Kirjoittaja Aihe: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa  (Luettu 3585 kertaa)

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1058
Vs: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa
« Vastaus #15 : 18.12.18 - klo:15:50 »
Ei Carnot'n sääntö ole voimassa tuollaisilla koneilla jotka perustuvat faasimuutokseen (eikä Nitinol-moottorilla, peltierillä tms).
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1125
Vs: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa
« Vastaus #16 : 18.12.18 - klo:16:13 »
Ei Carnot'n sääntö ole voimassa tuollaisilla koneilla jotka perustuvat faasimuutokseen (eikä Nitinol-moottorilla, peltierillä tms).
Siitä vaan ns. toisen asteen ikiliikkujaa patentoimaan...

Vakavasti puhuen noilla kummallakin esiintyä ilmiöitä, joilla on helppo ymmärtää, miksi Carnotin sääntö astuu kuvaan näidenkin tapauksessa: peltier-elementin tapauksessa syntyvä teho aiheuttaa samalla virtuaalisen ja vastakkaisen lämpöpumppuilmiön, joka siirtää lämpöä kuumemmasta tilasta kylmempään ja paljon enemmän, mitä sähkönä ulos saadaan. Nitinol-tapauksessa taas syntyy mekaaninen jännitys, jonka purkautuminen jäähdyttää materiaalia valmiiksi hiukqn, mutta paljon vähemmän kuin mitä lämpöä joudutaan hukkaamaan siinä vaiheessa, kun materiaali joutuu kosketuksiin jäähdyttävän väliaineen kanssa. Kiinteä aine kuten nitinol toimii varsin samojen luonnonilmiöiden tapaan kuin vaikkapa kaasun tilamuutokset, fasimuutokset tai nesteen laajenemiseen liittyvät ilmiöt, eli kaikila vaikutuksilla on aina vastavaikutuksensa. Nitinoliakin voisi käyttää lämpöpumpun mekanismina lämmittämällä sitä puristaen luonnollista muotoa vastaan ja jäähdyttämällä sitä päästäen muodon palautumaan luonnolliseen muotoonsa. Luontoa ei vain pysty huijaamaan näin yksinkertaisilla tempuilla, kun ei onnistu vaikeammillakaan.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1058
Vs: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa
« Vastaus #17 : 18.12.18 - klo:22:27 »
Ei Carnot'n sääntö ole voimassa tuollaisilla koneilla jotka perustuvat faasimuutokseen (eikä Nitinol-moottorilla, peltierillä tms).
Siitä vaan ns. toisen asteen ikiliikkujaa patentoimaan...

Vakavasti puhuen noilla kummallakin esiintyä ilmiöitä, joilla on helppo ymmärtää, miksi Carnotin sääntö astuu kuvaan näidenkin tapauksessa: peltier-elementin tapauksessa syntyvä teho aiheuttaa samalla virtuaalisen ja vastakkaisen lämpöpumppuilmiön, joka siirtää lämpöä kuumemmasta tilasta kylmempään ja paljon enemmän, mitä sähkönä ulos saadaan. Nitinol-tapauksessa taas syntyy mekaaninen jännitys, jonka purkautuminen jäähdyttää materiaalia valmiiksi hiukqn, mutta paljon vähemmän kuin mitä lämpöä joudutaan hukkaamaan siinä vaiheessa, kun materiaali joutuu kosketuksiin jäähdyttävän väliaineen kanssa. Kiinteä aine kuten nitinol toimii varsin samojen luonnonilmiöiden tapaan kuin vaikkapa kaasun tilamuutokset, fasimuutokset tai nesteen laajenemiseen liittyvät ilmiöt, eli kaikila vaikutuksilla on aina vastavaikutuksensa. Nitinoliakin voisi käyttää lämpöpumpun mekanismina lämmittämällä sitä puristaen luonnollista muotoa vastaan ja jäähdyttämällä sitä päästäen muodon palautumaan luonnolliseen muotoonsa. Luontoa ei vain pysty huijaamaan näin yksinkertaisilla tempuilla, kun ei onnistu vaikeammillakaan.

Carnot kierto on kaasujen laajenemisen prosessi. Esittämäsi Carnot'n säännön jonka mukaan hyötysuhde riippuu lämpötilaerosta voi kiertää millä tahansa esimerkiksi faasimuutokseen perustuvalla laitteella. Niissähän voi tehdä työtä niin paljon kuin haluaa, vaikka lämpötila ei muutu juuri lainkaan. Tuotettu mekaaninen työ riippuu siirretystä lämpömäärästä, eikä lämpötilaerosta.

Sama juttu Nitinolin kanssa. Voit jämähdyttää 40-asteen langan +41 asteella; se vai kestää kauemmin kuin jos sen tekisi vaikka +100 asteella. Prosessissa siirretty lämpömäärä on kuitenkin sama eli ideaalitapauksessa se, mitä langan lämpötilan nostaminen vaatii. 
Toisin sanoen Nitinol-moottorin hyötysuhde ei muutu mihinkään vaikka lämmittäisit sitä +4000 asteella - se vain käy nopeammin, mutta yksi sykli haukkaa silti saman lämpömäärän.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1125
Vs: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa
« Vastaus #18 : 18.12.18 - klo:23:18 »
Ei Carnot'n sääntö ole voimassa tuollaisilla koneilla jotka perustuvat faasimuutokseen (eikä Nitinol-moottorilla, peltierillä tms).
Siitä vaan ns. toisen asteen ikiliikkujaa patentoimaan...

Vakavasti puhuen noilla kummallakin esiintyä ilmiöitä, joilla on helppo ymmärtää, miksi Carnotin sääntö astuu kuvaan näidenkin tapauksessa: peltier-elementin tapauksessa syntyvä teho aiheuttaa samalla virtuaalisen ja vastakkaisen lämpöpumppuilmiön, joka siirtää lämpöä kuumemmasta tilasta kylmempään ja paljon enemmän, mitä sähkönä ulos saadaan. Nitinol-tapauksessa taas syntyy mekaaninen jännitys, jonka purkautuminen jäähdyttää materiaalia valmiiksi hiukqn, mutta paljon vähemmän kuin mitä lämpöä joudutaan hukkaamaan siinä vaiheessa, kun materiaali joutuu kosketuksiin jäähdyttävän väliaineen kanssa. Kiinteä aine kuten nitinol toimii varsin samojen luonnonilmiöiden tapaan kuin vaikkapa kaasun tilamuutokset, fasimuutokset tai nesteen laajenemiseen liittyvät ilmiöt, eli kaikila vaikutuksilla on aina vastavaikutuksensa. Nitinoliakin voisi käyttää lämpöpumpun mekanismina lämmittämällä sitä puristaen luonnollista muotoa vastaan ja jäähdyttämällä sitä päästäen muodon palautumaan luonnolliseen muotoonsa. Luontoa ei vain pysty huijaamaan näin yksinkertaisilla tempuilla, kun ei onnistu vaikeammillakaan.

Carnot kierto on kaasujen laajenemisen prosessi. Esittämäsi Carnot'n säännön jonka mukaan hyötysuhde riippuu lämpötilaerosta voi kiertää millä tahansa esimerkiksi faasimuutokseen perustuvalla laitteella. Niissähän voi tehdä työtä niin paljon kuin haluaa, vaikka lämpötila ei muutu juuri lainkaan. Tuotettu mekaaninen työ riippuu siirretystä lämpömäärästä, eikä lämpötilaerosta.

Sama juttu Nitinolin kanssa. Voit jämähdyttää 40-asteen langan +41 asteella; se vai kestää kauemmin kuin jos sen tekisi vaikka +100 asteella. Prosessissa siirretty lämpömäärä on kuitenkin sama eli ideaalitapauksessa se, mitä langan lämpötilan nostaminen vaatii. 
Toisin sanoen Nitinol-moottorin hyötysuhde ei muutu mihinkään vaikka lämmittäisit sitä +4000 asteella - se vain käy nopeammin, mutta yksi sykli haukkaa silti saman lämpömäärän.
Faasimuutoslaitteiden antama teho riippuu ehdottomasti lämpötilasta: Kaasut sattuvat olemaan sen verran "fiksuja", että laajenevat samaan tilavuuteen, jos ne ensiksi höyrystetään tietyssä lämpötilassa (kuten vesi 100 asteessa) ja sen jälkeen kuumennetaan kaasuna loppulämpötilaan (vaikkapa 200 astetta) tai suoraan höyrystetään loppulämpötilaan (200 astetta) kuumennetulta pinnalta. Niinpä perinteinen rankinen kiertoprosessi tai ORC eivät ole niinkään kaukana tuosta carnot-prosessin kaasupohjaisesta järjestelystä. Nesteen höyrystyminen ei sinällään tuota energiaa, vaan siitä seuraavasta kaasun laajenemisesta saatavan energian pyydystäminen.

Nitinol on kinkkisempi juttu, kun se perustuu materiaalin kidemateriaalin muutokseen ja metallin luujuuden lähes täydelliseen katoamiseen tietyllä lämpötilan suppealla muutosalueella (lujuus palaa korkeammassa tai matalammassa lämpötilassa melko jyrkästi, mutta ei suinkaan yhtäkkiä). Itse asiassa tuosta ilmiöstä on hyvin vaikea saada energiaa talteen hyvällä carnot-hyötysuhteella, mutta parhaiten kaiketi juuri tuolla muutosvyöhykkeellä, jolloin ei ehkä olla hirmuisen kaukana carnot-prosessin suorituskyvystä. Suurella lämpötilaerolla nitinol epäilemättä toimii paljon heikommin, kun ominaisuudet eivät paljon muutu, vaikka kauemmas aktiiviselta alueelta joudutaan.

Kannattaa tehdä mielessään ajatuskoe: Jos olisi mahdollista peitota carnot-hyötysuhderaja millä tahansa lämpötila-alueella, voisi rakentaa toisen asteen ikiliikkujan rakentamalla carnot-ehdoilla toimiva lämpöpumpu nostamaan tuota alempaa lämpötilaa ylemmäs ja käyttää sitten tuota ihmevekotinta lämpövoimakoneena. Energiaa saisi silloin talteen ja systeemin kokonaislämpötila lähtisi laskemaan, avot. Sopivalla pumppaustekniikalla toteutettu suorahöyrystys-lauhdutus-lämpöpumppu ei esimerkiksi jää kovin kauas carnot-rajasta. Häviötön ideaalinen lämpövoimakone ja häviötön ideaalinen lämpöpumppuhan ovat carnotin mielessä käänteisiä tapahtumia ja noiden peräkkäisellä soveltamisella voidaan tässä teoreettisessa mielessä kumota toistensa vaikutukset.

Ilmaisenergia.info

Vs: Nitinol-moottori, ilmaista energiaa
« Vastaus #18 : 18.12.18 - klo:23:18 »