Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Savonius tänään kello 09:54 »
Ei vaadi mitään. Johto vaan kiinni verkkoon ja siitä pellittää.
Hauska yksityiskohta on tuo Bridge, siihen voi valmistajan mukaan 24 samassa vaiheessa olevaa invertteri/paneelia. (jos sulake kestää). Data invertteriltä tulee vaihejohtoa pitkin ja Bridgeltä reitittimelle LAN johdolla. Kaikkien paneeli/invertterien tuottama energia näkyy erikseen samalla näytöllä.
Se välijohto on kätevä invertterien ketjuttamiseen.
2
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut tengu tänään kello 06:42 »
Oli pikkuisen ongelmia tuon AE convers.. takuuasioiden kanssa ja en koske niihin pitkällä tikullakaan vaikka nuo kolme jotka ovat käytössä toimivatkin hyvin. Ostin 2016 syyskuussa tuon joka näkyy netissä siitä syystä että siihen sai nettiin seurannan muutamalla kympillä. Itselläni on kolme  EVT248 invertteriä ja  tuo Bridge eikä moittimista.
Naapurissa on kuukauden verran ollut kolmen paneelin  kääntyvässä telineessä kahden paneelin EVT500 + EVT248 ja hyvin toimii.


Samoja kokemuksia tuosta kiinalaisesta YC500. En koske noihin enää.

No noissa Envertechin vehkeissä näkyy Bridge yksikkö olevan sentään inhimillisen hintainen, vain puolet yhden laitteen hinnasta. Enphasen mikroja ajattelin tilata mutta noissa tuo heidän Envoy maksaa 2,5 yksikön verran lisää.  Mahtaako nuo Envertechit vaatia tuon bridgen toimiakseen?

Onko niin että nuo kaikki mikrot vaativat jonkun lisäpalikan toimiakseen?

Tässä juuri haen itsekin vaihtoehtoja tuohon.
3
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Riku_84 tänään kello 06:24 »
Onko niin että nuo kaikki mikrot vaativat jonkun lisäpalikan toimiakseen?
4
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Savonius tänään kello 00:20 »
Oli pikkuisen ongelmia tuon AE convers.. takuuasioiden kanssa ja en koske niihin pitkällä tikullakaan vaikka nuo kolme jotka ovat käytössä toimivatkin hyvin. Ostin 2016 syyskuussa tuon joka näkyy netissä siitä syystä että siihen sai nettiin seurannan muutamalla kympillä. Itselläni on kolme  EVT248 invertteriä ja  tuo Bridge eikä moittimista.
Naapurissa on kuukauden verran ollut kolmen paneelin  kääntyvässä telineessä kahden paneelin EVT500 + EVT248 ja hyvin toimii.

Invertteriin kannattaa ottaa liitosjohto jolla invertterit saa kytkettyä yhteen.
https://arctic-ev.omaverkkokauppa.fi/epages/arctic-ev.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015010202/Categories/AURINKOSAHKOTUOTTEET/Mikroinvertterikomponentit
5
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut tengu 25.05.18 - klo:17:11 »
Olikos se niin että Savoniuksella oli pelkästään noita AEConversionin vehkeitä? Mistäs viimeksi hommasit ja mihin hintaan?  Tässä pitäisi useampaan paikkaan ihan 1-2 panelia laittaa ja useimmat noista mikroista vaatii jonkun bridge ym yksikön toimiakseen ja silloin hinta vähän älytön 1-2 yksikön takia. Noita halpoja kiinalaisia en haluaisi asentaa (AP Yc500 ym). AEConversion oli muistaaksein reilusti kalliimpi mutta omakin on tuolla tolpan nokassa pörrännyt vuosikaudet ja ei vaadi mitään lisämokkuloita toimiakseen.
6
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkoenergiavarasto kalliossa?
« Uusin viesti kirjoittanut virtuaaliharri 24.05.18 - klo:18:10 »
Jos tyhjiökerän antaisi jatkuvalla latauksella parhaimmillaan n. 4000 kWh/vuosi ja lämmitykseen tarvittaisiin 20000 kWh marras-helmikuun aikana tarvittaisiin 5 keräintä + maalis-lokakuun lämpimällekäyttövedelle muutama lisää, sanotaan vaikka 7 yhteensä. Jos kallion lataamiseen (tarvittava energia + häviöt) tarvittaisiin tarpeen verrattuna esim. kolminkertainen määrä se tarkoittaisi n. 17 tyhjiöputkikeräintä. Hankintakustannukset ovat silloin vielä verrattavissa esim. maalämmön hankintahintaan mutta alkuinvestoinnin jälkeen lämmittäminen olisi ilmaista. Vaikein kysymys on millaisella hyötysuhteella saisi tällaisen varaston toimimaan, eli kuinka monta keräintä tarvitaan.
Eräs haaste tuossa on, että aurinkokeräinten tehokkuus laskee, mitä kuumempaa vettä tuotetaan. Kun kausivaraaja on ladattu "täyteen" joskus alkusyksystä, pitäisi lämpöenergia saada pidettyä tallessa johtamalla sinne kuumempaa nestettä kuin siellä jo on - muutoinhan varaaja vain jäähtyisi entisestäänkin - ja tuolloin keräimet toimivat tehottomasti ja saanto jää pieneksi eli ei välttämättä riitä kompensoimaan häviöitä tarpeeksi. Toinen mahdollisuus olisi pienentää kausivaraajan lämpöhäviöitä lämmittämällä viilemmällä vedellä varaajan reuna-alueita, jolloin pointtina olisi pienentää lämpötilaeroa hyötytilavuuden ja ympäristön välillä, mutta tämä lisäisi investointikustannuksia kun tarvittaisiin toinen mokoma energiakaivoja ympärille eikä välttämättä riittäisi sittenkään.
Itse olen elätellyt toivoa, että toteuttamalla aurinkokeräin olemassaolevaa tekniikkaa edullisemmin, voisi tarvittavan lämpömäärän kerätä kannattavasti. Tuo voisi ehkä onnistua koko katon peittävällä keräimellä, joko "betonikeräimenä" tai sitten perinteisempänä kupariputket + alumiinipellit + absorbaattoriliuskat. Selvästikään tuollaisen kausivaraajan ja keruupatterin mallintaminen ei ole helppoa, sillä sellaisiin en pientalomittakaavassa ole törmännyt, enkä tuota itse osaa tehdä tarvittavalla tarkkuudella.
7
Aurinkolämpö / Vs: Aurinkoenergiavarasto kalliossa?
« Uusin viesti kirjoittanut globetrotter 24.05.18 - klo:15:40 »
Niin, se on ongelma kun lämpöenergia leviää laajalle että saadaan aikaseksi pitkäaikainen kuuma piste mistä voidaan ottaa se tarviittu energia. Aina tulee vastaan pohjavesi tai maanpinta mitä kautta suurin osa lämmöstä haihtuu ja jopa niin nopeasti ettei sitä ole riittävästi kun sitä tarvitaa. Siinäpä on haastetta, toki on olemassa paikkoja missä onnistuu hyödyntämään mutta harvassa.

Ideani olisi siirtää maanperään esim. 60000 kWh ilmaista aurinkoenergiaa kiertovesipumpun ilmaisella aurinkosähköllä jos talvella tarvitaan esim. kolmannes siitä eli 20000 kWh. Silloin ylimääräinen energia saakin karata varastosta jos jäljelle jää vähintään tarvittava osuus. Aurinkoenergialla lataaminen kun ei maksa yhtään mitään onko kyseessä sitten energian käyttäminen 10 vai 50% hyötysuhteella.

Jos tyhjiökerän antaisi jatkuvalla latauksella parhaimmillaan n. 4000 kWh/vuosi ja lämmitykseen tarvittaisiin 20000 kWh marras-helmikuun aikana tarvittaisiin 5 keräintä + maalis-lokakuun lämpimällekäyttövedelle muutama lisää, sanotaan vaikka 7 yhteensä. Jos kallion lataamiseen (tarvittava energia + häviöt) tarvittaisiin tarpeen verrattuna esim. kolminkertainen määrä se tarkoittaisi n. 17 tyhjiöputkikeräintä. Hankintakustannukset ovat silloin vielä verrattavissa esim. maalämmön hankintahintaan mutta alkuinvestoinnin jälkeen lämmittäminen olisi ilmaista. Vaikein kysymys on millaisella hyötysuhteella saisi tällaisen varaston toimimaan, eli kuinka monta keräintä tarvitaan.

Idea ei koskaan ollut varastoida ja käyttää suhteessa 1:1.
8
Elektroniikka / Vs: Paneelin ja lämmitysvastuksen väliin säädin IGBT:llä
« Uusin viesti kirjoittanut jolla 24.05.18 - klo:11:42 »
kokeilin irfp450, datalehden mukaan kytkin ja alle 10A virralla suli johdot irti vaikka oli levyssä kiinni, 3,7v näytti vuotavan yli
kärjet kunniaan
9
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut jolla 24.05.18 - klo:08:29 »
Joo, kun kaikki viihdelaitteiden laturien ym. kulutus menee tuolta akkuverkosta ja sieltä saa virtansa jääkaappi ja pakastin niin aika vähiin se jää. Kohtalaisen herkkä on kuitenkin pilvisyydelle tuon suhteellisen pienen verkkoinvertteritehon vuoksi. Kyllä pyykinpesu ja astianpesukoneen päälläolo näkyy verkkosähkön kulutuspiikkinä pilven sattuessa kohdalle.

Vermeet on hankittuna mikroverkkoinvertterillä akkusähkön syöttöön verkkoon. Savun hälvettyä kerron mikä meni pieleen.

meillähän on sama projekti meneillään, tarkoitus mikroinvertterillä auringottomaan aikaan syöttää akuista, kun huomasin että kolmella 12v akulla tuo onnnistuu ja akut ovat jokatapauksessa jouten öisin ja vene/työkone/ym pakolliset, niin miksei niitä hyödyntäisi
tarkoitus rajoittaa syöttöä vain omaan käyttöön ct anturilla tai sitten EMlll datan perusteella tai sitten vakiovirralla......heh...coren corella
10
Aurinkosähkö / Vs: Paistaa se aurinko risukasaanki
« Uusin viesti kirjoittanut Savonius 23.05.18 - klo:22:07 »
Joo, kun kaikki viihdelaitteiden laturien ym. kulutus menee tuolta akkuverkosta ja sieltä saa virtansa jääkaappi ja pakastin niin aika vähiin se jää. Kohtalaisen herkkä on kuitenkin pilvisyydelle tuon suhteellisen pienen verkkoinvertteritehon vuoksi. Kyllä pyykinpesu ja astianpesukoneen päälläolo näkyy verkkosähkön kulutuspiikkinä pilven sattuessa kohdalle.

Vermeet on hankittuna mikroverkkoinvertterillä akkusähkön syöttöön verkkoon. Savun hälvettyä kerron mikä meni pieleen.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10