Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Aurinkosähkö / Paneelit ok-taloon
« Uusin viesti kirjoittanut r123a 13.02.19 - klo:01:14 »
Olen harkinnut omakotitaloon aurinkopaneelien asennuttamista/asentamista.

Sähkö:
Vuosikulutus 9000 kWh
Talon kulutus tyhjillään noin 600W/h.
Talo kaukolämmössä. Kulutus tulee pääosin saunasta ja pesukoneista, joihin ei aurinkosähkö paljon auta. Olisi kuitenkin mukava kattaa osa tuosta joka tuntisesta kulutuksesta aurinkosähköllä. Eli aika pieni paneelimäärä varmaan kannattaisi asentaa.

Kysymyksiä:
1) Olisiko 3kW paneelisto järkevä kokoluokka tällä sähkönkulutuksella?
2) Mikä olisi hyvä paikka hankkia tee-se-itse asennukseen paneelit, Schletterin kiinnikkeet ja invertteri? Kaapelien kytkennät tekisi tietenkin sähkömies.
3) Osaatteko suositella asentajia/firmoja pk-seudulla?
4) Mikä olisi nätti tapa tuoda kaapelit alas rapattua valkoista seinää? Olemassa olevissa katolta tulevissa hormeissa tuskin uskaltaa kaapeleita kuljettaa (radonputki..)?
92
Energian varastointi / Vs: Varavoimakäytön akun sopivuus aurinkosysteemiin.
« Uusin viesti kirjoittanut Jussi 12.02.19 - klo:22:50 »
Jospa tuossa kävisi niin, että akut sulfatoituvat aina jonkin verran, kun niitä puretaan kunnolla (esim. joka yö)? UPS-puskurikäytössähän noita ei pureta juuri koskaan. Periaatteessa jokainen kunnon purku heikentää lyijyakkua.

Verkkoälylaturi voi olla sellainen fiksu, että se osaa kunnostaa akkua sulfatoinninpoistomoodissa (ts. ladata välillä pienellä virralla ja tavallista korkeammalla jännitteellä, jos testi osoittaa tähän olevan aihetta). Oletko seuraillut, miten akun jännite käyttäytyy verkkolaturilla koko latausjakson aikana? Muistelisin lukeneeni joistakin vanhoista kirjoista, että esim. 12V:n lyijyakun lataaminen pitäisi tyypillisesti hetkeksi viedä jonnekin 16V:n vaiheille latauksen lopussa, jos meinaa välttää sulfatoitumista.

Akkuja on rinnan sen verran että jääkaapinkin purku per akku yön aikana jää aika pieneksi. Onhan toki pilvipäiviäkin.

Ensimmäisen testin kahdella yksilöllä tein ihan älyttömällä peruslaturilla, silloinkin käytös oli sama. Syvemmän purkujakson jälkeen täyttyminen alkokin ottamaan aikaa, kun tuntu ettei pikkulaturi saa ollenkaan täyteen. Kapasiteetti palautu siinäkin, tosin en purkanu ku 100Ah asti, mutta vielä oltiin yli 12V. Alkutilanne oli 55Ah ja jännite alle 10. Nämä ovat 155Ah nimellisesti. Tossa testissä meni niin paljon aikaa pienellä laturilla, et piti himaankin ottaa sit isompi älykäs laturi.
93
Aurinkosähkö / Vs: Rinnan-sarjaan, kaapelointia tekemään
« Uusin viesti kirjoittanut Hotzone 12.02.19 - klo:22:38 »
Yleensä kytketään 22 paneelia sarjaan. Jos kytkee useampia, on 1000V jänniteraja vaarassa ylittyä, mikä raja koskee lähes kaikkia laitteita, paneeleita, johtoja tms.
Tämäoä mielenkiintoista, siis että kaikki olisi sarjaan kytkettynä. Onko toisaan ohjaimia mitkä kykenee tuohon?
Massiivinen sarjaan kytkentä kyllä vähentäisi kaapelointikulujua.

Jos kuitenkin on riskinä että osa paneeleisa jää varjoon jossai kohtaa päivää niin tuohan ei oikein toimi kunnolla koska säädin keskiarvoistaa kaikkien sisäisen impedanssin ja niinpä muutamasta osittain varjoon jääneestä ei saa parasta antia ulos.
Meillä on ongelmana se että keskellä lapetta on ns. kattolyhty ja kun lape on suoraan etelään, puolet päivästä ainakin osa paneeleista olisi varjossa.
94
Energian varastointi / Vs: Varavoimakäytön akun sopivuus aurinkosysteemiin.
« Uusin viesti kirjoittanut kotte 12.02.19 - klo:18:25 »
Jospa tuossa kävisi niin, että akut sulfatoituvat aina jonkin verran, kun niitä puretaan kunnolla (esim. joka yö)? UPS-puskurikäytössähän noita ei pureta juuri koskaan. Periaatteessa jokainen kunnon purku heikentää lyijyakkua.

Verkkoälylaturi voi olla sellainen fiksu, että se osaa kunnostaa akkua sulfatoinninpoistomoodissa (ts. ladata välillä pienellä virralla ja tavallista korkeammalla jännitteellä, jos testi osoittaa tähän olevan aihetta). Oletko seuraillut, miten akun jännite käyttäytyy verkkolaturilla koko latausjakson aikana? Muistelisin lukeneeni joistakin vanhoista kirjoista, että esim. 12V:n lyijyakun lataaminen pitäisi tyypillisesti hetkeksi viedä jonnekin 16V:n vaiheille latauksen lopussa, jos meinaa välttää sulfatoitumista.

Olen itsekin miettinyt, voisiko asialle tehdä jotakin (vaikkei itsellä tällaisia systemaattisia havaintoja olekaan). Yksi mahdollisuus olisi lisätä järjestelmään yksi LiFePO4-akku, jolla sitten yritettäisiin syöttää sulfatoinninpoistolaitetta lyijyakku kerrallaan syklisesti toistaen aina aurinkoisen päivän päätteeksi.
95
Yleinen Keskustelu / Vs: Varde unic 1 lämpöä vesivaraajaan
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 12.02.19 - klo:17:39 »
Eikö tuohon kannattaisi samantien laittaa keskuslämmitystakka/liesi? Siinä olisi systeemit valmiina ja sitten vain piippua pitkin laittaisit tuloveden kierron "economizer" tyyppisesti.

Tai riippuu tietenkin siitäkin, miten paljon tarvitsee lämpöä ilmaan ja miten paljon veteen. Yleensä takka kuin takka lämmittää yhden huoneen ilman liian kuumaksi.

Eräs vaihtoehto, jolla saisi piipusta enemmän lämpöä talteen, olisi pitkä piippusäiliö. Säiliön läpi vedettyyn kuparikierukkaan lämpö siirtyy merkittävästä paremmin kuin pelkästään kuumaa rautaa vasten olevaan putkeen.
96
Yleinen Keskustelu / Varde unic 1 lämpöä vesivaraajaan
« Uusin viesti kirjoittanut ave 12.02.19 - klo:17:06 »
Suunitelmissa asentaa kesällä valmistakka ja hormiputken ympärille  laittaa  kupariputkea kiepille ja ottaa lämpö talteen myös levyvaihtimen kautta lämminvesivaraajaan ja laittaa klykoli ja 12v kiertovesipumppu .Näin sais lämpöä samalla varaajaan syksyllä , keväällä ja pilvisinäaikoina .
Minkäkokoista kieppi kupariputkea pitäisi laittaa ?Matkaa olis 15m yht tulo ja meno .
Paljonko kupariputki kestää lämpöä ?Tarviiko olla ilmausventtiili ? Kuinka asennetaan lgykoli putkiin ?
Hormiputki on 150mm .
https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/valmistakka-varde-uniq-1
97
Tuulivoimakeskustelu / Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 12.02.19 - klo:11:03 »
Totta, 18 paneelin ryhmä on katolla viistossa. Voi myös olla osin lumen peitossa, nyt kun mietin.

No, yhtä kaikki, tilanne on uusi ja vähän mielenkiintoinenkin, eli miten selvitään pelkällä auringolla tammikuu. Vastaus on että ei hyvin,
tuulivoimaa tarvitaan.

Se on ihan sama vaikka olisi vain pieni nökäre lumen peitossa. Lopputulos on se, ettei paneelisto tuota yhtään mitään. Tuollaisissa tilanteissa joissa olisi talvella saatava edes vähän sähköä, pitäisi paneelien olla ehdottomasti pystysuorassa ja lumettomia ja mielellään niin kytketty, että pystyvät toimimaan erillisinä (siis ei koko kenttä sarjassa).
Tälläkin nimenomaisella hetkellä omasta paneelistosta lähtisi useita kilowatteja, jos vain ei olisi lunta päällä. Nyt ei syty kuin invertterin oranssi heräämisvalo osoittamaan, että jotain siellä hangen yläpuolella tapahtuu.
98
Tuulivoimakeskustelu / Vs: Lisävirtaa sääasemalle Windsidella?
« Uusin viesti kirjoittanut johkar 12.02.19 - klo:08:23 »
Kyllä muuten nyt kun lämpötila on noussut nollan tietämille, näkee selvästi kuinka akut ottavat latausta vastaan paremmin ja varaus myös pysyy tallella.

Ehkäpä nyt päästään auringolla lämpimämmille keleille niin pääsen tutkimaan Airbreezeä sitten tarkemmin.
99
Energian varastointi / Varavoimakäytön akun sopivuus aurinkosysteemiin.
« Uusin viesti kirjoittanut Jussi 11.02.19 - klo:23:10 »
Mietteitä... Otetaan vastaankin.
Mulla on noita Enersys Powersafe akkuja useempikin ollut nyt käytössä jo jonkun aikaa. Olen vakavasti alkanut miettiä, voiko tollasen agm lyijyakun oikeeesti suunnitella/rakentaa niin, että se sopii vain siihen varavoimakäyttöön. Jossa se siis lilluu floatissa jatkuvasti ja sit tarpeessa vedetään aika kuivaksikin.

Nämä mun yksilöt kaikki nimittäin käyttäytyy jokseenkiin samoin ja menettää kapasiteettinsa pikkuhiljaa tässä aurinkokäytössä, vaikka pääsevät aina täyteen päivällä. Samaten täytenä varastoituna käy samoin. Ei ne siis oikeesti "lopu", mutta jännite laskee kuormitettaessa aika reilusti ja kapasiteettimittaus todentaa kolmanneksen olevan jäljellä.
Eihän tossa mitään, noinhan kypsät akut tekee. Mutta nyt muuttuukin sitten jännäksi. Toi kapasiteettimittaus vetää akun aika kuivaksi, joten siitä heti laturiin. 15A älylaturilla kestääkin yllärinä vetää se floattiin yli 36 tuntia.(kun ennen testiä se oli käytännössä heti "täysi") Ja sen jälkeen toistettu kapasiteettimittaus paljastaa, että alkuperäinen kapasiteetti on taas käytössä...
Ja nämä kuviot ei koske nyt yhtä yksilöä, eikä yhtä kertaa. Kuudella akulla olen nyt kolmesti toistanu ton saman tempun. Kapasiteetti palaa ja toimii taas jonkun aikaa nikottelematta. Siiten kun tää aurinkokäyttö pienellä purkamisella ja pienellä latauksella jatkuu jonkun aikaa, niin sama tilanne. Ärsyttävää vaan, kun ilman verkkosähköä ei generaattorilla tai auringolla saa tehtyä tota "korjauslatausta".
100
Aurinkosähkö / Vs: Asennus/kiinnityssarjojen hinnat
« Uusin viesti kirjoittanut rotzi 11.02.19 - klo:22:52 »
Arvataan:        37,2m/2 = 2x18.6m....eli 18-20 paneelia max  8)
Koukkuja sen verran että ei vissiin "ristikoolausta"...
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]