tehdä ikuista valkiaa pannuun.
Kun nyt sais vaikka kerran viikossa jonkun watin talteen niin saatua on sekin.Kiva kokeilla ja leikkiä jos ja kun aikaa on.
Alkutekijöissään koko projekti, mutta toivossa on hyvä elää. Aurinko on nyt pää-projektina.
Tulee hässäkkä kevät/kesä kun on vielä leikkuukin edessä. Labrat ja hampaat on jo ok. Tulis vain puukotusaika äkkiä,
niin pääsis toipumaan.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #21 : 03.04.11 - klo:15:51 »
uudestaan taas vähän mielenkiinto herännyt biokaasuun ja sen tekemiseen. laitteiston teko on kuitenkin kohtuu helppoa sillä käytännössä tarvitaan kolme tynnyriä.

ensimmäinen tunnyri on reaktorina. tynnyri jaetaan kahteen osaan jättäen yläosasta  n. 10cm auki kauttaaltaan. lietteen lisäysputken pää upotetaan niin syvälle että tynnyrin pohjan ja putken pään väliin jää n.5cm toiselle puolen väliseinää. poistoputki sijoitetaan samanlailla senämän toiselle puolen jonka voi johtaa suoraan kasvimaalle tai muualle pihamaalle. tynnyrin päältä otetaan putkella kaasu toiseen tynnyriin joka on täynnä vettä. toinen tynnyri liitetään letkulla kolmanteen jolloin veden pinnan avulla voidaan seurata kaasun tuottoa ja kulutusta.

millaisilla polttimoilla voitaisiin kaasua oikein hyödyntää? polttomoottori käytössä olisi hiilidioksidi saatava pois kaasusta joka onnistuu kyllä vesipesurilla mutta miten lienee sitten tuon veden käsittely? se lienee jossainmäärin myrkyllistä suoraan maahan laskettavaksi ja tarvitsisi ilmeisesti jonkin sortin regenoinnin?

tosin lienee turhaa haaveilla edes moottorikäytöä sillä 1m3 lantaa tuottaa n. 0,25m3 kaasua, 1m3 normaali biokeittiöjätettä tuottaa n. 0,90m3 ja 1m3 vihreä nurmikkojätettä 1,2m3. kun yksi kuutio biokaasua on energia sisällöltään 3-7kwh riippuen mitä biomateriaalia on käytetty.

edit: tosin taas eteen tuli sellainen seikka ettei pelkällä biojätteellä kovin kummosiin pysty. viikossa jos tulee kiinteää biojätettä 15 litraa keskimäärin tekee se 1:1 suhteella lietteeksi tehtynä vuodessa 1,5 kuutiota josta kaasua saa sen n. 1m3 eli 3-7kwh. tynnyrit on ilmaisia, letkut ja putket maksaa pari kymppiä joten takaisinmaksu aika venyy useampaan kymmeneen vuoteen jos pelkällä kotitaloudessa syntyvällä biojätteellä tehdä kaasua.
« Viimeksi muokattu: 03.04.11 - klo:18:10 kirjoittanut Puuha »

eros

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 453
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #22 : 04.04.11 - klo:01:49 »
Reaktoriin menevä kama kannattaa ajaa homogenisaattorin läpi. ts. silppuri, joka jauhaa kaman erittäin pieneksi. Tällöin reaktiot nopeutuu.
Tuommoinen 30m³ liene reaktorin minimikoko, sitä pienemmässä lämpötalous on senverta heikko, että taitaa hukata enemmän, kuin tuottaa. Toki jos on sisällä, mutta..

Reaktorissa pitää olla tehokas sekotus. mm. tuossa envorilla ihmettelivät, kuin identtiset reaktorit ja bakut, sekä safka, mutta vanhempi reaktori tekee 30% enemmän kaasua. Syy todennäköisesti sekottimissa, vanhempi sekotin syö 15% enemmän energiaa, siihen luultavasti tarttunut muovipussia senverta enemmän.

35C reaktorilämpö, n. 10% kuiva-aine, 30vrk viipymä, siis 1m³/vrk ruokitaan ja poistetaan, siitä 100kg kuivaa. Tuotto riittänee 1kw polttomoottorin pyörittämiseen, riippuen syötteestä.

Tuleva liete ei ole ongelmajäte, mutta typpipitoisuus on korkea.

Jos haluaa harrastella, niin niitä 1000L muovikuutioita saa muutamalla kympillä. Muoto huono sekotuksen kannalta, mutta ei ehkä ole se suurin ongelma. 33L/vrk pitäiis ruokkia, siis ~3kg kiintoa. Aika leikkimiseksi menee.

T:Eerin

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #23 : 04.04.11 - klo:07:05 »
kuution säiliöistä ei viitsi maksaa kun ovat yleensä ongelma ja niitä lahjoitetaan. ongelma on vain se että kuution tankkin kokoluokka on liian suuri ottaen huomioon biomassan määrän jota syntyy. kokeellisesti voisi olla ihan mielenkiintoinen pienemmässä mittakaavassa.

olen saanut ymmärtää että esimerkiksi lihamyllyllä saa oivaa einestä reaktorin bakteereille. tosin mukana on myös sattumia mutta ne eivät varmasti ongelmaksi tule. tosin tällöin kuitenkin olisi sitten vesi sekoitettava vielä joukkoon jollain konstilla. Harmittavan vähän on kuitenkaan tarjolla tsi suomalaisia versioita reaktoreista.

tuossa pohdin töissä sitä olisiko mahdollista saada reaktori pysymään käynnissä eli yli 20 asteen lämpöisenä ympäri vuoden mikäli päällystäisi 50mm styroksilla niin että päädystä näyttäisi hexagonilta ja ruutaisi väliin uretaanit sekä kylmään varastoon sijoittaisi reaktorit. sisään tynnyriin lavat jotka sekottaisivat massaa kun tynnyriä pyöritettäisiin massan lisäyksen yhteydessä. pohdin myös sitä että rektoreita olisi kaksi jolloin ensimmäisestä johdettaisiin massa toiseen reaktoriin vielä muhimaan ennen kompostointia tai pihalle levittämistä. jos oikein ymmärsin on pienetkin reaktorit saatu toimimaan ympäri vuoden vain sekoittamalla kiintoaines lämpimään veteen ja jonkinmoisella eristyksellä reaktorissa.

homma on menossa ajatusvaiheessa ja saattaapi kaatua jos oikein työlääksi tulee mutta onpahan ainakin sitten vähän ajatuksia kasassa. hyötyhän joka tapauksessa marginaalinen joten sillä ei hommaa voi perustella.  ;D

eros

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 453
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #24 : 04.04.11 - klo:23:31 »
Siis matalassa lämmössä on oma bakulajinsa kyllä, mutta se on varsin hidas. Ts. reaktorin koko kasvaa mahdottomasti. Ne bakut toimii jossain 1-15c lämmössä, jossain näin käyrät.

Hyvin eristetty reaktori toimii melkein sillä, että sisäänmenevä on lämmitetty. Esim envori ei lämmitä reaktoria, sisäänmenevä vain 40C ja reaktori pysyy 35C.

Oli jokin koirapuisto, jossa ~kuution reaktori, puiston käyttäjät mätti kikkareet reaktoriin ja pieni kaasukello keräsi kaasun, joka käytettiin koirapuiston valaisemiseen kaasuvalolla.

Pihavalot paskakaasulla olisi ihan makea juttu..

En tyrmää, mutta on puhdas harrastus. Tosin jos harrastusta vähän venyttää, niin isoa säiliötä tarvittaisiin taloudessa kumminkin lämpövaraajana keräinsysteemissä, silloin ei ole väliä onko säiliössä paskaa vai puhdasta vettä. Lämitysputket/keruuputket voi olla säiliön päällä. Säiliö voi olla tehty jopa betonista ja wrisboa valussa. Epoksipinnoite päällä. Reaktorin lämpöä voi heiluttaa 30-40c välillä, siis sopivaa lattilämpöön.

Reaktorin kautta kaikki biojäte ja ulosteet (kuivakäymälä esim syöttölaitteiston päällä). Lisäksi ruokitaan vaikka apilarouheella, joka varastoitu aumakellariin ja peitetty ilmatiiviisti. voi olla muovipaalissakin. Muutama hehtaari apilaa riittää hyvin kattamaan talouden energiatarpeen. Liete levitetään sitten takasin pellolle, osa voidaan käyttää muuallakin viljelyssä, esim kasvimaalla tms.
 Kaasua voisi hyvin riittää jonkin verran kaasuauton käyttöön, tuulivoimala ja keräimet+panelia, kaasukello, silloinkun ei tuule/paista, niin pyöritetään kaasukonetta. Hiukan vielä nife akustoa, niin se sähköliittymäkin on varsin tarpeeton.
 Olisi varsin riippumaton systeemi, sekä polttoaineen harvestaus onnistuu koneella paljon helpommin, kuin puu versiossa, toiseksi ravinteet kiertää. välissä voi olla vielä lehmä, joka kasvaa lihaa ja lypsää maitoa.

T:Eerin

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #25 : 05.04.11 - klo:07:40 »
jatkuva toimisena prosessina voisi pyörittää samaa vettä laitoksen sisällä lisäten tarvittaessa nestettä lisää joten veden kulutus ei ole se ongelma.

yritin etsiä niitä kaavoja miten kaasun kehitykseen ja lietteen kiertoaikaan vaikuttaa lämpötila ja bakut olivat ne sitten psykofiilisia, mesofiileja tai termofiilisia. toki termofiiliset olisivat niitä parhaimpia mutta taas tuo lämpötilat sitten omat rajoitteet.

tuo ulosteen käyttö myös reaktorissa lisää kummasti syötteen massaa. muistelisin että n. 500g päivässä on ihmisen keskiverto ulostemäärä.

toki tällainen systeemi olisi hyvin pitkälle harrastepohjoista kun siihen liittyy kuitenkin monenmoista pikku arbeettia laitteiston seurannasta, syöttöön aina puhdistukseen saakka.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #26 : 06.04.11 - klo:20:34 »
tuossa miettinyt että kuinka tuota hilidioksidia saisi kerättyä talteen. olisiko mahdollista vaikka paineistaa biokaasu 6 baariin jolloin hilidioksidin pitäisi käytännössä alkaa nesteytyä koska hiilidioksidi pysyy nesteenä 20 astee lämmössä 5,2 baarin paineessa? silloin hiilidioksidi kerääntyisi astian pohjalle josta sen voisi ohjata erilliseen säiliöön ja käyttää vaikka suojakaasuna hitsauksessa.

millä/millaisilla pumpuilla voisi saada aikaiseksi vähintään 6 bar paineen? litra tehot eiät tartte ola kummoiset koska järjestelmä kuitenkin tuottaa kaasua sen verran vähän vuorokaudessa että vaikka kompuran litra teho olisi 5 litraa tunnissa riittääisi se kuution säiliön kaasumäärän paineistamiseen ongelmitta. olisiko tämä edes toteuttamiskelpoinen idea ja edes toimisiko niin kuin oletan sen toimivan? suojakaasut ovat kuitenkin sen verran arvokkaita sillointällöin kolvaamiseen että ei rahallisesti kannata suojakaasupulloa hankkia sen vuoksi. pieni hiilidioksidi pullokin kestää n. 15 minuuttia ja maksaa sen 20 euroa jolloin laitteistolle tulisi myös todellista rahallista hyötyä.

ajatuksena oli että jos kaasun määrää tarkkaillaan uppopumpun kytkimellä. kun kaksi tankkiä josta toisessa kaasu syrjäyttää vettä ja nostattaa veden pintaa toisessa säiliössä jolloin tietylle korkeudella noustessaan uppompumpun kytkin kytkisi kompuran päälle kunnes kaasun pinta on laskenut.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1018
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #27 : 06.04.11 - klo:23:29 »
tuossa miettinyt että kuinka tuota hilidioksidia saisi kerättyä talteen. olisiko mahdollista vaikka paineistaa biokaasu 6 baariin jolloin hilidioksidin pitäisi käytännössä alkaa nesteytyä koska hiilidioksidi pysyy nesteenä 20 astee lämmössä 5,2 baarin paineessa? silloin hiilidioksidi kerääntyisi astian pohjalle josta sen voisi ohjata erilliseen säiliöön ja käyttää vaikka suojakaasuna hitsauksessa.
Eikö tuosta ole pudonnut nolla pois perästä painelukemasta ainakin suunnilleen, vrt. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide?

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3563
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #28 : 07.04.11 - klo:06:17 »
Toki nolla lisätään perään jos puhutaan Kpa:ta.

eros

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 453
Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #29 : 07.04.11 - klo:08:58 »
jatkuva toimisena prosessina voisi pyörittää samaa vettä laitoksen sisällä lisäten tarvittaessa nestettä lisää joten veden kulutus ei ole se ongelma.

Ei onnistu, koska typpeä keräytyy veteen ja bakut kuolee. Yleensä raaka veden määrä ei ole onglema, vaan jäteveden määrä. Paitsi jos saa pellolle.

Lainaus
yritin etsiä niitä kaavoja miten kaasun kehitykseen ja lietteen kiertoaikaan vaikuttaa lämpötila ja bakut olivat ne sitten psykofiilisia, mesofiileja tai termofiilisia. toki termofiiliset olisivat niitä parhaimpia mutta taas tuo lämpötilat sitten omat rajoitteet.

Mesot ovat helpoimpia ylläpitää. Termot ovat varsin nirsoja, ne tappaa herkästi. Toiseksi lämpöhäviöt suuret.

T:Eerin

Ilmaisenergia.info

Vs: BIOKAASUSTA
« Vastaus #29 : 07.04.11 - klo:08:58 »