Kirjoittaja Aihe: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?  (Luettu 4665 kertaa)

virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
Viimeaikoina on tullut pohdiskeltua saisikohan 50 lämmitettyyn neliöön mahtuvan talon, jossa olisi tilaa kaikelle tarvittavalle. Netissä on annettu useammalla taholla ymmärtää että tällöin saisi vapaammin rakentaa. Tosin varmuuden olen saavut vain siitä, ettei energiatodistusta tarvittaisi, mikä nyt sinänsä olisi pieni asia. Huonealaan ei lasketa osaksi seinää muuraamalla tehtyjä kaappeja, joten sellaiset siis yhdelle seinälle reilun metrin syvyisen ikkunapenkin kera. Energiatodistuksen rajana oleviin neliöihin mitataan ala ulkoseinien sisäseinäpinnan mukaan, joten kaiketi sitten kaapin ulkopinta asuintiloihin päin olisi yhtä kuin ulkoseinän sisäpinta.

Koska 50 neliömetriin ei mitenkään saa mahtumaan asuintilojen lisäksi kunnollista saunaa, harrastetiloja ja varastoa, niin hahmottelin oheisen kellarikerrosrakenteen, joka käsittääkseni menisi lämmittämättömästä tilasta, sillä ei pitäisi sisällään varsinaista lämmitysjärjestelmää, mutta käytännössä olisi varsin lämmin läpi talvenkin. Ennen kaikkea tuo olisi käsittääkseni helppo ja nopea rakentaa. Vaan toimisiko tuo? Ja onko varmaa, että ei laskettaisi mukaan lämmitettyihin neliöihin? Entä tiedättekö mitä helpotuksia tarkalleen ottaen tällainen pieni taloprojekti voisi saada viranomaisvaatimusten suhteen, vai riippuuvatko vaatimukset alueen viranomaisista? Tuosta saunasta pitää vielä mainita se, että se ei saa olla ainut peseytymistila, sillä jos näin olisi, niin myös saunakerros laskettaisiin "lämmitettyihin tiloihin" tjsp., jos oikein ymmärsin ja muistan. Siis suihkukaappi maanpäälliseen kerrokseen.

En laittanut tätä viestiä aurinkolämmitysosastolle, koska tässä pointtina ei ole varsinaisesti lämmitys vaan lähinnä rakennusfysikaalinen ja viranomaispuoli. Itse rakenteeseen liittyen saatteeksi:
- ideana lämmittää auringolla ilmaa, joka siirretään peruslaatan alla olevaan kanavaan, jonka muodostavat alla oleva kapillaarikatkosora, peruslaatta ja laattaa kannattavat kevytsoraharkot, joista osa kehänä reunoilla ja loput sopivasti siten erilleen asennettuina että tuuletusilma kiertäisi koko tilan suht' tasaisesti
- tuuletusilma puhalletaan taivaalle joko kanavapuhaltimella/huippuimurilla tai auringon lämpöenergiaa hyödyntävällä "huippuimurilla"; talvella maahan varautunut lämpö pitäisi sopivasti kuristettuna riittävää ilmanvaihtoa yllä
- kellarikerroksen lattiaan ei tulisi lämpöeristettä, ainoastaan kellarin seiniin: tiilikennoharkot ovat melkohyviä lämmöneristeitä itsessään - lähes vastaavia kevytsoraharkkojakin käsittääkseni löytyy -, mutta lisänä salaojittavat EPS-eristelevyt seinämuurin ulkopuolella pitämässä seinän kuivana ja lämpimänä (tiilikennoharkkojen Suomen edustajan nettimateriaalien mallikuvissa ei käytetä näitä harkkoja maanvastaisissa osissa, mutta en oikein näe syytä, miksei _kuvaamallani_ tavalla käytettynä näin voisi tehdä)
- suomalaisissa nettikaupoissa en ole törmännyt muurattaviin palkkikenkiin, muualla kyllä; en ole varma kestävätkö tiilikennoharkot moista asennustapaa, mutta muistelen ulkomaisissa materiaaleissa tähän törmänneeni kennoharkkojenkin kanssa
- piirsin kuvaan graafisen kysymyksen, jotta onko olemassa tolppakenkiä (ei niitä, joilla kivutaan sähkötolppiin :)), jotka pysyvät omilla jaloillaan valumuotin pohjalla ilman, että niitä tarvitsee mitenkään kiinnittää (tai korkeintaan rautalangalla teräksiin tmv.) - joitain kalliihkoja ja työläästi asennettavia kenkiä olen nähnyt
- seiniä ei yleensä rakenneta suoraan teräsbetonilaatan päälle lukuunottamatta reunavahvistettuja laattoja, jotka ovat harvinaisia; betoni on kuitenkin varsin edullista, joten valamalla tasavahvan riittävän paksun laatan, pitäisi seinien muuraamisen päälle onnistua turvallisesti, jolloin ei tulisi ongelmia maan ja laatan välisten liikkeiden suhteen, ja ennen kaikkea muotittaminen onnistuisi edullisesti ja nopeasti; käyttämällä edullista sinkittyä kattopoimupeltiä valualustana varsin arvoikkaiden liittolaattapeltien sijaan, säästyisi euroja (tässä kun tuet tulisivat tasaisesti n. 500-600 mm etäisyydelle toisistaan, niin luulisi ohuenkin pellin kestävän n. 200 mm betonimassan)
- kesällä laatta ja allaoleva maaperä lämpenisivät johonkin 30 asteeseen tuntemattomaan syvyyteen saakka; kellaria tuulettamalla sisäilman lämpötila voitaisiin pitää jossain 24-26 asteessa
- jos lämpöä pitäisi saada enemmän maahan tai huonelämpötilaa alemmaksi, niin sitten pitäisi laatan päälle asentaa lämpöeristettä - kaikkien suositusten vastaisesti - ehkä lattia-EPS ja kelluva betonilattia olisi tässä tapauksessa soveltuva ratkaisu vaikka riskirakenne lähtökohtaisesti onkin (en ole törmännyt sellaisiin dokumentteihin, joissa olisi tarkasteltu rakennetta, jossa alla oleva peruslaatta - maaperästä puhumattakaan - olisi lämpimämpi kuin huoneilma ison osan aikaa vuodesta)
- en osaa sanoa kuinka nopeasti kellarin lämpötila lähtisi laskemaan syksyllä, mutta intuitioni sanoo, että tokkopa laskisi alle 15 asteen missään vaiheessa kunhan tosiaan maa alla on saatu tuonne lähemmäksi 30 astetta syksyyn mennessä - loppubuustaus oleskelulämpötilaan hoituisi siirreltävillä sähköpattereilla ja kiukaalla silloin kun ko. tilassa oleskellaan ja lisälämpöä kaivataan
- kuvaan piirsin 210 mm:n rossipohjaeristeet niiden asentamisen nopeuden takia - saattaisivat olla overkillerit lämmöneristävyydeltään tuohon, kun alakerta olisi kuitenkin suht lämpöinen läpi talven, mutta ei kait tuosta varsinaisesti haittaa olisi (palonsuojalevytys tarvittaessa).

sam123

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1045
Vs: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?
« Vastaus #1 : 25.10.17 - klo:05:53 »
Lainaus
ideana lämmittää auringolla ilmaa, joka siirretään peruslaatan alla olevaan kanavaan

Kaverilla oli edellisen omistajan tekemä viritys jossa kattoon oli integroitu tuollainen ilmakeräin ja putkistot sitten alas rinnetalon alakertaan lattiaan. Ei siis kanavistoa vaan ilmaputkisto.

Ei toiminut. Silloin kun lämmitystä tarvittiin niin tehoa ei tullut ja sitten kun olisi tullut tehoa niin lämmitystä ei tarvittu.

Nestettä pitäiis siirtää ja sitten mökistä tulee asuinkelvoton jos alakertaan tuuppaa 30 astetta niin yläkerrassakin huonelämpö nousee liian kovaksi.
Kansallinen katastrofi: http://tuulivahinko.fi/

virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
Vs: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?
« Vastaus #2 : 25.10.17 - klo:11:23 »
Lainaus
ideana lämmittää auringolla ilmaa, joka siirretään peruslaatan alla olevaan kanavaan
Ei toiminut. Silloin kun lämmitystä tarvittiin niin tehoa ei tullut ja sitten kun olisi tullut tehoa niin lämmitystä ei tarvittu.

Nestettä pitäiis siirtää ja sitten mökistä tulee asuinkelvoton jos alakertaan tuuppaa 30 astetta niin yläkerrassakin huonelämpö nousee liian kovaksi.

Tuota vähän pelkäsinkin ja sillä tänne osastoon laitoinkin. Ilmeisestikään kellarin laattaa ei passaisi 30 asteeseen asti päästää ja idea tuulettamalla jäähdyttämisestä ei käytännössä toimi, joko siksi, että olisi liian vetoisaa tai avuksi pitäisi ottaa puhaltimet, jolloin sähkönkulutus söisi energiataloudelliset edut. Mutta jos ajatellaan tuota puhtaasti painovoimaisena auringonvoimalla toimivana tuuletusjärjestämänä, niin kenties noin voisi hoitaa radontuuletuksen ja varmistaa alapohjan kuivana pysymisen?

Finnfoamin rossipohjaeristeen valitsin tuohon koska sillä syntyisi lattia helpoimmalla tavalla ja eriste huolehtisi ettei kesällä liikaa lämpöä pääsisi alakerrasta ylös, mutta jos lämpöä ei sitten kerätäkään niin paljoa maahan, niin samahan tuo olisi luopua tuosta välipohjaeristeestä ja laittaa lattiankannattajien alapuolelle puupaneeli ja ohut kerros villaa estämään kopinaa sekä vähäiset lämpövuodot ylhäältä alaspäin. Eli maan lämmittäminen poistaisi maanvaraisen eristämisen tarpeen. Vai nousisikohan maasta lämmittämisen tehostamana niin paljon kosteutta rakenteisiin tuuletuksesta huolimatta, että siitä seuraisi ongelmia? Taitaa riippua maaperästä... Rintamamiestaloista osassa käsittääkseni on selvitty ilman lämmöneristettä alakerran lattian alla ja tilaa pahemmin lämmittämättä. Ja ehkä juuri eristeen puuttumisen takia noissa alakerta onkin ollut suhteellisen lämmin, kun maahan kesällä varautunut lämpö on lämmittänyt maanvaraista laattaa.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 931
Vs: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?
« Vastaus #3 : 25.10.17 - klo:14:27 »
Tuon tyyppisiä käytetään alueilla, joilla yön ja päivän välinen lämpötilavaihtelu on suurta (esim eteläisemmän leveysasteen vuoristot). Jollain trombe-wall tms virityksillä päivän paahde saadaan pyydystettyä kivirakenteisiin ja sitten luovutettua yön pakkastunteina. Suomessahan päivä kestää 180 vuorokautta ja yö saman verran, joten käyttöaika on melko rajoitettu.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

virtuaaliharri

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 113
    • Blogi
Vs: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?
« Vastaus #4 : 25.10.17 - klo:16:58 »
Tuon tyyppisiä käytetään alueilla, joilla yön ja päivän välinen lämpötilavaihtelu on suurta (esim eteläisemmän leveysasteen vuoristot). Jollain trombe-wall tms virityksillä päivän paahde saadaan pyydystettyä kivirakenteisiin ja sitten luovutettua yön pakkastunteina. Suomessahan päivä kestää 180 vuorokautta ja yö saman verran, joten käyttöaika on melko rajoitettu.

Toki noinkin. Toisaalta tuo tarkoittaa myös sitä, että talon alla olevan maamassan lämpötilaa voitaisiin pitkän "päivän" aikana helpohkosti nostaa korkeammalle kuin lyhyempien päivien olosuihteissa, kun lämpö ei kerkeäisi purkautua lyhyiden öiden aikana samassa määrin pois maan lämpövastuksen vuoksi. Maa muutaman metrin syvyydessä taitaa Suomessa olla kylmimmillään joskus maalis-huhtikuussa pahimpien pakkasten ollessa jo kuukaudesta kolmeen takanapäin. Maan lämpötila seuraa siis ulkolämpötilaa pitkähköllä viiveellä ja loivemmin liikkein.

En kuitenkaan tässä kaavaillut "maavaraajan" käyttöä asuintilojen lämmittämiseen, koska sellaisen järjestelmän rakentaminen maksaisi monenkymmenen vuoden suorasähkölämmityslaskut, eikä kuitenkaan järjestelmän toimivuus halutulla tavalla olisi taattua. Toki "maavaraajaa" voisi hyödyntää kohtuullisen edullisesti käyttöveden sekä tuloilman esilämmittämiseen. Varsinkin jos nämä tulisivat mukaan, niin tällöin olisi hyvä saada varauskanavisto syvemmälle, esim. pari metriä alemmaksi: jos rakennuspaikan maaperä sallii ja tontilla on tilaa, niin ei pari lisämetriä kuopalle paljoa hintaa nostaisi, mutta kun pitäisi odotella laatan kuivumista ennen kuin voi mättää pari metriä maata takaisin päälle, jolloin tarvittaisiin kaivuria ja koneen käyttäjää uudelleen, niin kustannukset ovatkin jo moninkertaistuneet.

Mitä tulee veden käyttämiseen lämmönsiirtoaineena, niin käsittääkseni taloudellista kannattavuutta haettaessa ei tuo taida onnistua muutoin kuin, jos rakennetaan märälle savimaalle l. kun tarvitaan runsasta paaluttamista, jolloin lämmönsiirtoputket voidaan pujottaa niihin. Tosin tuossakin tapauksessa saattaa halvempi perustusratkaisu löytyä maanvaihdoista ja kun vertaa kokonaisuuden hintaeroa, niin huomataan ettei lämmön varastointi kannata. Sellaista vaihtoehtoa pohdin jossain vaiheessa, että laittaisi EPS-keventeet (2*6*0,5 m) pystyyn anturan tai laatan reunan alle ja lämmönsiirtoputket näihin hakasilla kahta puolen, ulkopuoliset jäähdytykseen ja sisäpuoliset lämmön varastointiin ja hyödyntämiseen, mutta tulisi tuossakin tapauksessa sen verran lisähintaa, että tma kasvaisi melkoisen pitkäksi. Toisaalta tuolla siis lämmittäisi uskoakseni koko tönön pelkällä käyttövesipumpun ja säätöjärjestelmän viemällä sähköllä. Tälle talolle EPS-keventeet kustantaisivat vajaan 10 000 euroa, putket, hakaset ja kiertovesipumput muutaman tonnin, jakotukkeja tarvittaisiin aika monta ja putkiliitoksia runsaasti ja sitten ilmeisesti Arduino tms. antureineen ohjaamaan järjestelmää. Niin, ja lisäksi toki aurinkoilmalämmitin (jatk. AIL) alias ilmakeräin, johon pitäisi liittää yksi tai kaksi ilma-vesi-lämmönvaihdinta (tämä käsittääkseni halvin tapa aurinkolämmön keräämiseen useamman kymmenen kilowatin teholla). Elikä jonnekin 20 000 euroon nousisivat materiaali- ja tarvikekustannukset.
Suoralla sähköllä lämmittäisi 50 m2 varmaankin noin 5000 kWh/v eli sanotaan 500 €/v. Takaisinmaksuajan laskemiseksi pitäisi tietää paljonko märälle savimaalle 80 m2:en kaksikerroksisen tönön perustusten rakentaminen maksaa, jotta voi vähentää tuon kustannuksen. Siis laskelmassani oli mukana viherhuone talon eteläpuolella ja EPS-kehä kiertää myös tuon ulkoreunan kautta. Sellainen käsitys minulla tosin on, että 10 000 euroa olisi pikkuraha, kun savelle rakennetaan perustusta. Jos siis AIL+lämmönsiirtojärjestelmä ilman EPSin osuutta maksaisi 10 000 euroa, niin tma = 10 000 / 500 = 20 v. Aika paljon varsinkin kun todennäköisesti veikkasin hinnat alakanttiin ja suoraan sähkölämmitykseen verrattaessa pitäisi vielä huomioida lämmönjakojärjestelmä, joka näinkin pienessä tönössä maksaisi kuitenkin useamman tonnin extraa verrattuna sähköpattereihin.

Ilmaisenergia.info

Vs: Toimisikohan seuraavanlainen kellarikerrosrakenne?
« Vastaus #4 : 25.10.17 - klo:16:58 »