Kirjoittaja Aihe: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen  (Luettu 1103 kertaa)

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 728
Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« : 13.03.18 - klo:10:55 »
En myönnä olevani pihi, mutta kiinnostaisi ottaa tavalla tai toisella hyöty irti myös ilmalämpöpumpun toisesta puolesta - siis ulkoyksiköstä.

Siellähän on käytössä joko kylmää tai kuumaa, sekä puhallin. Näistä jokaista voisi hyödyntää esimerkiksi polttopuiden koneellisessa kuivauksessa.

Talvella kylmän puolen hyödyntäminen olisi lähinnä ilmankosteuden poistamista polttopuista tunkkaisina räntäpäivinä. Pakkasilla ilmassa ei muutenkaan ole kosteutta, joten niiltä päiviltä peli lienee menetetty.

Sen sijaan kesällä, kun laitetta käytetään viilennykseen, olisi tarjolla runsaasti kuumaa ilmaa ja puhallusta. Jollain 50-70 asteen lämmöllä ja kevyellä puhalluksella polttopuut kuivuisivat viikossa.

Onko hyviä ideoita, miten lämmön/kylmän/puhalluksen saisi hyödynnettyä helpohkosti niin, ettei laitteen suorituskyky kärsi?

Lopuksi korostettakoon, että en ole missään tapauksessa varastoimassa herkästi syttyvää polttoainetta (märkiä puita) talon läheisyyteen. Korkeintaan pysäköin talon viereen merikontin ja se on ihan eri asia.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 926
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #1 : 13.03.18 - klo:12:47 »
Sen sijaan kesällä, kun laitetta käytetään viilennykseen, olisi tarjolla runsaasti kuumaa ilmaa ja puhallusta. Jollain 50-70 asteen lämmöllä ja kevyellä puhalluksella polttopuut kuivuisivat viikossa.
Mattojen kuivatuksessa tuollainen on osoittaunut hyödylliseksi. Auringonpaiste on vielä tehokkaampi, mutta saattaa haalistaa värit.

sam123

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1009
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #2 : 13.03.18 - klo:14:59 »
Mihin ne halot siitä itsekseen syttyy? Puut pressun alle ja johtaa haitariputkella sinne alle. Helmaa sen verran irti että kosteus pääsee pois.

Aikakin joissakin maanalaisissa tiloissa ulkoyksiköt lämmittävät tiloja. Esim. Mikkelin Vaakunan autotalli.

Kotitaloudessa aika marginaalista hommaa

Kansallinen katastrofi: http://tuulivahinko.fi/

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #3 : 13.03.18 - klo:15:08 »
Mihin ne halot siitä itsekseen syttyy? Puut pressun alle ja johtaa haitariputkella sinne alle. Helmaa sen verran irti että kosteus pääsee pois.

En tiedä, kannattaa kysyä rakennusvirastosta. Heidän mukaansa märkä puu on "helposti syttyvää polttoainetta" eikä sitä saa säilyttää yli 0.5 m3 lähellä rakennuksia. Aivan toiseksi tilanne muuttuu silloin, jos pinoatkin puut seinää vasten ja nimität pinoa perinteiseen tyyliin tehdyksi pölkkyseinäksi. Silloin kyseessä on rakennusmateriaali, eikä enää polttoaine- vaara on vältetty.

Muutenhan ilpolla saisi melkein ikiliikkujan veroisen puunkuivaimen. Kylmällä puolella otetaan vesi pois tuloilmasta, puhalletaan lämpimällä puolella pinon läpi ja otetaan poistoilmasta höyryt lämmittämään kylmäpuolta.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 926
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #4 : 13.03.18 - klo:16:03 »
Muutenhan ilpolla saisi melkein ikiliikkujan veroisen puunkuivaimen. Kylmällä puolella otetaan vesi pois tuloilmasta, puhalletaan lämpimällä puolella pinon läpi ja otetaan poistoilmasta höyryt lämmittämään kylmäpuolta.
Ei saa sentään ikiliikkujaa, sillä käyttäähän laite sähköä. Kosteus ei siirry ja tiivisty eikä puu kuivu, jollei lämpöpumpulla pidetä yllä myös lämpötilaeroa. Ilman liikuttelu ei suhteessa kovin paljon energiaa vie.

Ilmaisenergia.info

Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #4 : 13.03.18 - klo:16:03 »

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 728
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #5 : 13.03.18 - klo:17:07 »
Kyllä aika lähelle pääsee. Kuivureissa lämpimän ja/tai kostean ilman viemä lämpö hukkaa suurimman osan tehoista. Kun lämmin hönkä kondensoidaan kylmäpuolella ennen sen karkuun päästämistä, ei energiaa systeemistä merkittävässä määrin karkaa.
Tavallisen systeemin energiakulut ovat luokkaa 2 euroa / irtokuutio, joten ei siinä mahdottomasti tienaa, vaikka pihistelisikin.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 926
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #6 : 13.03.18 - klo:21:48 »
Kyllä aika lähelle pääsee. Kuivureissa lämpimän ja/tai kostean ilman viemä lämpö hukkaa suurimman osan tehoista. Kun lämmin hönkä kondensoidaan kylmäpuolella ennen sen karkuun päästämistä, ei energiaa systeemistä merkittävässä määrin karkaa.
Tavallisen systeemin energiakulut ovat luokkaa 2 euroa / irtokuutio, joten ei siinä mahdottomasti tienaa, vaikka pihistelisikin.
Lämpöpumppupyykinkuivaajat toimivat juuri kuvatulla tavalla ja vievät tyypillisesti jotakin vajaasta kilowatista (kylmänä alkuvaiheessa huomattavan kosteilla vaatteilla) runsaaseen kilowattiin (lämmenneenä kuivauksen loppuvaiheessa lähes kuivilla vaatteilla). Tavallinen kondensoiva vastusrumpukuivaaja vie vastaavasti runsaasta kahdesta kilowatista runsaaseen kolmeen.

Lämpöpumppukuivaajaprosessi on suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi ja käytännössä kompressorin kuluttama sähkö on kuivauksen loppuvaiheessa lauhdutettava kumminkin ilmaan. Järjestely on sellainen, että lauhduttimen lämmittämä ilma johdetaan rumpuun, missä se haihduttaa vettä vaatteista. Rummusta tulevaa kosteaa ilmaa jäähdytetään alkulämmityksen jälkeen suunnilleen kompressorin ottaman tehon verran, jolloin sen suhteellinen kosteus samalla kasvaa ja kosteus siksi irtoaa seuraavaksi reitillä olevassa höyrystimessä tehokkaammin. Ylimääräinen lämpö on poistettava jo siitäkin syystä, että muuten prosessin keskimääräinen lämpötila kasvaisi jatkuvasti ja korkeammaksi, mitä kompressori sietää.

VesA

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 585
Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #7 : 13.03.18 - klo:22:12 »
Kyllä aika lähelle pääsee. Kuivureissa lämpimän ja/tai kostean ilman viemä lämpö hukkaa suurimman osan tehoista. Kun lämmin hönkä kondensoidaan kylmäpuolella ennen sen karkuun päästämistä, ei energiaa systeemistä merkittävässä määrin karkaa.
Tavallisen systeemin energiakulut ovat luokkaa 2 euroa / irtokuutio, joten ei siinä mahdottomasti tienaa, vaikka pihistelisikin.
Lämpöpumppupyykinkuivaajat toimivat juuri kuvatulla tavalla ja vievät tyypillisesti jotakin vajaasta kilowatista (kylmänä alkuvaiheessa huomattavan kosteilla vaatteilla) runsaaseen kilowattiin (lämmenneenä kuivauksen loppuvaiheessa lähes kuivilla vaatteilla). Tavallinen kondensoiva vastusrumpukuivaaja vie vastaavasti runsaasta kahdesta kilowatista runsaaseen kolmeen.

Lämpöpumppukuivaajaprosessi on suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi ja käytännössä kompressorin kuluttama sähkö on kuivauksen loppuvaiheessa lauhdutettava kumminkin ilmaan. Järjestely on sellainen, että lauhduttimen lämmittämä ilma johdetaan rumpuun, missä se haihduttaa vettä vaatteista. Rummusta tulevaa kosteaa ilmaa jäähdytetään alkulämmityksen jälkeen suunnilleen kompressorin ottaman tehon verran, jolloin sen suhteellinen kosteus samalla kasvaa ja kosteus siksi irtoaa seuraavaksi reitillä olevassa höyrystimessä tehokkaammin. Ylimääräinen lämpö on poistettava jo siitäkin syystä, että muuten prosessin keskimääräinen lämpötila kasvaisi jatkuvasti ja korkeammaksi, mitä kompressori sietää.

Meillä on hyvä vertailukohta - samassa tilassa on lämpöpumppu-rumpukuivuri ja Pikku-Ulti joka ottaa lämmöt ulkoa. Kyllä Ulti + pyykkinaru rummun nopeudessa pesee. Rumpu pääsee vauhtiin vasta kun pyykki on saatu lämpöiseksi - joka pelkällä lämpöpumpulla kestää kauan - ja jos ohjelmaksi on valittu jotain muuta kuin puuvillaa vehje säälii vaatteita ja pätkii kompuraa lämpötilaa säädelläkseen.

Tuostakin vehkeestä olisi malli jossa on myös vastus antamassa prosessille alkuvauhtia.

Ilmaisenergia.info

Vs: Ilmalämpöpumpun toisiopuolen hyödyntäminen
« Vastaus #7 : 13.03.18 - klo:22:12 »