Ilmaisenergia.info

Energiakeskustelu => Tuulivoimakeskustelu => Aiheen aloitti: johkar - 18.04.16 - klo:09:46

Otsikko: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 18.04.16 - klo:09:46
Tämä tietysti aiheeltaan sivuaa montakin viestialuetta, mutta aloitetaan nyt tuulienergian puolella.

Sääasema saaressa. Jatkuva kulutus noin 1A, 24Ah vuorokaudessa. Victron 100W aurinkopaneeli MPPT-säätimellä ja 80Ah geeliakku.

Virtaa riittää hyvin jos vähintään joka toinen päivä jonkin verran aurinko paistaa. Pari-kolme pilvistä päivää peräkkäin tyhjentää
akun ja säädin menee lataustilaan. Pimeinä kuukausina marras-helmikuu aurinkopaneeli ei riitä tuottamaan läheskään tarpeeksi
latausta.

Mietimme asemalle tuuligeneraattorin hankintaa jolloin pilvisinä päivinä tuulienergia paikkaisi auringon puutetta.

Windsiden 0,30 olisi ehkä varteenotettava vaihtoehto. Generaattorin tuotto on aika pieni (alle 100W) kun vertaa
halvempiin potkurivoimaloihin, mutta tärkeää on myös että voimala kestäisi kymmeniä vuosia ja ympäri vuoden välillä kovissakin sääoloissa.

Akuston kapasiteettia pitäisi varmaan myös kasvattaa. Toisaalta kuluttajat on nyt kytketty Victronin MPPT - säätimen kautta ja se kytkee
ne pois kun akussa jännite laskee tietyn pisteen alle. Isompi akusto kestää kauemmin ladata täyteen. Nykyinen 80Ah latautuu noin vuorokaudessa jos aurinko
paistaa pilvettömältä taivaalta.

Sitten lataussäädin. Windsidessä on oma säätimensä joka kytketään tietysti suoraan akkuun. Toimiiko Victronin ja Windsiden säätimen yhteistyö? Mitä sanoo
Victronin säädin kun aurinko paistaa ja tuulee? Jännite nousee akussa ja säädin tulkitsee akun täydeksi eikä anna paneelin ladata? Onko väliäkään, jos tuulivoimalan tuotto on sillä hetkellä
parempi? Pitäisikö olla hybridisäädin?


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 18.04.16 - klo:11:01
säätimen pelaavat kyllä toistensa kanssa sillä ne toimivat akuston napajännitettä rajoittavina. toki maksimi latausjännitteiden pitäisi olla yhteneväiset mahdollisimman tarkasti säätimissä. akku ottaa sitten virtaa sen mukaan mikä sen lataustaso on.

windside 0,30 maksaa n. 2000 euroa (+-200 euroa). tuotto on vastaa n. 200W panelistoa talvella keskimäärin viikossa riippen ympäröivistä tuuliolosuhteista. windsiden sitoma rahan voi ja kannattaa vaikka nelinkertaistaa nykyinen panelisto ennemin sekä akkukapasiteettia kasvattaa vähintään kolminkertaiseksi vielä silti jää kapitaa käytettäväksi asennusjuomaan sekä ruokaan.

talvella 100W panelista saa viikossa tuottoa pimeimpänä aikana n. 7-15Ah keskimäärin riippuen taas vähän olosuhteista ja ympäristöstä johtuvista asioista.

en näe mitään järkeä siis sijoittaa tuulivoimalaan.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 18.04.16 - klo:11:20
säätimen pelaavat kyllä toistensa kanssa sillä ne toimivat akuston napajännitettä rajoittavina. toki maksimi latausjännitteiden pitäisi olla yhteneväiset mahdollisimman tarkasti säätimissä. akku ottaa sitten virtaa sen mukaan mikä sen lataustaso on.

windside 0,30 maksaa n. 2000 euroa (+-200 euroa). tuotto on vastaa n. 200W panelistoa talvella keskimäärin viikossa riippen ympäröivistä tuuliolosuhteista. windsiden sitoma rahan voi ja kannattaa vaikka nelinkertaistaa nykyinen panelisto ennemin sekä akkukapasiteettia kasvattaa vähintään kolminkertaiseksi vielä silti jää kapitaa käytettäväksi asennusjuomaan sekä ruokaan.

talvella 100W panelista saa viikossa tuottoa pimeimpänä aikana n. 7-15Ah keskimäärin riippuen taas vähän olosuhteista ja ympäristöstä johtuvista asioista.

en näe mitään järkeä siis sijoittaa tuulivoimalaan.

No.. 7*24 Ah = 168 Ah viikossa. 100W paneeleja tarvittaisiin 7 Ah viikkotuotolla jopa 24 kappaletta pimeyden voittamiseen.. aika hurja setti sekin. Toki jos kesällä sähkölle on noissa määrissä käyttöä niin samalla se syntyy.

Se windsiden voimala on tosi jämerä.. sellainen pyöri muutaman vuoden Bauhausissa pienellä kiinalaisella pöytätuulettimella. Taisi sitten tuuletin uuvahtaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 18.04.16 - klo:11:33
niin tai reilu kymmenen windsideä.  ::) viikkotuotot kun windsidellä on 5-70Ah välillä miten nyt sattuu tuulemaan.

energian varastointihan se on tuossa ratkaisevaa että päästään sen pimeimmän kauden ohitse. olettaisin että aloittaja asuu aavistuksen (satoja kilometrejä alempana kuin missä itse) jonka pohjalta olettaisin että akkukapasiteetin kolminkertaistamisella päästään jo huomattavasti lähemmäksi tavoitetta yhdessä nelinkertaistamalla panelisto.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 18.04.16 - klo:12:13
niin tai reilu kymmenen windsideä.  ::) viikkotuotot kun windsidellä on 5-70Ah välillä miten nyt sattuu tuulemaan.

energian varastointihan se on tuossa ratkaisevaa että päästään sen pimeimmän kauden ohitse. olettaisin että aloittaja asuu aavistuksen (satoja kilometrejä alempana kuin missä itse) jonka pohjalta olettaisin että akkukapasiteetin kolminkertaistamisella päästään jo huomattavasti lähemmäksi tavoitetta yhdessä nelinkertaistamalla panelisto.

Tämä on aika mielenkiintoinen laskuharjoitus. Saaressa on sääasema, sieltä siis saa aika mukavasti dataa, tosin juuri ne pimeän kauden tuulilukemat joutuu hakemaan muualta. Saaressa tuulee aina.. nyt pitäisi nopeus sovitella geniksen käyriin. Eise akkukapasiteetin lisäys auta neljälläkään paneelilla kuin hiukan kauden molemmista päistä .. senkin vaikutiuksen voisi kyllä laskea ainakin hehtaarilleen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 18.04.16 - klo:12:27
mitäs tuota jossittelemaan. tarjoa toki omaa ratkaisuasi aloittajan ongelmaan niillä lähtökohdilla mitä hän on tuonut esille.

on vain tosi seikka se että tuuli on kovin ailahtelevainen tuotantomuotona paikkaan jossa tarvitaan tietty määrä energiaa vuorokaudessa. se joko onnistuu reilulla ylimitoituksella, varastoimalla energiaa tai näiden kombinaatioilla paikan sekä olosuhteiden mukaan.

windsidehän on kyllä luotettava voimala tosin jää keskimääräiselle viikkotuotolle perinteiselle saman pinta-alan omaavalle kolmisiipiselle. kaikkeahan ei vain voi saada samaan pakettiin.

lisäys: täällä tarkoittaisi sitä että 24Ah/vrk kulutuksella laitteisto olisi poissa päältä n. 5 viikkoa pimeimpänä aikana. etelässä laitteisto olisi näin siis pimeänä n. 2 viikkoa koska kaamos ei olisi niin voimakkaasti haittaamassa.


lisäys: sotkin edellä ws-0,15 ja ws-0,3 toisiinsa.  tosiaan ws-0,15 maksaa sen n. 1800-2200 euroa ja tuo ws-0,30 n.3500-4000 euroa. ws-0,30 teho on siinä kinttaala riittääkö ympärivuotisesti mutta suurimman osan vuodesta kyllä. winside ilmoittaa tehospeksit akselitehona ei siis ulostulevana sähkötehona joten vesa muistaa tämän laskelmissaan jos niitä aikoo suorittaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 18.04.16 - klo:15:47
Kiitos kommenteista. Ihan samanlaisia ajatuksia kuin meilläkin on ollut. Aurinkopaneelien lisäämistä mietittiin myös mutta taitaa pinta-ala loppua katolta kesken jos aikoo
myös pimeän kauden saada paneeleilla pyörimään. Tuulivoimalla haetaan sitä että "kaikki munat eivät olisi samassa korissa" vaan energiaa tulisi jostain myös silloin kun
aurinkoa ei näy. Mittasin 12. joulukuuta latausvirran kun aurinko paistoi melkein lakikorkeudestaan pilvettömältä taivaalta. En enää muista tarkkaa lukemaa mutta se oli jotain
aivan olematonta (taisi pyöriä 0,1-0,3A välillä). Toki virtaa se on sekin, mutta jos koko ajan "syödään kuormasta" enemmän, tyhjeneehän se akku..

Windsiden voimala on järeä ja kallis, mutta osan vuodesta saareen ei pääse veneellä eikä moottorikelkalla. Välillä saattaa tuulla aika reilustikin. Olisi hyvä että tuulivoimala
olisi mahdollisimman luotettava eikä esim jäätäminen tai myrskyn riepottelu sitä särkisi.

Asema on 64. leveyspiirin tuntumassa.

Välttämättä ei haeta 100% 24/7 365 toimintavarmuutta, eihän sääolosuhteista voi mennä takuuseen, välillä voi olla montakin päivää paistamatta ja tuulematta, yhtäaikaakin.
Katastrofi ei ole jos asema on joskus päivän-pari pois päältä latauksen vuoksi. Kuitenkin vajaan vuoden toiminta-aikana on nyt tullut huomattua että yleensä se katko sattuu AINA silloin kun olisi jotain kiinnostavaa seurattavaa (myrsky, meren jäätyminen, jäiden lähtö (asemalla on myös ip-kamera)) :)

Laskin vähän keskituulia nyt kun asemalta on kerätty vajaa vuosi säädataa. Siinäkin kyllä on aukkoja latauskatkojen vuoksi:

13.6 - 31.12.2015 jaksolle keskituuli 5,2m/s
1.1 - 15.4.2016 jaksolle keskituuli 4,6m/s

Jos joku viisaampi ja kokeneempi viitsisi tehdä peruslaskelmia, olisiko tuo ehdotettu WS 0,3 ja nykyinen aurinkosähkölaitteisto riittävä ja paljonko akkukapasiteettia
pitäisi lisätä että pysyttäisiin totaalin lataussähkön puutteen sattuessa vielä siedettävässä latausajassa (1-2vrk).

Näissä on aika hyvin tietoa turbiinista. Suunnitelmissa on 12V Y-malli:

http://www.windside.com/filebank/337-030_cut-in_to_10ms.pdf
http://www.windside.com/filebank/130-WS-0%2C30B.pdf




Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 18.04.16 - klo:16:24
aika matalaksi jää keskituulet. vuosisaanti näillä tiedoilla jää n. 50-70kWh eli vuorokautta kohden tuottoa olisi n. 9,5-13,5Ah keskimäärin. tuotto voi jakaantua niin että viikossa on yksi tuulinen päivä jolloin tulee 80% koko viikon tuotosta.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 18.04.16 - klo:18:29
Oma sääasema (http://nordicweather.net/kimito.php?fi) toimii myös offgridinä auringon voimalla ja ensimmäinen joka tuli mieleen kun näin tuon 24 Ah/vrk on että saa alas tuo kulutus niin riittää virta paremmin.

Oman aseman kulutus on noin 0.4A eli alle 10 Ah / vrk kun on sekä dataa keräävä Cubietruck (Raspi-serkku) sekä reititin päällä.
Lisäämällä releen niin voi tuosta kytkeä irti/päälle reitittimen ajastuksella ja dumpata data nettiin vaikka kerran päivässä jolloin kulutus on noin 0.09A ja vuorokausi-kulutus jää siine 2 Ah korville.

Jos sääasemassasi on dataloggeri (Davis) niin säästät vielä enemmän sammutamlla sekä tietokoneen että reitittimen ja kytkemällä ne päälle vaikka vain kerran päivässä datakeruuta varten. Tai niin kun mulla on, pitää se päällä vain valoisaan aikaan, virrat kytkee päälle/pois valoanturi.
 
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 18.04.16 - klo:18:52
Oma sääasema (http://nordicweather.net/kimito.php?fi) toimii myös offgridinä auringon voimalla ja ensimmäinen joka tuli mieleen kun näin tuon 24 Ah/vrk on että saa alas tuo kulutus niin riittää virta paremmin.

Oman aseman kulutus on noin 0.4A eli alle 10 Ah / vrk kun on sekä dataa keräävä Cubietruck (Raspi-serkku) sekä reititin päällä.
Lisäämällä releen niin voi tuosta kytkeä irti/päälle reitittimen ajastuksella ja dumpata data nettiin vaikka kerran päivässä jolloin kulutus on noin 0.09A ja vuorokausi-kulutus jää siine 2 Ah korville.

Jos sääasemassasi on dataloggeri (Davis) niin säästät vielä enemmän sammutamlla sekä tietokoneen että reitittimen ja kytkemällä ne päälle vaikka vain kerran päivässä datakeruuta varten. Tai niin kun mulla on, pitää se päällä vain valoisaan aikaan, virrat kytkee päälle/pois valoanturi.

Totta, kulutuksen pienentäminen on yksi vaihtoehto. Ajastinta käytettiinkin joulukuusta maaliskuun puoleen väliin siten että Davisin dataloggeri oli jatkuvasti päällä mutta asema kävi
klo 9 ja klo 15 on-line pukkaamassa säätiedot ja kuvat maailmalle. Tällä tavalla virta riitti hyvin tuon pimeän jakson, tosin silloinkin pari kertaa akku tyhjeni vaikka ainut kulutus oli Davisin dataloggerin 0,1A !

Asemalla siis on tuo Orbis Data Log 2 - ajastin (0,01A), Davis Weather Envoy (0,1A), Wlink R520A LTE-reititin (0,3A), 2 x IP-kamerat (2 x 0,160A) ja ethernet-jännitemittari (0,1A). Tavoitteena on kuitenkin saada reaaliaikaista säätietoa ja kuvaa maailmalle, joten tuo ajastaminen ei ole niin mielekäs vaihtoehto.

Lisäksi ajastamisesta tuli vielä muita ongelmia. Päälläoloajaksi oli asetettu 6 minuuttia, joka monesti ei riittänyt siihen että reititin muodosti yhteyden ja ilmoitti IP-osoitteen Dyndns-palvelimelle.
Käytännössä oli hyvä olla koneen vieressä vahtimassa että IP-osoite päivittyi ja tarvittaessa katsoa se weatherlink.com:in sääsivulta jonne Davis sen ilmoittaa dataa uppiessaan.

Kameroilta ehkä voisi hämäräkytkimellä napata virrat pois, siinä säästyisi tuo 0,32A
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 18.04.16 - klo:19:26
Lainaus
Asemalla siis on tuo Orbis Data Log 2 - ajastin (0,01A), Davis Weather Envoy (0,1A), Wlink R520A LTE-reititin (0,3A), 2 x IP-kamerat (2 x 0,160A) ja ethernet-jännitemittari (0,1A). Tavoitteena on kuitenkin saada reaaliaikaista säätietoa ja kuvaa maailmalle, joten tuo ajastaminen ei ole niin mielekäs vaihtoehto.

Ajastinta minäkin kokeilin ensin mutta heitin sen mäkeen ja vaihdoin valo-anturiin jolloin päälläolo-aika muuttu automaagisesti päivän pituuden kanssa.
Reititintä ja kameraa ohjaan releen avulla  joka on kiinni Cubietrukissä ja jota ohjaan ajastetulla bash-skriptillä, Cubie on päällä aina kun virtakin on päällä.

Bash-skriptin kanssahan voi hifistellä kuinka paljon tahansa kuten: tarkistaa onko päästy nettiin => kun on päässy, dumppaa datat (+ tuoreet kuvat) => kun on dumpattu sammuta reititin ;D

Ei mullakaan virta riittänyt talvella. Tosin yksi ongelma taitaa olla se ettei se tahdo saada nettiin yhteyttä talvella jostain syystä vaikka virtaa olisikin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 18.04.16 - klo:21:27
Jos laskee noita tehoja niin systeemi ottanee 12W ja tuulivehkeelle luvataan keskimääräiseksi tehoksi siitä luokkaa 2/3. Se ei siis keskimäärin riitä yksinään edes pyörittämään tuota asemaa, saati lataa akkuja. Aurinkopaneelila ei tosiaan tee talvella mitään, 0,1A on Watin verran eikä siis sitäkään sieltä ole luotettavasti saatu koska akut tyhjenivät pelkällä loggerilla. Tai mitä mahtaa itse Victron tuosta haukata.

Tuuli kuitenkin puhaltelee yölläkin, puhtaasti akkujen varassa ollaan vain kun on kovin tyyntä, normaalisti osa tehoista tulee koko ajan geniksestä.

Niinpä voisin kuvitella että jos potkurin keskimääräisen laskennallisen tehon saa vaikka kolmannesta isommaksi kuin kulutus niin systeemi on jo aika usein iskussa.

Eli vaikka kahdella windsidellä nykyinen vehje jo toimisi lähes aina, koska akkukin riittää potkurin rinnalla pitempään ja vähän isommalla akustolla saadaan sähköä varastoonkin. Jos tupla-akuista saisi 1200Wh ennen kuin Victron niitä säälii, niin täysin tyyntä kestetään 4 vrk ja pienikin tuuli riittää siihen että vehje pyörii viikon.. ja keskimäärin ne akut olisivat täynnä vuoden ympäri.

Kustannustehokkaampaa olisi varmaan tutkia sitä sähkön säästöä siihen pisteeseen että yksi windside riittää, eli suunnilleen puolittaa tehot. Tuo reititin ottaa aika monta Wattia tästä kokonaisuudesta.. IoT-käyttöön on keksitty kilvan vähävirtaisia kommunikaatiovehkeitä, mutta sopiiko niistä mikään tuonne on sitten eri juttu.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 18.04.16 - klo:22:36
Aivan, kuulostaa järkevältä. Kaksi Windsidea on jo budjetin ulkopuolella ja asennuspaikkaakaan ei oikein olisi toiselle.

Alun perin asemalla oli Huawein perus-3G reititin, mutta äkkiä tuli huomattua että se ei oikein toiminut luotettavasti. Tuo Wlink on toiminut tosi hyvin, on selkeästi
hallittava ja yhteyskin sanoo nyt "Connection Uptime   10 days, 09:54:50". 3G-yhteys on tuon reitittimen vaihdon jälkeen ollut tosi luotettava. Vaihtoehtoista reititintä
etsiessäni en löytänyt vähävirtaisempia vaihtoehtoja, jos joku tietää, saa vinkata.

Jännitteenmittaus ylipäätään ja kameroiden päälläpito pimeällä eivät ole välttämättömiä, mutta ehkä niilläkään ei kulutusta vielä puoliteta.

Enpä olisi uskonut että näinkin "vähävirtaiset" vehkeet vaativat kuitenkin suhteellisen paljon virtaa ...
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 18.04.16 - klo:23:16
Lainaus
Vaihtoehtoista reititintä
etsiessäni en löytänyt vähävirtaisempia vaihtoehtoja, jos joku tietää, saa vinkata.

Oma Dovado Tiny 3G tikulla haukkaa jotain tyyliin 0.25A joten siksi se joutuukin ensimmäisenä sammutuslistalle kun valo vähenee. Samalla toki sammuu kamera sekä salamapaikannin kun niillä ei tee mitään ilman nettiä.

Tietenkin yksi keino on että tekee Raspberrystä reitittimen. Raspi syö vähimmillään alle 1 watin + 3G tikku siihen päälle. Netistä löytyy ohjeita vino pino sitä varten. Mulla oli oma Cubie reitittimenä vähän aikaa ja toimis ihan hyvin. Siinä myös sisäänrakennettu wifi joten sai myös kameran toimimaan sen kanssa. Luovuin siitä lähinnä siksi että tarttisin LAN-porttia salamapaikantimelle.

EDITTIÄ: Vähäruokaisen kamerankin saa Raspberrystä. Sen kameramoduuli on muistaakseni 5 Mp jolla saa myös streamiä aikaseksi sekä pystyy sätäämään esmex. valotusaikaa sun muuta. Nuo mun molemmat kamerat ovat Raspberryjä: http://nordicweather.net/webcam.php?fi
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 18.04.16 - klo:23:30
tai pitäisikö ennemin sanoa ettei uusiutuvista saa energiaa kun tarve on suurin.  ;D

polttokenno on sitten seuraava vaihtoehto. 40W laitteen hankintahinta n. 3000 euroa ja nesteen kulutus 0.9l/kWh.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 19.04.16 - klo:00:22
Mulla on tuo tallin ympäristö ja kellarin polku valaistuna puolen vatin ledeillä (12v). Ovat palaneet siellä yötä päivää 2009 alkaen. Virta on 0,23A eli 5,52Ah vuorokaudessa. Akkua lataa 60W vuonna 2009 ostettu monikidepaneeli. Alkuvuosina kun akkuna oli 60Ah kävi muutaman kerran (3-4) talvessa että säätäjä sammutti valot kun pilvisyys ja sade olivat kestäneet useita päiviä. Kun vaihdoin akun 230Ah akkuun niin pääsin eroon valojen sammumisesta. Paneeli on tuolla tallin päädyssä lähes pystyssä ja sen verran ylhäällä että myös päätyräystäästä tulee sille suojaa. Pellon reunassa oleva jättikokoinen vaahtera varjostaa siten että varjoton valo osuu paneeliin vasta 10.15 talviaikaan joten pikkuisen se leikkaa tuottoa joulukuussakin.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Jussi - 19.04.16 - klo:01:49
tai pitäisikö ennemin sanoa ettei uusiutuvista saa energiaa kun tarve on suurin.  ;D

Niin se vaan on. Eikä edes se, että aurinko on alhaalla, vaan se on myös pilvessä. Matala aurinko paksussa pilvessä ei tuota yhtään mitään. ja niitä päiviä on täällä riittänyt.
Savonius asuu jossain eri ilmastossa, se nyt on tullut jo aiemminkin selväksi...
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: jaskiainen - 19.04.16 - klo:09:09
Tuossa tapauksessa rakentaisin mielummin horisontaalisen generaattorin tuohon itse.
Tuotto on aivan toista luokkaa kuin noilla vertikaaleilla. Osat maksaa suunnilleen 100 euron kiemuroilla + masto ja harukset.
Tosin mikään mylly ei tuota pennin vertaa jos ei tuule...
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:09:17
Lainaus
Niin se vaan on. Eikä edes se, että aurinko on alhaalla, vaan se on myös pilvessä. Matala aurinko paksussa pilvessä ei tuota yhtään mitään. ja niitä päiviä on täällä riittänyt.
Savonius asuu jossain eri ilmastossa, se nyt on tullut jo aiemminkin selväksi...

eihän tuo nyt mikään mahdottomuus ole, osoittaa vain sen että energianvarastointi on aika tärkeä osa näitä vehkeitä. jos on reilu 5Ah vuorokausikulutus ja akusto on sen 230Ah niin äkkiäkös tuo akku kestää reilut 30 vuorokautta ilman latausta. :P

toinen asia on sitten se onko mielekästä 24Ah/vrk kulutukselle alkaa akustoa mitoittamaan pimeimmälle ajanjaksolle. viikon energian varastointi on vielä kohtuudella toteutettavissa vaatien n. 200Ah:n akuston jollei elinkaaresta välitetä ja jos akuston elinkaarta halutaan jatkaa niin n. 400Ah:n akusto. pitäisin siis vähintää 200Ah:n akustoa mielekkäänä ratkaisuna akustoksi.

toki ainahan voi itse rakentaa oman VAWTin vaikka 200 litran tynnyristä. ohjeitahan rakentamiseen löytyy netistä vaikka kuinka hakusanalla "savonius". sellaisella voi sitten jo saada sen riittävän viikkolatauksen aikaiseksi.

edit: lainaus jussin viestistä lisätty
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 19.04.16 - klo:09:21
Tuollaisessa sovelluksessa voisi myös harkita sijoittamista suurempaan akustoon, kun kerran kapasiteetti ajoittain kyykähtää. Uusi lyijyakku pitää kapasiteettinsa aika hyvin, kunhan varaus pidetään keskimäärin hyvänä. Litium-akuilla itsepurkautuminen on vielä matalampi.

Sinällään pieni Windsiden kaltainen teholtaan pienehkö tuuligeneraattori tukee hyvin hiukan tehokkaampaa paneelistoa saariston tuulisissa oloissa, koska auringonpaisteen ja tuulen korrelaatio on nolla tai negatiivinen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:09:29
Tuossa tapauksessa rakentaisin mielummin horisontaalisen generaattorin tuohon itse.
Tuotto on aivan toista luokkaa kuin noilla vertikaaleilla. Osat maksaa suunnilleen 100 euron kiemuroilla + masto ja harukset.
Tosin mikään mylly ei tuota pennin vertaa jos ei tuule...

tämäkin yksi vaihtoehto toisin ei ehkä yhtä luotettava. monella on WAVT:t kestäneet paremmin sillä niiden tehot ovat pienemmät mutta ovat massivisempia, sekä kestävät paremmin lunta sekä jäätä.

toki 400W (12m/sek) HAWT:ja saa sitten siihen 1500-2000 euroon jotka on tarkoitettuja esimerkiksi veneilyyn ja kestävät näissä olosuhteissa. omatekeleissä on aina se tietty vaara olemassa että harjoituskappaleita tulee muutama ennen kuin saa toimivan aikaan.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 19.04.16 - klo:09:53
tai pitäisikö ennemin sanoa ettei uusiutuvista saa energiaa kun tarve on suurin.  ;D

Niin se vaan on. Eikä edes se, että aurinko on alhaalla, vaan se on myös pilvessä. Matala aurinko paksussa pilvessä ei tuota yhtään mitään.
Ei tuo nyt ihan pidä paikkaansa. Kyllä siitä pilvisellä samat 13-16% melkein siitä valosta tulee. Neliön paneelista tulee siis 100W valolla 13-16W (riippuen paneelin ja säätimen hyötysuhteesta). On tietenkin huolehdittava siitä että se valo mitä on saatavilla pääsee paneeliin asti.
Niin, saattaahan se olla niinkin että Mynämäki ja Ylivieska ovat erityisen aurinkoisia paikkakuntia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:09:55
Tuollaisessa sovelluksessa voisi myös harkita sijoittamista suurempaan akustoon, kun kerran kapasiteetti ajoittain kyykähtää. Uusi lyijyakku pitää kapasiteettinsa aika hyvin, kunhan varaus pidetään keskimäärin hyvänä. Litium-akuilla itsepurkautuminen on vielä matalampi.

en tiedä onko tuolla itsepurkautumisella niinkään väliä tai siihen keskittymisellä saada ratkaistua itse ongelma. itsepurkautuminen on kuiten sen verran vähäinen suhteutettuna laitteiston kulutukseen. ongelma on siinä että riittävästi tuottoa on hankalaa saada riittävästi. isomman akuston vuoksi voi sitten taas mennä pidempään ennen kuin laitteisto taas heräisi olosuhteista johtuvista syistä. toki ilman isompaa akustoa ei ongelmaa voi ratkaista yhdessä tuoton voimakasta kasvattamisen kanssa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:10:25

Ei tuo nyt ihan pidä paikkaansa. Kyllä siitä pilvisellä samat 13-16% melkein siitä valosta tulee. Neliön paneelista tulee siis 100W valolla 13-16W (riippuen paneelin ja säätimen hyötysuhteesta). On tietenkin huolehdittava siitä että se valo mitä on saatavilla pääsee paneeliin asti.
Niin, saattaahan se olla niinkin että Mynämäki ja Ylivieska ovat erityisen aurinkoisia paikkakuntia.

siinä on vain se ongelma että valoisa aika jää lyhyeksi. asiahan käy jo selväksi aikaisemmassasi viestissä jossa pienempi akku kyykähteli eli tuotto ei riitä.

nyt sataa räntää ja paksupilviharso päällä 100W paneli pukkaa 8-11W teholla hajasäteilyn voimin seinällä 90 asteen kulmassa. katolla tuotto on 0W koska räntä peittää panelin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 19.04.16 - klo:11:43
Tuollaisessa sovelluksessa voisi myös harkita sijoittamista suurempaan akustoon, kun kerran kapasiteetti ajoittain kyykähtää. Uusi lyijyakku pitää kapasiteettinsa aika hyvin, kunhan varaus pidetään keskimäärin hyvänä. Litium-akuilla itsepurkautuminen on vielä matalampi.

en tiedä onko tuolla itsepurkautumisella niinkään väliä tai siihen keskittymisellä saada ratkaistua itse ongelma.
Itsepurkautuminen nimen omaan on uusiutuvan varastoinnin ongelma numero yksi. Jollei akkujen itsepurkautuminen olisi ongelma, riittäisi, että hankitaan akkuja 1000...2000Ah:n edestä (akkujen tyypistä riippuen), jolloin niissä olisi vähintään parin kuukauden varakapasiteetti 1A:n kulutusta varten ja pärjättäisiin vuoden vaihteen pimeän kauden yli akuilla ja luokkaa 10A olevalla latauskapasiteetilla.

Tuuligeneraattori hiukan helpottaisi kapasiteettiongelmaa tilastolliselta kannalta pahimpaan vuodenaikaan (marras ... helmikuu).
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:12:30
kyllä tässä olen osakseen samaa mielipuolta.

pidän silti vieläkin tuota itsepurkautumista vähäpätöisenä ongelmana tässä tapauksessa. vaikka itsepurkautuminen olisi 2000Ah:n akusta 8%/kk joka puolitetaan vaihtamalla akusto, tekee se kahdessa kuukaudessa n. viikon lisää päälläoloaikaa aloittajan kyseiselle laitteistolle ilman latausta. taas jos 4%/kk itsepurkautuminen tiputetaan saman kokoisessa akustossa 2%/kk saadaan enää n. kolme päivää lisää päälläoloaikaa laitteistolle ilman latausta kahdessa kuukaudessa.

huomannet että on loppujen lopuksi aika pieni merkitys tuolla itsepurkautumisen pienentämisellä ja sen vaikutuksella tällaisessa kohtuu paljon virtaa jatkuvasti kuluttavassa laitteistossa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 19.04.16 - klo:13:41
Tilastojen mukaan marras- joulu- tammikuussa on aurinkoisia päiviä 8-10. Marras- tammikuussa päivän pituus on joulukuuta pitempi. Joulukuussa etelään suunnattuun pystyssä olevaan paneeliin voi ajatella paistavan noin kolme tuntia päivässä ainakin 70% teholla. Pari tuntia lisäksi pienemmällä teholla. Lisäksi tulee noilta muilta päiviltä hajasäteilytehoa valoisalta ajalta.
Neliöltä on siis joulukuussa saatavissa 30x105W=3150w johon tulee lisäksi aamuista, illoista, pilvisistä ja sateisista tunneista, vaikka esimerkiksi 150 tuntia 15W=2250W.
Tuntimäärät täydelle paisteelle ovat tietenkin pienemmät pohjoiseen mentäessä ja suuremmat kun mennään etelämmäksi 62 asteesta. Paneelin kääntäminen noina kolmena kuukautena tuo minimaalisen hyödyn. Tammikuun lopussa kuitenkin hiukan.
(neliön monikide paneelin teho on noin 160W).
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 19.04.16 - klo:15:01

Hyvä ketju, asioita on selvinnyt ja herännyt uusia ajatuksiakin.

Mitenkäs tällainen näkökulma: onko porukalla suositella lujatekoista potkurivoimalaa Windsiden tilalle? Tuotto saisi olla varmaan vähintään kaksinkertainen.


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 19.04.16 - klo:16:31
vaikka itsepurkautuminen olisi 2000Ah:n akusta 8%/kk joka puolitetaan vaihtamalla akusto, tekee se kahdessa kuukaudessa n. viikon lisää päälläoloaikaa aloittajan kyseiselle laitteistolle ilman latausta. taas jos 4%/kk itsepurkautuminen tiputetaan saman kokoisessa akustossa 2%/kk saadaan enää n. kolme päivää lisää päälläoloaikaa laitteistolle ilman latausta kahdessa kuukaudessa.
Jo 8% lukema käyttökelpoisesta kapasiteetista (joka on alle puolet ilmoitetusta järkevästi käytettynä) vaan on jo sen verran hyvä, että normaalilta akulta ei sitä voi odottaa kuin ihan uutena, jos silloinkaan. Muutaman vuoden ikäisen akun lukemat sitten ovat jo ihan muuta. Noista 2% lukemista on nykyisillä tuotteilla turha edes haaveilla. Jos todellakin päästäisiin alle 4% suuruusluokkaan siedettävillä kustannuksilla, asia tosiaankin olisi merkityksetön. Useamman vuoden ikäisessä akussa koko käyttökelpoinen kapasiteetti hukkaantuu häviöihin pimeimpiä talvikuukausia vastaavana ajanjaksona.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 19.04.16 - klo:16:44
Muutamia havaintoja omasta asemasta sekä sen perusteella että olen aikasemmin asunut saaristossa..

Monesti syksyllä/talvella/keväällä on sumpuraista/pilvistä vaikka mantereella olisikin selkeätä. Tämä johtuu ilmamassan ja meren lämpötilaerosta. Tämä tietenkin alentaa ennestään surkeaa aurinkotuottoa silloin kun sitä eniten tarvittais.

Yksi ongelma johon itse olen törmännyt on se että säätimet kytkevät kulutuksen pois aivan liian myöhään (11.1V). Victronissa taitaa tuo raja olla säädettävissä. Kun säädin silti haukkaa sen xx mA koko ajan aiheuttaa tuo sen että akut menevät liian tyhjäksi joka minun tapauksessa johti siihen ettei Kiina-romu Traceri enää edes tunnistanut akkuja vaikka virtaa olisi tullut. Näin täällä lounaiskulmalla 60°N korkeudella.

Oman aseman kohdalla olen koittanut saada kulutus minimiin talveksi (< 1 Ah/vrk) sekä sunnitteilla on akkupatteriston kasvattamista > 200 Ah:on jospa sitten raksuttais paremmin myös talven yli kunhan muistaa riittävän ajoissa syksyllä (eli viimeistään loka/marraskuun vaihteessa) tiputtaa tuota kulutusta.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 19.04.16 - klo:17:37
Unohda se tuulimylly. Osta toinen samanlainen akku ja samanlainen paneeli. Paneelit voivat kesällä tuolla kuormalla olla melkein missä kulmassa tahansa mutta syksyllä ne pitää laittaa pystyyn. Sellainen pieni yksityiskohta noissa meren läheisyydessä oleviin paneeleihin liittyy että ne ovat kovia keräämään huurretta. Lämpimästä merestä höyrystyy vettä joka hakee kylmää pintaa huurtuakseen siihen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:18:17
kuis porukka olettaa saaren olevan merellä? ainakaan itse en ole tällaista tietoa missään nähnyt.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 19.04.16 - klo:19:34
64 leveyspiirillä on aika vähän järviä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:20:33
ista breeze on käsittääkseni suosittu veneliöiden parissa mm. hyvän varaosa saatavuuksien vuoksi sekä valmistuksen ollessa euroopassa. koska tuulen nopeudet ovat mantereen tasoa yksi 400W mylly voi olla alimitoitettu ellei nosta selvästi puuston yläpuolelle useamman metrin.

suomessa saaristotekniikka.com ainakin edustaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 19.04.16 - klo:21:50
Poroluodonkari / Krunni Kälviän edustalla on kyseessä, melko merellä ollaan. http://www.krunni.com

Toinen paneeli + akku varmaan paikkaa valoisat kuukaudet 3-10 melko hyvin mutta epäilen ettei auringosta riitä enää virtaa lopuille. Siksi näitä toisista riippumattomia energialähteitä
tässä puntaroin.

Huurretta varmaan kertyy. Talvisaikaan ainakin kamerat olivat välillä aika lailla tukossa, siitä voi päätellä että peitettä voi olla paneelinkin päällä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 19.04.16 - klo:22:06
ista breeze on täälläkin palstalla saanut näköjään huomiota, eikä sitä parasta näköjään. http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=968.msg10495#msg10495
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 20.04.16 - klo:00:35
Poroluodonkari / Krunni Kälviän edustalla on kyseessä, melko merellä ollaan. http://www.krunni.com

Toinen paneeli + akku varmaan paikkaa valoisat kuukaudet 3-10 melko hyvin mutta epäilen ettei auringosta riitä enää virtaa lopuille. Siksi näitä toisista riippumattomia energialähteitä

Olet oikeassa sillä tuolla leveyspiirillä joulun nurkilla ei auringosta juuri apua ole. Ei taida olla pienimmillään horisontin yläpuolella koko aurinko kuin tunnin. Kyllä siinä lienee paras tuuleen uskoa. Pieni on tuo akku joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 20.04.16 - klo:09:26
akkun sijainnista ei ole vielä ollut puhetta. myös niihin keskittyminen on tuollaisessa kohteessa aika hyvä tapa jatkaa toiminta aikaa. jos akusto pääsee kylmäksi sen kapasiteetista lähtee aikamoinen siivu vaikka akku olisi muutoin vielä iskussa.

akkujen lämpinä pitäminen on hyvä tapa saada akut nopeammasti täyteen ja myös luovuttamaan suureman osan kapasiteetista. hyvä lämpötila olisi tuollainen 5-10 astetta plussalla. jos tuulivoimalan laittaa voi sen ylimääräisen energian muuttaa dumppi-vastuksella lämmöksi kun akusto on täynnä.

riippuen siitä missä akut ovat voidaan lämpöä varata massavaraajaan tilassa jossa akut ovat. jos akustolle on oma tilansa olemassa ja joka on jokseenkin eristetty ja tilaan voidaan myös sijoittaa massavaraaja.  tällaiseksi käy vaikka 100 litran vesivaraaja joka on täytetty vesiglygooliseoksella kestäen näin pakkasta mikäli tuotto ei riitä dumpille asti.

lisäys:

(http://www.krunni.com/krunni02.jpg)

tosiaan sitten tuon panelin siirtäminen seinälle tai suoraan mastoon n. 90 asteen kulmaan lisää myös tuottoa pimeän ajanjakson aikana sillä se pysyy puhtaampana lumesta jota mm. tuuli ajattaa. seinä myös lämmittää auringonpaisteella panelia jolloin kuura lähtee panelin pinnalta nopeammasti pois. merkitys vähäiseen tuottoon on aika merkittävä pimeänä ajankohtana.

siihen on olemassa hyvät syyt miksi AWS (automatic weater station) asemilla panelit ovat n. 80-90 asteen kulmassa mastossa kiinni n. 2 metrin korkeudella arktisilla alueilla. myös suomen majakoissa on nähtävillä merialueella panelit ovat pääsääntöisesti mahdollisimman pystyssä ja yleensä seinustalla. kuvia löytyy googlella asian toteamiseksi jos niitä kaipaa.

ja todella muistin väärin tuon veneilijöiden suosiman myllyn. se ei ollut ista breeze vaan air breeze.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 20.04.16 - klo:14:07
air breeze on myös pärjännyt ihan hyvin vertailussa naviclubin suorittamassa testissä vaikka testissä käytettiin prototyyppiä.

http://www.naviclub.com/Test_comparatif_eoliennes_marine.pdf
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 20.04.16 - klo:14:56
Tuo kohde on siitä pahuksen hyvä että dataa ja kokemuksia on jo. Eri vekottimien tuottoja voi koittaa peilata historiaan, varsinkin jos tuulista voi saada aikaan jonkinlaisen pysyvyyskäyrän josta näkee kuinka % ajasta kukin myllymalli on tuottamattomassa tilassa, sitä aikaa pitää sitten erityisesti kompensoida suuremmalla teholla ja akun koolla. Windsiden käyrä lähti muistaakseni nousemaan jostain 2m/s paikkeilta. 
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 20.04.16 - klo:15:44
VesA, tuo on totta. Tuulidataa on jo 10 kuukaudelta ja 15km päässä olevalla Tankarin saarella on ilmatieteenlaitoksen sääasema jolta dataa on varmaan kymmeniltä vuosilta - tosin ei tietenkään webissä julkisesti..

Sääasema on tallentanut dataa 10min välein mutta välillä on ollut virran puutteesta johtuvia katkoksia. Pisin taisi olla parinkin viikon luokkaa kun pimeimpään vuodenaikaan paneelin latausannos / päivä oli perin pieni.

Excelillä noista datatiedostoista saakin kaivettua esim rivit jolloin tuulen nopeus > x ja noistahan voi prosentit laskea. Windsiden 0,3 malli alkaa tuottaa >2,8m/s ja
käppyrän mukaan 1A tulee noin 5-6m/s paikkeilla.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 20.04.16 - klo:16:54
suurin ongelma vertailussa on se ettei mm. windsidestä löydy mitään testituloksia joiden perusteella voitaisiin alkaa asiaa purkamaan. on vain windsiden oma käppyrä.

itseäni suuresti ihmetyttää heidän painottaminen juuri tuohon energian tuottamiseen eikä niinkään siihen paljonko sitä tuottoa tulee. reilut puolet vuodesta on alle 5m/s tuulia eli ws-0,3 tuottaisi alle 1A yli puolet vuodesta. ja 150 päivän ajan tuotto on yli 1A

(http://www2.windside.com/images/taulukk.jpg)

tuon heidän taulukon mukaan voisi siis alkaa vääntämään jonkinlaista suuntaa antavaa taulukkoa tuotosta.


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 20.04.16 - klo:18:21
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 20.04.16 - klo:18:44
Tankarin datat ovat varmaankin kyllä verkossa Ilmatieteen laitoksen open data - systeemien takana, mutta en ole koskaan koittanut hakea sieltä mitään.

Tämmöiseltä näyttäisi Mäntyluoto:

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 20.04.16 - klo:19:15
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production

pinta-alat ovat voimaloilla erilaiset joten eivät suoraan ole verrannollisia toistensa kanssa. air beezerin pinta-ala on 1,02m2 kun taas ws-0,3 on 0,3m2

olen yrittänyt löytää jonkinlaista materiaalia myös tuosta windside voimalasta mutta dataa tuotosta ei kerta kaikkiaan ole saatavilla mistään joka olisi ulkopuolisen mittaamaa tukemaan sekä helpottamaan valintaa. edes eri mittakaavassa dataa ei löydy.

olisiko vesalla ajatusta mistä voisi löytää?

itseä vähän hämmentää samat tuotot perinteisen voimaalan sillä tiedossahan on että vertikaaliset ovat yleensä 10-20% heikompia hyötysuhteeltaan horitsonaalisiin eli perinteisiin. http://s203.photobucket.com/user/jtbo/media/tuulivoimaloiden_tehot.jpg.html
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 20.04.16 - klo:20:36
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
Air Breezen käppyrän mukaan 5m/s keskituulella saisi kuukaudessa hiukan vajaa 30kWh. Tuosta saa vuosituotoksi 360kWh, mikä on 4,5-kertainen Windsidelle luvattuun tuottoon nähden. Pinta-ala 0,3 on vajaa neljäsosa, mutta yli kolmasosa Air Breezen pinta-alasta (viittaan Puuhan ja noiden linkkien antamiin tietoihin). Jos pystyakseliturbiinin hyötysuhde on 15%...20% heikompi kuin 3-siipisellä vaaka-akseliturbiinilla, niin luvuthan osuvat yksiin ainakin omasta mielestäni ihan uskottavalla tarkkuudella.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 20.04.16 - klo:20:57
kyllä, olet oikeassa. olen tuon saman asian kanssa paininut aikaisemminkin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 20.04.16 - klo:20:58
Hmm. Airbreeze:lle luvataan kuukausittaista energiantuottoa 40kWh 5.8m/s keskituulella, Windside 0,3:lle 80kWh vuosituottoa 5m/s keskituulella.

http://www.primuswindpower.com/wind-power-products/air-breeze-turbine/

http://www.windside.com/tech_facts/power_production
Air Breezen käppyrän mukaan 5m/s keskituulella saisi kuukaudessa hiukan vajaa 30kWh. Tuosta saa vuosituotoksi 360kWh, mikä on 4,5-kertainen Windsidelle luvattuun tuottoon nähden. Pinta-ala 0,3 on vajaa neljäsosa, mutta yli kolmasosa Air Breezen pinta-alasta (viittaan Puuhan ja noiden linkkien antamiin tietoihin). Jos pystyakseliturbiinin hyötysuhde on 15%...20% heikompi kuin 3-siipisellä vaaka-akseliturbiinilla, niin luvuthan osuvat yksiin ainakin omasta mielestäni ihan uskottavalla tarkkuudella.

Näitä laskuja häiritsee se, ettei kummastakaan saa kovin tarkkaan selville mitä ne tekevät alle 5m/s tuulilla. Breeze lähtee speksien mukaan liikkeelle 3,1m/s tuulessa, jos katsotaan Mäntyluodon käyrää niin kolmannes ajasta tuuli on sen alle. Windsiden dokkarit lupailevat sille erityistä erinomaisuutta heikoilla tuulilla, mutta en vielä löytänyt mitään kovaa dataa väitteen tueksi. Windsidellä on kyllä eri mallit heikkoon ja vahvaan tuuleen. Ajallisen peiton takia tuonne pitäisi löytää alhaalta vääntävä malli. Mahtaiskohan noihin ropelleihin saada optiona heikon tuulen siipiä..
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 20.04.16 - klo:22:11
Näitä laskuja häiritsee se, ettei kummastakaan saa kovin tarkkaan selville mitä ne tekevät alle 5m/s tuulilla. Breeze lähtee speksien mukaan liikkeelle 3,1m/s tuulessa, jos katsotaan Mäntyluodon käyrää niin kolmannes ajasta tuuli on sen alle. Windsiden dokkarit lupailevat sille erityistä erinomaisuutta heikoilla tuulilla, mutta en vielä löytänyt mitään kovaa dataa väitteen tueksi. Windsidellä on kyllä eri mallit heikkoon ja vahvaan tuuleen. Ajallisen peiton takia tuonne pitäisi löytää alhaalta vääntävä malli. Mahtaiskohan noihin ropelleihin saada optiona heikon tuulen siipiä..
Vertailin kumminkin suoraan luvattuja pitkän aikavälin tuottoja ilmoitetulla keskituulennopeudella. Epävarmuushan liittyy siihen, voiko tuulen nopeusprofili muuttua merkittävästi sijoituspaikan mukaan. Jossakin määrin tätä kyllä tapahtuu sijoituskorkeuden ja esteiden perusteella. Yleensähän tuuli on korkealla tasaisempi kuin maan pinnan tuntumassa. Esteet toisaalta aiheuttavat pyörteisyyttä.

Pystyakseliturbiinien erityiseduksihan mainitaan niiden vaaka-akseliturbiineita vähäisempi herkkyys tuulen suunnan nopeille muutoksille, eli tyypillisesti esteiden aiheuttamalla pyörteisyydelle. Tämän perusteella Windsiden tyyppisen turbiinin tuotto on suhteessa epäedullisin, kun tuuli puhaltaa vapaasti mereltä päin. Toisaalta laite on suhteessa edullisempi, jos vaikkapa majakka tai muu rakennelma varjostaa tuulta joltakin ilmansuunnalta.

Toki valmistajien soisi raportoivan tuotteensa tehot eri tuulennopeuksilla kunnon vertailujen tekemiseksi.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 20.04.16 - klo:23:08
Kävin tuossa kaivelemassa Tankarin dataa Ilmatieteen palvelusta, mutta ei sieltä ihan helposti tuuliarvoja tullut.. lämpötiloja, sademäärää, lumen syvyyttä sieltä tuli kun pyysi fmi::observations::weather::timevaluepair&place=Tankar. Ehkä jollain muulla API-kutsulla lohkeaisi paremmin... mutta tuolla pitäisi minusta tulla tuulikin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 21.04.16 - klo:00:29
Kävin tuossa kaivelemassa Tankarin dataa Ilmatieteen palvelusta, mutta ei sieltä ihan helposti tuuliarvoja tullut.. lämpötiloja, sademäärää, lumen syvyyttä sieltä tuli kun pyysi fmi::observations::weather::timevaluepair&place=Tankar. Ehkä jollain muulla API-kutsulla lohkeaisi paremmin... mutta tuolla pitäisi minusta tulla tuulikin.

Suihkussa käynti kirkasti ajatusta.. aikamääre oli edelliessä annettu muodossa daily.. mutta se ei anna sitten kuin muutaman datan.

No tällä saa Tankarin tuuliarvot ja paljon muuta tammikuun 27 aamupäivältä 10 min välein:

http://data.fmi.fi/fmi-apikey/VesAn-avain/wfs?request=getFeature&storedquery_id=fmi::observations::weather::timevaluepair&place=Tankar&starttime=2016-01-27T00:00:00Z&endtime=2016-01-27T12:00:00Z&

Joku skripti tuohon pitäis värkätä.. ja rajata sitä muuta dataa pois parametrien avulla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:08:08
pitää ilmeisesti olla oma avain tuonne avoimeen dataan jotta pääsisi lukemaan tilastoja? ainakaan minä en päässyt lukemaan tuolla linkillä mitään.

löytyykö joltakulta TM 1/02, s. 26-33? siellä olisi jonkinlaista mahdollisesti dataa useammasta eri myllystä. voisi löytää niitä alle 5m/sek tuulille tuottoja.

tekniikan maailma asensi  aero craft ac240, aerogen 4, aerogen 6, air 403, ampair 100, marlec fm910, rutland wg 913 sekä windside ws 0,30c mökin rantaan testiä varten.

http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/mokkimyllyt-kaivattua-tuulivoimaa

windsiden osalta kaikissa testeissä jotka ovat julkisia on tapahtunut joku härö joka estänyt vertailun suorittamisen.

lisäys: tässä testissä kiinnittäisin huomion tuohon air 403 joka on saman valmistajan kuin mikä on air breezerillä sekä ws-0,3. myös siipien pinta-ala on sama erona vain generaattori sekä suojaus joka operustuu käsittääkseni furlingiin.

air breezen osalta löytyi myös toinen testi jossa tuotto tuulennopeuden osalta yli 5,14m/sek ja siitä ylös päin. toki on ymmärrettävää että testeissä pitkälti keskitytään yli 5m/sek tuuliin sillä sieltä vasta se tuotto tulee. vuorokauden keskituulen ollessa 3,4m/sek air breezer näytti tuottavan ~5,5Ah.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:08:36
Joo, oma avain pitää vaihtaa tuohon URL:n VesAn-avain kohtaan. Oma avain näkyy avoimen datan omissa tiedoissa.

Sain dataa ulos, mutta XML-muodossa. Mikähän selain tai lisäosa osaa tuon näyttää?

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:08:43
Vertailin kumminkin suoraan luvattuja pitkän aikavälin tuottoja ilmoitetulla keskituulennopeudella. Epävarmuushan liittyy siihen, voiko tuulen nopeusprofili muuttua merkittävästi sijoituspaikan mukaan. Jossakin määrin tätä kyllä tapahtuu sijoituskorkeuden ja esteiden perusteella. Yleensähän tuuli on korkealla tasaisempi kuin maan pinnan tuntumassa. Esteet toisaalta aiheuttavat pyörteisyyttä.

Pystyakseliturbiinien erityiseduksihan mainitaan niiden vaaka-akseliturbiineita vähäisempi herkkyys tuulen suunnan nopeille muutoksille, eli tyypillisesti esteiden aiheuttamalla pyörteisyydelle. Tämän perusteella Windsiden tyyppisen turbiinin tuotto on suhteessa epäedullisin, kun tuuli puhaltaa vapaasti mereltä päin. Toisaalta laite on suhteessa edullisempi, jos vaikkapa majakka tai muu rakennelma varjostaa tuulta joltakin ilmansuunnalta.

Toki valmistajien soisi raportoivan tuotteensa tehot eri tuulennopeuksilla kunnon vertailujen tekemiseksi.

Tuolla Krunnin asennuspaikalla on aika esteetön suunta 15-270ast, loppu on vähän puuston takana. Ristikkomaston korkeus on 8m.

Tuossa kuvassa Davisin varsi osoittaa pohjoiseen:

https://www.dropbox.com/s/qoq1sf6ravsn1gd/2015-10-29%2013.41.29.jpg?dl=0

Ja tässä kuva on otettu maston huipulta aika lailla suuntaan 280 ast.

https://www.dropbox.com/s/9lbs1eqk8w4zsns/2015-10-29%2013.42.17.jpg?dl=0


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:08:58
mm. php:lla voi tehdä ihmeitä hakemalla xml tiedostosta tiedot. muistaakseni ainakin adobelta löytyy ihan xml-lukia mutta sen käytöstä ei ole kokemuksia mitä sillä saa aikaan, varmasti monia muitakin löytyy.

oli mylly mikä tahansa se vaatii sen että se on vähintään puustoa vähintään sen 5 metriä korkeammalla joka suunnasta. puusto aiheuttaa aika paljon pyörteilyä joka syö tuulesta hyödynnettävää energiaa merkittävästi. teillä lienee siis tarvittava mastonkorkeus luokkaa 20-25 metriä jotta jokaisessa ilmansuunnassa olisi vapaata. samalla myös tuulennopeus kasvaa mitä ylemmäs mennään ja 5m nousu nostaa keskituulen nopeutta helposti 0,5-1m/sek. minkä vaikutus tuottoon on jo merkittävä.

myllyn takana oleva puusto/rakennus/mäki syö myös tuottoa. sen vaikutus voi olla jopa -50% jos mylly on samalla tai alempana puustoa.

voi olla että sinulla on aika työ edessä esitellä asioita maksajille.  ;D

kuten kotte jo tuossa puhui epävarmuustekijöistä tuottoa hahmotellessa. siinä on kyllä sellainen pointti että myyntiargumentteina käytetään tuotossa laboratorio olosuhteissa mitattuja tuloksia. luonnossa olosuhteet ovat joskus hyvin kaukana laboratorio-olosuhteita johten luonnollisesta tuulen pyörteisyydestä varsinkin pienvoimaloiden osalta joiden mastokorkeus jää useasti 10 metrin tienoolle.


lisäys: suomessa myytävä woima tuulivoimala on ista breezen tekemä. satuin tuossa törmäämään asiaan tässä kaivaessa tuottotietoja windsidestä. woima sekä ista breezessä pitää olla turbiinilla vähintään 500rpm jotta lataus alkaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 21.04.16 - klo:09:41
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.
 
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:11:16
se ei valitettavasti akustolla pelkästään mene sillä akuston koko olisi niin massiivinen että päästäisiin pimeän kauden ohitse. edes 30kWh akusto ei vielä riittäisi.vielä kun ottaa huomioon sen että akusto on vaihdettava 5-10 vuoden välein muuttuu ajatus kokolailla kestämättömäksi pelkällä akustolla kattaa kulutusta.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 21.04.16 - klo:11:23
Joo, oma avain pitää vaihtaa tuohon URL:n VesAn-avain kohtaan. Oma avain näkyy avoimen datan omissa tiedoissa.

Sain dataa ulos, mutta XML-muodossa. Mikähän selain tai lisäosa osaa tuon näyttää?

Se on sitten seuraavan lisätutkimuksen aihe, tuossa lähinnä selvisi että dataa on saatavilla. Voisin kuvitella, että tuon rajapinnan kanssa on leikitty senverran että valmista softaa löytyy kun osaa oikeasta paikasta hakea. Tuo ylivuotavan runsas xml-formaatti on 'itsensä selittävä' eli sen voi antaa sopivalle softalle joka itse tunnistaa sieltä sen osan mitä nimellä kysytään.. mutta siitä myös näkee mitä on tarjolla että osaa sitten pyytää tarkemmin.

IL tarjoaa myös kirjastoa: jonkinlaisia javaskriptin pätkiä apin käyttämiseen.. itse käytin tekstieditoria pyynnön kasaamiseen ja selainta kokeiluun..

Toisaalta spekseissä lukee että dataa saa pyytää monissa muissakin muodoissa, ainakin 'simple' joka varmaan riisuu noita xml-häkkyröitä ja sitten oli joku formaatti joka kelpasi uudemmille exceleille.. ei siis csv vaan jotain hienompaa. Tämän apin käyttö laskelmien tukena voisi olla yleisemminkin kiinnostava aihe.. tuo api osaa hakea lähimmät tiedot kun antaa oman paikkansa, eli periaatteessa pitäisi olla aika vaivaton.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:12:11
Hyödyllinen ketju edelleen, erilaisia näkökohtia tulee ilmi ja tähän energianpuutteen paikkaukseen ei olekaan
niin yksiselitteistä ratkaisua. Parhain toimivuus on yhteistekijöiden summa ja pienilläkin muutoksilla voi olla
kumuloituvia vaikutuksia...

No, jatkanpa PHP-skriptin tekoa jolla saan kaivettua Krunnin ja Ohtakarin sääasemista tuulistatistiikkaa.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:12:13
saisiko tuota kautta useammalta vuodelta  marras, joulu, tammikuun osalta tuulennopeudet koottua kohtuudella jollain opilla? useammalta vuodelta kun katsoo näkee vähän sitä mahdollista heittelyä tuotossa per kuukausi/viikko.

lisäys: niin, nyt oikeastaan on se helpoin tie pyrkiä alentamaan kulutusta ensialkuun. kolmanneksen tiputtaminen ei liene aivan mahdoton talviajalta?


lisäys2:mitäs raati on mieltä seuraavasta ajatuksesta?

 tuossa tuli mieleen myös sellainen että itse sääasemalle on oma isompi akku ~150Ah+200Wp panelia seinustalle ja reitittimelle+ip kameralle oma vaikka nykyinen 80Ah:n akku. akut eroitetaan toisistaan latausreleellä jolloin ensisijaisesti ladataan sääaseman akkua. näin säätiedot saa kyllä varsin varmasti ylös ympäri vuoden mutta sekään ei vielä varmistaisi edes päivittäistä siirtoa, kuten mainitsit nimipalvelun vahvistus on ongelmana. jos tuon nimipalvelun saisi hoitoon voisi ehdottaa sellaista että reititin sekä kamerat (jos on valoisaa) kytketään päälle vaikka 4 kertaa vuorokaudessa 30 minuutiksi tietojen lähetystä varten. tällöin 80A akku riittäisi n. 50 päivää+mahdollinen latauksen tuoma lisäaika.

tuplaamalla paneliston 400Wp tai tuulivoimalalla nykyisen panelin lisäksi oli se sitten mikä tahansa saa varmuudella jo sitten myös reitittimen akulle sekä kameroille latausta myös siihen pimeään aikaan.


realiaikainen jännitteen mittaus ei ole kovin tähellistä, se on jopa turhaa sillä se ei kerro mitään akuston tilasta. mittaus kannattaisi ensisijaisesti suorittaa aamuisin ennen tuoton alkamista jolloin saadaan akuston tilasta suuntaa-antavaa tietoa akun ollessa lähes lepotilassa purkua lukuunottamatta. tai jos sitä haluaa seurata riittää muutaman tunnin välein tapahtuva mittaus. tätä kautta voi siis vuorokausikulutusta laskea 2Ah.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Aurinkoinen - 21.04.16 - klo:12:36
Ehkä tulisi helpoimmaksi, kenties edullisimmaksikin tuottaa puuttuvaa virtaa akustoon aggrella pimeimpään aikaan. Pitäisi vain varmistaa, että aggren omassa akussa olisi riittävästi virtaa käynnistykseen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:12:44
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.

Ylivieskan lukemat ovat varmaan aika vertailukelpoisia kun se sijaitsee jotakuinkin samalla leveysasteella.

Käytännön pähkäily-matematiikkaa:

Ja tuo 100W Victronin paneeli on mitoiltaan 1195x545 eli 0,652m2. Energiantarve kuukaudessa on siis se 288Wh*31 = 8,9kWh
Tuolta paneelilta siis joulukuussa 489Wh = 15Wh = 1,25Ah / vrk. Ei riitä mihinkään. 18 paneelia riittäisi. Laskinko oikein?
Marraskuussa 1450 Wh = 46 Wh = 3,8Ah / vrk. Reilu 6 paneelia riittää.
Tammikuussa  1690 Wh = 54 Wh = 4,54Ah / vrk. Reilu 5 paneelia riittää.

Täytyisi siis olla 12 paneelia jotta marrakuussa saadaan puolet energiasta akkuihin joulukuuta varten. Akusto noin 8,9*2/12 = 1483 Ah jos puretaan noin puoleen?

Tammikuun 1. päivä on käytetty 8,9kWh ja auringosta saatu rinnalla 12*489 = 5868 Wh.

Helmikuun 1. päivä on käytetty taas 8,9kWh ja saadaankin jo auringosta 20,280 kWh, akusto on täynnä.

Oliko tolkkua?



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 21.04.16 - klo:13:20
Edelleen olen kannalla että kulutus alas pimeään aikaan.
Daviksen Envoy dataloggeri haukkaa 10 mA @ 5V. Jos tallentaa datat 1 min syklillä mahthuu siihen reilun 1 vrk datat. Laittamalla se 5 minuuttiin mahtuu siihen 8 päivän datat ja 1 tunnin syklillä 106 päivän datat. 1 minuutin syklillä riittäisi siis kun tyhjentää sen kerran päivässä, eli vaikkapa 15 min päälläolo vuorokaudessa reitittimelle.

Mitä FMI:n XML-dataan tulee niin tuossa PHP-functio joka tekee siitä arrayn:  ;)

Koodia: [Valitse]
function xml2array($contents, $get_attributes=1, $priority = 'tag') {
    if(!$contents) return array();

    if(!function_exists('xml_parser_create')) {
        //print "'xml_parser_create()' function not found!";
        return array();
    }

    //Get the XML parser of PHP - PHP must have this module for the parser to work
    $parser = xml_parser_create('');
    xml_parser_set_option($parser, XML_OPTION_TARGET_ENCODING, "UTF-8"); # http://minutillo.com/steve/weblog/2004/6/17/php-xml-and-character-encodings-a-tale-of-sadness-rage-and-data-loss
    xml_parser_set_option($parser, XML_OPTION_CASE_FOLDING, 0);
    xml_parser_set_option($parser, XML_OPTION_SKIP_WHITE, 1);
    xml_parse_into_struct($parser, trim($contents), $xml_values);
    xml_parser_free($parser);

    if(!$xml_values) return;//Hmm...

    //Initializations
    $xml_array = array();
    $parents = array();
    $opened_tags = array();
    $arr = array();

    $current = &$xml_array; //Refference

    //Go through the tags.
    $repeated_tag_index = array();//Multiple tags with same name will be turned into an array
    foreach($xml_values as $data) {
        unset($attributes,$value);//Remove existing values, or there will be trouble

        //This command will extract these variables into the foreach scope
        // tag(string), type(string), level(int), attributes(array).
        extract($data);//We could use the array by itself, but this cooler.

        $result = array();
        $attributes_data = array();
       
        if(isset($value)) {
            if($priority == 'tag') $result = $value;
            else $result['value'] = $value; //Put the value in a assoc array if we are in the 'Attribute' mode
        }

        //Set the attributes too.
        if(isset($attributes) and $get_attributes) {
            foreach($attributes as $attr => $val) {
                if($priority == 'tag') $attributes_data[$attr] = $val;
                else $result['attr'][$attr] = $val; //Set all the attributes in a array called 'attr'
            }
        }

        //See tag status and do the needed.
        if($type == "open") {//The starting of the tag '<tag>'
            $parent[$level-1] = &$current;
            if(!is_array($current) or (!in_array($tag, array_keys($current)))) { //Insert New tag
                $current[$tag] = $result;
                if($attributes_data) $current[$tag. '_attr'] = $attributes_data;
                $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] = 1;

                $current = &$current[$tag];

            } else { //There was another element with the same tag name

                if(isset($current[$tag][0])) {//If there is a 0th element it is already an array
                    $current[$tag][$repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]] = $result;
                    $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]++;
                } else {//This section will make the value an array if multiple tags with the same name appear together
                    $current[$tag] = array($current[$tag],$result);//This will combine the existing item and the new item together to make an array
                    $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] = 2;
                   
                    if(isset($current[$tag.'_attr'])) { //The attribute of the last(0th) tag must be moved as well
                        $current[$tag]['0_attr'] = $current[$tag.'_attr'];
                        unset($current[$tag.'_attr']);
                    }

                }
                $last_item_index = $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]-1;
                $current = &$current[$tag][$last_item_index];
            }

        } elseif($type == "complete") { //Tags that ends in 1 line '<tag />'
            //See if the key is already taken.
            if(!isset($current[$tag])) { //New Key
                $current[$tag] = $result;
                $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] = 1;
                if($priority == 'tag' and $attributes_data) $current[$tag. '_attr'] = $attributes_data;

            } else { //If taken, put all things inside a list(array)
                if(isset($current[$tag][0]) and is_array($current[$tag])) {//If it is already an array...

                    // ...push the new element into that array.
                    $current[$tag][$repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]] = $result;
                   
                    if($priority == 'tag' and $get_attributes and $attributes_data) {
                        $current[$tag][$repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] . '_attr'] = $attributes_data;
                    }
                    $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]++;

                } else { //If it is not an array...
                    $current[$tag] = array($current[$tag],$result); //...Make it an array using using the existing value and the new value
                    $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] = 1;
                    if($priority == 'tag' and $get_attributes) {
                        if(isset($current[$tag.'_attr'])) { //The attribute of the last(0th) tag must be moved as well
                           
                            $current[$tag]['0_attr'] = $current[$tag.'_attr'];
                            unset($current[$tag.'_attr']);
                        }
                       
                        if($attributes_data) {
                            $current[$tag][$repeated_tag_index[$tag.'_'.$level] . '_attr'] = $attributes_data;
                        }
                    }
                    $repeated_tag_index[$tag.'_'.$level]++; //0 and 1 index is already taken
                }
            }

        } elseif($type == 'close') { //End of tag '</tag>'
            $current = &$parent[$level-1];
        }
    }
   
    return($xml_array);
}
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:13:20
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.

Ylivieskan lukemat ovat varmaan aika vertailukelpoisia kun se sijaitsee jotakuinkin samalla leveysasteella.

Käytännön pähkäily-matematiikkaa:

Ja tuo 100W Victronin paneeli on mitoiltaan 1195x545 eli 0,652m2. Energiantarve kuukaudessa on siis se 288Wh*31 = 8,9kWh
Tuolta paneelilta siis joulukuussa 489Wh = 15Wh = 1,25Ah / vrk. Ei riitä mihinkään. 18 paneelia riittäisi. Laskinko oikein?
Marraskuussa 1450 Wh = 46 Wh = 3,8Ah / vrk. Reilu 6 paneelia riittää.
Tammikuussa  1690 Wh = 54 Wh = 4,54Ah / vrk. Reilu 5 paneelia riittää.

Täytyisi siis olla 12 paneelia jotta marrakuussa saadaan puolet energiasta akkuihin joulukuuta varten. Akusto noin 8,9*2/12 = 1483 Ah jos puretaan noin puoleen?

Tammikuun 1. päivä on käytetty 8,9kWh ja auringosta saatu rinnalla 12*489 = 5868 Wh.

Helmikuun 1. päivä on käytetty taas 8,9kWh ja saadaankin jo auringosta 20,280 kWh, akusto on täynnä.

Oliko tolkkua?


marraskuussahan akusto on jo täynnä edellisiltä kuukausilta jos itse marraskuun tuotto riittää kattamaan kuun kulutuksen jolloin joulukuulle mennään lähes täydellä akulla. siis riittää tuo 6 panelia teoriassa käytännössä 7 panelia.

joulukuun kulutuksesta saa katettua 7 panelilla ~3000Wh jolloin akusta pitäisi saada vielä ~6000Wh eli akuston koko maks. 50% purulla ~1000Ah joulukuuta silmällä pitäen. tammikuun tuotto alkaa jo latamaan sitten akkua 7 panelilla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 21.04.16 - klo:20:54
Kun minulla ei olisi kuitenkaan varaa ostaa kuukautta varten muutaman tonnin Windsidea niin tyytyisin pieneen tinkimiseen. Vähentäisin joulukuun kulutusta tarvittavan määrän (katso yllä). Myisin sen sadan vatin paneelin ja ostaisin kaksi 250W paneelia. Niitä näkyy olevan hyllyssä Raisiossa a 240 euroa kappale.
Kun tuota tuulimyllyäkään ei tuolla yhdellä akulla juuri voisi hyödyntää niin kyllä niitä akkuja olisi pikkuisen enemmän oltava kuin yksi. Tuo Puuhan laskema määrä ampeeritunteja lienee realistinen mutta optimistina hankkisin niitä ensin hiukan vähemmän ja lisäisin tarpeen vaatiessa.
Paneelit voi ripustaa seinälle nauloihin. Siinä ne ovat parhaalla paikalla kulutukseen nähden. Kesäkulutukseen ne siinä seinällä riittää moninkertaisesti.
Koskahan tuo edessä oleva meri keskimäärin saa jääpeitteen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 21.04.16 - klo:21:23
Silloin kun omaa sääasemaa aloin suunnittelemaan laskin tietty myös että mitä tarvis että sen saisi pyörimään 24/7/365. Luovuin ideasta siltä istumalta ja sen sijaan aloin fundeeramaan miten sen sais pyörimään mahdollimimman vähällä virralla talvella. Täälläkin on käytössä tuo samainen Daviksen sääasema jossa Envoy dataloggerilla. Envoyssähän on myös paristot jolla se pyörii kuukauden verran jollei "töpseli-virtaa" ole.

Siten rakentui nykyinen setuppi jossa
- Dataloggeri 1 minuutin tallennusvälillä helmi-marraskuu ja 5 minuutin tallennusvälillä talven yli
- noin syyskuu-huhtikuu on käytössä valo-anturi joka napsii kulutuksen poikki kun tulee pimeää ja takaisin päälle kun tulee valoisaa. Pimeimpään aikaan tämä antaa noin 5.5h päälläolo-aikaa päivässä. Poikkeuksena dataloggeri joka saa virtaa koko ajan. Kesä mennään 24/7-tyylillä.
- "keskuslaitteena" toimii Cubietruck minitietokone joka ohjaa relettä jonka kautta muut laitteet (reititin, salampaikannin sekä kamera) saavat virtansa (poislukien dataloggeri). Tämä kerää myös datat dataloggerilta. Näin voin talvella
 (a) ajastuksella kytkeä päälle reititin jotta datat saa nettiin
 (b) bash-skriptillä seurata datan siirtoa/nettiyhteyttä ja sammuttaa reititin kun homma on valmis (tämä vielä vähän työn alla).

Tuloksena, talvella on kulutus alle 1 Ah/vrk ja kesällä 20Ah/vrk. 
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:21:34

lisäys2:mitäs raati on mieltä seuraavasta ajatuksesta?

 tuossa tuli mieleen myös sellainen että itse sääasemalle on oma isompi akku ~150Ah+200Wp panelia seinustalle ja reitittimelle+ip kameralle oma vaikka nykyinen 80Ah:n akku. akut eroitetaan toisistaan latausreleellä jolloin ensisijaisesti ladataan sääaseman akkua. näin säätiedot saa kyllä varsin varmasti ylös ympäri vuoden mutta sekään ei vielä varmistaisi edes päivittäistä siirtoa, kuten mainitsit nimipalvelun vahvistus on ongelmana. jos tuon nimipalvelun saisi hoitoon voisi ehdottaa sellaista että reititin sekä kamerat (jos on valoisaa) kytketään päälle vaikka 4 kertaa vuorokaudessa 30 minuutiksi tietojen lähetystä varten. tällöin 80A akku riittäisi n. 50 päivää+mahdollinen latauksen tuoma lisäaika.

tuplaamalla paneliston 400Wp tai tuulivoimalalla nykyisen panelin lisäksi oli se sitten mikä tahansa saa varmuudella jo sitten myös reitittimen akulle sekä kameroille latausta myös siihen pimeään aikaan.


realiaikainen jännitteen mittaus ei ole kovin tähellistä, se on jopa turhaa sillä se ei kerro mitään akuston tilasta. mittaus kannattaisi ensisijaisesti suorittaa aamuisin ennen tuoton alkamista jolloin saadaan akuston tilasta suuntaa-antavaa tietoa akun ollessa lähes lepotilassa purkua lukuunottamatta. tai jos sitä haluaa seurata riittää muutaman tunnin välein tapahtuva mittaus. tätä kautta voi siis vuorokausikulutusta laskea 2Ah.

Tätä en aiemmin huomannutkaan. Itsekin oli mielessä jonkinlainen kahden akuston systeemi, jota vuoroteltaisiin jonkinlaisella releellä. Tyyliin ladataan akku A täyteen, aletaan kuluttaa sitä ja samaan aikaan ladataan akkua B. Sitten kun A tyhjenee rajaan asti, rele vaihtaa kulutuksen akulle B. Todennäköisesti tuo on huonompi vaihtoehto kuin yksi akusto, siinä kun lataus tulisi kuitenkin kulutuksen rinnalla ja kaapelointeihin ja liitoksiin häviää vähäsen?

Entä sitten jos olisi omat akut tuuli- ja aurinkoenergialle? Sopiva elektroniikka vaihtaisi kuluttajat aina täydemmälle akustolle järkevällä hystereesillä.

Mutta tuo että sääasemalle olisi kunnolla reserviä, on ihan hyvä ajatus, kun tiedot kuitenkin tallentuvat loggeriin. 15min voisi ehkä olla sopivampi päälläoloaika,
silloin ehtii dynaaminen ip päivittyä ja tiedotkin siirtyvät mallikkaasti.

Jännitteenmittaus ei ollut mukana alun perin, se tuli tuon ajastuksen kanssa ihan "nice to know" lisänä. Se vie turhaa virtaa ja sen voi kyllä poistaa.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:21:50
Silloin kun omaa sääasemaa aloin suunnittelemaan laskin tietty myös että mitä tarvis että sen saisi pyörimään 24/7/365. Luovuin ideasta siltä istumalta ja sen sijaan aloin fundeeramaan miten - "keskuslaitteena" toimii Cubietruck minitietokone joka ohjaa relettä jonka kautta muut laitteet (reititin, salampaikannin sekä kamera) saavat virtansa (poislukien dataloggeri). Tämä kerää myös datat dataloggerilta. Näin voin talvella
 (a) ajastuksella kytkeä päälle reititin jotta datat saa nettiin
 (b) bash-skriptillä seurata datan siirtoa/nettiyhteyttä ja sammuttaa reititin kun homma on valmis (tämä vielä vähän työn alla).

Tuo Cubietruck on kyllä hyvä kun ajastuksia voi muutella etänä. Kuinka pitkä sinulla on yhteyden päälläoloaika ja kuinka usein päivässä?
Kuten tuossa aiemmin kirjoittelin, 6 min oli välillä liian lyhyt aika. Joskus tiedot eivät menneet edes weatherlink.com - sivustolle, mutta yleensä kyllä aina.
Tässä on käytössä mantereella pyörivä Cumulus, joka oli ajastuksen aikaan ajastettuna käynnistymässä 2-3 min reitittimen käynnistymisen jälkeen. Cumulus on vähän kankea
siinä mielessä että jos yhteyttä ei sääasemaan saada, se ei yritäkään uudestaan. Samoin jos Cumuluksen ollessa päällä yhteys sääasemaan katkeaa, se ei automaattisesti
lataa historiaa vaan ohjelma pitää sulkea ja käynnistää uudelleen. No, historiat ovat sitten luettavissa tietysti seuraavalla kerralla, mutta sen päälläolon aikana ei vaan tule säädataa.

Mikä Cubietruck malli tuo on ja mikä rele?

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.04.16 - klo:21:57
Kun minulla ei olisi kuitenkaan varaa ostaa kuukautta varten muutaman tonnin Windsidea niin tyytyisin pieneen tinkimiseen. Vähentäisin joulukuun kulutusta tarvittavan määrän (katso yllä). Paneelit voi ripustaa seinälle nauloihin. Siinä ne ovat parhaalla paikalla kulutukseen nähden. Kesäkulutukseen ne siinä seinällä riittää moninkertaisesti.
Koskahan tuo edessä oleva meri keskimäärin saa jääpeitteen.

Kyllä tätä asiaa on näköjään hyvä miettiä monelta kannalta. Jää tuli tänä talvena 6.1 ja lähti pois 15.4 tietämillä, asema oli lataamassa juuri 19-21.4 kun viimeiset jäärippeet lähtivät..
Jäätilanne näkyy myös noista kameroiden tallentamista päivittäisistä kuvista.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 21.04.16 - klo:23:20
latausreleen toiminta on sellainen että kun primaariakun jännite nousee yli 13.8 voltin kytketään sekundaarinen akku primariakkuun releellä mahdollistaen sekundaarisen akun latautumisen. kun jännite laskee alle 13.8V akut irtoavat erillisiksi. näin voidaan ladata erillisiä akustoja ja eri kuntoisia akustoja samalla laturilla. latausreleitä on niin veneissä kuin matkailuautoissa huolehtimassa että käynnistys akku ladataan ensin täyteen ja sitten vasta hupiakusto. esimerkkinä http://www.venesahkotukku.suomalainenverkkokauppa.fi/tuote/83/latausrele-jannitetunnistava

tosiaan virrakulutuksen vähentäminen kolmanneksella joulukuussa puolittaa tarvittavan akuston kapasiteetin.

myös mastoa voi hyödyntää paneleiden kiinnityksessä. pari ortta joiden varaan panelit kiinni joten seinä ei ole ainut paikka tai katto.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 21.04.16 - klo:23:46
Tuo Cubietruck on kyllä hyvä kun ajastuksia voi muutella etänä. Kuinka pitkä sinulla on yhteyden päälläoloaika ja kuinka usein päivässä?
Kuten tuossa aiemmin kirjoittelin, 6 min oli välillä liian lyhyt aika. Joskus tiedot eivät menneet edes weatherlink.com - sivustolle, mutta yleensä kyllä aina.

Mikä Cubietruck malli tuo on ja mikä rele?

Mulla ollut sama ongelma talvisin tuon yhteyden kanssa. Tähän asti on talvella ollut käytössä 5 minuutin päälläolo-aika keskellä päivää ideana että samalla saisi tuoreen kamerakuvan. Mutta ensi talveksi ajattelin kyhätä jonkun seuranta-skriptin sille joka seuraa yhteyttä ja katkaisee virran kun homma valmis tai kun esmex. 15 minuuttia kulunut, kumpi tapahtuu ensin.

Syytä tuohon ongelmaan en ole keksinyt, suunnilleen helmikuusta marraskuuhun toimii yhteys ihan hyvin mutta joulu-tammikuussa on ongelmia sen kanssa.

Malli on Cubieboard Cubietruck. Cubietruckin valitsin siksi että siihen saa akun hardware-kelloa varten sekä siinä on portti jos haluaa kytkeä SSD-lätyn siihen.

Mulla oli ideana se että tallennan datat loggerilta paikallisesti jolloin mahdollisesti pätkivä nettiyhteys ei häiritse. Näin saa datat ainakin talteen ennenkuin loggeri tulee täyteen. Softana mulla on WeeWX.
Ajastettu skripti generoi tiedoston nettisivun tietokantaa varten 15 min välein siten että se ensin tarkistaa mikä on vanhin data sivun kannassa ja laittaa tiedostoon kaikki uudemmat datat. Sivustolla on sitten vastaavanlainen skripti joka dumppaa sen tietokantaan.

Rele on noita parin €uron kiina-releitä kuten http://www.ebay.com/itm/5V-1-2-4-8-12V-16-Channel-Relay-Module-W-LED-Indicator-Light-For-Arduino-Tool-/331297805923
Ohjaus tapahtuu Cubien GPIO-pinnejä käyttäen.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 22.04.16 - klo:08:03
pitäisi tietysti myös pyrkiä käyttämään jo nykyisiä hiluja mahdollisimman paljon. on turhaa ostaa hyllyyn ja myytäväksi vanhaa tavaraa joka vielä toimii jos niitä on mahdollista hyödyntää.

seitsämästä panelista tulee virtaa jo sitten 12V akustolle jopa yli 60A talvella. se näkyy sitten jo johdotuksissa ja niiden vaatimuksissa. ei riitä enää mikään rimpulat johdot vaan ne voivat jopa sulaa kun täyttä virtaa pukataan akustolle vaikka matka olisi lyhyt.

6 tai 8 panelilla voi sitten pienentää näitä johdotuksia kytkemällä panelit poliksi sarjaan jotka kytketään rinnan. virta puolittuu jännitten tuplaantuessa. näin ollen myös vanhaa säädintä voi käyttää hyväksi eikä sitä tarvitse vaihtaa uuteen. 600W panelistosta virranmäärä on 24V akustoon alle 30A. näin paneleilta säätimelle ei tarvita paksua kaapelia alkaa laittamaan.

yhden panelin tiputtamisesta aiheutuvia tuoton vähennyksiä voi kumuloida lisäakkukapasiteetilla niin että akustosta saadaan 24V jos halutaan käyttää yhtä akustoa. lisäakkukapasiteetista ei tule juuri ylimääräisiä kustannuksia sillä ne korvaavat mahdollisen uudesta säätimestä sekä pois jääneen panelin kustannuksista. jokin pieni hakkuri toimittamaan sitten vain virranalennuksen laitteistolle sopevaksi. niiden hinnat jäävät alle 10 euroon esimerkiksi ebaysta tilattaessa ja virrankulutukset ovat maltillisia.

muistaakos joku nyt että oliko victronin MPPT-säätimissä virranrajoitus jos virran määrä paneleilta ylittää säätimen keston ja kuinka paljon ylimääräistä virtaa takuulla victron kestää ylitse?

itse lähtisin purkamaan ongelmaa kahdella akustolla ja näiden välille automaattisella latausreleellä aikaisemmin esittämällä tavalla keskittäen latauksen sääaseman akustolle. tällöin voidaan hyödyntää kaikki nykyiset osat jotka ovat jo käytössä ja lisäksi hankkimalla yhden 150-200Ah:n akun sääasemalle tuon 80Ah:n akun lisäksi joka menisi reitittimelle sekä kameroiden käyttöön. paneleita lisää sen verran että ne kattavat marraskuun kulutuksen huomioiden reitittimen sekä kameroiden ajoittamisen tippunut kulutus. tällöin hankintakustannukset jäävät n. kolmasosaan windsideen nähden taaten toiminnan sääaseman osalta 100% ja reitittimen sekä kameroiden osalta 95-99% ympäri vuoden.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 22.04.16 - klo:08:19
pitäisi tietysti myös pyrkiä käyttämään jo nykyisiä hiluja mahdollisimman paljon. on turhaa ostaa hyllyyn ja myytäväksi vanhaa tavaraa joka vielä toimii jos niitä on mahdollista hyödyntää.

muistaakos joku nyt että oliko victronin MPPT-säätimissä virranrajoitus jos virran määrä paneleilta ylittää säätimen keston ja kuinka paljon ylimääräistä virtaa takuulla victron kestää ylitse?

Niin, tuossahan on tällä hetkellä tuo MPPT 75/15 säädin:

BlueSolar-lataussäädin MPPT 75/15
Akkujännite 12/24 V automaattinen valinta
Akun enimmäisvirta 15 A
Suurin mahdollinen PV-teho, 12 V 1a,b) 200 W (MPPT-alue 15 V - 70 V)
Suurin mahdollinen PV-teho, 24V 1a,b) 400 W (MPPT-alue 30 V - 70 V)
Automaattinen kuorman irrotus Kyllä, enimmäiskuorma 15 A
Suurin mahdollinen PV:n avoimen piirin
jännite 75 V
Huipputeho 98 %
Oma kulutus 10 mA
Latausjännitteen "absorptio" 14,4 V / 28,8 V (säädettävissä)
Latausjännitteen tasaus 16,2 V / 32,4 V (säädettävissä)
Latausjännitteen "ylläpito" 13,8 V / 27,6 V (säädettävissä)
Latausalgoritmi usean vaiheen adaptiivinen
Lämpötilakompensaatio -16 mV / °C vast. -32 mV / °C
Jatkuva/huippukuorman virta 15 A / 50 A
Alhaisen jännitteen kuorman irtikytkentä 11,1 V / 22,2 V tai 11,8 V / 23,6 V
tai BatteryLife-algoritmi
Alhaisen jännitteen kuorman
uudelleenkytkentä
13,1 V / 26,2 V tai 14 V / 28 V
tai BatteryLife-algoritmi
Suojaus Akun vääränapaisuus (sulake)
Lähdön oikosulku / ylikuumeneminen
Toimintalämpötila -30 - +60°C (täysi nimellisteho korkeintaan 40°C)
Kosteus 100 %, ei kondensoituva
Enimmäiskorkeus 2000 m
Ympäristöolosuhde Sisällä
Saastutusaste PD3
Tietoliikenneportti
VE.Direct
Katso tietoliikenteen tekninen asiakirja
verkkosivustoltamme
KOTELO
Väri Sininen (RAL 5012)
Virtaliittimet 6 mm² / AWG10
Suojaluokka IP43 (sähköosat)
IP22 (liitäntäalue)
Paino 0,5 kg
Mitat (k x l x s) 100 x 113 x 40 mm
STANDARDIT
Turvallisuus EN/IEC 62109
1a) jos liitetään enemmän PV-tehoa, säädin rajoittaa syöttötehon arvoon
200 W vast. 400 W.
1b) PV-jännitteen tulee ylittää Vbat + 5 V, jotta säädin käynnistyy
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 22.04.16 - klo:08:31
no niin, silloinhan mielestäni ainoaksi mahdollisuudeksi jää tuo virrankulutuksen hallinta radikaalisesti pienemmäksi weathercin neuvojen mukaisesti tai kahdella akustolla toimiminen tipuettaen kulutusta kameroilta sekä reitittimeltä jos mielii vanhoja hiluja käyttää.

virrankulutuksen radikaali alentaminen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia vaikkakin akku olisi hyvä isontaa varmistamaan toimintaa yhdessä toisen panelin kanssa.

tuolla säätimellä ei ole mielekästä lähteä 24V akustoa lähteä rakentamaan sillä virrankesto on sen verran pieni että ison akuston täyteen lataaminen kestää pitkään.

olisikohan muilla muita ajatuksia tähän?
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 22.04.16 - klo:12:36
no niin, silloinhan mielestäni ainoaksi mahdollisuudeksi jää tuo virrankulutuksen hallinta radikaalisesti pienemmäksi weathercin neuvojen mukaisesti tai kahdella akustolla toimiminen tipuettaen kulutusta kameroilta sekä reitittimeltä jos mielii vanhoja hiluja käyttää.

virrankulutuksen radikaali alentaminen ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia vaikkakin akku olisi hyvä isontaa varmistamaan toimintaa yhdessä toisen panelin kanssa.

tuolla säätimellä ei ole mielekästä lähteä 24V akustoa lähteä rakentamaan sillä virrankesto on sen verran pieni että ison akuston täyteen lataaminen kestää pitkään.

olisikohan muilla muita ajatuksia tähän?

No tuota.. akun lataamisnopeutta rajoittavat

- akun kyky ottaa latausta vastaan ( lyihyakuilla kehno, latausreleen käyttö voi olla tässä siis sähkönhukka, jos 'ykkösakku' on tyhjä ja pieni ja kylmä, ja tulee vaikka tuulenpuuska )
- sähkönlähteen tuottama teho
- säätimen mahdolliset tehorajoitukset ( Victronilla 12V / 200W, 24v 400W )
- erinäiset häviöt liitoksissa ja säätimissä

12V Akkujen sarjassa lataamisessa on omat ongelmansa jos akut eivät ole kaikinpuolin samanlaisia ja 24V sähkön käyttö voi olla joidenkin laitteiden kanssa ongelma, mutta muuten 24V lataus pesee 12V latauksen aina kun molempia 12V akkuja ladataan yhtä aikaa: häviöt ovat pienempiä, säätimen tehorajat kauempana. Akkujen kyky ottaa latausta vastaan tai latausnopeus ei suuresti eroa koska akuissa menee sekä 12 että 24V  tapauksessa sama virta, 24V tapauksessa ehkä hippusen enemmän.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 22.04.16 - klo:13:29
Daviksen Envoy dataloggeri haukkaa 10 mA @ 5V. Jos tallentaa datat 1 min syklillä mahthuu siihen reilun 1 vrk datat. Laittamalla se 5 minuuttiin mahtuu siihen 8 päivän datat ja 1 tunnin syklillä

Oliko weatherc:llä langaton Envoy? Tämä langallinen taisikin vetää 100mA koska syöttää virratkin anturistolle. Mittauskin muistaakseni tuki speksejä.
Langattomassa mallissahan on pikku aurinkopaneeli siinä lähettimessä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 22.04.16 - klo:16:45
Lainaus
Oliko weatherc:llä langaton Envoy? Tämä langallinen taisikin vetää 100mA koska syöttää virratkin anturistolle. Mittauskin muistaakseni tuki speksejä.

Langallinen. Ei se mitään 100mA:ta haukkaa ;)
Langallinen syö Daviksen speksien mukaan 10 mA keskimäärin, 15 mA piikki. Langaton vastaavasti 0.9 mA, 20 mA piikki:
http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395-281_IM_06316.pdf
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 22.04.16 - klo:17:12
Lainaus
Oliko weatherc:llä langaton Envoy? Tämä langallinen taisikin vetää 100mA koska syöttää virratkin anturistolle. Mittauskin muistaakseni tuki speksejä.

Langallinen. Ei se mitään 100mA:ta haukkaa ;)
Langallinen syö Daviksen speksien mukaan 10 mA keskimäärin, 15 mA piikki. Langaton vastaavasti 0.9 mA, 20 mA piikki:
http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395-281_IM_06316.pdf

Tässä esiintyy nyt 5V. Mistäs se saadaan ja millä hyötysuhteella ?
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 22.04.16 - klo:18:14
Tässä esiintyy nyt 5V. Mistäs se saadaan ja millä hyötysuhteella ?

Itse käytän näitä: http://www.ebay.co.uk/itm/231597021532
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 22.04.16 - klo:19:57
Tässä esiintyy nyt 5V. Mistäs se saadaan ja millä hyötysuhteella ?

Itse käytän näitä: http://www.ebay.co.uk/itm/231597021532

Pohdin sitä oikeastaan sen takia että vaikkapa se router käy 5-30V DC jännitteellä, mutta sen powerin toiminnasta ei ole tietoa, ei sitä ole välttämättä niin optimoitu.. parhaassa tapauksessa väliin kannattaisi laittaa joku konvertteri.. mutta sekin vaatisi mittauksia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 22.04.16 - klo:20:10

Tässä esiintyy nyt 5V. Mistäs se saadaan ja millä hyötysuhteella ?

Juuri tuollainen halpa Ebayn palikka mihin weatherc linkkasi, ei ihan identtinen mutta vastaava...

EDIT: Jaa, löytyi .. http://www.ebay.co.uk/itm/12V-to-5V-3A-15W-DC-DC-Converter-Circuit-Regulator-Power-Supply-Car-Power-Module-/291550414682?hash=item43e1c2475a
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 22.04.16 - klo:20:14
Lainaus
Oliko weatherc:llä langaton Envoy? Tämä langallinen taisikin vetää 100mA koska syöttää virratkin anturistolle. Mittauskin muistaakseni tuki speksejä.

Langallinen. Ei se mitään 100mA:ta haukkaa ;)
Langallinen syö Daviksen speksien mukaan 10 mA keskimäärin, 15 mA piikki. Langaton vastaavasti 0.9 mA, 20 mA piikki:
http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395-281_IM_06316.pdf

Ah, olkoon sanani mitätön, väistin muurin. Söisikö alennin välissä tehoja..
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 22.04.16 - klo:20:35
Lainaus
Oliko weatherc:llä langaton Envoy? Tämä langallinen taisikin vetää 100mA koska syöttää virratkin anturistolle. Mittauskin muistaakseni tuki speksejä.

Langallinen. Ei se mitään 100mA:ta haukkaa ;)
Langallinen syö Daviksen speksien mukaan 10 mA keskimäärin, 15 mA piikki. Langaton vastaavasti 0.9 mA, 20 mA piikki:
http://www.davisnet.com/product_documents/weather/manuals/07395-281_IM_06316.pdf

Ah, olkoon sanani mitätön, väistin muurin. Söisikö alennin välissä tehoja..

Näille vehkeille annetaan brosareissa joku hyötysuhde, mutta se riippuu lopulta aina kuormasta. Vaikkapa 3A alennin voi joskus toimia melko kehnostikin 10mA kuormalla.. tyypillsesti paras hyötysuhde on jossain 80% kuorman kohdalla. Näitä ei voi arvata.. pitää löytää speksit tai mitata itse.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 22.04.16 - klo:22:53
En ole itse mitannut mitä tuo Envoy + alenin syö. Olen laskenut sen piikkiin että minimaalisesti verrattuna muuhun roinaan ;D

Kokeilin jonkin aikaa sitten tuollaista 3A aleninta (mullakin on niitä pari eri mallista) + Raspberry kytkettynä watt-meteriin. Hyvin sain wattmeterin tippumaan sinne 0.7 watin tuntumaan niin kuin pitikin kun säätelin RasPi:ta. Pelkkä alenin antoi muistaakseni 0.01 A lukeman, osittain ehkä senkin takia ettei siinä mittarissa ollut kuin 2 desimaalia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 23.04.16 - klo:11:09
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 23.04.16 - klo:11:11
eikös näitä virrankulutusta/tuottoa voimalalta olisi helpompaa mittailla vaikka raspiin kytketyillä shunteilla? laiteiston kulutuksesta saisi jo hyvän kuvan 10A 75mV:n shuntilla ja tuoton 50A 100mV:n shuntilla. mittaustulokset olisivat jo vallan tarkkoja näin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 23.04.16 - klo:11:14
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.

tämä on mielenkiintoinen ja jotain tällaista odotin sinun tekevän. toki siinä ei oteta huomioon huurteesta sekä kuurasta aiheutuvaa myllyn seisomista jonka arviointi on hyvin hankalaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 23.04.16 - klo:11:34
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.

tämä on mielenkiintoinen ja jotain tällaista odotin sinun tekevän. toki siinä ei oteta huomioon huurteesta sekä kuurasta aiheutuvaa myllyn seisomista jonka arviointi on hyvin hankalaa.

Joulukuussa 2015 tuuli aika hyvin.. pitäisi selvitellä onko se joulukuulle tyypillistä. Windside ei ilmeisesti ole paha jäätymään kun sitä noihin telemastoihin laitellaan, voi olla että tuo Kalifornian pumppu ei saaressa talvella oikein viihdy. Täytynee sovitella Windsiden käyrä tuonne myös.. kuinkahan monta päivää se olisi antanut noilla tuulilla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 23.04.16 - klo:12:23
air breezereitä on käytössä tuolla antarktisella alueella ja toimivat siellä kohtuudella. sitä en tiedä ovatko vaihtaneet vaseliinit olosuhteille sopivammaksi alkuperäisten tilalle sillä pääosin markkinointi on kohdistettu ymmärrettävästi plus asteille joka näkyy alkuperäisen vaseliinin toimintalämpötiloissa.

mitä näitä napaseudulla toimivien tutkijoiden päiväkirjoja olen lukenut on siellä päivittäin todettu paneleiden sekä mahdollisten tuulivoimaloiden tarkastaminen sekä tarpeen vaatiessa toimenpiteiden suorittaminen tuotannon takaamiseksi. asiaa käsitelty aika pintapuoleisesti joten on hankalaa vetää johtopäätöksiä kuinka usein joutuvat putsaaman tuulivoimalan siivistöä. yhdessä blogissa asiaa sivuttiin tuulivoimalan siipien tarkastuksen yhteydessä mainitsemalla huurtumisen estoaineella siipien voitelu.

windsiden osalta käytettävästä vaseliinista ei kauheasti ole tietoa muuta kuin rasvaus suoritetaan pari kertaa vuodessa tai sitten erillisellä automaatilla. käyttölämpötiloista ei ole minkäänlaista tietoa ainakaan windsiden sivuilla.

ihmettelen sitä miksi windsideen ei huurretta tai kuuraa juuri synny. ratkaisevana tekijänä molempien syntymiselle on tarpeeksi kylmä pinta joka saa epäilemään että windsiden turbiinia lämmitetään sen tuottamalla energialla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 23.04.16 - klo:13:03
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.

Kiitos simulaatiosta VesA! 200Wh? Siinähän olisi riittänyt moottoripyörän akku :)
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 23.04.16 - klo:14:41
saa epäilemään että windsiden turbiinia lämmitetään sen tuottamalla energialla.
Yleensähän jää syntyy turbiinin kohtaavaan pintaan, joka joutuu alttiiksi ylipaineelle. Vaaka-akseliturbiinissa siiven johtoreuna kohtaa koko ajan maksimivauhtisen virtauksen etenkin lavan päätä lähestyttäessä, joten se osa on hyvin jäätymisherkkä (ja isommissa turbiineissa lämmitysvastukset ovat tuossa kohtaa; samoin lentokoneissa riittää siiven etureunan jääntorjunta). Pystyakselisessa virtaus osuu pahiten kupin taustapuoleen, joka taas vaihtelee koko ajan yli- ja alipaineen välillä kierroksen mukana, joten tiivistyvä vesi taitaa päästä helpohkosti haihtumaan pois välillä. Saman on tilanne kupin kärjen kohdalla, johon jäätä voisi myös ajatella kertyvän vaaka-akseliturbiinin lavan johtoreunan lailla.

Joka tapauksessa jään kertyminen aiheuttaa pieninäkin määrinä tasapaino-ongelmia vaaka-akselisiivistölle, minkä lisäksi virtaukset häiriintyvät pahasti. Pystyakseliroottorin suhteessa pieni halkaisija ei helposti aiheuta vastaavia värinöitä eikä virtaus suhteessa merkittävästi häiriinny pienestä huurrekertymästä. Toisaalta pystyakseliturbiinin suuri pinta-ala tekisi jään torjumisen lämmittämällä käytännössä mahdottomaksi vaadittavan tolkuttoman tehon takia, jos jäätä kertyisi moniin kohtiin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 23.04.16 - klo:15:29
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.

Kiitos simulaatiosta VesA! 200Wh? Siinähän olisi riittänyt moottoripyörän akku :)

Täytyy ne laskelmat jossain välissä tarkistaa, en ole koskaan ollut oikein kaveri excelin kanssa ja tuo -2016 on kovin hanakka tekemään asioita oman arvauksen mukaan. Myös Windside olisi selvinnyt 500Wh akun kanssa. Toisaalta tuulen keskiarvo Tankarin mittarissa oli 2015 joulukuussa 8,25m/s.. 12W tehontarve täyttyy silläkin helposti. Eli täytyy tutkia ne muutkin vuodet.. jos joulukuu on yleensä lähes yhtä tuulinen niin pimeän ajan saa kuitattua tuulen voimin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 23.04.16 - klo:19:07
Tein pienen simulaation: otin Lammin biologisen aseman sovelluksella http://tumetsu.github.io/FMI-weather-downloader/quickstart/finnishguide.html ( jolle siis on windows-installeri ) joulukuuun 2015 datat exceliin ( taitaa olla csv-filu ).

Otin muutaman W / m/s pisteen täältä otetulta Air Breezen tehokäyrältä http://www.bluemarinestore.com/air-breeze-marine-200w-wind-generator/ ja annoin excelin tehdä sille 3 asteen käyräsovituksen jotta sain tuulen mukaiselle teholle kaavan. Laitoin akun kooksi 500Wh, sitä enempää ei saanut jemmaan.

Lopputulos oli se, että Air Breeze olisi Joulukuussa hoitanut systeemit 24/7 jos sillä olisi ollut 200Wh akku tukenaan, syvin vajaus oli 120Wh.

Kiitos simulaatiosta VesA! 200Wh? Siinähän olisi riittänyt moottoripyörän akku :)

Täytyy ne laskelmat jossain välissä tarkistaa, en ole koskaan ollut oikein kaveri excelin kanssa ja tuo -2016 on kovin hanakka tekemään asioita oman arvauksen mukaan. Myös Windside olisi selvinnyt 500Wh akun kanssa. Toisaalta tuulen keskiarvo Tankarin mittarissa oli 2015 joulukuussa 8,25m/s.. 12W tehontarve täyttyy silläkin helposti. Eli täytyy tutkia ne muutkin vuodet.. jos joulukuu on yleensä lähes yhtä tuulinen niin pimeän ajan saa kuitattua tuulen voimin.

Vuoden 2010 joulukuun keskiarvo oli 4,93m/s. Air breezen kanssa pärjää edelleen kohtuullisilla akuilla. Windside hukkaa 2010 1000Wh varastolla viikon verran, 1500Wh varastolla juuri pärjää. 80Ah/12V on vajaa 1000Wh, toisen jos moisen hommaa niin 2010 klaaraantuu.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 29.04.16 - klo:11:50
Palataanpa taas aiheeseen. Olen tehnyt laskelmia, vertaillut hintoja, tuottoja ja kaikkea mahdollista. Kiitos kaikille kommentoijille, tietämys aiheesta on kasvanut merkittävästi
ja näkökulma on nyt huomattavasti laajempi.

Mieli alkaa kallistua pikkuhiljaa pelkän aurinkosähkön puoleen. Lisäksi on selvää, että kannattaa muuttaa järjestelmä 24V:ksi. Näin ollen olen laskeskellut kolmen vaihtoehdon
välillä:

1) Pelkkä aurinkosähkö, 24V, lisätään 5 paneelia (yht 600W, 3 sarjaan ja rinnan) ja akustoa 4 x 110Ah = 5280Wh, paneelit pystyssä seinällä

+ ei liikkuvia osia, pienempi rikkoutumisvaara
+ 24V järjestelmässä pienemmät kaapeli/liitinhäviöt
- pitkän pilvisyysjakson aikana käyttökatkon vaara
- paneelien päälle voi kertyä lunta tai jäähuurretta
- 6 paneelia mökin seinällä saattavat häiritä maisemaa jonkun mielestä

2) Hybridisähkö, 24V, lisätään 2 paneelia (yht 300W sarjaan), Airbreeze tuulivoimala ja akustoa 4 x 90Ah = 4320Wh, paneelit pystyssä seinällä

+ toisistaan riippumattomat energiamuodot
+ vähemmän paneeleita seinällä
- ei voida käyttää vanhaa 75/15 lataussäädintä
- tuuligeneraattoria ei voida asentaa optimaalisesti vaan sen tuotto tullee jäämään luvatusta reilusti
- tuuligeneraattorissa rikkoutuvia liikkuvia osia
- tuuligeneraattori vaatii huoltoa
- talvella jäätäminen voi haitata tuuligeneraattoria
- tuuligeneraattorin käyttöikä pienempi kuin paneelien

3) Pelkkä aurinkosähkö, 24V 3 x 250W paneelit sarjaan (yht 750W) ja akustoa 4 x 110Ah = 5280Wh, paneelit pystyssä seinällä

+ vaihtoehtoon 1 verrattuna tehoa enemmän, liitoksia vähemmän
- isommille paneeleille ehkä hankalampi löytää asennuspaikkoja
- vanhaa 100W paneelia ei voida hyödyntää
- hukkasähköä on kesäaikaan aika lailla

Nämä kaikki kolme vaihtoehtoa asettuvat hinnoiltaan noin sadan euron sisälle toisistaan. En ole laskenut hintoihin (vielä) pois jäävien
osien myynnistä tulevaa vähennystä.

Tämä olisikin helppoa jos auringosta ja tuulesta tulisi koko ajan ainakin vähintään tietty määrä energiaa. Todennäköisesti aurinkosähkövaihtoehdoilla
joutuu joulukuun kulutusta laskea, muuten näyttää sekä pvgis:in että Ylivieskan aurinkovoimalaan suhteutettujen laskelmien mukaan että virtaa riittäisi
muina kuukausina.

Hybridienergialla laskelmien mukaan pärjätään hyvin myös joulukuussa jos tuulta on keskiarvojen mukaan. Laskin pessimistisesti tuulivoimalle vain 5kWh tuoton / kk.
Kukaanhan ei kuitenkaan tiedä jos joulukuussa on pari päivää sellaiset sääolot että tuuligeneraattoriin kertyy jäätä ja se ei enää pyöri esim 6-7m/s tuulilla vaan meneekin
pari viikkoa kunnes tulee kunnon 15m/s tuulet ja jää ei enää jaksa laittaa vastaan siipien voimalle.

Tässä taas uusia ajattelemisen aiheita, aika loputon, mutta mielenkiintoinen suo tämä.




Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 29.04.16 - klo:12:18
On noissa jo aika reilusti varaa.. joulukuussa näyttää tuulevan niin, että pelkällä keskimäärin alamittaisella Windsidellä ja 2000Wh akuilla olisi Tankarissa pärjännyt kaikki tähän mennessä mitatut joulukuut.. eli 2010-> mutta tuolla saarella ei siis pääse samaan tuuleen. Auringosta rippeitä siihen päälle, mutta muutama kymmenen Wattia/m2 hetken päivällä ei 100W paneelilla paljon tuota ( IL palvelussa on myös Auringon säteilytehoja, mutta ei Tankarille, Utö on jo aika kaukana etelässä)

Jos katsoo noita telemastoja niin niissä on päädytty jostain syystä Windsideen ja kohtuulliseen paneelikokoon vaikka teletolppaan aurinkopaneeleita saisi päällekkäin montakin. Tolpissahan se genis on toki aina aika korkealla vapaassa tuulessa.

Jos vielä sammuttelee ne kamerat kokonaan pimeän ajaksi saa lisää pelivaraa pimeään kauteen..
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Aurinkoinen - 29.04.16 - klo:13:23
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.
 

Laskelmia ei liiaksi kannata perustaa yhden vuoden toteutuneisiin tuottoihin. Allekirjoittaneella paneelit selvästi etelämpänä (Porvoossa) kuin Ylivieskassa. Löytyy 8 kpl 250 W paneeleja, jotka tuottivat joulukuussa 15 kWh, tammikuussa 20 kWh ja helmikuussa 44 kWh. Melkoiset erot, jos vertaa, mitä 1 paneeli on tuottanut samana ajanjaksona Ylivieskassa ja Porvoossa. Sitten vielä on huomioitava sekin, että aurinko käy talvipäivänä selvästi korkeammalla Porvoossa.
Minusta täytyisi tietää tuotot 4-5 talven ajalta ennen kuin tekee liian pitkälle meneviä päätelmiä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 29.04.16 - klo:14:35
VesA: Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.
Olen muutaman kerran Tankarilla käynyt, siellä on vähemmän puustoa kuin Krunnissa.

Tankarin tuulilukemat ovat kuitenkin varmaan toistaiseksi paras referenssi tuulienergian mitoittamista varten.

Aurinkoinen: Otin laskelmien pohjaksi pvgis:stä generoidut keskiarvot (varmaan jokunen vuosi siellä on) ja rinnalle Ylivieskan yhden vuoden tuottoarvot. Kumpikaan ei tietenkään
kerro suoraan totuutta mutta jos ylimitoittaa järjestelmää alimpien arvojen mukaan, varmaan ollaan ainakin siellä päin.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 29.04.16 - klo:19:23
Vielä hieman paneelisähköstä. Siinä vieressä, Ylivieskassa on  27 neliömetrin, 18kpl 250W paneeleja tuottanut marraskuussa noin 60Kwh, joulukuussa 20Kwh, tammikuussa 70Kwh. Siitä voi laskea että joulukuussa neliön melkein pystyssä olevalta paneelilta tuli noin 0,75Kwh.
Tuota paikkaa katsoessa tulee mieleen että investointi akkuihin saattaisi olla kestävämpi vaihtoehto.
 

Laskelmia ei liiaksi kannata perustaa yhden vuoden toteutuneisiin tuottoihin. Allekirjoittaneella paneelit selvästi etelämpänä (Porvoossa) kuin Ylivieskassa. Löytyy 8 kpl 250 W paneeleja, jotka tuottivat joulukuussa 15 kWh, tammikuussa 20 kWh ja helmikuussa 44 kWh. Melkoiset erot, jos vertaa, mitä 1 paneeli on tuottanut samana ajanjaksona Ylivieskassa ja Porvoossa. Sitten vielä on huomioitava sekin, että aurinko käy talvipäivänä selvästi korkeammalla Porvoossa.
Minusta täytyisi tietää tuotot 4-5 talven ajalta ennen kuin tekee liian pitkälle meneviä päätelmiä.

niin eli verraten teidän panelistoon (tuotto 7,5Wh/Wp/kk) tuottaisi joulukuussa jos sen koko olisi 600W 4,5kWh, ylivieskan laitteisto (4,4Wh/Wp/kk) tuottaisi joulukuussa 600W panelisto 2,6kWh.

joulukuussa muutama satakilometriä korkeammalla kuin ylivieska 8-15Wh/Wp/kk. sen mukaan 600W paneliston pitäisi siis tuottaa 4,8-9kWh välimaastoon. tähän tuskin merellä päästään keliolojen ollessa vähän erilaiset.

ratkaisevaa on se missä asennossa talvella panelit ovat. jos ne ovat siinä perinteisesti katolla 30-45 asteen kulmassa niin eipä ne siellä kauhesti tuota sillä ottavat niin lumen kuin myös kuuran huomattavati helpommin kuin esimerkiksi suorassa seinäasennuksessa jota myös savonius minun lisäksi suosii. pitää muistaa myös ottaa ylivieskan osalta huomioon että heillä on käytössä seuranta. tosin talvisin sillä ei ole juurikaan merkitystä sillä suurin osa tuotosta tulee hajasäteilystä pimeimpänä aikana joten siihen tarttuminen on aika turhaa.

sille on siis ihan sama vertaillaanko niitä panelistoja ja niiden maantieteellisiä paikkoja. panelistojen asennot ovat monasti erit, varjot erit, olosuhteet erit, jne. jne. varsinkaan jos taustoista ei puhuta mitään. totuus tulee vasta sitten kun laitteisto on valmis ja ensimmäinen vuosi on takana.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 30.04.16 - klo:21:49
Tuossa hybridivaihtoehdossa olikin näköjään virhe. Kyllä sitä vanhaa säädintäkin voi käyttää 3x100W paneelit sarjassa 24V akustolla.

Mietin että akustoa ehkä voisi tuossa vaihtoehdossa pienentää kun energiantuotto on ehkä kuitenkin tasaisempaa, samalla saisi akuston uusimiskustannuksia
pienennettyä. Mutta toisaalta taas jos tuulimylly jumittaa joulukuussa, on hyvä olla varakapasiteettia...

Ja tosiaan noissahan on nyt suunnitelmana laittaa ne paneelit seinään pystyyn kohti etelää.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 30.04.16 - klo:22:25
 
Lainaus
Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.


Sullahan on Daviksen vispeli joka päivittyy kiitettävän 2.5 sekunnin välein. Se kertoo kyllä tuulet oikein kunhan se on kunnolla asennettu. Laita se siihen mihin mahdollinen tuuligenu tulisi vaikkapa kuukaudeksi jonka jälkeen vertaat niitä datoja Tankarin datoihin jolloin saat kertoimen. ;)
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 01.05.16 - klo:09:25
Lainaus
Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.


Sullahan on Daviksen vispeli joka päivittyy kiitettävän 2.5 sekunnin välein. Se kertoo kyllä tuulet oikein kunhan se on kunnolla asennettu. Laita se siihen mihin mahdollinen tuuligenu tulisi vaikkapa kuukaudeksi jonka jälkeen vertaat niitä datoja Tankarin datoihin jolloin saat kertoimen. ;)

Joo, se anturihan on ollut asennuspaikalla kohta vuoden. Vähän noita datoja sieltä täältä vertailinkin, varmaan mitään suoranaista kerrointa ei voi käyttää, mutta tietysti käyrät näyttävät samanmuotoisilta, huippuarvot Krunissa vaan alhaisemmat.

Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km. Ilmeisesti ovat tehneet silmämääräisiä ja empiirisiä havaintoja jo vuosia Tankarin
tuulilukemiin perustuen.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 01.05.16 - klo:10:47
Lainaus
Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km.

Tässä osut asian ytimeen mitä tulee säädatoihin, on se sitten tuuli, lämpötila, aurinko tai joku muu arvo. Ainut tapa saada selville paikan X tarkat tiedot on oma asema siihen paikkaan, nuo arvot kun voivat erota aika suurestikkin pienelläkin matkalla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 01.05.16 - klo:13:00
Lainaus
Ilmatieteenlaitoksen sivuilla on info Tankarin sääasemasta. Tuulianturi on 5m korkean rakennuksen katolla 5m korkeassa mastossa, kaakossa esteenä 100m päässä majakka.


Sullahan on Daviksen vispeli joka päivittyy kiitettävän 2.5 sekunnin välein. Se kertoo kyllä tuulet oikein kunhan se on kunnolla asennettu. Laita se siihen mihin mahdollinen tuuligenu tulisi vaikkapa kuukaudeksi jonka jälkeen vertaat niitä datoja Tankarin datoihin jolloin saat kertoimen. ;)

Joo, se anturihan on ollut asennuspaikalla kohta vuoden. Vähän noita datoja sieltä täältä vertailinkin, varmaan mitään suoranaista kerrointa ei voi käyttää, mutta tietysti käyrät näyttävät samanmuotoisilta, huippuarvot Krunissa vaan alhaisemmat.

Itseasiassa tuota sääaseman hankintaa paikalliset perustelivat sillä syyllä että Tankarin
tuulilukemat eivät aina kerro totuutta Krunnin tilanteesta - ihmekös tuo kun etäisyyttäkin on
jo 15 km. Ilmeisesti ovat tehneet silmämääräisiä ja empiirisiä havaintoja jo vuosia Tankarin
tuulilukemiin perustuen.

Tankarin peruslukemat ovat 10 min keskiarvoja ja puuskat sitten eri listassa. Niitä joutuu sovittelemaan omiin näytteisiin jotennii, mutta eiköhän siitä äkkiä joku näkemys tule suunnan funktiona. Äärimmäiseen tarkkuuteen ei kannata pyrkiäkään....
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 01.05.16 - klo:15:44
Mitä itse kulutukseen tulee niin pientä vinkkiä ehkä omasta asemastani. Kulutuslukema tulee Victronin antamasta "load current" lukemasta. Tiedä sitten kuinka hyvin pitää paikkansa.

Käytössä ovat seuraavat:
- Davis Envoy loggeri
- Cubietruck
- Dovado reititin + 3G tikku
- Blitzortung salamapaikannin
- 2 x RaspberryPi:tä (toinen toimii kamerana)
Kulutus 0.5 A @ 12V.  :)
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 01.05.16 - klo:19:05
Mitä itse kulutukseen tulee niin pientä vinkkiä ehkä omasta asemastani. Kulutuslukema tulee Victronin antamasta "load current" lukemasta. Tiedä sitten kuinka hyvin pitää paikkansa.

Käytössä ovat seuraavat:
- Davis Envoy loggeri
- Cubietruck
- Dovado reititin + 3G tikku
- Blitzortung salamapaikannin
- 2 x RaspberryPi:tä (toinen toimii kamerana)
Kulutus 0.5 A @ 12V.  :)

Onhan tuo hyvällä mallilla, ei varmaankaan paljon alemmaksi enää saa jos haluaa kamerankin pitää. Tuo Krunnin asema vie mittausten mukaan 0,7-0,8A, mutta olen käyttänyt
laskelmissa tuota 1A niin onpa tarpeeksi. 100mA saa pois kun ottaa tuon jännitemittauksen pois. Jäykälle säädetyllä hämäräkytkimellä saisi kamerat pois päältä pimeän ajaksi, vielä on kysymysmerkki mitä kamerat pitävät virran katkomisesta. Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen. En ole tohtinut etänä palauttaa kameraa tehdasasetuksille, todennäköisesti homma onnistuisi, mutta jos ei onnistu, sitten on tiedossa venereissu saareen :) Epäilen että ajastimen pätkimän virran vuoksi jokin bitti on jäänyt softassa poikittain talven jäljiltä.


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 01.05.16 - klo:21:46
Lainaus
Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen.

Siirryin Raspberryyn jossa kameramoduuli, on sekä virtapihimpi että halvempi korvata jos tarve vaatii ;D
Sen lisäksi sillä pystyy tietty tekemään kaikki kuvanmuokkaukset sun muut jos haluaa. Omat kamerat laittavat tekstit kuvaan sekä puskee kuvan FTP:llä palvelimelle suoraan cronjobilla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 02.05.16 - klo:00:44
Lainaus
Nuo IP-kamerat on tehty jatkuvaan käyttöön, ja nyt talven ajastusjakson jälkeen toinen kamera ei anna palvelimella olevan cron-skriptin ladata kuvaa. Kamera täytyy rebootata ennenkuin lataus onnistuu uudelleen.

Siirryin Raspberryyn jossa kameramoduuli, on sekä virtapihimpi että halvempi korvata jos tarve vaatii ;D
Sen lisäksi sillä pystyy tietty tekemään kaikki kuvanmuokkaukset sun muut jos haluaa. Omat kamerat laittavat tekstit kuvaan sekä puskee kuvan FTP:llä palvelimelle suoraan cronjobilla.

Raspi on suunniteltu peruskoulun luokkahuoneeseen... vaikka en nyt menisi takuuseen IP-kamerankaan komponenteista. Vaan jos minä joutuisin Raspia merelle saareen ulos asentelemaan olisi edessä jonkimoinen suojausoperaatio.. rutkasti suojalakkaa päälle piirilevyyn ja koteloakin joutuisi vähän miettimään, parhaassa tapauksessa aktiivisesti säätelemään, jos sen pitää useampi vuosi kestää heinäkuinen auringonpaiste ja talven pakkaset. Onneksi saaressa on harvoin kovin kylmä, raspi lämmittää itseään, päälutikka tulee ehkä 25C ympäristöä lämpöisemmäksi.

Raspin lämpötilarajoista ei saa selvää koska komponentteja ei ole sen mukaan valittu, käytännössä raspeja voi joutua hankkimaan muutaman ylimääräisen kunnes löytyy sellainen joka pelaa riittävällä lämpötila-alueella.. paremman speksin komponentit useinkin vaan valikoidaan saman linjan chipeistä ja ehkä laitetaan parempaan koteloon.. toivoa siis on.

"The Raspberry Pi is built from commercial chips which are qualified to different temperature ranges; the LAN9512 is specified by the manufacturers as being qualified from 0°C to 70°C, while the AP is qualified from -40°C to 85°C. You may well find that the board will work outside those temperatures, but we’re not qualifying the board itself to these extremes."
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Jussi - 02.05.16 - klo:02:04
Tuo synkin talvi on paha aika, nyt viime talvenakin oli niin paksua pilveä koko ajan, että huonossa paikassa ei paljon mitään saa kerättyä. Mulla on saaressa kilowatti panelia seinällä lounaseen, mutta kun on mäkeä siihen suuntaan ja puitakin, niin säätimen kulutuksen saa kuitattua. Joulunseutuun kävin katselemassa, niin akut (465Ah) oli kyllä hengissä, mutta ei mitenkään pursuillut sähköä. Reitittimen 200mA siihen voisi uskaltaa vielä jättää, mutta kaikki muu pitäsi kyllä ajastella jotenkin. Ja sekin vielä tehdä ilman, että ajastin ei syö taas lisää sähköä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: weatherc - 02.05.16 - klo:10:43
Lainaus
Raspi on suunniteltu peruskoulun luokkahuoneeseen... vaikka en nyt menisi takuuseen IP-kamerankaan komponenteista. Vaan jos minä joutuisin Raspia merelle saareen ulos asentelemaan olisi edessä jonkimoinen suojausoperaatio.. rutkasti suojalakkaa päälle piirilevyyn ja koteloakin joutuisi vähän miettimään, parhaassa tapauksessa aktiivisesti säätelemään, jos sen pitää useampi vuosi kestää heinäkuinen auringonpaiste ja talven pakkaset. Onneksi saaressa on harvoin kovin kylmä, raspi lämmittää itseään, päälutikka tulee ehkä 25C ympäristöä lämpöisemmäksi.

Hyvin ovat täällä toimineet niin -25 pakkasessa kuin heinäkuun auringossakin. Ei ne (halvemmat) IP-kameratkaan välttämättä ole ratattu suomen talven pakkasille jos speksejä alkaa lukemaan mutta toimivat ihan OK silti. Sanoisin että lämpötila ei ole se suurin ongelma vaan talven kosteus kun kosteuprosentti hakkaa liki 100:aa kuukausitolkulla lämpötilan pyöriessä siinä nollan tuntumassa.

Jujuhan on nimeomaan kotelo mihin sen pistää. Oman etäaseman RasPi-kamera majailee vanhassa IP-kameran kotelossa jonne se mahtui hienosti. Kotelon väri on valkoinen ettei lämpene liikaa auringossa. Tarkistin että on tiivis ja kaikki reijät silikonilla umpeen.

Kun tuota asemaa aloin rakentelmaan niin enemmän huolestutti kyllä noiden muiden romppeiden laita ja miten se laatikko missä ne majailee käyttäytyy talvella. Mutta yllättävän kuivana on tuo laatikko pysynyt eikä mitään viitteitä kosteudesta ole ollut sen sisällä. Tuossa Envoy:ssä on lämpötila/kosteus-anturit ja kosteus-prosentti laatikon sisällä on liki 100%:sesti matalempi kun ulkona, samoin laatikossa on melkein aina ainakin muutama aste lämpimämpää kun ulkopuolella.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 02.05.16 - klo:11:15
/niksipirkka
kosteuden kanssa aina kyllä pärjää. sitä on helppo poistaa ja jos joukossa on geokätköilyyn tutustuneita tuntevat he silican mahtivoiman kosteuden poistossa. esimerkiksi crystal kissanhiekka on silicasta valmistettu ja on edullista. sitä sukkaan tai vastaavaan ilmaa läpäisevään materiaalin sisään ja laitteiston koteloon kosteuden poistajaksi.
/niksipirkka
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 25.06.16 - klo:19:44
Noniin, tämä asia etenee. Hitaasti mutta jotta saataisiin kerralla toimiva järjestelmä, kannattaa asiat miettiä läpi.

Eli oltaisiin päätymässä tuohon kolmosvaihtoehtoon jossa 3 x 250W paneeleita, 4 x 110Ah akkuja ja 100/30 säädin.

Vähän mietityttää vielä tuo paneelien kytkentä. Matka paneeleilta säätimelle on noin 5-6m luokkaa.
Paneeleissa VmPP 30V ja Voc 36V

a) jos laitetaan rinnan, tarvitaanko paneeleiden väliin diodit omiensa lisäksi?

b) onko yksittäisien paneelien johdinpituuksilla merkitystä, tässä tapauksessa kaksi paneelia voitaisiin
asentaa ihan vierekkäin ja kolmas niistä noin 1,5 päähän seinällä?

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 25.06.16 - klo:20:42
jos samaan suuntaan niin ei tarvitse diodia välttämättä. tuo sarjaankytkentä on vähä sellainen kinkkisempi sillä menee avoimenjännitteen osalta aavistuksen yli säätimen jännitteenkeston.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 25.06.16 - klo:20:54
jos samaan suuntaan niin ei tarvitse diodia välttämättä. tuo sarjaankytkentä on vähä sellainen kinkkisempi sillä menee avoimenjännitteen osalta aavistuksen yli säätimen jännitteenkeston.

Tuohon päädyin itsekin, että pitäisi sitten olla 150/50 säädin. 100/30 säätimen manuaalissa myös lukee että sarjassa raja on 144 celliä. Noissa paneeleissä on 60 celliä kussakin.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 21.08.16 - klo:12:50
Päivitystä taas tähän topicciin. H-hetket alkavat olla käsillä. Suunnitelmissa oli mennä paikalle huomenna maanantaina suorittamaan
energialähteiden terästäminen, mutta sääennuste näyttää huonolta ja itsekin tulin flunssaan. No, päivä pari ei haittaa kun ollaan jo tässä vaiheessa.

Laitoin sitten paneelit rinnan ja 100/30 säädin riittää. Vaikka laskelmat osoittivat että virtaa pitäisi riittää melkein läpi vuoden aurinkoenergialla,
päättivät että lisäksi tuohon päälle vielä se Airbreeze, ettei tarvi enää myöhemmin lisätä.

Tässä loppumetreillä tuli vielä esiin sellainen asia jota en ollut ottanut huomioon, tai suoraan sanottuna en tiennyt. Tuulivoimalahan tarvii koko ajan
kuormaa ettei se pyöri valtoimenaan itseään rikki. Nyt tulee ainakin kesäkausina sellainen tilanne että akut ovat koko ajan täynnä ja voimalan oma
säädin jarruttaa siipiä eikä päästä akkuja ylilatautumaan. Tämä on tietysti hyvä, mutta valmistajan mukaan kuluttaa tarpeettomasti voimalaa jos
se on usein "reguloidussa" tilassa.

Yksi ratkaisu asiaan voisi olla valmistajankin suosittelema diverse load, joka kytkeytyisi päälle purkamaan akkuja kun akkujännite on korkealla ja virtaa tulee joka tuutista.
Tai sitten sellainen ohiheitto, joka ohjaa tuulivoimalan energian dumppiin silloin kun sitä ei tarvita.

Itse pälkähti päähäni myös aika yksinkertainen relekonstruktio. 2 kpl 12V 80A releitä. Toinen kytkee tuulivoimalan oikosulkuun (stop-tila) ja toinen irrottaa tuulivoimalan + kaapelin
akusta. Ehkä kronologisesti parempi toisinpäin. Releitä voisi sitten ohjata jo paikalla olevalla vuosiajastimella. Esimerkiksi mylly stoppiin 15.1 ja stop irti 15.11. Jos aurinkoenergia ei riitä
lataamaan akkuja 15.1 - 15.11 välisenä aikana, laskee akuston jännite lopulta ja akkuvahti katkaisee virrat laitteilta (myös ajastimelta) ja irrottaa myllyn stopista, jolloin myös sieltä saataisiin
latausta.

Onko tuossa mitään tolkkua?


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Jussi - 21.08.16 - klo:14:22
Niitä vahteja ja säätimiä miettiessä kannattaa muistaa, että jokainen rele on myös kuluttaja. Mitä isompivirtainen rele, sitä isompi kelavirta yleensä. Releiden määrällä ja kytkentöjen toteutuksella alkaa olla merkitystä juuri silloin, kun sähkö on vähissä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 22.08.16 - klo:12:47
Niitä vahteja ja säätimiä miettiessä kannattaa muistaa, että jokainen rele on myös kuluttaja. Mitä isompivirtainen rele, sitä isompi kelavirta yleensä. Releiden määrällä ja kytkentöjen toteutuksella alkaa olla merkitystä juuri silloin, kun sähkö on vähissä.

Tuo on totta, ja nyt kun tarkistin (sikäli kun löysin), tuollaiset releet voivat ottaa noin 160mA virtaa. Kaksi sellaista veisi melkein yhtä paljon kuin 4G-reititin...
Oikeasti tuossa varmaan riittäisi 50A ja 15A rele, tai sitten yksi 50A jossa on sekä NC että NO lähdöt.

Toisaalta, silloin kun rele vetää, virtaa pitäisi riittää laskelmien mukaan kyllä ihan hyvin.




Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 27.08.16 - klo:16:02
Noniin, vehkeet asennettiin keskiviikkona kohteeseen ja nyt on virtaa piisannut mukavasti.

Airbreezen laatikosta se stop-kytkin löytyikin, ja se kytkettiin ohjeen mukaisesti. Lähtiessä mylly jätettiin stop-asentoon ja tarkoitus on se vääntää päälle myöhemmin syksyllä.
Ei siis relehässäköitä.

Nyt meillä on täällä myrsky, Krunnissa max puuskat päivällä 23,7m/s. Saaressa on porukkaa yötä ja olivat informoineet että mylly pyörii hiljalleen. Näin se kuuluu ohjekirjan mukaan
tehdäkin kovalla tuulella vaikka jarru olisi päällä. Hiljalleen (slowly) on subjektiivinen käsite, millaiset kokemukset muilla ovat noista myllyjen jarruista, millaiseen tuulenvoimakkuuteen asti
pitävät lavat täysin stopissa?

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Eko - 27.08.16 - klo:18:52
Minulla myös  modifioitu AirBreeze hallin katolla . nyt tuuli 17/22ms ja hyvin toimii .
Se jarru tässä tapauksessa tarkoittaa sitä , että tulo piuhat on oikosessa ja myllyn
kestomagneetit vaikeuttaa pyörimistä . Minullakin mylly kyllä pyörii kovassa tuulessa
hitasti , vaikka "jarru" olisikin päällä . Omassa systeemissäni lataussäädin on akun
lähellä oleva tristar 45A vastuksella varustettuna . Salama kävi kerran rikkomassa oman
säätimen .
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 28.08.16 - klo:10:28
Hiljalleen (slowly) on subjektiivinen käsite, millaiset kokemukset muilla ovat noista myllyjen jarruista, millaiseen tuulenvoimakkuuteen asti
pitävät lavat täysin stopissa?
Ei ole kokemusta aiheesta, mutta periaatteessa tällainen oman voimansa tuottava sähköjarru ei jarruta laisinkaan, ellei roottori pyöri edes hieman. Itseäni pikemminkin yllättäisi (ja panisi epäilemään sijoituspaikan toimivuutta), jolleivät lavat pyöri täysin jarrutettuina ollenkaan muulloin kuin jokseenkin tyynellä tai hyvin heikkotuulisella säällä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 28.08.16 - klo:12:37
Näin myös epäilin, että sähköjarru vaatii jonkin verran potkurin pyörimistä että kytkeytyy päälle.

Ohjekirja käsittelee stop-asentoa parin virkkeen verran:

"With the switch in the DOWN position the turbine blades will stop (or spin slowly in a strong wind), but the turbine will not charge the batteries"

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: VesA - 28.08.16 - klo:19:32
Näin myös epäilin, että sähköjarru vaatii jonkin verran potkurin pyörimistä että kytkeytyy päälle.

Ohjekirja käsittelee stop-asentoa parin virkkeen verran:

"With the switch in the DOWN position the turbine blades will stop (or spin slowly in a strong wind), but the turbine will not charge the batteries"

Ei siellä varmaankaan ole jarrua joka erikseen kytkeytyisi.. genis on vaan sillä kytkimellä oikarissa ja silloin hyvin raskas pyöritellä kun sähköinen 'kuorma' on moninkertainen vehkeen tehoon nähden.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Eko - 29.08.16 - klo:07:49
Ei ole mitään erillisiä jarruja , kestomagneetit jarruttaa ,on tullut tuo aukaistua .
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 07.11.16 - klo:12:01
Noniin, projekti on ollut valmiina yli 2kk, ja hyvin toimii. Pelkällä aurinkoenergialla on menty eiliseen 6.11 asti, jolloin tuuligeneraattori kytkettiin päälle kun näyttää siltä ettei saaressa varmaan enää tänä vuonna pääse käymään.

Jännite on korkealla, ja yöaikaan tuuligeneraattori antoi 10m/s tuulessa yli 30V piikkejä. Nyt päiväsaikaan näyttävät säätimet rajoittavan jännitteen tuonne 27-28 tietämille.
Jännite on alimmillaan parin kuukauden aikana käynyt jossain 24,5v, lieneekö akuille terveellistä että eivät pääse juuri purkautumaan?

http://www.krunni.com/jannite.php
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 08.11.16 - klo:14:06
Jännite on alimmillaan parin kuukauden aikana käynyt jossain 24,5v, lieneekö akuille terveellistä että eivät pääse juuri purkautumaan?

http://www.krunni.com/jannite.php
Lyijyakut eivät mitään purkaussyklejä tarvitse. Nuo kestävät parhaiten, kun pidetään jatkuvasti ns. kelluntajännitteessä (n. 27V) tai vielä mieluummin niin, että ladataan välillä runsaaseen 28V:iin ja kun virta putoaa olemattomaksi (tai kuluneella akulla pysyy pitkään vakiona), katkaistaan lataus. Latausjakso toistetaan, kun jännite on käynyt lähellä 25V. Akun rakenteen yksityiskohdat vaikuttavat hiukan kynnysjännitearvoihin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 08.11.16 - klo:17:14
Ne Lohtajan rannikon nettikamerat ottavat taidevalokuvia.
http://www.64n.fi/kamerat
Ehdotan taidenäyttelyn pitämistä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 08.11.16 - klo:18:26
Ne Lohtajan rannikon nettikamerat ottavat taidevalokuvia.
http://www.64n.fi/kamerat
Ehdotan taidenäyttelyn pitämistä.

:) Totta, komeat kelit nyt, ja aivan tolkuttoman kylmät. Krunninkin kuvaa on mukava katsella takkatulen vieressä. Itäpuolen kamera näyttää tänään alkaneen vähän kerätä huurretta. Taidenäyttely hoitunee virtuaalisesti nettisivuilta...
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 09.01.19 - klo:09:05
Päivitetäänpäs tilannetta. Asema on toiminut hyvin asennusajankohdasta aina Aapeliin asti. Saaressa kävi 30,8m/s puuskat. Suurimmat lukemat mitä on sääaseman aikana mitattu.

Myrskyn jälkeen tuulivoimala ei ole enää ladannut. Todennäköisesti automaattisulake on lauennut, vaikka se on mitoitettu ohjeen mukaan. Tämä tapahtui kerran aiemminkin, kun sulake oli liian pieni (asennuspäivänä sattui mukaan väärän kokoinen ja se oli pakko jättää joksikin aikaa paikalleen). Saareen ei toistaiseksi pääse veneellä eikä jäätä pitkin. Täytyy vaan odotella että meri jäätyy kunnolla.

Nyt ensimmäisen kerran on tilanne että asema on pelkän 750W aurinkovoimalan varassa. 200Ah akusto riitti noin viikon verran. Parina ensimmäisenä päivänä aurinko vähän näyttäytyi 2-3h mutta sen jälkeen on ollut pilvistä eikä latausta tullut. Akkuvahti katkaisi virrat kun jännite laski 21V:iin.


Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 10.01.19 - klo:13:57
Seurailin päivittäin kraafista tuon akkujännitteen käyttäytymistä joulukuun ja tammikuun alun aikana. Merkit viittasivat siihen että akku oli kypsynyt. Olen varmaankin väärässä mutta kun sinne joskus pääsee huoltokäynnille kannattanee ottaa vaihtoakku mukaan.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 11.01.19 - klo:11:09
Tänään asema heräsi henkiin aika pienellä auringonpilkahduksella. Säädin ei näköjään päästä akkuja turhan tyjiksi kun heräävät kohtuu äkkiä.

Minusta tuo käyttäytyminen on ollut samanlaista kuin ennenkin, jännitelukemat on kyllä tallessa pitkältä ajalta, siitä voisi piirtää myös 1-2 vuoden graafia.

Tuulivoimalan lataus on aika piikikästä, jännite heittelee 25-30V, en tiedä mitä akut tykkäävät. Kaikki on kuitenkin ohjeen mukaan asennettu. Ehkä tuota huippua voisi säätää vähän alemmaksi,
kun seuraavan kerran mastoon kiipeää.



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 27.01.19 - klo:08:19
Sääasemalla käytiin eilen, itse en ollut paikalla. Sulake ei ollut lauennut ja kaikki näytti normaalilta. Voimala vaan ei enää lataa. Voimala irrotettiin akuista hetkeksi mutta
takaisin kytkettäessä ei pohjassa oleva ledi vilkkunut tai sitä ei nähnyt kirkkaan sään vuoksi.

Postia laitettu Primukselle, katsotaan mitä tuolle joutuu tehdä. Lataaminen on loppunut myrskyllä tuntia ennen voimakkaimpia puuskia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 27.01.19 - klo:11:50
Mielenkiintoista kuulla mikä sille tuulivoimalle on tullut. Liekkö säädinyksikkö saanut kipeää sillä pitäisi käsittääkseni jotain elonmerkkejä olla kun kytketään akkuun kiinni.

Lienee nämä tuulet mitkä taas Mauri toi tullessaan vähäksi aikaa puhallettu taas.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 28.01.19 - klo:23:15
Auringon osuessa paneeleihin heti jännite 29 voltin päälle. Jonkunmoista paistetta neljätuntia. Paisteen loputtua pienen kuorman jälkeen alle 24 volttia. Ei vaikuta aivan terveeltä ne akut. Voin olla väärässäkin mutta tuolla jännitteellä ladatessa tuolla paisteella niihin akkuihin olisi pitänyt varautua pari kilovattituntia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 29.01.19 - klo:16:28
Auringon osuessa paneeleihin heti jännite 29 voltin päälle. Jonkunmoista paistetta neljätuntia. Paisteen loputtua pienen kuorman jälkeen alle 24 volttia. Ei vaikuta aivan terveeltä ne akut. Voin olla väärässäkin mutta tuolla jännitteellä ladatessa tuolla paisteella niihin akkuihin olisi pitänyt varautua pari kilovattituntia.
No, latausjännitehän ei ole mikään ongelma johtuu lämpötilan kompensoinnista ja siitä että akku on kylmä jolloin latausjännite nousee että akku ottaa vastaan virtaa. Ei ole miteenkään hälyyttävää ja akut jännitteiden perusteella ottavat virtaa vastaan. Jotta voitaisiin arvioida akuston kuntoa pitäsi myös olla tiedossa latausvirta sekä paneliston tuottoteho. Jos paneliston tuottoa vajaa akku ei ota kokonaisuudessaan vastaan voitaisiin vetää johtopäätöksiä akuston vanhenemisesta.

Mistäpä tiedät paljonko sieltä on tuottoa tullut paneleilta pari kilowattituntia? Ainakaan itse en löydä mistään sellaisia lähdetietoja mistä tällaista voisi päätellä. Ainakaan pelkän jännitteen osalta ei voi kukaan moista väittää, edes hyvällä huumorilla.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 31.01.19 - klo:16:34
Selvitin että tuolloin 28.1 eräs 20km päässä saaresta oleva aurinkovoimala, jossa 18kpl 270W paneeleja, tuotti 1.94kWh.
Saaressa on 3 kpl 250W paneeleja. Isompaan asemaan laskennallisesti verraten latausta olisi voinut tulla noin 300W.
Täytyy kaivaa jännitekäppyrä parin vuoden takaa vastaavanlaiselta päivältä, niitä on melkein aukottomasti nyt yli 2v ajalta.
EDIT: eipä sitä vertailukelpoista dataa näköjään löydykään kun tuo tuuligeneraattori on ollut koko ajan toiminnassa isomman aurinkojärjestelmän kanssa siitä asti.

Primukselta tuli tuuligeneraattorista kommentti että todennäköisesti latauselektroniikka on hajonnut. Pitkäkestoisessa myrskyssä kierrokset ovat nousseet -> mylly mennyt regulointitilaan -> lämmennyt -> sama toistunut eikä kerennyt välissä jäähtyä.

Kysymykseksi jää, miten välttyä vastaavalta tulevaisuudessa? ethernet/gsm ohjattu rele joka ohjaa jotain väkevämpää jarrusolenoidia myrskyjen aikaan?



Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 31.01.19 - klo:20:21
Ihanko ne vertailupaneelit ovat pystyssä seinän vieressä? Tuo 18 paneelin tulos vaikuttaa kattoasennuksen tuottolta 30,asteen katolta.
Vastaavalla paisteella ja päivänpituudella oma pystyssä oleva kääntyvä 245W paneelini tuotti tasan kilovattitunnin. Vastaa aika läheltä Krunnin 250W paneelia. Käännöllä on tietenkin jonkinlainen merkitys.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 31.01.19 - klo:20:32
Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 01.02.19 - klo:00:41
Helmikuussa paistaa kyllä riittävästi jos akku vaan ottaa virtaa vastaan. Päivä pitenee Kokkolassa 45 minuuttia viikossa ja kahdessa tunti kolmekymmentä minuuttia.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 02.02.19 - klo:17:22
Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Nyt on ollut aika poikkeuksellinen tuo tammikuu. Ei ole juurikaan pilvipeitto antautunut matalapaineen vuoksi kun normaalisti yli puolet tammikuusta on pilvetöntä pakkaskauden vuoksi. Nyt oli poikkeuksellisen lämmin tammikuu mikä lisäsi entisestään pilvisyyttä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 02.02.19 - klo:17:48
Totta, sama vaikutelma kyllä on että melko pilvistä on ollut. Täällä päin ei niin lämmintä kylläkään, ainakin puolet kuusta oli reipasta pakkasta, mutta silti pilvistä. Nytkin on pari viikkoa ollut tällaista samanlaista, -10c tai kylmempää, ja melkein koko ajan taivaalta tihuttelee lunta. Aurinkokin on kyllä paistanut komeasti.

Krunnin jännitekäppyrää katsoessa voi laskea että heti vuoden vaihteesta on ollut putkeen viikko pilvistä, vain yksi auringonpilkahdus välissä. Sitten pari päivää aurinko näyttäytynyt, ja
taas 6pv pilvistä. Pikku pilkahdus + 4 pv pilvistä. 5pv puolipilvistä, 2 aurinkoista päivää, 4 puolipilvistä ja tänään aurinkoinen aamupäivä joka muuttui puolipilviseksi. Mutta tämähän olikin jo helmikuu :-) Yhteensä siis 7+6+4=17 pilvistä ja 9 puolipilvistä päivää.

Alun perin kun laskeskelin tuota aurinkoenergian tuottoa (tässäkin ketjussa sitä höpötystä varmaan on), oli tulos että pärjätään muuten mutta joulukuussa pitäisi tiputella kulutusta puoleen.
Jos parin päivänkään välein olisi paistellut tammikuussa niin ehkä olisi riittänyt. Nyt pilviset päivät kasautuivat kuun alkupuolelle pitkäksi matoksi.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 03.02.19 - klo:17:00
Niin, harvoin teoria ja käytäntö yhteen menee. Muistaakseni tammikuuta pidettiin ongelmallisena ja taisin sanoa että n. viikko tammikuusta on aikaa jolloin laitteistolle välttämättä riitä virtaa pelkästään aurinkopaneleista. Tosin en muista mikä kombinaatio se oli sitten, niitäkin kun punnittiin useampia.

Tässä oli muuten myrskyn aikana myös muutama Windside myös tuhoutunut/viottunut tuulen voimasta ettei nekään aivan kaikkea kestä vaikka niin annetaan ymmärtää.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 12.02.19 - klo:08:23
Kyllä muuten nyt kun lämpötila on noussut nollan tietämille, näkee selvästi kuinka akut ottavat latausta vastaan paremmin ja varaus myös pysyy tallella.

Ehkäpä nyt päästään auringolla lämpimämmille keleille niin pääsen tutkimaan Airbreezeä sitten tarkemmin.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: denzil dexter - 12.02.19 - klo:11:03
Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Se on ihan sama vaikka olisi vain pieni nökäre lumen peitossa. Lopputulos on se, ettei paneelisto tuota yhtään mitään. Tuollaisissa tilanteissa joissa olisi talvella saatava edes vähän sähköä, pitäisi paneelien olla ehdottomasti pystysuorassa ja lumettomia ja mielellään niin kytketty, että pystyvät toimimaan erillisinä (siis ei koko kenttä sarjassa).
Tälläkin nimenomaisella hetkellä omasta paneelistosta lähtisi useita kilowatteja, jos vain ei olisi lunta päällä. Nyt ei syty kuin invertterin oranssi heräämisvalo osoittamaan, että jotain siellä hangen yläpuolella tapahtuu.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 13.02.19 - klo:06:15
Muistelisin että Krunnissa panelit kytkettiin rinnan juuri tästä syystä että ne toimivat vaikka osittain olisivat lumessa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 13.02.19 - klo:18:29
mutta tuolla jännitteellä ladatessa tuolla paisteella niihin akkuihin olisi pitänyt varautua pari kilovattituntia.
Mistäpä tiedät paljonko sieltä on tuottoa tullut paneleilta pari kilowattituntia? Ainakaan itse en löydä mistään sellaisia lähdetietoja mistä tällaista voisi päätellä. Ainakaan pelkän jännitteen osalta ei voi kukaan moista väittää, edes hyvällä huumorilla.

Kun minulla sattuu olemaan kolme lähes vastaavaa paneelia säädin ja akusto niihin tuon verran kertyy tuolla paisteella. Paistetta riitti noin viisi tuntia pystyssä oleville, kuten minulla, paneeleille. Paistetta noin viisi tuntia 4,38 neliömetrille noin keskimäärin 600 vatin teholla neliömetrille 17% hyötysuhteella. Laskemalla siitä tulee 2234 Wh
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 14.02.19 - klo:12:02
mutta tuolla jännitteellä ladatessa tuolla paisteella niihin akkuihin olisi pitänyt varautua pari kilovattituntia.
Mistäpä tiedät paljonko sieltä on tuottoa tullut paneleilta pari kilowattituntia? Ainakaan itse en löydä mistään sellaisia lähdetietoja mistä tällaista voisi päätellä. Ainakaan pelkän jännitteen osalta ei voi kukaan moista väittää, edes hyvällä huumorilla.

Kun minulla sattuu olemaan kolme lähes vastaavaa paneelia säädin ja akusto niihin tuon verran kertyy tuolla paisteella. Paistetta riitti noin viisi tuntia pystyssä oleville, kuten minulla, paneeleille. Paistetta noin viisi tuntia 4,38 neliömetrille noin keskimäärin 600 vatin teholla neliömetrille 17% hyötysuhteella. Laskemalla siitä tulee 2234 Wh

Saaressa merellä, missä merisumu on monasti haittana? Sopii kai epäillä?
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 14.02.19 - klo:13:07
Noista parin minuutin välein päivittyvistä kuvista näkyy että varsin kirkasta oli kyseisenä päivänä.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 14.02.19 - klo:20:34
 ::)

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 03.03.19 - klo:10:56
Krunnin paneelit on tosiaan kytketty rinnan ja vertikaaliasennossa seinällä. En usko että niihin juuri kertyy lunta. Ehkä satunnaisesti jollain lumimyrskyllä mutta jos lumisade loppuu
ja myrsky jatkuu, paneelit ovat äkkiä taas puhtaita.

Välillä itse tuulivoima-aiheeseen kun ollaan tuulivoimaosastolla.

Airbreezeen tulee uusi lautaussäädin joka pitää vaihtaa yläosan rungon sisään. Kuulemma ei kovin vaikea homma. No, keväämmällä sitten.

Primuksella ei ole tarjota tuohon mitään etäohjattavaa jarrukytkintä. Nythän siinä on se kolmiasentoinen kytkin, joista toisessa asennossa se oikosulkee generaattorin
plus- ja miinuskaapelit, ja toisessa asennossa sitten kytkee pluskaapelin akkuun. Keskiasennossa plus on irti (tätä asentoahan ei oikeasti varmaan tarvi, mutta lienee olemassa sen vuoksi ettei vahingossakaan oikosulkisi akkupuolen kaapeleita kun täytyy aina liikuttaa kytkin tyhjän yli.)

Saisin kyllä ohjausvirran GSM-moduulilta jonkinlaiselle releelle tai solenoidille, joka hoitaisi saman homman. Yritän vielä saada Primukselta selville, paljonko virtaa tuon tulisi kestää. Muistaakseni tuo manuaalikatkaisin on mitoitettu max 50A.

Millähän nimellä tuollaista komponenttia kutsutaan?

Extreme-ratkaisuhan tuohon olisi jokin pieni aktuaattori, joka kiskoo originaalikytkimen haluttuun asentoon.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: denzil dexter - 03.03.19 - klo:11:45
Köyhän miehen vertikaaligeneraattoreita vaan riviin niin paljon, että aina joku toimii:

https://www.ebay.de/itm/Sale-neu-300W-12V-Vertikale-Lantern-Wind-Turbine-Windgenerator-Laderegler-MC/183548621359?hash=item2abc59b22f:g:pAsAAOSw19Ncd1HS:rk:10:pf:0

Ämpärimuovista puristetut lavat näyttävät kyllä siltä, että keräävät mielellään jäätä ja lunta. Elleivät sitten ole jotain liukasta ja joustavaa nailonia johon jää ei tartu ja jos tarttuu, lohkeaa pois kun siipi joustaa.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 07.08.19 - klo:14:20
No niin, päivitystä aiheeseen. Jostain syystä voimalan nouto huoltoon meni näin loppukesälle. Ehkä aluksi arvelin että osan vaihdon voisi tehdä saaressa, mutta koska mylly piti kuitenkin ottaa mastosta alas, oli se parempi tuoda mantereelle parempiin korjausolosuhteisiin.

Heti kun voimala saatiin alas, huomasimme että se haisi palaneelta ja  ulos oli vuotanut palaneelle haisevaa ruskeaa tarttuvaa mönjää.

No tänään otin sitten tuon auki. Staattorin käämit ovat täysin palaneet, ts. eristelakka sulanut kotelon sisälle ja sotkinut paikkoja. Käämi oli ihan mustana.

Että ei taida säätimen vaihdolla nyt sitten korjautua...

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: kotte - 07.08.19 - klo:16:10
No tänään otin sitten tuon auki. Staattorin käämit ovat täysin palaneet, ts. eristelakka sulanut kotelon sisälle ja sotkinut paikkoja. Käämi oli ihan mustana.
Onkohan generaattori tuottanut itse käämien polttamiseen tarvittavan tehon, vai olisiko säätimen tai muiden piirien diodi kärähtänyt ja päästänyt akuilta irtoavan tehon suoraan käämeihin? Edellinen olisi varmaan edellyttänyt suoranaista hirmumyrskyä tai oikosulkua käämeissä tai johdotuksessa (jolloin jarruteho olisi kulunut kokonaan käämeissä).
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Puuha - 08.08.19 - klo:11:13
Virhevastuuseen kannattaa nyt kyllä turvautua vaikka takuu on jo umpeutunut. Tuulivoimalan tulisi kestää vähän pidempää käämien osalta.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 24.10.19 - klo:20:16
Vihdoinkin uutisia aiheeseen liittyen. Uusi voimala saatiin takuuseen kohtuullisen vähäisellä väännöllä ja saapui tänään. Prosessi vaan oli aikaavievä, aina välillä täytyi
Primuksen Saksan myyntipistettä herätellä että asia saatiin päätökseen. Nyt täytyy odotella sopivaa asennushetkeä.

Tilalle tuli AIR 30 - malli, joka pitäisi sietää paremmin oloa tällaisissa tuulisemmissa paikoissa. Ulkoisesti näyttää aika lailla samalta kuin entinenkin. Valmistajan mukaan rikkoutuminen
johtui siitä ettei generaattori saanut tarpeeksi lepohetkeä kun tuuli oli pitkän aikaa niin kova. Lataussäätimen uudessa ohjelmistossa on tätä vissiin paranneltu, tiedä sitten.
Vähän tuli sellainen aavistus että tämä ei ollut ensimmäinen Primukselle sattunut "burn-up".
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: topspeed - 27.10.19 - klo:14:30
Tämä tietysti aiheeltaan sivuaa montakin viestialuetta, mutta aloitetaan nyt tuulienergian puolella.

Sääasema saaressa. Jatkuva kulutus noin 1A, 24Ah vuorokaudessa. Victron 100W aurinkopaneeli MPPT-säätimellä ja 80Ah geeliakku.

Virtaa riittää hyvin jos vähintään joka toinen päivä jonkin verran aurinko paistaa. Pari-kolme pilvistä päivää peräkkäin tyhjentää
akun ja säädin menee lataustilaan. Pimeinä kuukausina marras-helmikuu aurinkopaneeli ei riitä tuottamaan läheskään tarpeeksi
latausta.

Mietimme asemalle tuuligeneraattorin hankintaa jolloin pilvisinä päivinä tuulienergia paikkaisi auringon puutetta.

Windsiden 0,30 olisi ehkä varteenotettava vaihtoehto. Generaattorin tuotto on aika pieni (alle 100W) kun vertaa
halvempiin potkurivoimaloihin, mutta tärkeää on myös että voimala kestäisi kymmeniä vuosia ja ympäri vuoden välillä kovissakin sääoloissa.

Akuston kapasiteettia pitäisi varmaan myös kasvattaa. Toisaalta kuluttajat on nyt kytketty Victronin MPPT - säätimen kautta ja se kytkee
ne pois kun akussa jännite laskee tietyn pisteen alle. Isompi akusto kestää kauemmin ladata täyteen. Nykyinen 80Ah latautuu noin vuorokaudessa jos aurinko
paistaa pilvettömältä taivaalta.

Sitten lataussäädin. Windsidessä on oma säätimensä joka kytketään tietysti suoraan akkuun. Toimiiko Victronin ja Windsiden säätimen yhteistyö? Mitä sanoo
Victronin säädin kun aurinko paistaa ja tuulee? Jännite nousee akussa ja säädin tulkitsee akun täydeksi eikä anna paneelin ladata? Onko väliäkään, jos tuulivoimalan tuotto on sillä hetkellä
parempi? Pitäisikö olla hybridisäädin?

Mun laite tuottaa ainakin 200 wattia jos tuulee 7 m/s.
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: Savonius - 30.10.19 - klo:11:22
Olisikohan Krunnissa tuulimyllyn asennus menossa?
Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 30.10.19 - klo:18:16
Olisikohan Krunnissa tuulimyllyn asennus menossa?

Katoppas, Savonius seuraa :) Olit oikeassa. Uusi mylly on nyt paikallaan. Vähän hämmennystä aiheutti että uuden "tuotantokauden" malleissa ledi on punainen ja
aloitussekvenssi on eri mitä ohjekirja kertoo. Onneksi saaressa olon aikana alkoi tuulla sen verran että voitiin todentaa että mylly lataa.

Uutena ominaisuutena lisättiin myös GSM-releohjaus joka ohjaa 60A relettä joka virrattomana kytkee voimalan akkuun ja relettä vedettäessä kytkee voimalan oikosulkuun jolloin se jarruttaa.
Toivottavasti tällä estetään edellisenkaltaiset vahingot.

Otsikko: Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
Kirjoitti: johkar - 01.11.19 - klo:12:22
AIR30 vaikuttaa toimivan hyvin nyt kun asennuspäivän toimintaa tarkkailee. Mylly alkoi ladata kun jatkuva tuuli oli Daviksen mittarin mukaan 6m/s ja puuskat 9m/s. Tuuli kävi
tuona jaksona max 16m/s puuskissa, ja tuossa noin vuorokauden kestäneen tuulen aikana akut saatiin täyteen.