Kirjoittaja Aihe: Aurinkoenergiaa varastoiva materiaali voisi lämmittää haja-asutusalueet talvella  (Luettu 6400 kertaa)


virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
voisi

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.214242

Mielenkiintoinen juttu, joskin toivon, ettei seuraava lainaus kerro mitään itse keksinnöstä: "Tiimin etuna on se, että heillä ei ole kilpailijoita. Pitkäaikaista lämpöenergian varastointia pidetään haastavana, eikä sitä juuri tutkita." Sillä tokihan latenttia lämpöä hyödyntäviä lämpövarastoja on ihan myynnissäkin ja olen todella hämmästynyt jos aihetta ei "juuri tutkita", sillä ainakin olen törmännyt lukuisiin tehtyihin tutkimuksiin aiheesta. Toivottavasti takana on oikeasti jotain uutta ja työtä Suomeen poikivaa innovaatiota.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 930
Ei tuo nyt kovin mullistavalta kuulosta. Muistuttaa eräkaupasta ostettua kädenlämmitintä, jossa metallinapin naksautus käynnistää aineen "jäätymisreaktion" ja vapauttaa lämmön viikon päästä siitä, kun laite on keitetty padassa.
Aiheesta "latent heat storage" löytyy kyllä kirjallisuutta enemmän kuin riittävästi.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
Tarkin kuvaus keksinnöstä mitä Aalto-yliopiston sivuilta löysin löytyy osoitteesta:
http://aef.aalto.fi/en/research/expects/highlights/heatstock/

Jos oikein ymmärsin, niin uutta on kehitetty varaava materiaali ja lämmön saaminen esiin pienellä lämpöpulssilla.

Mitä muistelen silmäilemistäni tutkimuksista aiheesta, niin ongelmina ovat olleet aineiden vanheneminen sykli sykliltä (lataus-purku) ja jossain määrin lataamisessa tarvittava lämpötila ja toisaalta purettavan lämmön määrän hallinnan haasteet. Eivätkä ko. materiaalit ole käsittääkseni kovinkaan edullisia. Ilmeisesti osa haasteista on saatu vuorokausitason käyttöön ratkaistuksi, sillä maailmalta löytyy mm. rakennuslevyjä, joihin on upotettu lämpöä faasinmuutoksella varaavia ja purkavia kapseleita.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 930
On niitä hyvinkin halpoja bulkki-materiaaleja. Vaikkapa silica-geeli tai zeoliitti, jotka eivät paljoa tonnia kohden maksa. Harmi vain, että silti maksavat aika paljon enemmän kuin lämmönvarauskyvyltään erinomainen vesi.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Ilmaisenergia.info



Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3562
Ymmärsinkö nyt pikaisella tavaamisella et ko. materiaali varaa jopa 125kWh/m³?

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 930
Eli saman verran kuin vesi sulaessaan/jäätyessään. Lietelantatankilla tai uima-altaalla pihassa voisi tuottaa 0-asteista ilmaa esimerkiksi ilmalämpöpumpulle aina kovilla pakkasilla. Kovia pakkasia kun on oikeasti vain muutama viikko vuodessa. Tankki olisi sitten keväällä umpijäässä, mutta aurinkolämmöllä se sulaa nopeasti.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
Ymmärsinkö nyt pikaisella tavaamisella et ko. materiaali varaa jopa 125kWh/m³?

Itse sain VesA:n linkittämän tutkimuksen tiedoin kuutiometrin lämpökapasiteetiksi 96,7-116,7 kWh (latentin lämmön ollessa 232-280 J/g ja tiheyden 1,5 g). Oletan siis että xylitolista on kyse. Aallon tutkimusryhmä ei kai ole julkistanut käyttämäänsä lisäainetta. Hieman eri arvoja näkee eri lähteissä. Linkki VTT:n raporttiin noista materiaaleista: https://www.motiva.fi/files/3506/Lampo-_ja_kylmaakut_kuljetusvalineissa_loppuraportti.pdf

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1017
Ymmärsinkö nyt pikaisella tavaamisella et ko. materiaali varaa jopa 125kWh/m³?

Itse sain VesA:n linkittämän tutkimuksen tiedoin kuutiometrin lämpökapasiteetiksi 96,7-116,7 kWh (latentin lämmön ollessa 232-280 J/g ja tiheyden 1,5 g).
Tuossa on sitten sellainen sudenkuoppa, että osa tuotetusta lämmöstä menee seoksen lämmittämiseen. Jos siis aikoo säilöä materiaalin ulos pakkaseen ja antaa tuon sitten lämmetä, niin seos voi saavuttaa luokkaa 60 ... 70 astetta olevan lämpötilan, mutta lämpö on sitten otettava käyttöön antamalla seoksen jäähtyä. Alle 30-asteinen seos alkaa monessa tapauksessa olla aika vähäarvoinen lämmityksessä keskitalvella. Hyödyksi ei sen takia välttämättä kaikkea lämpöä saa, vaan jopa kymmeniä prosentteja jää vaikeasti hyödynnettäväksi.

Pähkäilijä

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 286
kaithan näissä on suurin kysymys faasimuutoksen lämpötila ja miten se saadaan sopivasti hyödynnettyä niin lämmitykseen kun lämmön varastointiinkin.

"hivenen off topic - faasimuutosta hyödyntäen jäätietä tehdessä pumppu pumppasi 2 m3/min vettä avannosta jäätielle, 11160 kWh siitä tulee tuntiin mitä faasimuutoksen kautta tarvitaan vedestä jääksi + veden jäähtyminen ja selkeän taivaan aikaan kun ylhäällä odottaa absoluuttinen nollapiste niin homma toimii joutusaan (ja rupee tökkimään pilvisellä kelillä tai siltojen alla jonne ei pääse lämpö ylöspäi karkaamaa...)

oikeasti seriffi voinee siirtää tämän omaksi ketjuksi oman harkintansa mukaan.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1281
Eikös tuon Aalto opiston porukan kilpailutyön juju ollut se että energia voidaan varastoida kuukausiksi ja komentaa tarvittaessa purkautumaan. Tuon ksylitoli lisäaineineen on valittuna keskimääräisten ominaisuuksiensa mukaan. Muitakin mahdollisia aineyhdistelmiä oli valittavana. Tuo mahdollisuus mobiiliin kai ratkaisi ksylitolin eduksi.
Uskon ja toivon ryhmän voittavan kilpailun.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3562
No ei sinänsä mitään uutta ja mullistavaa. Mutta asuntojen lämmityskapasiteettia tuollaisella ei tulla kattamaan.

Muita käyttökohteita sen sijaan on monia mutta paaljon pienemmässä mittakaavassa. Kehitettävää lämpöakuissa kyllä löytyy mm. lataamisen puolelta mikä näissä enimmäkseen hiertää.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1017
Eikös tuon Aalto opiston porukan kilpailutyön juju ollut se että energia voidaan varastoida kuukausiksi ja komentaa tarvittaessa purkautumaan. Tuon ksylitoli lisäaineineen on valittuna keskimääräisten ominaisuuksiensa mukaan. Muitakin mahdollisia aineyhdistelmiä oli valittavana. Tuo mahdollisuus mobiiliin kai ratkaisi ksylitolin eduksi.
Uskon ja toivon ryhmän voittavan kilpailun.
Sinällään vastaavaa on sovellettu ennenkin. Löysin kaapin päältä parikymmentä vuotta vanhan ja jo unohtuneen Rucanor-tuotemerkillä aikanaan myydyn urheilulämpötyynyn ja sain tuon jopa elvytetyksi. Eli kiteet liukenivat hyytelöksi (kesti kyllä aika kauan keittää) ja tyynyn jo jäähdyttyä akustinen "jousisytytin" sai kiteytymisen alkamaan ja tyynyn lämpenemään sen jo jäähdyttyä tunteja myöhemmin aivan kuin muistan aikoinaan homman toimineen.

Lähinnähän tuo oli hauska demoesine jo aikanaan ja niitä jaettiin jossakin muistaakseni ilmaiseksi.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3562
Näitä tyynyjä on aivan uustuotantona. Muutamia uusia löytyy ja saatu korruptio-lahjuksina.

Ilmaisenergia.info