Kirjoittaja Aihe: PV:n käyttö lämmitykseen/vastuskytkentä, teknistä pohdintaa  (Luettu 52263 kertaa)

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 963
Tuo 19,3 ohmin vastus on kohtalaisen käyttökelpoinen paneelikäyttöön. Kolmella paneelilla vajaa 500W . Viisi paneelia on aika optimi sillä sillä paneelin ampeerit tulevat  aika täysin hyödynnettyä. 154V jaettuna 19,3ohmilla tulee  kutakuinkin 8 ampeeria. 8Ax154=1 229W .
Vastus ei piittaa onko vaihto vai tasavirtaa mutta termostaatti ei sitä kestä eikä vaihtovirtaan tehdyt kytkimet.

Jees, tuli taas kerrattua mooseksenaikaisia kirjoja. Eli tehollinen vaihtojännite on kyllä huippuarvo/neliöjuuri2, mutta sillä ei ole mitään väliä, koska yleismittari ja sähkölaitteen merkinnät ilmoittavat juuri tuon tehollisen arvon eivätkä huippuarvoa.
Meinasin neljää paneelia tuolle vastukselle tarjoilla, mutta pitää katsoa miten projekti etenee vai eteneekö mitenkään.
Tai sitten vaihdan 2000W vastukseen.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1310
Neljälle paneelille paras vastus on 3000/230 vastus. Vastus on siis 17,6ohmia. Voi olla yhtenä vastuksena tai kolmena erillisenä 1000W lenkkinä kuten usein varaajissa. Kytkemällä vastukset rinnan siitä saa yhden 17,6ohmisen. Neljän paneelin tehollinen jännite on 124V jaetaan ohmeilla 17,6 jolloin saadaan virta joka on 7,0A . Kerrotaan ampeerit jännitteellä jolloin saadaan teho 870W . Käytännössä tuo teho on hiukan yli 900W.
Ns. 2000W vastus on 26,5 ohmia ja sillä irtoaa neljästä paneelista 580W .

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 963
No mutku mutu sanoo, että jos tehoja lisätään, niin tarvitaan isompi vastus ja päinvastoin... Ei pitäis aina uskoa mutua.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Torakka

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 27

Kaikissa talouksissa joissa vesi ei tule vesitornista, se pumpataan sähköllä. Tällainen on tilanne jokaisessa vesiosuuskunnassa ja myös suuressa osassa kunnallisia vesijohtoverkkoja; ei siis pelkästään omien kaivojen kohdalla. Sähköllä toimiva pumppu luonnollisesti lakkaa toimimasta kun sähköt katkeavat - tosin pumppaamo voi olla eri langan päässä kuin koti.

No ei taatusti pumpata. Ei tullut mieleen, että vesi voi tulla lähteestä omalla paineella?

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 963

Kaikissa talouksissa joissa vesi ei tule vesitornista, se pumpataan sähköllä. Tällainen on tilanne jokaisessa vesiosuuskunnassa ja myös suuressa osassa kunnallisia vesijohtoverkkoja; ei siis pelkästään omien kaivojen kohdalla. Sähköllä toimiva pumppu luonnollisesti lakkaa toimimasta kun sähköt katkeavat - tosin pumppaamo voi olla eri langan päässä kuin koti.

No ei taatusti pumpata. Ei tullut mieleen, että vesi voi tulla lähteestä omalla paineella?

Kyllä sellainen on tullut mieleen taloissa, jotka on rakennettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Painettahan saa noin 1 bar/10 metriä, joten jo parinkymmenen metrin syvyys toimii hyvin.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Ilmaisenergia.info


Torakka

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 27

Kaikissa talouksissa joissa vesi ei tule vesitornista, se pumpataan sähköllä. Tällainen on tilanne jokaisessa vesiosuuskunnassa ja myös suuressa osassa kunnallisia vesijohtoverkkoja; ei siis pelkästään omien kaivojen kohdalla. Sähköllä toimiva pumppu luonnollisesti lakkaa toimimasta kun sähköt katkeavat - tosin pumppaamo voi olla eri langan päässä kuin koti.

No ei taatusti pumpata. Ei tullut mieleen, että vesi voi tulla lähteestä omalla paineella?

Kyllä sellainen on tullut mieleen taloissa, jotka on rakennettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Painettahan saa noin 1 bar/10 metriä, joten jo parinkymmenen metrin syvyys toimii hyvin.

Suomi on tuhansien vaarojen maa joten painetta kyllä riittää kun lähde on vaaran päällä. Eikä taloakaan tarvitse rakentaa suolle/vesijättöön paalutettavaksi kuten nykyään tehdään, vaan oikeaoppisesti nyppylän päälle.

denzil dexter

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 963
No se tietysti toimii, että ostat oman vuoren jonka päällä on lähde ja johdat sieltä veden alempana olevalle talolle. Valitettavasti lähteillä varustettuja vuoria on vähän tarjolla varsinkin Etelä- ja Länsi-suomessa, jossa valtaosa väestöstä asuu.

Toinen rajoittava tekijä on se, että rakennuspaikaksi viranomaisten mielestä kelpaavat tontit ovat pieniä. joten vuori ei mahdu sinne. Rakentaminen kun on monin paikoin kokonaan kiellettyä joka paikassa, ellei se ole nimenomaan sallittua. Sallittua se on viranomaisen rakennuspaikaksi hyväksymälle, pienelle tontille. Et siis voi ostaa 2 neliökilometrin vuorta ja rakentaa sinne, vaan sinun pitää ostaa "rakentamiseen soveltuva" 0.001 km2 kaavatontti.

Kolmas rajoittava tekijä on hinta. Joku voi vuoren sijasta ostaa pienen alueen myös kustannussyistä. Samoin vesijohdon kaivaminen routarajan alapuolelle pitkiä matkoja vuorenrinteessä maksaa. Kyse on siis siitä, maksaako lähteellä varustettu vuori vesijohtoineen enemmän vai vähemmän kuin oma kaivo tai vesiliittymä.

Ehkä jonkun edellä esitetyn tai jonkun muun syyn vuoksi esittämäsi vesijohto on hyvin harvinainen, joskin teoriassa mahdollinen.
Minähän en mokoman pikkuhomman takia anna niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä.

Aurinkoinen

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 107
No se tietysti toimii, että ostat oman vuoren jonka päällä on lähde ja johdat sieltä veden alempana olevalle talolle. Valitettavasti lähteillä varustettuja vuoria on vähän tarjolla varsinkin Etelä- ja Länsi-suomessa, jossa valtaosa väestöstä asuu.

Toinen rajoittava tekijä on se, että rakennuspaikaksi viranomaisten mielestä kelpaavat tontit ovat pieniä. joten vuori ei mahdu sinne. Rakentaminen kun on monin paikoin kokonaan kiellettyä joka paikassa, ellei se ole nimenomaan sallittua. Sallittua se on viranomaisen rakennuspaikaksi hyväksymälle, pienelle tontille. Et siis voi ostaa 2 neliökilometrin vuorta ja rakentaa sinne, vaan sinun pitää ostaa "rakentamiseen soveltuva" 0.001 km2 kaavatontti.

Kolmas rajoittava tekijä on hinta. Joku voi vuoren sijasta ostaa pienen alueen myös kustannussyistä. Samoin vesijohdon kaivaminen routarajan alapuolelle pitkiä matkoja vuorenrinteessä maksaa. Kyse on siis siitä, maksaako lähteellä varustettu vuori vesijohtoineen enemmän vai vähemmän kuin oma kaivo tai vesiliittymä.

Ehkä jonkun edellä esitetyn tai jonkun muun syyn vuoksi esittämäsi vesijohto on hyvin harvinainen, joskin teoriassa mahdollinen.

Harvinainen tai ei, mutta tiedän talon, johon vesi tulee lähteestä omalla paineellaan. Eikä siihen mitään vuorta ole tarvittu, pelkkä mäki riittää. Kaivinkoneelta ei montaa tuntia mennyt, kun kaivanto lähteeltä talolle oli valmis. Veden paineesta en tiedä, riittääkö esim. pesukoneiden käyttöön vai vaatiiko pumpun. Kymmenkunta metriä lienee pudotuskorkeus lähteeltä talolle.

EVV

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 208
Vaimoni omistuksessa on talo, joka sijaitsee mäen alla, kaivo ylempänä mäen tasanteella. Vesi tullut aikaisemmin omalla paineella taloon, mutta paine ollut sen verran heikko, että asensin vesipumpun.

Samsak

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
Jatkan tähän pääotsikon teemaan liittyen...

Itselläni kun on testimielessä suunnitteilla tuommoinen 4x260Wp paneelin sarjaankytkentä 27 ohmin varaajan vastukseen, niin millaista pääkytkintä (on/off) tuohon kannattaisi käyttää?

Käykö AC käyttöön suunniteltu kytkin? (esim. joku nelinapainen)

DC-termostaatti löytyy jo, mutta mielellään tuohon laittaisi jonkin katkaisimenkin, jos pitää virtapiiri saada auki.

Varaaja

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 1
Tuossa manuskassa saattais olla vastaus (inverttereissäkin noita on):
https://library.e.abb.com/public/ed5863ec304b2ca9c1257a0f003af8a1/1SCC301001C0201.pdf

Toinen mitä tässä ihmettelen on se että miksi ei kukaan (?) sähkölämmittäjä kirjoita mitään ketjuun. Varaajassa on vastus joka nyt käytössä mutta tyypillisesti vain ja ainostaan yöaikaan. Päivällä vastukset odottavat DC-sähköä.

Kieltääkö joku määräys moisen (asiallisen) toteutuksen jossa ohjauspiirin lukitukset mukana?

Tällainen avaus ensimmäiseksi viestiksi.




Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1310
Jatkan tähän pääotsikon teemaan liittyen...

Itselläni kun on testimielessä suunnitteilla tuommoinen 4x260Wp paneelin sarjaankytkentä 27 ohmin varaajan vastukseen, niin millaista pääkytkintä (on/off) tuohon kannattaisi käyttää?

Käykö AC käyttöön suunniteltu kytkin? (esim. joku nelinapainen)

DC-termostaatti löytyy jo, mutta mielellään tuohon laittaisi jonkin katkaisimenkin, jos pitää virtapiiri saada auki.

Tuolla vastuksella saat tuosta 1040W paneelitehosta tuolla vastuksella irti 570W . Käytännössä parhaimmillaan siitä irtonee hiukan yli 600W .
Kun tasavirtakäyttöön tehty turvakytkin maksaa runsaat 20 euroa niin eipä liene syytä vaihtovirralle tehtyä kokeilla.
Tuolla vastuksella saat viidellä paneelilla runsaat 900W . Kuudella noin 1350W . Seitsemällä paneelilla  1750W joka on paras valinta tuolle vastukselle. Ja muista, kaikki noiden paneeliyhdistelmien tuottamat jännitteet ovat tappavia.

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1310
Ehkä tästä on hyötyä jollekin.
Tallin takaa löytyi käytöstä poistettu poistoilmalämpöpumppu josta on riisuttu kaikki irti lähtevä lämpöeristys mukaan lukien. Lisäksi siitä on ruostumattoman käyttövesiosan yläosasta katkaistu noin 20cm. Jäljelle jääneen kaksoisvaippaisen pytyn yhteis vesitilavuus on noin 230 litraa.
Halusin nähdä kuinka korkealle lämpö nousee neljällä 80W paneelilla. Tehoa oli käytössä 320W ja sarjaan kytketty jännite n. 70V . Kun eristeenä oli pelkästään 1000 litran (nosto)säkki. Alkuperäisistä kuudesta 54 ohmin (230V 1000W) vastuksista oli kytketty rinnan kolme vastusta josta ohmeja noin 18 . Tällä paketilla veteen siirtyi parhaimmillaan noin 280W ja parin aurinkoisen päivän jälkeen lämpö oli 38 astetta. 38 astetta oli raja jonka yli ei lämpö juuri noussut. Päivätkään eivät olleet erityisen aurinkoisia. 
Seuraavaksi lisäsin 245W paneelin jolloin jännite nousi noin sataan volttiin. Sama 18 ohmin vastuspaketti sopi tähänkin jännitteeseen mainiosti . Vastuksista irtosi veteen täyspaisteella 555W joten paneeliteho tuli hyödynnettyä varsin hyvin. Parin melko aurinkoisen päivän jälkeen mittariin kertyi 76 astetta. Paneelit olivat siis tuossa kärryssä joten niitä oli mahdollisuus päivän aikana suuntailla.
Lisäsin myös eristeeksi pari isoa kevytpeitettä.

« Viimeksi muokattu: 11.07.16 - klo:09:03 kirjoittanut Savonius »

Savonius

  • Aktiivijäsen
  • ***
  • Viestejä: 1310
Pari viimeistä päivää aurinko paistoi kunnolla ja niinpä tuon VILPin veden lämpökin nousi 87 asteeseen. Paneelitehoa siis 560W vettä 230 litraa. Kolmea 53(4) ohmin rinnan kytkettyä vastusta syötettiin paneelien sarjaan kytketyllä jännitteellä, max 100V . Tuolla jännitteellä parhaimmillaan 5,45A 
Tuon poistoilmalämpöpumpun alkuperäiset vastukset mahdollistavat melkein minkä tahansa paneeliyhdistelmän tuoton siirtämisen veteen. Muutenkin tuo on varsinainen DIY miehen unelma.
[/img][/img]

Ilmaisenergia.info