Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10
21
Aurinkosähkö / Vs: Aurinkosähkö konseptin kääntäminen päälaelleen
« Uusin viesti kirjoittanut kotte 18.02.19 - klo:13:01 »
Vastaavanlaista ajatusta olen itsekin useasti pohtinut (lähinnä niin, että osa laitteista olisi oman sähköverkon takana). Toteutuksen tekisin tällaisen radikaalitoteutuksen osalta hiukan toisin kuin itse ehdotit, eli haluaisin kokonaan eroon noista grid tie -inverttereistä, joita voi olla vaikea saada toimimaan luotettavasti saarekkeen osana.

Halpis-kiinan-inverttereiden sijaan voisi varmaan hyödyntää standardinmukaista 3~ sähkömoottorin invertteridrivea ja sen DC-jarrubussia. Lähtöön tarvitaan toki tehokkaimmat laitteelle speksatut filtterit kytkentäpiikkien minimoimiseksi (koska kuorma on paljolti resistiivistä). Kytkisin siis talon normaalin verkon tuollaisen driven 3~-lähtöön ja lukitsisin taajuuden 50Hz:lle (ja kytkisin kaikki muut säädöt pois päältä vehkeestä). Sen jälkeen syöttäisin mahdollisilta paneeleilta tuodun tehon tuohon DC-bussille rinnan. Korkeintaan tarvitaan jonkinlainen DC-DC-jännitteenmuunnin (jollaisen kätevä elektroniikka-ammattilainen melko helposti suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa itsekin, vaikkakin kaupan hyllyltäkin löytyy vaikka mitä). Verkosta saisi tarvittaessa lisätehoa suoraan driven syöttöpuolen kautta (tai sitten voi lisätä oman tasasuuntaajan DC-bussin rinnalle). DC-bussin rinnalle voisi kytkeä hiukan tai enemmänkin lisää kondensaattoreita (invertteridrivessahan on jo sisäänrakennettuna kondensaattori tuon DC-bussin rinnalla). DC-bussin jännite on pienillä driveilla luokkaa 300V. Suurempien (usean kilowatin) drive'ien kohdalla voi tulla ongelmaa siitä, että laite on suunniteltu toimimaan symmetrisesti 3~ pääjännitteellä, eli epäsymmetriselle kuormitukselle ei ole tukea. Pienemmät invertterit sen sijaan sietävät mainiosti myös epäsymmetristä kuormitusta.

Kyseisen kaltainen kytkentähän on invertteridriveille ihan suunniteltu ja tavanomainen. Sellaista käytetään rutiininomaisesti teollisuuden kuljettimissa, joissa tarvitaan jarrutusta. Yksinkertaisessa tapauksessa DC-bussiin kytketään jarruvastus, jos tarvitaan pitkään jarrutusta eikä kondensaattorin varauskyky riitä. Voidaan myös kytkeä toinen drive syöttämään jarrutusnergia takaisin verkkoon (grid-tie-invertterin tyyliin) esim. hissin koneistosta (mutta tässähän sitten samalla mennään niiden vahvasti normioitujen järjestelmien luokkaan).
22
Aurinkosähkö / Vs: Litium ioni "powerwall" vs myyminen pilkka hintaan verkkoon?
« Uusin viesti kirjoittanut kotte 18.02.19 - klo:12:19 »
saattaa joku päivä tulla tilanne että tekniikka kehittyy ja tilanne muuttuu mm. ketjuun kun tungetaan sähköbiili edestakas sähkön siirrolla.
Tai sitten ei (minkä puolesta itse veikkaisin). Jos sähköauton akkuja laajassa mitassa todellakin käytettäisiin sähkövarastona siirtämään kulutusta aurinkoisesta päivästä johonkin toiseen ajankohtaan, on auton käyttökin sen verran poikkeuksellista, että kokonaismerkitys jää vähäiseksi (jokin sähkönverkon poikkeustilanteen hallinta voisi periaatteessa olla realistinen vaihtoehto, esim. niin, että kodin sähkötehon voisi syöttää sähkökatkon aikaan autosta aggregaatin sijaan). Sähköauton lataus voisi sen sijaan olla sähköverkon kuormantasaajana esimerkiksi niin, että lataus tehdään aamuyöstä, jolloin sähköverkon kuormitus on tyypillisesti vähäisimmillään. Samoin päivällä autoa voisi ladata tapauksesta riippuen työpaikan, kodin tai asiointipisteen aurinkopaneeleiden tuottamalla sähköllä.

Erilaiset sähkövarastoteknologiat ovat maailmalla suuren mielenkiinnnon kohteena, kun ovat aivan kriittinen teknologia tulevaisuuden sähköverkoissa. Samalla tavoin kuin verkkosähkön tuotanto on keskittynyttä (jopa isot aurinkopaneelilaitokset syntyvät suhteessa paljon edullisemmin kuin kotitalousluokan laitteistot), suuruuden ekonomia puoltaa sähkövarastojen ja niiden monessa tapauksessa ympäristön kannalta hiukan riskialttiin teknologian keskittämistä.
23
Aurinkosähkö / Aurinkosähkö konseptin kääntäminen päälaelleen
« Uusin viesti kirjoittanut jarppi 18.02.19 - klo:12:02 »
Tässä on kaksi kappaletta 1. PERUSTELUT ja 2. TOTEUTUS. Jälkimmäinen on teknisempää tyyppiä, hyppää sinne suoraan, jos haluat välttää lätinät.

1. PERUSTELUT

Sähkönsiirtohinnat, verot ja muut tulevat 10-15 vuoden sisällä olemaan todella suuret, asian näkee jokainen joka piirtää sähkön kokonaishinnan vuosikuvaajaan käyrään jatkumon. Lopputulemana sähköverkosta on pakko irtautua, jos se on mahdollista. Vieläpä teknisillä DIY ratkaisuilla.

Jos mennään sähkönsiirtoyhtiöiden pelikirjan mukaan, on voittaja jo ennalta tiedossa vaikka kuinka asennetaan paneeleja heidän sääntöjen puitteissa. He voivat koska tahansa luopua vaiheiden välisestä kulutuksen ja tuoton netotuksesta. He voivat lobbauksen jälkeen, kasvattaa tuotannon verkkoon siirron kustannuksia hirmuisesti. He voivat kasvattaa perusmaksun taivaisiin. He voivat ottaa näitä huipputehokertoimia rajusti mukaan. Jos joku on erehtynyt kasvattamaan järjestelmäänsä lisä paneeleilla tai tehokkaammalla invertterillä, he näkevät sen satunnaisesta hetkellisestä tuotto huipusta ja voivat kieltäytyä yhteistoiminnasta ja vaatia sähkötarkastusta, jonka suorittaa heidän erikoiskoulutettu aurinkosähkömies, erikoisella tuntiveloituksella. Jos aurinkopaneeleille tulee vero jossain vaiheessa, niin ensimmäiseksi vaaditaan verottajan käyttöön siirtoyhtiön tiedot paneelijärjestelmistä. Teknisellä puolella Saksan VDE standardit vaaditaan ja aina kun keksitään uusi standardi, kuunnellaan Saksan invertterivalmistajia. Kiinan halpis invertterivalmistajat ovat VDE standardi muutoksen jälkeen, kujalla seuraavat 4 vuotta. Suomessa seurataan VDE:tä. Voin vakuuttaa, että seuraava VDE on jo varmasti putkessa, kunhan viimeinenkin saksalaisvalmistaja saa vehkeensä sen mukaiseksi. Aika reilua, kuluttajat maksavat. Keppihevosena on turvallisuus ja verkon stabiliteetti. Kuka uskaltaisi niitä vaarantaa ? Esperi don´t Care tappaa viikossa vanhuksia enemmän kuin sähkö 10 vuodessa. Hoitolaitoksissa kuolleille, ei tehdä ruumiinavausta, koska koska….. Sähköturvan kohdalla tehdään onnettomuustutkinta, sen johtopäätöksien vuoksi lisätään koulutusta ja vaatimuksia, sekä kustannuksia, koska koska…. Ne ovat täysin eri asioita, 5 euron mummu ja 2 miljoonan euron krapulainen asentaja, ei niitä voi verrata. Verkon stabiliteetin vaatimuksissa yhdenvertaisuus on myös koetuksella, sillä verkkovirran käyttäminen kulutuslaitteissa (esim. hitsaaminen) pitäisi kieltää kokonaan, jos aurinko inverttereiden määräyksiä noudatettaisiin harmonisista häiriöistä ja virran vaihteluista. Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta katsokaa vaan mitä tapahtuu, kun aurinkosähkö alkaa oikeasti nakertamaan katteita.

Itselläni ei ole ainuttakaan toiminnassa olevaa aurinkopaneelia. Vain kesämökin edellisen omistajan ostamat noin 14 vuotta vanhat 2x80W paneelit, ajalta ennen kuin virheellisesti otin sinne sähköt. Paneeli asia koskee lähinnä omakotitaloani, koska mökin voi joskus myydä. Minulla ei ole akuuttia kiirettä toteutukseen. Mietin kuitenkin sellaista pelistrategiaa, jossa minä tietäisin ennalta voittajan.

2. TOTEUTUS

Ensimmäinen asia, yksikään laskuttava sertilappua heiluttava sähkömies ei astu talooni enää koskaan. Taustaksi ehkä kannattaa sanoa, että olen entisessä elämässä ollut 20v elektroniikkasuunnittelijana.  Järjestelmän tulee olla sellainen, että siitä on iloa pitkässä siirtymävaiheessa mahdolliseen verkosta luopumiseen. Eli käännetään asetelma verkkoyhtiön näkökulmasta päinvastaiseksi. Siis laittaa aurinkopaneelit ja siihen Island tyyppisen halpis kiinan invertterin. Kasaa tämän yksi vaihe invertterin vaiheen taakse peruskuormat ja soveltuvan määrän muita kuormia. Verkosta otetusta 3 vaihe sähköstä muodostaa tyristoreilla, triaceilla, GTO tyristoreilla tai IGBT transistoreilla Dc välijännitteen induktanssin kautta kondensaattoriin. Tästä kondensaattorin välijännitteestä saadaan toisella kiinan grid tie tyyppisellä invertterillä verkosta tukea omaan Island verkkoon. Asettelee jännitteet siten että Island pyrkii pitämään 240 Vac ja sitä tukeva yleisen verkon suunnasta tuleva grid tie invertteri alkaa tukemaan Island verkkoa kun Island verkon jännite putoaa välille 220Vac...210 Vac. Grid tie invertterin sisäinen logiikka on vastakkainen siihen nähden mitä minä tarvitsisin. Grid tie invertteri pyrkii antamaan maksimaalisen tehon verkon päälle ja minä haluaisin minimitehon verkon päälle, kunhan verkon jännite on riittä kulutuslaitteiden kannalta. Minusta grid tie invertterin sisäänmeno jännitettä voisi ohjata verkon jännite tiedolla. Parempi jos grid tie invertterissä ei olisi turhaa älykkyyttä sekoamassa.  Dc välijännitteen tasaisuus voi olla hankala tehdä siten ettei sitä syövä invertteri ota nokkiinsa. Tuossa grid tie invertterissä, tämän invertterin ohjaamisessa ja suuntaajasiltaan liittyvässä toteutuksessa on vielä paljon miettimistä. Minulla ei ole kuin löyhä konsepti.

Sain tuon ”upside down” verkonrakenne ajatuksen vasta tänä aamuna, kun tuskailin Carunan liittymisehtoja. Mietin silloin perustoteutuksen sudenkuoppia, sekä maksullisia asiantuntijoita jotka pitää maksaa hiljaiseksi että pääsee itse tekemään työt. Pitää ainakin tehdä perikunnalle tarkat ohjeet kuinka aurinkojärjestelmä puretaan ja sähköasennukset ennallistetaan, jos omakotitalo joskus aiotaan myydä. Peruslämmityksen hoidan puilla, mutta talvi on haastava. Kun ja jos irtautuminen verkosta tulee. Ykkös vaihtoehtona on yrittää sopia naapurin kanssa jos saisi jollain hinnalla mittaroidun jatkojohdon lainaan. Tai sitten täytyy ottaa käyttöön joku diesel generaattori ja akusto.  Polttokennot, stirlingit, puukaasut ovat liian hintavia toteuttaa. Myöskään tuulimyllyt eivät innosta, kun ovat niin hankalasti huollettavassa paikassa ja talvella tietenkin hajoavat.
24
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Savonius 18.02.19 - klo:11:53 »
16 ja 17 päivä karkasi myyntiin 3,7 ja 3,9Kwh. Ostamaan joutui sunnuntainakin yli 5Kwh. Viikonloppuhinta ei tuotetulle ollut kaksinen. Neljän sentin paikkeilla pyöri tuottotunteina.
25
Energian varastointi / Vs: Käyttövesivaraaja kaksilla termostaateilla
« Uusin viesti kirjoittanut Hotzone 18.02.19 - klo:09:43 »
Minä ratkasin tuon homman niin, että keskukseen laitettiin Siemenssin logo ja tähän PT100 anturi.

Invertteriltä tulee tieto logolle. Aurinkosähköllä lämmitetään varaajat ihan tappiin, johon varaajan oma termari on säädetty. Kun taas yö sähköllä lämmitetään niin anturi kertoo varaajan lämpötilan logolle.

Tällä voitiin myös tehä automaattinen varmustus, että jos lämpötila tippuu liian alas niin logo alakkaa lämmittään pakko-ohjauksena.

Ite laitlin ton anturin n.1/3 osan alhaalta ylöspäin varaajan kylkeen ja sit vähä urtsua saumaan.

Tähän mennessä toiminu hienosti.

Juuri tällaista oli itsellä mielessä kun ketjun avasin.
Miten käytännössä sait sen anturin varaajan kylkeen?
Kaippa sen voisi pistää myös varjaana pohjaan, eikös siellä ole se alkuperäinenkin ermostaatin anturi?

26
Aurinkosähkö / Vs: Litium ioni "powerwall" vs myyminen pilkka hintaan verkkoon?
« Uusin viesti kirjoittanut rotzi 18.02.19 - klo:08:57 »
Tilanne on tosiaan hiukan huono, kun edes täysin ilmaista sähköä ei kannata nykyään varastoida - varastoinnin hinta kun on kWh kohden korkeampi kuin ostosähkön hinta.

Pitäisi saada varastoinnin kustannus jonnekin 5-10 c/kWh paikkeille, niin sitten alkaisi tapahtua. Teslan lisäksi myös LG tekee kotiakkuja, joten ainakin periaatteessa alalla on kilpailua.

Ilmaisen sähkön varastoinnissa on tilanne, ettei varastoinnin hyötysuhteen tarvitsisi kovin kummoinen olla. Itse voisin antaa 3 kW kesällä jos saisin yhden tilalle talvella. Silloin kuvaan tulisi muitakin varastointitapoja kuin akku.
Onhan noita tuotemerkkejä myynnissä runsaastikin nykyään, taitaa Sonnen oll kuitenkin se joka eniten lupaa 10k cykliä...

Tuossa ohimennen jossain messuosastolla luvattiin 10kWh LG:lle 6k cykliä joka siis teoriassa tarkottaa 60MWh energiaa kiertäisi tuon kautta ja omat kädet taskussa hintaa tuolle taisi olla 9k€
Eli 9000000snt/60000kWh = 15snt/kWh, eli melko kallista on varastoiminen, hintojen pitäisi puolittua jotta jotain taloudellista järkeä....lisäksi tuo varastointilaskelma ei huomioi yhtään mitään häviöitä.

Eli ylijäämät verkkoon on oikeastaan edelleen järkevin vaihtoehto nykytekniikoilla...saattaa joku päivä tulla tilanne että tekniikka kehittyy ja tilanne muuttuu mm. ketjuun kun tungetaan sähköbiili edestakas sähkön siirrolla.
27
Aurinkosähkö / Vs: Litium ioni "powerwall" vs myyminen pilkka hintaan verkkoon?
« Uusin viesti kirjoittanut HarriKoo 18.02.19 - klo:07:12 »
Itse tekemällä pari tuollaista 5,3 kwh Tesla autokennopakettia, josta konservatiivisesti jättäisi käyttöön ~7kwh niin hinta olisi varmaan puolet tuosta 9 sentistä/kwh.
Sitten sähkön hinnan nousu 20 vuoden aikana, niin alkaa nytkähtämää  kannattavan puolelle
28
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkolämpö Count Down 2019
« Uusin viesti kirjoittanut savonhumu 17.02.19 - klo:23:09 »
tulipa yllättävän hyvin tuotantoa tänään kun 6kwh oli tikittäny polluun lisää  8) arskaa tuli pilvettömältä koko päivän ja vaikka lovasti paistaakin keräimiin nähen niin varmaan on tähän aikaan vuodesta niin puhdas ilma että on tehokasta paistetta! Ulkolämpötilakin on vuodenaikaan nähden lauhaa ja aamukuuraa ei luultavasti ollu pinnoilla nimeksikään niin sekin jelppaa tuotantoa..
29
Aurinkosähkö / Vs: Litium ioni "powerwall" vs myyminen pilkka hintaan verkkoon?
« Uusin viesti kirjoittanut VesA 17.02.19 - klo:22:39 »
Tilanne on tosiaan hiukan huono, kun edes täysin ilmaista sähköä ei kannata nykyään varastoida - varastoinnin hinta kun on kWh kohden korkeampi kuin ostosähkön hinta.

Pitäisi saada varastoinnin kustannus jonnekin 5-10 c/kWh paikkeille, niin sitten alkaisi tapahtua. Teslan lisäksi myös LG tekee kotiakkuja, joten ainakin periaatteessa alalla on kilpailua.

Ilmaisen sähkön varastoinnissa on tilanne, ettei varastoinnin hyötysuhteen tarvitsisi kovin kummoinen olla. Itse voisin antaa 3 kW kesällä jos saisin yhden tilalle talvella. Silloin kuvaan tulisi muitakin varastointitapoja kuin akku.

https://www.greentechmedia.com/articles/read/another-flow-battery-maker-tries-residential-in-germany

9 snt/kWh - ehkä koko elinkaaren aikana. Meille maksaa sähkö vajaat 10snt/kWh siirtoineen ( joulukuu 9,92 snt ) .. ei vielä riitä tuo.
30
Aurinkosähkö / Vs: Litium ioni "powerwall" vs myyminen pilkka hintaan verkkoon?
« Uusin viesti kirjoittanut denzil dexter 17.02.19 - klo:22:03 »
Tilanne on tosiaan hiukan huono, kun edes täysin ilmaista sähköä ei kannata nykyään varastoida - varastoinnin hinta kun on kWh kohden korkeampi kuin ostosähkön hinta.

Pitäisi saada varastoinnin kustannus jonnekin 5-10 c/kWh paikkeille, niin sitten alkaisi tapahtua. Teslan lisäksi myös LG tekee kotiakkuja, joten ainakin periaatteessa alalla on kilpailua.

Ilmaisen sähkön varastoinnissa on tilanne, ettei varastoinnin hyötysuhteen tarvitsisi kovin kummoinen olla. Itse voisin antaa 3 kW kesällä jos saisin yhden tilalle talvella. Silloin kuvaan tulisi muitakin varastointitapoja kuin akku.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 10