Kirjoittaja Aihe: Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin  (Luettu 97890 kertaa)

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
no nosturin kustannukset yksistään on n. 50 000-150 000 euroa yksikköä kohden. nostot myydään pakettihinnalla. nosturi tulee 10-15 rekalla ja avustamassa kokoamista sekä purkamista on 1-3 "pikku"autonosturia. nostot ottaa kolme neljä päivää hyvissä olosuhteissa per yksikkö. jos jossain menee metsään voi olla että osa nostoista jää tekemättä sillä kyseiset nosturit on aika hyvin liikkuvaa ja nostot on aikataulutettu aika tiiviisti jollei sitten ole valmis maksamaan sopimussakot seuraavan tilaajan keikasta.

pienen sattuneen hazardin vuoksi toimintani maksoi silloiselle työnantajalleni muistaakseni 2000 euroa kun havatorin nosturi joutui olemaan tyhjänpanttina tunnin.


pökö

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 798
  • YV on YV, eikä sitä levitetä.

pienen sattuneen hazardin vuoksi toimintani maksoi silloiselle työnantajalleni muistaakseni 2000 euroa kun havatorin nosturi joutui olemaan tyhjänpanttina tunnin.
Iso kone on sulla ollut käytössä kun noin paljon kustansi. Meillä oli käytössä "aika iso" Havatorin tela-alustainen ristikkopuomonosturi joka maksoi vain 900e tunti.
12m2 Solid Green SS20 tasot + 900 l D.I.Y.varaaja neljällä kierukalla + 110 l käyttövesilämmitin.
Aurinkokierukat 2xLK35, esilämmitys LK60 ja loppulämmitys LK80 + Nibe 1120 maalämpö

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
riippunee pitkälti sopimuksesta. ootus tunnit on  tuota luokkaa aina.

edit: siis odotustunnit 900-2000 euron tienoilla.
« Viimeksi muokattu: 03.11.14 - klo:13:50 kirjoittanut Puuha »

sam123

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1047
Kansallinen katastrofi: http://tuulivahinko.fi/

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
aika antoisaa luettavaa monin osin. jopa poikkeuksellisen mielenkiintoinen kärkkäisen mangneettimainoslehtisen blogiksi. tottunut sieltä lukemaan juttuja jotka ovat jotain muuta kuin tästä maailmasta.

Ilmaisenergia.info


Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
Antaa vaan tolpan olla pystyssä, toimii systeemi tai ei. Ei sitä kukaan tule päivittäin kysymään että tuotatko vai et, ja jos kysyy niin sanot että tuotetaan, sillä selvä. Lentokonevalot siellä tarvii olla muutenkin, ei niiden polttaminen ketään vararikkoon aja.

muistelisin jostain kuulleeni että nämä valot ottavat 2000-4000kWh vuodessa. Toki leditekniikkalla tehdyt sovellutukset kuluttavat vähemmän 20-50W mutta suurimmassa osassa myllyistä on vielä vanhanaikaiset strobot avg teholtaan 90-150W. eli kyllä niihin valoihin ja niiden päällä pitämiseen myös rahaa kuluu yllättävän paljon.
« Viimeksi muokattu: 03.11.14 - klo:14:32 kirjoittanut Puuha »

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1087
Näkyi olevan odotukset korkealla Keski-Suomessa. Luhankaan on tehty tuulivoimapuisto joka otetaan käyttöön maanantaina. Lehden (ksml) mukaan tuotto olisi 40% nimellistehosta. Joopa joo.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
en tiedä ymmärsinkö uutisen oikein kun mainittiin että myllyjä voidaan pyörittää 100% suuremmalla teholla hetkellisesti kun käytössä on tamuohjattu tehonhallinta. näin saadaan tuulivoimalat valjastettua verkonsäätöön. pikaisella lukemisella jäi käsitys että ylijäämällä pyöritettäisiin myllyn siipiä tasaten näin verkkon piikkejä.

onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.
Epäilemättä ideana on tarjota TAMU-kytkentäsäätimelle sellainen erityinen (ja uusi) säätömoodi, jossa roottorin pyörintänopeutta voidaan varioida verkon stabiloimiseksi. Stabilointihan tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä generaattorin tuottoa hetkeksi, ulkoa annetun laajempiin verkkomittauksiin perustuvan käskyn mukaan. Vesi- ja lämpövoimaloissahan tämä tehdään avaamalla/sulkemalla ohjainsiivistöä tai lisäämällä/vähentämällä kaasua tms.

Tuulivoimalassa saman saa aikaan riittävän kovalla tuulella lisäämällä tai vähentämällä lapakulmia (jolloin nimellisteho voidaan hetkeksi ylittää ilman, että generaattorin käämit ehtivät kuumeta liiaksi). Myös voisi ajatella koneiden ns. pyörivän massan tehostamista "vipuamalla", eli hetkeksi saa lisää tehoa jarruttamalla roottoria enemmän kuin siivet antavat vääntöä, mutta roottori tietenkin hidastuu samalla koko ajan. Tuskinpa tästä on kumminkaan kyse(?).

Sen sijaan tuossa saattaa olla sellainen säätömoodi, joka pyrkii tasoittamaan voimantuottoa antamalla roottorin välillä kiihtyä ja sitten taas hidastua. Puuskaisen tuulen aiheuttama tuoton vaihtelu siis säilötään hetkeksi roottorin, vaihteiston ja generaattorin pyörimisenergiaksi, jolloin puhurin aikana nopeus kasvaa ja kun tuuli hellittää hetkeksi, se laskee. Hieman pitemmän aikavakion määräämänä tuottoa täytyy tietenkin silti säätää niin, että pyörintänopeus ei pääse ryömimään liian kauas sääolojen mukaisesta tavoitteesta. Kovalla tuulella tuo on erityisen helppo toteuttaa (lapakulmasäädön tukemana), koska kaikkea energiaa ei muutenkaan voida hyödyntää ylikuumenemisen estämiseksi. Onneksi noissa tilanteissa myös säädön merkitys on suurimmillaan verkon stabiilisuuden varmistamiseksi.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
vielä tuohon myllyjen purkuun mahdollisissa konkursseissa ja maanomistajan vastuisiin liityen. http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7142300.html

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
onko jollain sattunut silmiin tällainen uutinen viimepäiviltä? jäi vain vähän kaivelemaan että mikä uutisessa oli sisällön osalta se ajatus.
Epäilemättä ideana on tarjota TAMU-kytkentäsäätimelle sellainen erityinen (ja uusi) säätömoodi, jossa roottorin pyörintänopeutta voidaan varioida verkon stabiloimiseksi. Stabilointihan tapahtuu lisäämällä tai vähentämällä generaattorin tuottoa hetkeksi, ulkoa annetun laajempiin verkkomittauksiin perustuvan käskyn mukaan. Vesi- ja lämpövoimaloissahan tämä tehdään avaamalla/sulkemalla ohjainsiivistöä tai lisäämällä/vähentämällä kaasua tms.

Tuulivoimalassa saman saa aikaan riittävän kovalla tuulella lisäämällä tai vähentämällä lapakulmia (jolloin nimellisteho voidaan hetkeksi ylittää ilman, että generaattorin käämit ehtivät kuumeta liiaksi). Myös voisi ajatella koneiden ns. pyörivän massan tehostamista "vipuamalla", eli hetkeksi saa lisää tehoa jarruttamalla roottoria enemmän kuin siivet antavat vääntöä, mutta roottori tietenkin hidastuu samalla koko ajan. Tuskinpa tästä on kumminkaan kyse(?).

Sen sijaan tuossa saattaa olla sellainen säätömoodi, joka pyrkii tasoittamaan voimantuottoa antamalla roottorin välillä kiihtyä ja sitten taas hidastua. Puuskaisen tuulen aiheuttama tuoton vaihtelu siis säilötään hetkeksi roottorin, vaihteiston ja generaattorin pyörimisenergiaksi, jolloin puhurin aikana nopeus kasvaa ja kun tuuli hellittää hetkeksi, se laskee. Hieman pitemmän aikavakion määräämänä tuottoa täytyy tietenkin silti säätää niin, että pyörintänopeus ei pääse ryömimään liian kauas sääolojen mukaisesta tavoitteesta. Kovalla tuulella tuo on erityisen helppo toteuttaa (lapakulmasäädön tukemana), koska kaikkea energiaa ei muutenkaan voida hyödyntää ylikuumenemisen estämiseksi. Onneksi noissa tilanteissa myös säädön merkitys on suurimmillaan verkon stabiilisuuden varmistamiseksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/epatasaisesta+tuotannosta+parjattua+tuulivoimaa+voikin+kayttaa+sahkoverkon+tasapainottamiseen/a1025450

eli suoralla kytkennä voi suoraan vaikuttaa verkon heittelyihin ilman elektroniikkaa ja tamulla voidaan sitten tarvittaessa ajaa hetken nimellistehoa isommalla kuormalla. tämä kuitenkin vaatii sen että vanhempiin tamuohjattuihin pitää vaihtaa ohjaushilut että niitä voidaan käyttää verkon tasapainottamiseen realiaikaisesti.

käytännössä tämä tarkoittaa sitä että kun ylituotantoa on on myös mylly pysäytettävä. tämä on käsittääkseni vaatimuksena jo saksassa uusissa tuulivoimaloissa valmiutena mutta sen käytöstä en tiedä onko jo aktiivisessa käytössä..
« Viimeksi muokattu: 05.11.14 - klo:09:19 kirjoittanut Puuha »

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_varautuu_jattilaskuun/7638953

n. 7 vuotta vanhat myllyt on tiensä päässä ja vaasassa porissa n. 12 vuotta vanhat myllyt olivat tiensä päässä. ei näytä kovin vahvalle bisnekselle.

http://yle.fi/uutiset/ajos_ja_roytta_havisivat_kisan_tuulivoiman_kokeilutuesta/7642087
« Viimeksi muokattu: 21.11.14 - klo:09:40 kirjoittanut Puuha »

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
http://yle.fi/uutiset/tuulivoimayhtio_varautuu_jattilaskuun/7638953

n. 7 vuotta vanhat myllyt on tiensä päässä ja vaasassa n. 12 vuotta vanhat myllyt olivat tiensä päässä. ei näytä kovin vahvalle bisnekselle.

http://yle.fi/uutiset/ajos_ja_roytta_havisivat_kisan_tuulivoiman_kokeilutuesta/7642087
Tuo Kemin tapaushan  ei ainakaan riipu tuulivoimasta sinänsä, vaan konkurssiin jo menneen kotimaisen valmistajan uuden 3kW:n myllytyypin epäonnistumisesta ainakin ensimmäisen tuotantosarjan osalta. Vastaavanlainen on tilanne esimerkiksi ydinvoimassakin, eli ei ydinvoimaa voi tuomiota kaupalliseksi fiaskoksi sillä perusteella, että esim. OL3:n rakentaja on tyrinyt kustannuksiin lisää useita miljardeja (kuka moisen sitten maksaakin), eikä laitos ole kaikilta osiltaan läheskään valmis (lähinnä automaatio), vaikka sen piti valmistua kaupalliseen käyttöön sopimuksen mukaan jo viisi vuotta sitten.

Tuulivoimalaitoksia syntyy näköjään aika nopeastikin. Esim. Halikkoon (Salossa) huomasin syyskuussa nousseen kolme eri rakennusvaiheessa olevaa myllytornia, joista yhdessä toimi jo lentovaroitusvilkkukin  (netistä löytyi tietoja, että rakennustyö olisi alkanut elokuussa, myllyistä kukin on huipputeholtaan 5MW). Ajaessani ohi marraskuun alkupuoliskolla nuo kaikki näkyivät jo pyörivän.

Puuha

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 3720
ja ydinvoimakortti nostettu pöytään kun aqrgumentit loppuvat. ketjun otsikkohan on "Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin"

kotte

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1158
ja ydinvoimakortti nostettu pöytään kun aqrgumentit loppuvat. ketjun otsikkohan on "Suomalaisia tuulivoimapuistoja on rakennettu osin väärin tuuliodotuksin"
No, itsepä otit puheeksi Kemin puiston, jossa tuuliodotuksissa ei liene mitään väärää, mutta laitevalinta osoittautui luotettavuuden ja kestävyyden kannalta epäonnistuneeksi. Kaiketi tuossa oli yhtenä ajatuksena myös tarkoitus tukea suomalaisen alan teollisuuden alkuun pääsyä, mutta uudessa teknologiassa pakkaa vaan olemaan lastentauteja.

Osaava kaupallisesti orientoitunut toimija olisi tietenkin hankkinut vaikkapa tanskalaisen myllyn alun alkaen. Siellähän ymmärrettiin satsata aiheeseen jo sen verran aikaisin, että konstruktioiden lastentaudit oli pääosin saatu karsituksi siinä vaiheessa, kun globaalit markkinat lähtivät kunnolla käyntiin.

Ilmaisenergia.info