Kyllähän yksi akkujen kehittymistä hidastava tekijä on ollut se, että harvinaisia aineita sisältävien akkujen lisäkehitykseen on panostettu varovasti ja akateeminen tutkimus hakee yleisiä materiaaleja, halpoja ja myrkyttömiä vaihtoehtoja. Saas nähdä tuleeko Grabatista mitään. Ne uhoavat aloittavansa teollisen tuotannon nyt ja kesällä olisi jo muutama linja ( olikohan tavoite 5 ) päällä. Lopullinen linjasto Espanjan tehtaalla oli yli 20.
Monta muutakin mielenkiintoista ja edullisista aineista periaatteessa rakentuvaa akkuratkaisua on ollut ja on tutkittavana ja kehitettävänä, mutta hyvin monen asian pitää osua kohdalleen, jotta homma onnistuisi. Ensinnäkin kestävyyden pitää olla riittävä, samoin turvallisuuden ja hyötysuhteen. Valmistustekniikankin pitäisi olla kustannuksiltaan jotakuinkin siedettävää, vaikka tällä alueella luultavimmin kehitys saattaa yllättää myönteisesti, jos muu osuu kohdalleen. Polttokennotkin koostuvat tyypillisesti edullisista materiaaleista, mitä nyt edellyttävät platinasta ym. kalliista materiaaleista koostuvia katalyyttejä toimiakseen ainakin rahallisesti mitattuna suuren summan edestä.
Itse kylläkin veikkaan, että sähkön varastoinnin kustannusten kannalta merkittävimmät edistysaskeleet eivät välttämättä liitykään kotitaloudessa käyttökelpoisen mittaluokan ratkaisuihin, vaan sähköverkon energiavarastoihin, missä suuri mittakaava tekee mahdolliseksi ratkaisuja, jotka kotitalousmittakaavassa hinnoittelevat itsensä ulos kokonaisjärjestelmän monimutkaisuuden ja pieneen mittakaavaan liittyvien osakomponenttien hyötysuhdeongelmien takia.
