Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Nyt on ollut aika poikkeuksellinen tuo tammikuu. Ei ole juurikaan pilvipeitto antautunut matalapaineen vuoksi kun normaalisti yli puolet tammikuusta on pilvetöntä pakkaskauden vuoksi. Nyt oli poikkeuksellisen lämmin tammikuu mikä lisäsi entisestään pilvisyyttä.

Niin, harvoin teoria ja käytäntö yhteen menee. Muistaakseni tammikuuta pidettiin ongelmallisena ja taisin sanoa että n. viikko tammikuusta on aikaa jolloin laitteistolle välttämättä riitä virtaa pelkästään aurinkopaneleista. Tosin en muista mikä kombinaatio se oli sitten, niitäkin kun punnittiin useampia.

Tässä oli muuten myrskyn aikana myös muutama Windside myös tuhoutunut/viottunut tuulen voimasta ettei nekään aivan kaikkea kestä vaikka niin annetaan ymmärtää.

Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Se on ihan sama vaikka olisi vain pieni nökäre lumen peitossa. Lopputulos on se, ettei paneelisto tuota yhtään mitään. Tuollaisissa tilanteissa joissa olisi talvella saatava edes vähän sähköä, pitäisi paneelien olla ehdottomasti pystysuorassa ja lumettomia ja mielellään niin kytketty, että pystyvät toimimaan erillisinä (siis ei koko kenttä sarjassa).
Tälläkin nimenomaisella hetkellä omasta paneelistosta lähtisi useita kilowatteja, jos vain ei olisi lunta päällä. Nyt ei syty kuin invertterin oranssi heräämisvalo osoittamaan, että jotain siellä hangen yläpuolella tapahtuu.

Lainaus käyttäjältä: Savonius - 28.01.19 - klo:23:15

mutta tuolla jännitteellä ladatessa tuolla paisteella niihin akkuihin olisi pitänyt varautua pari kilovattituntia.

Mistäpä tiedät paljonko sieltä on tuottoa tullut paneleilta pari kilowattituntia? Ainakaan itse en löydä mistään sellaisia lähdetietoja mistä tällaista voisi päätellä. Ainakaan pelkän jännitteen osalta ei voi kukaan moista väittää, edes hyvällä huumorilla.

Kun minulla sattuu olemaan kolme lähes vastaavaa paneelia säädin ja akusto niihin tuon verran kertyy tuolla paisteella. Paistetta riitti noin viisi tuntia pystyssä oleville, kuten minulla, paneeleille. Paistetta noin viisi tuntia 4,38 neliömetrille noin keskimäärin 600 vatin teholla neliömetrille 17% hyötysuhteella. Laskemalla siitä tulee 2234 Wh

Noista parin minuutin välein päivittyvistä kuvista näkyy että varsin kirkasta oli kyseisenä päivänä.

Krunnin paneelit on tosiaan kytketty rinnan ja vertikaaliasennossa seinällä. En usko että niihin juuri kertyy lunta. Ehkä satunnaisesti jollain lumimyrskyllä mutta jos lumisade loppuu
ja myrsky jatkuu, paneelit ovat äkkiä taas puhtaita.

Välillä itse tuulivoima-aiheeseen kun ollaan tuulivoimaosastolla.

Airbreezeen tulee uusi lautaussäädin joka pitää vaihtaa yläosan rungon sisään. Kuulemma ei kovin vaikea homma. No, keväämmällä sitten.

Primuksella ei ole tarjota tuohon mitään etäohjattavaa jarrukytkintä. Nythän siinä on se kolmiasentoinen kytkin, joista toisessa asennossa se oikosulkee generaattorin
plus- ja miinuskaapelit, ja toisessa asennossa sitten kytkee pluskaapelin akkuun. Keskiasennossa plus on irti (tätä asentoahan ei oikeasti varmaan tarvi, mutta lienee olemassa sen vuoksi ettei vahingossakaan oikosulkisi akkupuolen kaapeleita kun täytyy aina liikuttaa kytkin tyhjän yli.)

Saisin kyllä ohjausvirran GSM-moduulilta jonkinlaiselle releelle tai solenoidille, joka hoitaisi saman homman. Yritän vielä saada Primukselta selville, paljonko virtaa tuon tulisi kestää. Muistaakseni tuo manuaalikatkaisin on mitoitettu max 50A.

Millähän nimellä tuollaista komponenttia kutsutaan?

Extreme-ratkaisuhan tuohon olisi jokin pieni aktuaattori, joka kiskoo originaalikytkimen haluttuun asentoon.

No niin, päivitystä aiheeseen. Jostain syystä voimalan nouto huoltoon meni näin loppukesälle. Ehkä aluksi arvelin että osan vaihdon voisi tehdä saaressa, mutta koska mylly piti kuitenkin ottaa mastosta alas, oli se parempi tuoda mantereelle parempiin korjausolosuhteisiin.

Heti kun voimala saatiin alas, huomasimme että se haisi palaneelta ja  ulos oli vuotanut palaneelle haisevaa ruskeaa tarttuvaa mönjää.

No tänään otin sitten tuon auki. Staattorin käämit ovat täysin palaneet, ts. eristelakka sulanut kotelon sisälle ja sotkinut paikkoja. Käämi oli ihan mustana.

Että ei taida säätimen vaihdolla nyt sitten korjautua...