Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Aurinkosähkö / Vs: 12 V vesipumppu
« Uusin viesti kirjoittanut Puuha 18.04.19 - klo:16:36 »
Tollattee 100Ah:n akku on aika köykäinen järjestelmässä kun puhutaan tuollaisesta 600-900W pumpusta. Akusta puretaan tällöin 55-90A virralla. Se ei montaa minuuttia invertterillä pörise tuollainen 900W pumppu kun alijännitteelle akku menee.
92
.......
+/-0?

Ratkasu tuntuu olevan ihan lähellä mitä tekisi, mutta viimonen niitti puuttuu arkkuun. Mikä se ois se optimi ratkasu?
Mielestäni olisi hyvä aloitta siitä että hankkii ensin toimivan seuranta systeemin.
Joka osaa kertoa ylijäämän, tuoton ja kulutuksen.
Sen jälkeen on helpompi päättää mitä oikeasti kannattaa tehdä sen mahdollisen ylijäämän kanssa.
nuohan näkee jo nykyään ilman lisäkikkuroita...froniuksesta tuotto, slaitoksen palkeista ylijäämän ja ostetun energia... 8)
Totta mutta jos seuranta on reaaliaikainen ja vaihekohtainen niin mielikuva asiasta on tarkempi.
Nimittäin jos aikoo alkaa sitä ylimääräistä ohjaamaan jonnekin niin silloin nuo reaaliaikaiset tiedot on tarpeelisia.
93
.......
+/-0?

Ratkasu tuntuu olevan ihan lähellä mitä tekisi, mutta viimonen niitti puuttuu arkkuun. Mikä se ois se optimi ratkasu?
Mielestäni olisi hyvä aloitta siitä että hankkii ensin toimivan seuranta systeemin.
Joka osaa kertoa ylijäämän, tuoton ja kulutuksen.
Sen jälkeen on helpompi päättää mitä oikeasti kannattaa tehdä sen mahdollisen ylijäämän kanssa.
nuohan näkee jo nykyään ilman lisäkikkuroita...froniuksesta tuotto, slaitoksen palkeista ylijäämän ja ostetun energia... 8)
94
.......
+/-0?

Ratkasu tuntuu olevan ihan lähellä mitä tekisi, mutta viimonen niitti puuttuu arkkuun. Mikä se ois se optimi ratkasu?
Mielestäni olisi hyvä aloitta siitä että hankkii ensin toimivan seuranta systeemin.
Joka osaa kertoa ylijäämän, tuoton ja kulutuksen.
Sen jälkeen on helpompi päättää mitä oikeasti kannattaa tehdä sen mahdollisen ylijäämän kanssa.
95
Kylläpä kyllä. Mikähän muuten on se lämpötila millä yleensä termarit napsauttaa vastuksen päälle? Esim jos asetettu lämpö on vaikka se 80'c niin lähteekö varaaja päälle kun asteet tippuu esim 70'cseen? 60'c? Sekin ois mielenkiintosta tietää, kun mistään ei sitä tietoa tahdo löytyä.

Mutta niin...korjatkaa jos olen väärässä:

Jos laitan nyt termarin varaajasta sinne max 80'cseen ja ohjaan kellokytkimellä sen päälle oletettuna auringonpaisteaikana (tällä hetkellä about 8-16). Yöllä ei sitten sähköä mene ja kaikki virta ladataan päivällä auringosta sinne varaajaan. 80'c on 25'c korkeampi lämpötila kun nyt mitä olen varaajassa pitänyt eli 55'c.

Riippuen toki kuumanveden käytöstä ja pienestä hukkalämmöstä niin korkeammalla lämpötilallahan saa enemmän "sopivaa" vettä hanoista/suihkusta. Eli tarve lämmittää varaajaa on harvempi kuin alemmalla lämmöllä eikö? Täten se korkeampi lämpötila varaajassa voisi riittää parin pilvisen päivän yli ns perustarpeisiin. Ja tuntuuhan nuo uudet paneelit tuottavan ihan mukavasti pilviselläkin päivällä.

Muuten voisin kääntyä tuo ratkasun puoleen, koska edullinen ja helppo asennus mutta se että miten määritän/oletan/lasken että tuo kannattaa jos joutuukin verkkosähköllä varaajaa kuumentamaan. Toki pohjalämpöhän siellä on korkeampi jo aurinkopäivien takia, että ei sitä verkkosähköllä tarvitse 55'c - >80'c lämmittää.

+/-0?

Ratkasu tuntuu olevan ihan lähellä mitä tekisi, mutta viimonen niitti puuttuu arkkuun. Mikä se ois se optimi ratkasu?
96
Aurinkosähkö / Vs: 12 V vesipumppu
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 18.04.19 - klo:08:44 »
Pumpun tuoton ei tarvitse olla yhtä suuri kuin suihkun kulutuksen - pumpun pitää vain siirtää jossain ajassa se määrä vettä mitä suihkussa käytetään.
Eli vesitankki jonnekin yläviistoon ja sieltä sitten laskettelee vettä sitä mukaan kun tarvitsee. Laittamalla tankin katolle ja maalaamalla sen mustaksi, tai käyttämällä keräimiä saa valmiiksi suihkulämmintä vettä. Eteen varjostin, joka toimii kasvihuoneen säätöjousella - kun veden lämpötila on 38 astetta, laite menee varjoon.
97
Aurinkosähkö / Vs: 12 V vesipumppu
« Uusin viesti kirjoittanut Jussi 18.04.19 - klo:03:16 »
Helpoin ja halvin tapa hankkia toimiva suihku sähköttömälle mökille....painevesiautomaatti (230Vac 600-900W) + 2kW invertteri + 100Ah akku?
Näin mä jouduin tekeen, vaihtoehdot olis ollu kalliimmat ku invertteri ja pumppu. Kun imukorkeutta tulee pahimmillaan 5,5m ja nostoa siihen päälle kolmisen metriä, niin ei paljon pienjännitevaihtoehtoja ollu. Toki saa hienoja uppopumppujakin vaikka 24VDC, mutta kun veteen on matkaa 30m ja pumpun paikkaan vähintään 60m, niin paksun kaapelin kustannus sen pumpun tonnin päälle olis jo jotain.

Tokihan invertteri oli joka tapauksessa tulossa, et ei se ja akut mikään turhake ollu. Vähemmällä sähköllä saa siis veden liikkumaan, mutta ei vähemmällä rahalla.
98
lämmönhukka on pieni menetys vs jos sen korkeamman lämpötilan hyödyn voi käyttää itse myöhemmin
minä yleensä jo lämmitän kun varaajan ylälämpö laskee tuonne 75°c, normaalisti lämmitän ~100°c . siitä saa useita päiviä ylimääräistä lämpöä. lämpöhukka on marginaalinen verrattuna hyötyyn
99
Kuulostaa tuokin ihan toimivalle. Miten olet ratkaissut esim useamman peräkkäisen pilvisen/sadepäivän, kun sähköä ei tule paneeleilta ja termari on siellä 75'c? Annat lämmittää ostosähköllä samaan lämpöön vai mitenkä? Se tässä itseä askarruttaa.
Termostaatti on tehdasasetuksilla ohjeen mukaan 75 asteelle säädetty. En ole siihen koskenut. Ohjekirja suosittelee vähintään 65 astetta, niin ero 65/75 ei ehkä ole suurensuuri lämpöhukan suhteen, kun varaaja vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvin eristetty ja jos hukka kasvaa lineearisesti lämpötilan mukaan (ero huoneilmaan 45 vs 55 astetta).
EN 12897 mukainen lämpöhäviö varaajalle on 65-asteella 85 wattia valmistajan mukaan. Jos oikein laskin tarkoittaa, että noin 2 kWh verran karkaa huoneilmaan vuorokaudessa. Ja ero 65/75 hukkalämmössä olisi vuodessa 150 kWh (josta yli puolet hyödyntyy lämmityskaudella).
Aurinkoisina päivinä tulee etua max euro päivässä karkeasti laskettuna siihen verrattuna, että ylijäämäsähkö menisi verkkoon. Ei tällä nyt ihmeitä säästetä, mutta kotiinpäin kuitenkin.

Jos varaajan lämpöhäviön tietää ja keskimääräiset vedenkulutukset + aurinkotunnit/tuoton, niin pystynee laskemaan, mikä olisi optimi varaajan lämpötila esim. ajalla huhti-syyskuu.
(tai voi ainakin yrittää laskea).
100
Onko tuossa varaajassa sit ylä ja ala vastukselle myös omat termostaatit?
Jos on niin verkko syöttää ylävastusta ja lämpötila vähä alemmas ja sit kontaktorin kautta alavastus ja kontaktoria ohjaa fronius. Sit vaan termari isommalle.
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]