Kirjoittaja Aihe: Lähes miljoonan talo  (Luettu 8222 kertaa)

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3568
Lähes miljoonan talo
« : 12.12.17 - klo:14:30 »
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005486363.html

En oikein ymmärrä miten on saanut käytettyä lähes miljoonan hirsitaloon? Olkoot vaikka tontti 200 000 euroa ja pystytettynä vedeltä suojaan maksaisi alle 150 000 euroa. Loppu n. 600 000 jäisi sisustukseen ja muuhun. Yhtälössä ei jokin asia oikein nyt täsmää.

N. seitsämän vuotta ollut jo käytössä ja nyt häiritsee sitten se että menee 30m3 puita ja pelkkää sähköä 400 euroa.

Voisiko olla nyt niin että kyseessä on jokin 4" hirsi minkä pysytyksessä on niin pohjatyöt aina anturaa myöden menneen reisille kuin myös pystytys?

Kunnolla pohjia myöten yli 7" hirrellä pystytetty hirsitalo on kyllä nyky mittapuulla hyvinkin vähän energiaa tarvitseva ja myös lämmin kun hirret ovat rauhassa saaneet muutaman vuoden painua paikoilleen.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 933
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #1 : 12.12.17 - klo:15:25 »
Koneistettu puu maksaa 200 euroa kiintokuutio. Jos talossa on 5000 kiintokuutiota hirttä? Vähän jykevämpi toteutustapa...
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3568
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #2 : 12.12.17 - klo:16:28 »
Tuota, nyt taisi tulla ainakin nolla liikaa? Tuo 5000kiintokuutiota on n. 40 puutavara-ajoneuvoyhdistelmällistä neliskanttista höylähirttä pyöreää hirttä jos on niin puhutaan n.80 ajoneuvoyhdistelmällistä.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 933
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #3 : 12.12.17 - klo:16:37 »
No jos rahaa käytetään hirsiin miljoona, niin tuollainen pino pihaan tulee. Tuntuu kyllä aika käsittämättömältä, ettei hirsitaloa voi korjata. Itse olen kengittänyt hirsikämppiä, vaihtanut hirsiä, siirtänyt toiseen kuntaan jne. Homma ei ole sen hankalampaa kuin legopalikoilla leikkiminen. Vähän raskaampaa se on.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

tengu

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 554
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #4 : 12.12.17 - klo:19:22 »
Kyllä tuon jutun kun lukee niin eiköhän siinä ole se kasaus mennyt reisille kaikilta osin. Alkaen valvonnasta jo.
Ja mitä hiton virkaa niillä kiristystangoilla on? Kuka piru tuonne liki metrin puhallusvillan sekaan muka niitä jälkeenpäin kiristelee. Hirrethän tapitetaan toisiin, följärit suorilla seinillä ja laskee minkä laskee (tiilikatto painaa sen verran että varmasti on hirret piukassa).  Oma ns mammuttihirsi laski sen ~2cm ja ei ole siitä sen enempää laskenut. Ei vuoda nurkat (lämpökameralla kerran uteliaisuuttaan katsottu talvella), ei ole kylmä eikä mene talvella tolkuttomia puita...
3x25 tyhjiöputkea. 2,1kw PV verkossa Zeverlution 2000S. 1,2Kw PV panelia verkossa Sunny Boy 1200 SB. 240w verkossa AEConversion. 500w verkossa Envertech. 2000L varaaja+60L tulistus kv:lle. MK2PVRouter omakäytön maksimointiin.

Ilmaisenergia.info

Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #4 : 12.12.17 - klo:19:22 »

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3568
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #5 : 12.12.17 - klo:20:01 »
Kiristystangoilla painumista voi nopeuttaa ensimmäisenä vuonna. Siinäpä niiden hyöty on.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1021
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #6 : 13.12.17 - klo:00:06 »
Jos ikkunankarmien ympäristö ja nurkat irvistävät, on talossa varmaan joku isompikin moka kuin väitetty kiristystankojen puute. Itse aikoinaan osallistuin kymmenien naulojen sahaamiseen karmien ulkopuolelta, kun "nerokkaat" rakennusmiehet olivat iskeneet nauloilla karmien liukuvat "kiinnityskiskot" kiinni hirsiin (mikä sitten tietenkin näkyi irvistelynä). Talotehtaan ei sentään uskoisi mokanneen niin pahasti, että karmien kiinnitys olisi väärin toteutettu tai riittävät joustovarat jätetty tekemättä (karmin suojalautojen alaiseen eristetilaan tai itse kiskoille tai niiden vastinkappaleille).

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3568
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #7 : 13.12.17 - klo:06:43 »
Ja onhan siellä paljon muutakin sellaista varmasti mikä on pielessä.

Enpä ihmettelis vaikka olisi lto-pumppun ja sekä ilmanvaihtojärjestelmän osalta säädöt aivan hukallaan. Ilmanvaihdon osalta raitisilma puolella vastus helottaa kokoajan sun muuta tällaista.


unga

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #8 : 14.12.17 - klo:09:37 »
Vaikea sanoa mikä tai mitkä kaikki voi olla pielessä. Sellainen tuli mieleen, että muistaakseni tapitusten kanssa tuli katsoa ettei perättäisissä hirsikerroissa tule tappia samaan reikään. Voisin veikata että haittaa painumista jos tapit kantaa toisistaan. Hinta tosiaan vaikuttaa melkoiselta. Oma hirsitalo nousi kyllä huomattavasti edullisemmin.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 933
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #9 : 14.12.17 - klo:10:37 »
Monissa tehdaspaketeissa on tapinreiät laitettu eri kohtiin eri kerroksissa, jotta tuo estettäisiin. Toki varmaan vieläkin löytyy sellaisia, joissa ne ovat aina samassa kohdassa. Ja sellaisia rakentejia, jotka nuijivat tapit lekalla toisiinsa kiinni.

Tuossakaan tilanteessa peli ei ole menetetty jos näkee, millä kohdalla tappi kantaa. Poraa jommalta kummalta puolelta seinään reiän, joka katkaisee tapin ja lyhentää sitä. Sitten puutulppa porareikään.
Muutenkin hirsikehikko yleensä painuu muotoonsa itsestään, kun antaa gravitaation ja lumikuorman tehdä työn. Jos ei painu, niin mega-luokan liimapuristimella saa väännettyä seinän ulkopuolelta kehikon tiiviiksi.

Vähän haisee siltä, että olisi laitettu pystyyn koolauspuita esimerkiksi ulkoverhoilua varten. Nuo puut on sitten täysin ohjeiden vastaisesti naulattu tai ruuvattu jokaiseen hirteen kiinni. Siinä tapauksessa kehikkoon ei tarvitse koskea, vaan ainoastaan purkaa verhoilu ja kasata se uudestaan. Ei maksa ihan miljoonaa. Minä voin sorkkaraudan kanssa puuhastella sellaisen sataan tonniin. Ehkä jopa alle.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1287
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #10 : 14.12.17 - klo:16:48 »
Voi olla myös niin että on normaali hyvin tehty hirsitalo mutta ensimmäinen rehellinen omistaja. Lapsuuteni noissa hyvin tehdyissä hirsitaloissa viettäneenä muistoni niistä ovat yhteneväiset tuon onnettoman talonomistajan kanssa. Eikä näin vanhemmitenkaan mikään sitä ole muuttanut.
Johteen ja eristeen eron voi havannoillistaa  helposti. Otetaan perseenlevyinen ja pituinen pala kuuden tuuman hirttä ja samanlainen pala 15cm vuorivillaa. Annetaan niiden olla kahdenkymmenen asteen pakkasessa vaikka vuorokauden. Sitten istutaan niiden päälle kalsareillaan. Vartin jälkeen ainoa lämmin paikka istujalla on vuorivillaa vasten oleva perse.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1021
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #11 : 14.12.17 - klo:17:40 »
Otetaan perseenlevyinen ja pituinen pala kuuden tuuman hirttä ja samanlainen pala 15cm vuorivillaa. Annetaan niiden olla kahdenkymmenen asteen pakkasessa vaikka vuorokauden. Sitten istutaan niiden päälle kalsareillaan. Vartin jälkeen ainoa lämmin paikka istujalla on vuorivillaa vasten oleva perse.
Tuo ei sinällään vielä todista mitään. Mikä tahansa kiinteä aine on nyvä eriste, kunhan tavaraa on riittävän paksulti. Eri aineiden ominaislämmönjohtavuudet ovat kuitenkin absoluuttisesti muutaman dekadin alueella.

Vanhat (luokkaa lähes satavuotiaat tai vanhemmat) kerrostalot, kivikirkot ja linnat eivät ole erityisen energiatehottomia, sillä paksut seinät pitävät lämpöä. Tasaantuminen voi sen sijaan viedä hyvinkin kauan (mikä on useammin etu kuin haitta). Sama on tilanne maanalaisten tilojen osalta, eli luonnostaanhan nuo ovat viileitä Suomen oloissa, mutta sitten, kun tiloissa on runsaasti toimintaa, ongelmana on jäähdytys eikä lämmitys, vaikka varsinaista eristystä ei olisi lainkaan.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1287
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #12 : 14.12.17 - klo:20:29 »
Todistaa se sen että toinen on johde ja toinen  eriste.
Parimetrinen kupariseinä ei juuri lämpötilaeroa suosi mutta optimisti saattaa sitäkin eristeenä pitää.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 933
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #13 : 14.12.17 - klo:21:29 »
Minulla on parempi testi:
Otetaan paali vuorivillaa ja yksi hirsi ja istutaan niiden päälle vuoden päästä. Villojen tilalla on kasa hiirenp:aa ja epämääräistä moskaa, mutta hirsi on samanlainen kuin aiemminkin.

Sinänsä tuo jonkin esineen istumalämpimyys tai kylmyys ei suoraan kerro lämmönjohtavuudesta, vaan kyvystä varastoida lämpöä. Lämmöneristävyys tulee näkyviin sitten, kun tasapainotila on saavutettu, eli joskus vuorokauden-parin päästä hirren tapauksessa.

Massiivipuun ja vuorivillan eristävyydet on mitattu ja taulukoihin asetettu, joten niissä ei ole paljon keskustelemista. Löytyvät esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman osasta C4:

http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf

Massiivipuu johtaa lämpöä noin puolet paremmin kuin samanpaksuinen vuorivilla, joten molemmat luokitellaan mitä suurimmassa määrin eristeiksi.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1287
Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #14 : 15.12.17 - klo:01:19 »

Sinänsä tuo jonkin esineen istumalämpimyys tai kylmyys ei suoraan kerro lämmönjohtavuudesta,
Esimerkkitapaus kertoo nimenomaan johtavuudesta. Perseen lämpö johtuu hetkessä puuhun koska se puu on niin hyvä johde. Paleltumisvammoja alkaisi olla kymmenen minuutin perästä. Villan päällä istuvalla kymmenen minuutin perästä takapuoli olisi ainoa lämmin paikka parinkymmenen asteen pakkasessa.
Jos hirsirakennukset olisivat pelkästään venäjällä valmistettuja niin niiden pystyttäminen muuhun kuin varastokäyttöön olisi lailla kielletty viimeistään silloin kun Neuvostoliitto kaatui.

Ilmaisenergia.info

Vs: Lähes miljoonan talo
« Vastaus #14 : 15.12.17 - klo:01:19 »