Ilmaisenergia.info

Energiakeskustelu => Tuulivoimakeskustelu => Aiheen aloitti: topspeed - 07.05.19 - klo:08:34

Otsikko: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 07.05.19 - klo:08:34
Olen tehnyt 2 protoa tästä, jossa siiven kohtauskulmaa automaattisesti muuttava täysin uusi mekanismi.

Puolalaiset kehuvat saavuttavansa H-darreius tyypillä 70%n hyötysuhteen 6m/s tuulessa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 07.05.19 - klo:10:39
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Jussi - 08.05.19 - klo:03:48
Juu, saahan sitä kehua.
Tuulivoiman ikuisuusongelma tulee olemaan se, että hyvin 6m/s tuottava tulee lappeelleen alas jo kympissä. Siinä ei hyötysuhteet pelasta.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 08.05.19 - klo:19:27
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki

Betz näemmä toimii vain potkureissa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 08.05.19 - klo:19:29
Juu, saahan sitä kehua.
Tuulivoiman ikuisuusongelma tulee olemaan se, että hyvin 6m/s tuottava tulee lappeelleen alas jo kympissä. Siinä ei hyötysuhteet pelasta.

Se on totta innovaationi muuttaa sen toimimaan ainakin 20 m/s asti 70% teholla.

Mutta muualla kirjallisuudessa ei kyllä kerrota kuin korkeintaa 51% hyötysuhteesta H-darreuksille.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 09.05.19 - klo:07:42
Näissä H-darreiuksissa on se etu, että ovat hyvin yksinkertaisia.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 09.05.19 - klo:22:34
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki

Betz näemmä toimii vain potkureissa.
Ei, kun se pätee laitteille, jotka yrittävät ja onnistuvat pyydystämään virtauksen energiaa jarruttamalla virtausta riippumatta siitä miten. Padot sun muut potentiaali- tai paine-energiaa pyydystävät laitteet ovat oma lukunsa (eivät ole Betzin kahleissa). Betz tulee kuitenkin mukaan, jos virtauksen liike-energiaa yritetään ensin muuntaa paineeksi (tosin menettely on niin epätaloudellinen, ettei lähellekään Betz-rajaa silloin päästä).
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.05.19 - klo:19:25
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki

Betz näemmä toimii vain potkureissa.
Ei, kun se pätee laitteille, jotka yrittävät ja onnistuvat pyydystämään virtauksen energiaa jarruttamalla virtausta riippumatta siitä miten. Padot sun muut potentiaali- tai paine-energiaa pyydystävät laitteet ovat oma lukunsa (eivät ole Betzin kahleissa). Betz tulee kuitenkin mukaan, jos virtauksen liike-energiaa yritetään ensin muuntaa paineeksi (tosin menettely on niin epätaloudellinen, ettei lähellekään Betz-rajaa silloin päästä).

Miten perustelet tämän ?

Varsinkin kun ANEW ohittaa sen 70%llaan ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 11.05.19 - klo:22:37
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki

Betz näemmä toimii vain potkureissa.
Ei, kun se pätee laitteille, jotka yrittävät ja onnistuvat pyydystämään virtauksen energiaa jarruttamalla virtausta riippumatta siitä miten. Padot sun muut potentiaali- tai paine-energiaa pyydystävät laitteet ovat oma lukunsa (eivät ole Betzin kahleissa). Betz tulee kuitenkin mukaan, jos virtauksen liike-energiaa yritetään ensin muuntaa paineeksi (tosin menettely on niin epätaloudellinen, ettei lähellekään Betz-rajaa silloin päästä).

Miten perustelet tämän ?

Varsinkin kun ANEW ohittaa sen 70%llaan ?
Veikkaisinpa (ja jopa väittäisin), että valmistaja on jo ottanut Betzin huomioon. Eli hyötysuhde on 70% teoreettisesta maksimista (joka on luokkaa 60%). Yhteensä tuosta tulisi runsaat 40% tuulen energiasta (josta siis on alun alkaen mahdotonta saada hyödyksi luokkaa 40% tuulen tehosta olkoon laite miten nerokas ja hyvä tahansa).
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.05.19 - klo:23:14
Tietääkö Albert Betz?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Betzin_laki

Betz näemmä toimii vain potkureissa.
Ei, kun se pätee laitteille, jotka yrittävät ja onnistuvat pyydystämään virtauksen energiaa jarruttamalla virtausta riippumatta siitä miten. Padot sun muut potentiaali- tai paine-energiaa pyydystävät laitteet ovat oma lukunsa (eivät ole Betzin kahleissa). Betz tulee kuitenkin mukaan, jos virtauksen liike-energiaa yritetään ensin muuntaa paineeksi (tosin menettely on niin epätaloudellinen, ettei lähellekään Betz-rajaa silloin päästä).

Miten perustelet tämän ?

Varsinkin kun ANEW ohittaa sen 70%llaan ?
Veikkaisinpa (ja jopa väittäisin), että valmistaja on jo ottanut Betzin huomioon. Eli hyötysuhde on 70% teoreettisesta maksimista (joka on luokkaa 60%). Yhteensä tuosta tulisi runsaat 40% tuulen energiasta (josta siis on alun alkaen mahdotonta saada hyödyksi luokkaa 40% tuulen tehosta olkoon laite miten nerokas ja hyvä tahansa).

Ei he silloin vai sanoa että tuulen energiasta otetaan 70% talteen.

Heidän B-1: https://www.youtube.com/watch?v=d0MqbSjiiks

Anew M-1: https://www.youtube.com/watch?v=b_5zZFauq78
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.05.19 - klo:23:21
Tosin voit olla oikeassa jos se on vakiintuntut käytäntö....kuulostaahan se paremmalta 70% kuin 41%.

https://en.wikipedia.org/wiki/Betz%27s_law
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.05.19 - klo:23:23
Laskemme sen huomenna kun tiedämme sen koon.

https://www.anew-institute.com/vertical-wind-turbine.html

34.6 m2 swept area.

Tuulessa oleva energia; https://en.wikipedia.org/wiki/Wind_power
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.05.19 - klo:23:38
Anew S-1





P= ½Apv^3



Eli 6 m/s tuulessa on ½ X 34.6 1.2 x 6^3 = 0,5x34,6 x 1,2x216 = 4484 wattia.



Ja Anew antaa tasan 3 KW tehoksi eli.



3000/4484= 66,9 %



Kyllä tuo mielestäni on silloin lähempänä 70% kuin 41 % ???
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:07:29
Huoh...luulin jo tehneeni turhaa työtä 4 vuotta. ;D ;)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:07:44
Mietitäänpä yhdessä miksi Betz ei tässä tapauksessa enää toimi.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:08:31
Mietitäänpä yhdessä miksi Betz ei tässä tapauksessa enää toimi.

Voidaan sanoa ettei kaikki mitä netissä julkaistaan käänteentekevinä ja ennenkuulumattomana ole totta. Moni hakee taloudellista etua hyväuskoisilta ja tässäkin tapauksessa tämä on tyypillinen huijaus on näimä onnistunut varsin hyvin.

Tässä lisäyksenä vielä erilaisten turbinityyppien hyötysuhteet ja tip speed ration.

(http://people.bu.edu/dew11/Images/coefofpower_small.jpg)

Tuo TSR on taas siiven nopeus tuuleen. TSR:llä on suuri vaikutus hyötysuhteeseen. Mitä suurempi TSR on sitä suurempi hyötysuhde voidaan saavuttaa. Siiven nopeus ei voi kasvaa äärettömästi sillä siivestä muodostuu näennäinen seinä ja näin ilmamassa alkaa kiertämään turbiinin sivuilta. Siiven kärjen nopeus ei voi ylittää äänen nopeutta eli ~343m/s. Näin hyötysuhde ei voi kasvaa h-darrieuksella juuri yli 41%.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 12.05.19 - klo:08:35
Tuohon perään kun laittaa vielä toisen ropelin, niin saa karanneesta 30%:sta 70% talteen, eli kokonaishyötysuhteeksi muodostuu 91%. Helppoa, kun sen osaa. Eikä siinä vielä kaikki. Samaa laitetta voi käyttää propulsioon lentokoneissa, eli käytännössä puolittaa potkurikoneiden polttoaineenkulutuksen.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:10
Mietitäänpä yhdessä miksi Betz ei tässä tapauksessa enää toimi.

Voidaan sanoa ettei kaikki mitä netissä julkaistaan käänteentekevinä ja ennenkuulumattomana ole totta. Moni hakee taloudellista etua hyväuskoisilta ja tässäkin tapauksessa tämä on tyypillinen huijaus on näimä onnistunut varsin hyvin.

Tässä lisäyksenä vielä erilaisten turbinityyppien hyötysuhteet ja tip speed ration.

(http://people.bu.edu/dew11/Images/coefofpower_small.jpg)

Tuo TSR on taas siiven nopeus tuuleen. TSR:llä on suuri vaikutus hyötysuhteeseen. Mitä suurempi TSR on sitä suurempi hyötysuhde voidaan saavuttaa. Siiven nopeus ei voi kasvaa äärettömästi sillä siivestä muodostuu näennäinen seinä ja näin ilmamassa alkaa kiertämään turbiinin sivuilta. Siiven kärjen nopeus ei voi ylittää äänen nopeutta eli ~343m/s. Näin hyötysuhde ei voi kasvaa h-darrieuksella juuri yli 41%.

Mulla nyt tosin saattuu olemaan tästä tuulivoimalasta jo 2 proroa olemassa.

Kun ANEW ilmoittaa siis selkeästi saavuttavansa artikuloimattomalla voimalalla 66.9 % hyötysuhteen niin valehtelevatko he mielestäsi ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:15
Tuohon perään kun laittaa vielä toisen ropelin, niin saa karanneesta 30%:sta 70% talteen, eli kokonaishyötysuhteeksi muodostuu 91%. Helppoa, kun sen osaa. Eikä siinä vielä kaikki. Samaa laitetta voi käyttää propulsioon lentokoneissa, eli käytännössä puolittaa potkurikoneiden polttoaineenkulutuksen.

Winwindit saavutti käytännössä 20% hyötysuhteen ja nämä uudemmat jo 40% käytännössä. Eli ropeleilla ei ikinä saavuteta mitään tuulivoimassa. Tämä on suuri kusetus jolla saatiin 4 mrd imettyä valtiolta.

Tässä on ekan protoni toinen siipi...helppo nähdä mikä siinä meni vikaan...mittasuhteet. Tosin se toimi ja osoitti että potentiaalia innovaatiossani on.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:10:24
Mietitäänpä yhdessä miksi Betz ei tässä tapauksessa enää toimi.

Voidaan sanoa ettei kaikki mitä netissä julkaistaan käänteentekevinä ja ennenkuulumattomana ole totta. Moni hakee taloudellista etua hyväuskoisilta ja tässäkin tapauksessa tämä on tyypillinen huijaus on näimä onnistunut varsin hyvin.

Tässä lisäyksenä vielä erilaisten turbinityyppien hyötysuhteet ja tip speed ration.

(http://people.bu.edu/dew11/Images/coefofpower_small.jpg)

Tuo TSR on taas siiven nopeus tuuleen. TSR:llä on suuri vaikutus hyötysuhteeseen. Mitä suurempi TSR on sitä suurempi hyötysuhde voidaan saavuttaa. Siiven nopeus ei voi kasvaa äärettömästi sillä siivestä muodostuu näennäinen seinä ja näin ilmamassa alkaa kiertämään turbiinin sivuilta. Siiven kärjen nopeus ei voi ylittää äänen nopeutta eli ~343m/s. Näin hyötysuhde ei voi kasvaa h-darrieuksella juuri yli 41%.

Mulla nyt tosin saattuu olemaan tästä tuulivoimalasta jo 2 proroa olemassa.

Kun ANEW ilmoittaa siis selkeästi saavuttavansa artikuloimattomalla voimalalla 66.9 % hyötysuhteen niin valehtelevatko he mielestäsi ?
No minä sinuna hakisin vähintään kymmenen miljoonan jos kaksikin lainaa ja sijoittaisin tähän ANEWin kehittäjille kaikki lainarahat kun usko on näin kova. Usko ei vain nyt riitä sillä nuo on vain sanan helinää mitä kertovat. H-darrieus on tunnettu jo yli 40 vuotta ja sen ominaisuudet tunnetaan aika hyvin.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:29
Mietitäänpä yhdessä miksi Betz ei tässä tapauksessa enää toimi.

Voidaan sanoa ettei kaikki mitä netissä julkaistaan käänteentekevinä ja ennenkuulumattomana ole totta. Moni hakee taloudellista etua hyväuskoisilta ja tässäkin tapauksessa tämä on tyypillinen huijaus on näimä onnistunut varsin hyvin.

Tässä lisäyksenä vielä erilaisten turbinityyppien hyötysuhteet ja tip speed ration.

(http://people.bu.edu/dew11/Images/coefofpower_small.jpg)

Tuo TSR on taas siiven nopeus tuuleen. TSR:llä on suuri vaikutus hyötysuhteeseen. Mitä suurempi TSR on sitä suurempi hyötysuhde voidaan saavuttaa. Siiven nopeus ei voi kasvaa äärettömästi sillä siivestä muodostuu näennäinen seinä ja näin ilmamassa alkaa kiertämään turbiinin sivuilta. Siiven kärjen nopeus ei voi ylittää äänen nopeutta eli ~343m/s. Näin hyötysuhde ei voi kasvaa h-darrieuksella juuri yli 41%.

Mulla nyt tosin saattuu olemaan tästä tuulivoimalasta jo 2 proroa olemassa.

Kun ANEW ilmoittaa siis selkeästi saavuttavansa artikuloimattomalla voimalalla 66.9 % hyötysuhteen niin valehtelevatko he mielestäsi ?
No minä sinuna hakisin vähintään kymmenen miljoonan jos kaksikin lainaa ja sijoittaisin tähän ANEWin kehittäjille kaikki lainarahat kun usko on näin kova. Usko ei vain nyt riitä sillä nuo on vain sanan helinää mitä kertovat. H-darrieus on tunnettu jo yli 40 vuotta ja sen ominaisuudet tunnetaan aika hyvin.

Ei..ANEWiin ei kannata sijoittaa ellei ole vähätuulisella alueella.

Mutta tuo heidän hyötysuhde kertoo sen potentiaalista jos se saadaan toimimaan myös kovassa tuulessa.

Tuollaisesta valheesta joutuisi jo oikeuteen kun ensimmäinen ostaja kertoo ettei näin käynytkään kuin luvattiin.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:10:34
Lueppa Hermanni uudelleen.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Savonius - 12.05.19 - klo:10:52
Tuo hyötysuhteen laskenta savonius myllylle on on tavallaan epäoikeudenmukainen kun sieppausalana käytetään koko profiilia vaikka oikeudenmukaisempi olisi käyttää tuulta sieppaavaa alaa eli noin puolta profiilin alaa. Prosenttikin nousee heti siedettäväksi kun alana käytetään työtä tekevää alaa. Savoniuksessa siiven kärjen nopeus ei juuri voi nousta tuulen nopeutta suuremmaksi sillä silloin se toimii jarruna. Omassa myllyssäni tuo puolikas  oli noin 1,6 neliömetriä. Savoniuksen parhaan puolen, eli hyvän väännön, huomasi kun hyväuskoisesti kuvitteli pysäyttävänsä sen myllyn siivestä kiinni ottamalla. Siinä satakiloinen äijä oli heppoinen kuorma. Liityin muutaman kerran lentoväkeen kun moista yritin. Tuon tekeleeni kehä oli noin viisi metriä. Paras teho irtosi kun kun se pyöri noin 0,7 x tuulen nopeus.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:53
Lueppa Hermanni uudelleen.

Kuka Hermanni ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:56
Puola aikoo loptettaa kokonaan tuulivoimaloiden tukemisen. Yhtään voimalaaa tai puistoa ei enää lainoiteta tästä eteenpäin.

Vimeinenkin latos puretaan 17 vuoden kuluessa; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Ikävää ANEWille koska maassa ei tehdä lainkaan ropeleita.

https://www.anew-institute.com/vertical-wind-turbine.html

Toki nämä eivät taida tarvita lainoitusta kun mylly irtoaa 50 donalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:10:59
Tuo hyötysuhteen laskenta savonius myllylle on on tavallaan epäoikeudenmukainen kun sieppausalana käytetään koko profiilia vaikka oikeudenmukaisempi olisi käyttää tuulta sieppaavaa alaa eli noin puolta profiilin alaa. Prosenttikin nousee heti siedettäväksi kun alana käytetään työtä tekevää alaa. Savoniuksessa siiven kärjen nopeus ei juuri voi nousta tuulen nopeutta suuremmaksi sillä silloin se toimii jarruna. Omassa myllyssäni tuo puolikas  oli noin 1,6 neliömetriä. Savoniuksen parhaan puolen, eli hyvän väännön, huomasi kun hyväuskoisesti kuvitteli pysäyttävänsä sen myllyn siivestä kiinni ottamalla. Siinä satakiloinen äijä oli heppoinen kuorma. Liityin muutaman kerran lentoväkeen kun moista yritin. Tuon tekeleeni kehä oli noin viisi metriä. Paras teho irtosi kun kun se pyöri noin 0,7 x tuulen nopeus.

Ymmärtänet silloin hyvin missä H-darreuksen teho piilee..koko työtä tekevä siipi on poikittain tuulessa..varran päässä ja TSR on 6 pinnassa.

Säälittävillä ropeleilla vain 5-10% eli vain siiven kärki tekee työtä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:11:00
Tuo hyötysuhteen laskenta savonius myllylle on on tavallaan epäoikeudenmukainen kun sieppausalana käytetään koko profiilia vaikka oikeudenmukaisempi olisi käyttää tuulta sieppaavaa alaa eli noin puolta profiilin alaa. Prosenttikin nousee heti siedettäväksi kun alana käytetään työtä tekevää alaa. Savoniuksessa siiven kärjen nopeus ei juuri voi nousta tuulen nopeutta suuremmaksi sillä silloin se toimii jarruna. Omassa myllyssäni tuo puolikas  oli noin 1,6 neliömetriä. Savoniuksen parhaan puolen, eli hyvän väännön, huomasi kun hyväuskoisesti kuvitteli pysäyttävänsä sen myllyn siivestä kiinni ottamalla. Siinä satakiloinen äijä oli heppoinen kuorma. Liityin muutaman kerran lentoväkeen kun moista yritin. Tuon tekeleeni kehä oli noin viisi metriä. Paras teho irtosi kun kun se pyöri noin 0,7 x tuulen nopeus.

Ymmärtänet silloin hyvin missä H-darreuksen teho piilee..koko työtä tekevä siipi on poikittain tuulessa....ja vääntövarren päässä ja TSR on 6 pinnassa.

Säälittävillä ropeleilla vain 5-10% eli vain siiven kärki tekee työtä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:11:00

Puola aikoo loptettaa kokonaan tuulivoimaloiden tukemisen. Yhtään voimalaaa tai puistoa ei enää lainoiteta tästä eteenpäin.

Vimeinenkin laitos puretaan 17 vuoden kuluessa; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Ikävää ANEWille koska maassa ei tehdä lainkaan ropeleita.

https://www.anew-institute.com/vertical-wind-turbine.html

Toki nämä eivät taida tarvita lainoitusta kun mylly irtoaa 50 donalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Savonius - 12.05.19 - klo:11:48
Jos en väärin muista niin tuollainen "mullistava" laite esiteltiin joku vuosi sitten Poikkiksen palstalla.

Japanilaisen Pelle Pelottoman samanlainen härveli mullisti mailmaa Okinavalla pari vuotta sitten. Oli halkaisijaltaan noin 5m ja korkeuttakin yli neljän metrin.  Taifuuni taisi viedä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:12:06
Jos en väärin muista niin tuollainen "mullistava" laite esiteltiin joku vuosi sitten Poikkiksen palstalla.

Japanilaisen Pelle Pelottoman samanlainen härveli mullisti mailmaa Okinavalla pari vuotta sitten. Oli halkaisijaltaan noin 5m ja korkeuttakin yli neljän metrin.  Taifuuni taisi viedä.

Saisiko tähän linkin ?

Toki ääriolosuhteet haittaa kovasti tuulivoimazydeemeitä. Yleensä mitoitetaan 60 m/s tuulta kestäviksi.

Mullistava on tietty eri kuin "mullistava"...vai mitä.

Tarjoan vain 70% hyötysuhdetta noin 20 m/s tuuleen asti.

Hävettää kaikkien puolesta ettei sitä kukaan ollut aiemmin keksinyt.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:12:14
Tuo hyötysuhteen laskenta savonius myllylle on on tavallaan epäoikeudenmukainen kun sieppausalana käytetään koko profiilia vaikka oikeudenmukaisempi olisi käyttää tuulta sieppaavaa alaa eli noin puolta profiilin alaa. Prosenttikin nousee heti siedettäväksi kun alana käytetään työtä tekevää alaa. Savoniuksessa siiven kärjen nopeus ei juuri voi nousta tuulen nopeutta suuremmaksi sillä silloin se toimii jarruna. Omassa myllyssäni tuo puolikas  oli noin 1,6 neliömetriä. Savoniuksen parhaan puolen, eli hyvän väännön, huomasi kun hyväuskoisesti kuvitteli pysäyttävänsä sen myllyn siivestä kiinni ottamalla. Siinä satakiloinen äijä oli heppoinen kuorma. Liityin muutaman kerran lentoväkeen kun moista yritin. Tuon tekeleeni kehä oli noin viisi metriä. Paras teho irtosi kun kun se pyöri noin 0,7 x tuulen nopeus.
Toisaalta eihän energiaa sieppaavan osan suhteellisella koolla ole merkitystä, jos tuon toteuttaminen käytännössä edellyttää loisosien kasvattamista samassa suhteessa (estämään hyödyllisten siepparirakenteiden pystyttämistä tilalle ja aiheuttamaan lisäkustannuksia). Savonius-roottori myös kääntää ja sotkee virtauksia aika laajalti sivuilta ja takaa.

Viittaan vain siihen, että tuuliroottorin hyötysuhteella ei loppujen lopuksi ole ratkaisevaa merkitystä, vaan sillä, millä hinnalla tietty määrä tuulen energiaa keräävä rakenne pystytään rakentamaan. Tavanomainen pitkän maston päässä oleva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiini vain sattuu olemaan tässä suhteessa aika ylivoimainen ja ylivoima on vain kasvanut tuuliturbiineihin perustuvan voimantuotannon kehityttyä markkinaehtoiseksi teolliseksi toiminnaksi. Ennen kaikkea rakenne täytyy pystyä skaalaamaan megawattiluokkaan niin, että suuruuden ekonomia kyetään hyödyntämään.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:12:28
Tuo hyötysuhteen laskenta savonius myllylle on on tavallaan epäoikeudenmukainen kun sieppausalana käytetään koko profiilia vaikka oikeudenmukaisempi olisi käyttää tuulta sieppaavaa alaa eli noin puolta profiilin alaa. Prosenttikin nousee heti siedettäväksi kun alana käytetään työtä tekevää alaa. Savoniuksessa siiven kärjen nopeus ei juuri voi nousta tuulen nopeutta suuremmaksi sillä silloin se toimii jarruna. Omassa myllyssäni tuo puolikas  oli noin 1,6 neliömetriä. Savoniuksen parhaan puolen, eli hyvän väännön, huomasi kun hyväuskoisesti kuvitteli pysäyttävänsä sen myllyn siivestä kiinni ottamalla. Siinä satakiloinen äijä oli heppoinen kuorma. Liityin muutaman kerran lentoväkeen kun moista yritin. Tuon tekeleeni kehä oli noin viisi metriä. Paras teho irtosi kun kun se pyöri noin 0,7 x tuulen nopeus.
Toisaalta eihän energiaa sieppaavan osan suhteellisella koolla ole merkitystä, jos tuon toteuttaminen käytännössä edellyttää loisosien kasvattamista samassa suhteessa (estämään hyödyllisten siepparirakenteiden pystyttämistä tilalle ja aiheuttamaan lisäkustannuksia). Savonius-roottori myös kääntää ja sotkee virtauksia aika laajalti sivuilta ja takaa.

Lainaus
Viittaan vain siihen, että tuuliroottorin hyötysuhteella ei loppujen lopuksi ole ratkaisevaa merkitystä, vaan sillä, millä hinnalla tietty määrä tuulen energiaa keräävä rakenne pystytään rakentamaan. Tavanomainen pitkän maston päässä oleva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiini vain sattuu olemaan tässä suhteessa aika ylivoimainen ja ylivoima on vain kasvanut tuuliturbiineihin perustuvan voimantuotannon kehityttyä markkinaehtoiseksi teolliseksi toiminnaksi. Ennen kaikkea rakenne täytyy pystyä skaalaamaan megawattiluokkaan niin, että suuruuden ekonomia kyetään hyödyntämään.

Tässähän nyt ei ollut mitään perää jälleen.

Ensinnäkään meillä ei ole yhtään markkinaehtoista tuulivoimalaa..kaikkia tuetaan 2030 asti. Yhteensä noin 4 miljardilla eurolla.

Koska vaaka-akselinen on pakotettu järjettömän systeeminsä takia pyörimaan lähellä pitkää tankoaan...sen perustukset maksaa miljoonan ( esim 2 mio hintaisessa voimalassa ) ja sitä varten pitää rakentaa tiestöä maastoon miljoonilla.

Yhden purkaminen maksaa 200 000 euroa ja lavat ovat ongelmajätettä. Tätä ei olla meillä mietitty loppuun.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:12:59
Tässähän nyt ei ollut mitään perää jälleen.

Ensinnäkään meillä ei ole yhtään markkinaehtoista tuulivoimalaa..kaikkia tuetaan 2030 asti. Yhteensä noin 4 miljardilla eurolla.
Rakenteilla ainakin on ja valmistumisvaiheessa kymmenien megawattien edestä Suomessa (tulee siis piakkoin verkkoon; hakukoneella löytää tarkempia tietoja vaikkapa "markkinaehtoinen tuulivoima Suomessa"). Markkinat tarkoittavast myös sitä, että joku vakavarainen ostaja sopii hankkivansa tuotannon vuosiksi eteenpäin (kuten esimerkiksi puheena olevissa tapauksissa usein Google, joka tarvitsee useiden kymmenien megawattien jatkuvan tehon Haminan datakeskuksessaan).
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:13:21
Tässähän nyt ei ollut mitään perää jälleen.

Ensinnäkään meillä ei ole yhtään markkinaehtoista tuulivoimalaa..kaikkia tuetaan 2030 asti. Yhteensä noin 4 miljardilla eurolla.
Rakenteilla ainakin on ja valmistumisvaiheessa kymmenien megawattien edestä Suomessa (tulee siis piakkoin verkkoon; hakukoneella löytää tarkempia tietoja vaikkapa "markkinaehtoinen tuulivoima Suomessa"). Markkinat tarkoittavast myös sitä, että joku vakavarainen ostaja sopii hankkivansa tuotannon vuosiksi eteenpäin (kuten esimerkiksi puheena olevissa tapauksissa usein Google, joka tarvitsee useiden kymmenien megawattien jatkuvan tehon Haminan datakeskuksessaan).

Google on huono esimerkki HAWT laittesta koska sinnepäin Suomea saisi vain rakentaa VAWT laitteita ja nekin alle 50 m korkeita..vai oliko 30 m ? Itse en voi omasta laitteestani luvata kuin 1 MW tehoa alle 30 metrisenä..rannikolla Haminan kupeessa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:13:23
Palataanpa takaisin kysymykseeni....miksi H-darreius menttää tehoaan nykymuodossa heti 10 m/s nopeuden jälkeen radikaalisti ?

Siis liitteen vihreä käyrä ! :)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:14:06
Google on huono esimerkki HAWT laittesta koska sinnepäin Suomea saisi vain rakentaa VAWT laitteita ja nekin alle 50 m korkeita..vai oliko 30 m ? Itse en voi omasta laitteestani luvata kuin 1 MW tehoa alle 30 metrisenä..rannikolla Haminan kupeessa.
Matalasta laitteesta ei kylläkään saa hyvää tehoa, kun tuuli on heikkoa, puuskittaista ja vaihtelee paljon. Taloudellinen tuulivoimala on korkea.

Jos seuraisit aikaasi, tietäisit, että sähkönsiirtoverkko on keksitty, sitä vahvistetaan jatkuvasti ja Suomessa tuulivoimalainvestoinnit kohdistuvat Pohjanlahden rannikolle ja Lappiin, missä pystytään toimimaan 200 metrin korkeudessa puhaltavien maanpintaan tasaisempien, vakaampien ja voimakkaampien tuulten pyydystämiseksi. Googlenkin aktiviteetit kohdistuvat tuonne.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:14:33
Palataanpa takaisin kysymykseeni....miksi H-darreius menttää tehoaan nykymuodossa heti 10 m/s nopeuden jälkeen radikaalisti ?

Siis liitteen vihreä käyrä ! :)
Pystyakselilaitteilla on ongelmana, että siivet kulkevat ympyränmuotoista rataa, jolloin kohtauskulmaa ei saa millään säädöllä lähellekään tehokasta niillä sektoriosuuksilla, joilla lapa kulkee huomattavan paljon kohti vastatuulta. Toisaalta myötäisellä lavan liikkeellä ei saa juuri mitään talteen. Lapakulman säätö toki parantaa tilannetta, mutta tuo epäilemättä monia vaikeuksia mekaanisen rasituksen ja kestävyyden, ohjauksen ja rakenteelle aiheutuvien värähtelyjen takia. Kaikki nuo ongelmat aiheuttavat pyörteilyä, mikä vie tehon suurella tuulennopeudella, sillä pyörtellyn aiheuttama vastus lisääntyy hyvin progressiivisesti vauhdin kasvaessa.

Tilanne olisikin edullisempi, jos lavat kulkisivat edestakaisin poikkisuuntaan tuuleen nähden hyvin elliptistä rataa tai jopa lineaarisesti edestakaisin. Mutta kas kummaa, vaaka-akselirakenne tekeekin tuon melko tarkasti. Toki navan lähellä lapa liikkuu turhan hitaasti siiven ulkokehään nähden, mutta sopiva siipiprofiili auttaa asiaa sen ohella, että akselin lähellä pyörivien lavan osien muodostama pyörähdysala on melko vähäinen suhteessa laitteen koko pyyhkäisyalaan. Periaatteessa myös pyörivä liike aiheuttaa jättövirtaan pyörteen (mitä ei synny pystyakseliroottoreilla), mutta tässäpä sitten Betz astuu kuvaan, eli pyörrekartio myös auttaa muodostamalla alipainetta roottorin taakse ja levittämällä poistuvaa virtausta kartiomaisesti. Tuulipuistossa ei näekään asetelmia, joissa turbiineja pyöritettäisiin systemaattisesti vastakkaisiin suuntiin pyörteiden sisältämän energian pyydystämiseksi.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:14:33
Google on huono esimerkki HAWT laittesta koska sinnepäin Suomea saisi vain rakentaa VAWT laitteita ja nekin alle 50 m korkeita..vai oliko 30 m ? Itse en voi omasta laitteestani luvata kuin 1 MW tehoa alle 30 metrisenä..rannikolla Haminan kupeessa.
Matalasta laitteesta ei kylläkään saa hyvää tehoa, kun tuuli on heikkoa, puuskittaista ja vaihtelee paljon. Taloudellinen tuulivoimala on korkea.

Jos seuraisit aikaasi, tietäisit, että sähkönsiirtoverkko on keksitty, sitä vahvistetaan jatkuvasti ja Suomessa tuulivoimalainvestoinnit kohdistuvat Pohjanlahden rannikolle ja Lappiin, missä pystytään toimimaan 200 metrin korkeudessa puhaltavien maanpintaan tasaisempien, vakaampien ja voimakkaampien tuulten pyydystämiseksi. Googlenkin aktiviteetit kohdistuvat tuonne.

Ei tämäkään sun väite pidä paikkaansa.

Potkurella pitää olla korkea torni jotta siivet saadaan pyörimään laminaarisessa tuulessa..eli siis 300 metrissä tuulee yhtä kovaa kuin 100 metrissä.

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Myös perustaminen on helppoa kun jalkoja voi olla 3-5 kpl.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:14:37
Palataanpa takaisin kysymykseeni....miksi H-darreius menttää tehoaan nykymuodossa heti 10 m/s nopeuden jälkeen radikaalisti ?

Siis liitteen vihreä käyrä ! :)
Pystyakselilaitteilla on ongelmana, että siivet kulkevat ympyränmuotoista rataa, jolloin kohtauskulmaa ei saa millään säädöllä lähellekään tehokasta niillä sektoriosuuksilla, joilla lapa kulkee huomattavan paljon kohti vastatuulta. Toisaalta myötäisellä lavan liikkeellä ei saa juuri mitään talteen. Lapakulman säätö toki parantaa tilannetta, mutta tuo epäilemättä monia vaikeuksia mekaanisen rasituksen ja kestävyyden, ohjauksen ja rakenteelle aiheutuvien värähtelyjen takia. Kaikki nuo ongelmat aiheuttavat pyörteilyä, mikä vie tehon suurella tuulennopeudella, sillä pyörtellyn aiheuttama vastus lisääntyy hyvin progressiivisesti vauhdin kasvaessa.

Tilanne olisikin edullisempi, jos lavat kulkisivat edestakaisin poikkisuuntaan tuuleen nähden hyvin elliptistä rataa tai jopa lineaarisesti edestakaisin. Mutta kas kummaa, vaaka-akselirakenne tekeekin tuon melko tarkasti. Toki navan lähellä lapa liikkuu turhan hitaasti siiven ulkokehään nähden, mutta sopiva siipiprofiili auttaa asiaa sen ohella, että akselin lähellä pyörivien lavan osien muodostama pyörähdysala on melko vähäinen suhteessa laitteen koko pyyhkäisyalaan. Periaatteessa myös pyörivä liike aiheuttaa jättövirtaan pyörteen (mitä ei synny pystyakseliroottoreilla), mutta tässäpä sitten Betz astuu kuvaan, eli pyörrekartio myös auttaa muodostamalla alipainetta roottorin taakse ja levittämällä poistuvaa virtausta kartiomaisesti. Tuulipuistossa ei näekään asetelmia, joissa turbiineja pyöritettäisiin systemaattisesti vastakkaisiin suuntiin pyörteiden sisältämän energian pyydystämiseksi.

Useissa alkeellisissa H-darreuksissa on myös 4-5 lapaa pystyssä...tämä entisestään heikentää niiden tehon saantia koska pyörteisyys alkaa nopeasti nopeuden kasvaessa.

Siksi omani onkin 2 siipinen jolloin siivet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan....ja kun siipi kääntyy optimaalisesti virtaus pysyy siivessä koko työvaiheen aikaan eikä sakkaa.

Kätevää vai mitä ?

Lähtee kuormitettuna myös itsestään liikkeelle.

Tämä on nyt testattu käytännössä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:14:41
Jos en väärin muista niin tuollainen "mullistava" laite esiteltiin joku vuosi sitten Poikkiksen palstalla.

Japanilaisen Pelle Pelottoman samanlainen härveli mullisti mailmaa Okinavalla pari vuotta sitten. Oli halkaisijaltaan noin 5m ja korkeuttakin yli neljän metrin.  Taifuuni taisi viedä.

Tätäkö tarkoitit ?

https://www.youtube.com/watch?v=iOBFk86Rtf8

https://www.youtube.com/watch?v=xKb23tFO93U
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:14:44
Potkurella pitää olla korkea torni jotta siivet saadaan pyörimään laminaarisessa tuulessa..eli siis 300 metrissä tuulee yhtä kovaa kuin 100 metrissä.

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.
Maanpinnat esteet aiheuttavat voimakkaasti paikasta riippuvaa pyörteilyä ja hukkaavat tuulen nopeutta. Kyllä tuulen nopeus kasvaa jatkuvasti, mitä ylemmäs mennään. Jossakin 10km:n korkeudessa tuulennopeudet ovat perushirmumyrskyä voimakkaampia (tosin ilmakin on ohutta).

Maanpinnan pyörteistä tuulta ei voi pyydystää käyttäen suuria siipiä, koska edullisin kohtauskulma vaihtelee jatkuvasti ja voi olla varsin erilainen ehkä jo muutaman kymmenen sentin päässä. Vain pieni tuuliroottori toimii yleensäkään hyvin lähellä maan pintaa, mutta tuollaisia tarvitaan suuri määrä ja rakentaminen tulee väistämättä kalliiksi suhteessa tuottoon.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:14:46
Potkurella pitää olla korkea torni jotta siivet saadaan pyörimään laminaarisessa tuulessa..eli siis 300 metrissä tuulee yhtä kovaa kuin 100 metrissä.

Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.
Maanpinnat esteet aiheuttavat voimakkaasti paikasta riippuvaa pyörteilyä ja hukkaavat tuulen nopeutta. Kyllä tuulen nopeus kasvaa jatkuvasti, mitä ylemmäs mennään. Jossakin 10km:n korkeudessa tuulennopeudet ovat perushirmumyrskyä voimakkaampia (tosin ilmakin on ohutta).

Maanpinnan pyörteistä tuulta ei voi pyydystää käyttäen suuria siipiä, koska edullisin kohtauskulma vaihtelee jatkuvasti ja voi olla varsin erilainen ehkä jo muutaman kymmenen sentin päässä. Vain pieni tuuliroottori toimii yleensäkään hyvin lähellä maan pintaa, mutta tuollaisia tarvitaan suuri määrä ja rakentaminen tulee väistämättä kalliiksi suhteessa tuottoon.

Olen eri mieltä. Tulee erittäin huokeaksi koska ei tarvi perustamiseen massiivista kalustoa ja tiestöä.

Myöskin suorat siivet on helppo tehdä kouluttamattomallakin työvoimalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:14:49
Siksi omani onkin 2 siipinen jolloin siivet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan....ja kun siipi kääntyy optimaalisesti virtaus pysyy siivessä koko työvaiheen aikaan eikä sakkaa.
Hyväksyn ajatuksen (aikaisemmin esittämäni varauksineen), mutta huomautan, että rakenne on omiaan lisäämään rakenteeseen kohdistuvia mekaanisia värähtelyjä. Aikamoinen haasta on saada moinen kestämään, vaikkei edes olisi kovin suurikaan.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:15:17
Siksi omani onkin 2 siipinen jolloin siivet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan....ja kun siipi kääntyy optimaalisesti virtaus pysyy siivessä koko työvaiheen aikaan eikä sakkaa.
Hyväksyn ajatuksen (aikaisemmin esittämäni varauksineen), mutta huomautan, että rakenne on omiaan lisäämään rakenteeseen kohdistuvia mekaanisia värähtelyjä. Aikamoinen haasta on saada moinen kestämään, vaikkei edes olisi kovin suurikaan.

Ainakin se täytyy olla luja ja virheetön..eli siivet täysin symmetriset .......painoltaan ja muodoltaan ja massajakauman suhteen.

 :)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 12.05.19 - klo:15:33
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:16:25
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 12.05.19 - klo:18:08
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:19:50
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:19:56

Ymmärtänet silloin hyvin missä H-darreuksen teho piilee..koko työtä tekevä siipi on poikittain tuulessa....ja vääntövarren päässä ja TSR on 6 pinnassa.

Säälittävillä ropeleilla vain 5-10% eli vain siiven kärki tekee työtä.
VAWTeille tyypillinen ongelma on se että ne tekevät työtä vain 1/3 kierroksesta siis pyyhkäisypinta-alasta vain kolmannes on sitä energiaa tuottavaa ja loput 2/3 jarruttaa. Sillä ei ole merkitystä missä asennossa siipi on kun pyykäisy pinta-ala loppupeleissä ratkaisee tehon ja tuoton.

Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 12.05.19 - klo:20:18
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:20:48
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:20:50
Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 12.05.19 - klo:20:55
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.

Ole hyvä ja valaise meitä tietämättömiä. Mikä mielestäsi on hyrrävoima ja miten se vaikuttaa tuulivoimalassa jonka akseli pysyy paikoillaan?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:20:58
Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.
Hassua, Puola tuottaa 80% hiilellä...
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.05.19 - klo:21:08
Puola aikoo luopua HAWT propelleista kokonaan; https://wattsupwiththat.com/2019/01/03/polish-government-wind-turbines-will-be-scrapped-within-17-years/

Jo oli aikankin jonkun ymmärtää ettei niistä ole mitään hyötyä.
Hassua, Puola tuottaa 80% hiilellä...
Tuottaa aika paljon myös tuulella (suhteessa Suomeen). Joka maassa on omat metkunsa (tosin siirtymäajat ovat niin pitkiä, että hallitus saattaa vaihtua, jos tulevaisuudessakin on ns. vapaita vaaleja), Saksassakin ajavat ydinvoiman alas. Puolassakin aikoivat poistaa vain maatuulivoiman ja rakentavat lisääkin maalle vielä monta vuotta, mutta aikovat rakentaa sitäkin suurempia turbiineja merelle (viittaan tuohon viimeisen linkkiin Puolan tilanteesta ja siitä löytyvin jatkolinkkeihin).
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:21:20
Ei auta. Kuormitus on joka tapauksessa aina enemmän tai vähemmän epäsymmetrinen. Kuorma olisi symmetrinen vain täysin tasaisessa virtauskentässä ja sillä edellytyksellä, etteivät siivet häiritsisi virtausta (eli eivät ottaisi tehoa ilmasta).

Auttaa 2 siipeä nimenomaan koska toinen siipi on vastapainona. Myöskin tämä ns. luonnollinen kohtauskulmansäädin helpottaa asiaa.

Anton Bühler Sveitsissä vaittää näiden kellottavan helposti + 150 G:tä. Jostain luin jopa 240 G lukeman.

Vähäinenkin epätasapaino voisi olla todella ikävä tässä yhtälössä.

Tuo on vähän ristiriidassa sen kanssa, että yrität saada tuulesta tehoa. Kuvittelet nimittäin, että siivet pyörisivät tyhjiössä tasapainoituskoneessa. Sitä ne eivät tee, vaan ne pyörivät ilmassa, jonka virtausnopeus ja -suunta vaihtelee. Tällöin siipeen kohdistuvat aerodynaamiset voimat eivät voi mitenkään olla tasapainossa muualla kuin laboratoriossa, vaikka siipi itsessään olisi massan puolesta tasapainossa pikogramman tarkkuudella.

Kerroppa meille mikä sinusta telkee ammattilaisen joka ymmärtää nämä asiat paremmin kuin muut ? Oletko aerodynamiikan proffa tms ?

Onko sulle sellainen termi tuttu kuin hyrrävoima ?

Olen opiskellut aerodynamiikkaa korkeakoulussa, kiitos kysymästä. Hyrrävoima on tuttu. Sillä ei tosin ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, kuten ympäristöopin kirjasta voi varmistaa. Keskeiskiihtyvyydellä on jotain tekemistä, mutta sekään ei liity näihin aerodynamisiin voimiin mitenkään. Keskeiskiihtyvyys vaikuttaa, vaikka pyörittäisit vispilää tyhjiössä, tai gravitaatiokentän ulottumattomissa.

Ymmärryksesi vaikuttaa heikolta tässä asiassa, mutta itseluottamuksesi sitäkin suuremmalta.

Ole hyvä ja valaise meitä tietämättömiä. Mikä mielestäsi on hyrrävoima ja miten se vaikuttaa tuulivoimalassa jonka akseli pysyy paikoillaan?

Laite pysy paikallaan vaikkei sitä ole kiinnitetty maahan 14 m/s tuulessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrr%C3%A4voima

En vielä täysin ymmärrä miten siihen pitäisi suhtautua.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 12.05.19 - klo:21:37
Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien. 
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:22:16
Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien.

Se melkein ajattelee itse....ainakin siltä tuntuu käynnistysvaiheessa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.05.19 - klo:22:19
Kerro kuka tää Hermanni on ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Jussi - 13.05.19 - klo:04:20
Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Myös perustaminen on helppoa kun jalkoja voi olla 3-5 kpl.

Ihailtavaa optimismia.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:08:06
Sen sijaan H-darreius ei tarvi laminaarista tuulta...vaan puuskainenkin käy....kunhan vaan tuulee...niin 70% hyötysuhteella saadaan enemmän kuin isosta heikommasta propellista.

Myös perustaminen on helppoa kun jalkoja voi olla 3-5 kpl.

Ihailtavaa optimismia.

20% hyötysuhteen Winwindit laitettiin kiinni jo 16 m/s tuulessa..ja jos tää puskee edelleen 70% 20 m/s tuulessa niin ...ja on yksinkertainen laitos niin...paljon pitää tekovaiheessa ryssiä ellei siitä saa businesta. Oletus tietenkin on että ANEW 6 m/s lukema 66.9% hyötysuhteesta häviöiden jälkeen pitää paikkaansa .
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 13.05.19 - klo:10:20
Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien.

Se melkein ajattelee itse....ainakin siltä tuntuu käynnistysvaiheessa.

Juu, juu...

Moni asia näyttää tuntuvan. Hyrrävoimat eivät pidä laitosta pystyssä vaan siihen tarvitaan tukeva masto ja mahdollisesti myös harukset tukemaan tolppaa. Se tuo turbiini toimii aika suurena purjeena. Jos ajatellaan vaikka että tuollainen 34,6m2 pyyhkäisypinta-ala on 15 metrin korkuisessa mastossa kohdistuu maston tyveen vaatimaton ~12kNm voima 6m/ tuulella jos nyt oikein räknäsin. Vastaavasti 20m/s tuulella maston tyveen kohdistuu ~135kNm voima.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 13.05.19 - klo:10:36
Se tuo turbiini toimii aika suurena purjeena. Jos ajatellaan vaikka että tuollainen 34,6m2 pyyhkäisypinta-ala on 15 metrin korkuisessa mastossa kohdistuu maston tyveen vaatimaton ~12kNm voima 6m/ tuulella jos nyt oikein räknäsin. Vastaavasti 20m/s tuulella maston tyveen kohdistuu ~135kNm voima.

Käsitin, että tuuli kohdistuu laitteeseen täysin tasaisella nopeudella joka suunnasta samanaikaisesti. Sitä tarina ei kerro, minne tuuli sitten menee. Hyötysuhteista päätellen se häviää olemattomiin.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:11:23
Se tuo turbiini toimii aika suurena purjeena. Jos ajatellaan vaikka että tuollainen 34,6m2 pyyhkäisypinta-ala on 15 metrin korkuisessa mastossa kohdistuu maston tyveen vaatimaton ~12kNm voima 6m/ tuulella jos nyt oikein räknäsin. Vastaavasti 20m/s tuulella maston tyveen kohdistuu ~135kNm voima.

Käsitin, että tuuli kohdistuu laitteeseen täysin tasaisella nopeudella joka suunnasta samanaikaisesti. Sitä tarina ei kerro, minne tuuli sitten menee. Hyötysuhteista päätellen se häviää olemattomiin.

Siis alussa kun hyrrävoima ei vielä vaikuta laite saattaa kaatua..ei enää kun se alkanut pyöriä optiminopeudella.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:11:27
Tämähän se Hermanni on.  ;D

Jaa että sellainen hyrrävoima... Levitoiko tuulivoimala vai?

No Puola suunnittelee siirtymistä hiilestä ydinvoimaan 2033 lähtien.

Se melkein ajattelee itse....ainakin siltä tuntuu käynnistysvaiheessa.

Juu, juu...

Moni asia näyttää tuntuvan. Hyrrävoimat eivät pidä laitosta pystyssä vaan siihen tarvitaan tukeva masto ja mahdollisesti myös harukset tukemaan tolppaa. Se tuo turbiini toimii aika suurena purjeena. Jos ajatellaan vaikka että tuollainen 34,6m2 pyyhkäisypinta-ala on 15 metrin korkuisessa mastossa kohdistuu maston tyveen vaatimaton ~12kNm voima 6m/ tuulella jos nyt oikein räknäsin. Vastaavasti 20m/s tuulella maston tyveen kohdistuu ~135kNm voima.

Näissä on yleensä tämän tyylinen jalka.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:11:30
Laitteen toiminnan ymmärtämiseksi on tuo jalka asia myös tärkeä...sillä jos tuotetta aikoo tehdä...helposti ylipaukuttaa jalkaan...vaikkei sillä hyrrävoimien takia ole juuri mitään merkitystä.

Laite liikkuu liikkeelle lähdettyään ( RPM esim 150 ) 14 m/s tuulessa hyvin hiljaa taaksepäin jos on kovalla karhealla alustalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 13.05.19 - klo:11:35
Ei sillä ole merkitystä millainen masto. Tuulikorma pysyy samana. Tuulikormaan vaikuttaa vain pinta-ala, maston korkeus ja tuulen nopeus.

Hieno lanka Hermanni
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:11:38
Ei sillä ole merkitystä millainen masto. Tuulikorma pysyy samana. Tuulikormaan vaikuttaa vain pinta-ala, maston korkeus ja tuulen nopeus.

Hieno lanka Hermanni

Tuulikuormaa on mutta hyrrävoima vastustaa sitä kaatumispyrkimystä...siis.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:11:58
Huomaatteko muuten mikä mättää tässä Idahon poikien laitteessa ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 13.05.19 - klo:12:37
Prekessio on varmaan sitten myös tuttu ilmiö.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 13.05.19 - klo:13:03
Jos nyt ensin ennen sarjavalmistuksen aloittamista vaikka leluhyrrällä kokeilisi, onko pyörivää akselia mahdollista siirtää pöydällä vai ei.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 13.05.19 - klo:13:47
Mielikuva että hyrrävoima olisi jotenkin autuas kun fillarikin pysyy pystyssä, ja siitä varmaan tämäkin mielikuva juontaa. Moni luulee että pyörä pysyy pystyssä hyrrävoiman vuoksi mutta eipä vain pysykkään vaan asiaan vaikuttaa etuhaarukka. Etuhaarukassa on ohjattavuudelta tärkeintä että painopiste on ohjausakselin linjan etupuolella. Tällöin kun pyörän ruko kääntyy vasemmalle painovoima kääntää ohjauksen oikealle korjaten pyörän asennon taas suoraksi.  Mitä pidemmälle painopiste sijoittuu ohjausakselin linjan etupuolelle sitä vakaampi pyörä on ja sitä suurempi kääntösäde.

Fillarilla ja moottoripyörällä voi ajaa kaatumatta vaikka 10cm/min nopeudella kaatumatta eikä siinä enää ole enää hyrrävoimia vaikuttamassa mihinkään suuntaan.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:13:49
Prekessio on varmaan sitten myös tuttu ilmiö.

Tämän vuoksi laite on hyvä olla suorassa aina.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 13.05.19 - klo:13:51
Siis alussa kun hyrrävoima ei vielä vaikuta laite saattaa kaatua..ei enää kun se alkanut pyöriä optiminopeudella.
Sitten, kun vauhtia on kertynyt enemmän, hyrrävoiman kaksisiipisestä rakenteesta johtuva dynaamisen kulmahitausmonentin pyörähdyssymmetrian vaje alkaa renkuttaa akselia ja tukirakenteita poikittain tuuleen nähden tuulen paineen takia (ellei tuuli sitten satu puhaltamaan kaikista suunnista kohti roottoria yhtä voimakkaasti 8) ).

Olisi mielenkiintoista nähdä videota hiukan isokokoisemman laitteen käytöksestä kunnon tuulessa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 13.05.19 - klo:13:58
Prekessio on varmaan sitten myös tuttu ilmiö.

Tämän vuoksi laite on hyvä olla suorassa aina.
Tuulikuorman aiheuttama maston taittuminen ei siis ole ongelma?

Laitteen toiminnan ymmärtämiseksi on tuo jalka asia myös tärkeä...sillä jos tuotetta aikoo tehdä...helposti ylipaukuttaa jalkaan...vaikkei sillä hyrrävoimien takia ole juuri mitään merkitystä.

Laite liikkuu liikkeelle lähdettyään ( RPM esim 150 ) 14 m/s tuulessa hyvin hiljaa taaksepäin jos on kovalla karhealla alustalla.

Puhumattakaan sitten mainitsemastasi maston liikkumisesta pitkin tonttia, ei taida tontti olla ihan vaaterissa? Ja sitten vielä ylipaukutetaan maston jalka. Ymmärtänet varmaan että siinä on syynsä miksi perustukset myllyissä painavat aika kohtuuttomasti etteivät ne liiku tuulikuorman vuoksi.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 13.05.19 - klo:14:31
Prekessio on varmaan sitten myös tuttu ilmiö.

Tämän vuoksi laite on hyvä olla suorassa aina.
Tuulikuorman aiheuttama maston taittuminen ei siis ole ongelma?

Laitteen toiminnan ymmärtämiseksi on tuo jalka asia myös tärkeä...sillä jos tuotetta aikoo tehdä...helposti ylipaukuttaa jalkaan...vaikkei sillä hyrrävoimien takia ole juuri mitään merkitystä.

Laite liikkuu liikkeelle lähdettyään ( RPM esim 150 ) 14 m/s tuulessa hyvin hiljaa taaksepäin jos on kovalla karhealla alustalla.

Puhumattakaan sitten mainitsemastasi maston liikkumisesta pitkin tonttia, ei taida tontti olla ihan vaaterissa? Ja sitten vielä ylipaukutetaan maston jalka. Ymmärtänet varmaan että siinä on syynsä miksi perustukset myllyissä painavat aika kohtuuttomasti etteivät ne liiku tuulikuorman vuoksi.

4 jalkainen masto ei taivu lainkaan, mutta se voi olla kumituteilla kiinni kevyissä painon kestävissä routimattomassa syvyydessä olevissa paaluperustuksissa. Näin perustuksista saadaan optimaaliset.

Kumitutti ei tarkoita kumituttia vaan kumilla päällystettyä terästankoa joka pääsee "vapaasti" liikkumaan kolossaan josta se ei pääse nousemaan milliäkään.

Mulla on tästä detalji päässäni.

Aivan pieni "vapaa" lateraali liike sallitaan laitteelle silloin se ei riko itseään.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:05:32
Mihin siis perustuu tuo ANEWin ilmoittama 66.9% hyötysuhde 6 m/s tuulessa ?

Ratkaistaanpa tämä tässä nyt ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:05:39
Aiemmin Paul Gipen mukaan myös McDonnell Aircraft ilmoitti ylittävänsä 59.3% hyötysuhteen omalla Giromill tyypillään, mutta toisin kävi.

Mihin perustui heidän uskonsa siitä, että 59.3% on ylitettävissä ?

Solidity ainakin on pielessä...tuleeko mieleen muuta ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:05:43
Vertaa sitä ANEW laitteeseen joka valmistajan mukaan ylittää tuon lukeman jokaisella kolmella tuotteellaan ...siis ANEW.

Mitä silmiinpistäviä eroja huomaat ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:08:10
Asia mikä nyt askarruttaa mieltäni on, että jos ja kun saan kolmannen ison proton tehtyä tästä mun innovaatiostani ja osoitan että sen hyötysuhde on ainakin 55% ( esimerkiksi ...voisin toki leuhkia myös 67% kuten ANEW )..niin mitä sitten..onko se silti riittävä jos siivet eivät pyöri 350 metrin korkeudessa jossa tuulee kovempaa ?

Onko juuri puiden yläpuolella operoiva laite....äänetön ja huomaamaton.... siltikään riitävän tehokas vaikka se tuottaisi 120 KW 60 donan ( tai 240 KW 120 donalla ) hintaan hankittuna paikalle asennettuna ?

Kuka ostaisi sellaisia ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:12:09
Tunteeko kukaan muuten Hallista Erkki Haapasta ? Muistaakseni jossain tuulialan yrityksessä duunissa ?  :)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 14.05.19 - klo:12:27
Mihin siis perustuu tuo ANEWin ilmoittama 66.9% hyötysuhde 6 m/s tuulessa ?

Ratkaistaanpa tämä tässä nyt ?
Ottamatta kantaa ANEW:n ilmoituksen lukuihin, Betz-raja kuitenkin viittaa maksimiin, joka on saatavilla jarruttamalla tuulta tasaisesti ja siis periaatteessa miten suurelta alalta tahansa aiheuttamatta pyörteitä. Mutta kuten edellä kirjoitin, jopa vallitseva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiinirakenne muodostaa turbiinin perään kartiomaisen pyörteen siipikulmien takia ja tuo puolestaan aiheuttaa alipainekartion, joka levittää hidastuneen ilmavirrankin laajenevaksi ja uudelleen tuulen nopeuteen hiljalleen kiihtyväksi rintamaksi.

En siis menisi väittämään, etteikö Betz-raja voisi joskus ylittyä yksittäisen tuuliturbiinin. kohdalla. TIlanne on sitten toinen, kun rakennetaan korkeista turbiineista koostuva laaja tuulipuisto, jolloin ei voi "huijata", koska pyörteily joka tapauksessa hukkaa tuulen energiaa muualta, vaikka voisikin sitä paikallisesti periaatteessa keskittää. Pyörteily on paikallinen ilmiö, joten suuri tuulipuisto ei siitä hyödy, vaan yksittäisten turbiinien aiheuttamat pyörteet haittaavat toisia turbiineja enemmän kuin mitä yksittäinen hyötyjä voi lisäpotkua saada.

Epäilen kaikkien pystyakseliturbiinien mahdollisuuksia saada kunnollista systemaattista hyötyä jättöpyörteestä, koska jättökuvio voi syntyä vain vaakatasoon. Sen sijaan korkean maston päähän sijoitettu vaaka-akseliturbiini pystyy muodostamaan taakseen aidosti kolmiulotteisen laajenevan ja tasaisesti hidastuvan ja tuuleen jättöpuolella sulautuvan alipainekartion, jolloin hyötymekanismi skaalautuu ja erityisesti suuri turbiini voi hyötyä asiasta.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.05.19 - klo:12:55
Mihin siis perustuu tuo ANEWin ilmoittama 66.9% hyötysuhde 6 m/s tuulessa ?

Ratkaistaanpa tämä tässä nyt ?
Ottamatta kantaa ANEW:n ilmoituksen lukuihin, Betz-raja kuitenkin viittaa maksimiin, joka on saatavilla jarruttamalla tuulta tasaisesti ja siis periaatteessa miten suurelta alalta tahansa aiheuttamatta pyörteitä. Mutta kuten edellä kirjoitin, jopa vallitseva kolmisiipinen vaaka-akseliturbiinirakenne muodostaa turbiinin perään kartiomaisen pyörteen siipikulmien takia ja tuo puolestaan aiheuttaa alipainekartion, joka levittää hidastuneen ilmavirrankin laajenevaksi ja uudelleen tuulen nopeuteen hiljalleen kiihtyväksi rintamaksi.

En siis menisi väittämään, etteikö Betz-raja voisi joskus ylittyä yksittäisen tuuliturbiinin. kohdalla. TIlanne on sitten toinen, kun rakennetaan korkeista turbiineista koostuva laaja tuulipuisto, jolloin ei voi "huijata", koska pyörteily joka tapauksessa hukkaa tuulen energiaa muualta, vaikka voisikin sitä paikallisesti periaatteessa keskittää. Pyörteily on paikallinen ilmiö, joten suuri tuulipuisto ei siitä hyödy, vaan yksittäisten turbiinien aiheuttamat pyörteet haittaavat toisia turbiineja enemmän kuin mitä yksittäinen hyötyjä voi lisäpotkua saada.

Epäilen kaikkien pystyakseliturbiinien mahdollisuuksia saada kunnollista systemaattista hyötyä jättöpyörteestä, koska jättökuvio voi syntyä vain vaakatasoon. Sen sijaan korkean maston päähän sijoitettu vaaka-akseliturbiini pystyy muodostamaan taakseen aidosti kolmiulotteisen laajenevan ja tasaisesti hidastuvan ja tuuleen jättöpuolella sulautuvan alipainekartion, jolloin hyötymekanismi skaalautuu ja erityisesti suuri turbiini voi hyötyä asiasta.

Menemättä nyt tuulipuistoihin...niin huomannet että tapahtumakenttä, jossa tuuli liikkuu ja VAWT-turbiini tuottaa voimaa on 3D tapahtuma ja HAWT malleilla enemmänkin poikkileikkaus putkesta tyyppinen 2D tapahtuma ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.05.19 - klo:11:34
Huomaatteko muuten mikä mättää tässä Idahon poikien laitteessa ?

Huomaatteko ongelmaa tässä 38%n hyötysuhteen laitteessa ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.05.19 - klo:12:34
Tässä vielä kuvan kanssa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.05.19 - klo:13:24
Ongelmat

1. Laite tuotaa 38% hyötysuhteella energiaa tuulesta ( heikompi kuin potkurit ).
2. Laite on monimutkainen vaikka käynnistyy itsestään.

Eli ulospäin mielestäni näkyy, että siinä on kaksi siipeä eikä yksi ehjä.

Tämän tehokkuutta kai voisi kuvailla ämpäreillä joissa olisi  5 cm dia reikä keskellä..kuka teistä ostaisi sellaisen ? Mitä apua siitä olisi ?

Oletteko samaa mieltä ? :o
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 16.05.19 - klo:15:46
McDonnell ei tietenkään 1978 vielä kyennyt lanseeraamaan kuituja tuotteeseen tahi muutakaan kovin järkevää designia, mutta pääsivät silti myllyllään jo 51% tehokkuuteen...onhan sekin jo jotakin.

https://ntrl.ntis.gov/NTRL/dashboard/searchResults/titleDetail/DE82015145.xhtml

ANEWin kaikille malleilleen mittaama 70% hyötysuhde alkaa jo varmasti kiinnostaa nykytallaajaa enemmän jos sen saa optimoitua myös kovaan tuuleen vai kuinka ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 16.05.19 - klo:16:52
 McDonnellin repullinen korjausehdotuksia.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 17.05.19 - klo:08:00
Tässä vielä erityisesti ääniasiaa korostettu violetilla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 23.05.19 - klo:11:50
Mainosmateriaalia !  ;)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 25.05.19 - klo:19:36
Listasin hieman etuja.

1. Se tehdään 65% puusta ( kuten maailman suurin GE:n uusin 12 MW ).

2. Se kestää 50-100 vuotta

3. Vaatii hyvin kevyet perustukset verrattuna kilpailijoihin

4. Ei tarvi sähköä käynnistyäkseen, suunnnatakseen tuuleen, eikä lapakulmien säätöön

5. On lähes äänetön

6. On kierrätettävä ( voidaan muuttaa 100 v kuluttua lämmöksi ellei haluta huoltaa )

7. Ei tarvi kovaa tuulta ja toimii myös turbulenttisessa tuulessa

8. Helppo huoltaa kun gene alhaalla

9.30-40% parempi hyötysuhde kuin HAWTeilla

10. Voidaan maalata vaikka MARIMEKKO kuosiin

11. Samalla teholla 170 metriä matalampi kuin tehokkain HAWT

12. Ei koneellisesti tapahtuvaa siiven kohtauskulman säätöä joka rikkontuu
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Ilmis - 25.05.19 - klo:22:27
Tsemppiä  :D
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 26.05.19 - klo:08:58
Tsemppiä  :D

Kiitos ilmis...aion aloittaa protoni 2.1 version tekemisen.

2 proto on liian karkea.....ja pyörimissäde liian pieni.

----

Tuulivoimaloiden pitää alkaa liikkua lähempänä 60% tehokkuutta jonka jopa jo Betz katsoi mahdolliseksi.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 26.05.19 - klo:09:12
Laitat vain sitkeästi lisää linkkejä, niin kovakorvaisempikin teollisuus tekee täyden, 360 asteen suunnanmuutoksen.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 26.05.19 - klo:11:50
Laitat vain sitkeästi lisää linkkejä, niin kovakorvaisempikin teollisuus tekee täyden, 360 asteen suunnanmuutoksen.

Niin joku vois alkaa selvittämään tätä ilmiötä missä siipi kulkee myötuulen ja vastatuulen väliä (kuten Marious Paraschivoiun 7 KW myllyn siipi TSRllä10) ja saavuttaa 900 km/t kuten tämä lennokki videolla; https://www.youtube.com/watch?v=nv7-YM4wno8

https://www.youtube.com/watch?v=MoaWlKC3wIM
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 30.05.19 - klo:13:39
I have a dream !  :)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 31.05.19 - klo:07:50
Ehkä toi YES nimenä on huono ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Ilmis - 31.05.19 - klo:09:30
I have a dream !  :)

Tiedän erään satakunnasta kotoisin olevan entisen ydinfyysikon ja sähköalan pellepelottoman? Hän on maininnut haluavansa rakentaa vielä oman tuulivoimalan, aurinko- ja vesivoimalansa lisäksi. Lyöttäydy hänen kanssa kimppaan, voisitte päästä maailmankartalle uudenlaisella maailmaa mullistavalla energialaitoksella  :D
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 31.05.19 - klo:10:22
I have a dream !  :)

Tiedän erään satakunnasta kotoisin olevan entisen ydinfyysikon ja sähköalan pellepelottoman? Hän on maininnut haluavansa rakentaa vielä oman tuulivoimalan, aurinko- ja vesivoimalansa lisäksi. Lyöttäydy hänen kanssa kimppaan, voisitte päästä maailmankartalle uudenlaisella maailmaa mullistavalla energialaitoksella  :D

Tarkoitatko beettasäteilijää ?

Mulla on nyt evidenssiä, että saman kokoinen HDta ja HAWTta kun verrataan niin HD on aina 25-30% tehokkaampi ottamaan tuulesta energiaa..onhan se ihan selvä jo kun tarkastelee niiden fysikaalisia ominaisuuksia.

Asiaa aukeaa jokaiselle joka selvittää itselleen mitä Reynoldsin numero luku tarkoittaa.

https://wind.nrel.gov/public/library/3046.pdf

Tuon kokoiset potkurit tuottaa vain 21% tehokkuudella sähköä tuulesta 2019 mitä tuo PINSON jo 1978 tuotti jo 40% tehokkuudella.

Opiskelkaa asioita niin ette vaikuta niin tyhmiltä.

Tyypillinen kilowatin potkuri kuten tässä tuottaa tuulesta vain 12% sen ohivirtaavasta potentiaalista. Eli Pinson on 3,3 x tehokkaampi.

https://www.amazon.de/Windkraftanlage-1000-1kW-Komplett-Set/dp/B00HEVYHMA
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 31.05.19 - klo:10:32
Vai Reynoldsin numero. Näin ne ajat muuttavat. Silloin kun minä aerodynamiikkaa opiskelin, puhuttiin Reynoldsin luvusta. Asiasta olisi hyvä tiedottaa etenkin tuulitunnelitestausta harrastaville, etteivät kaikki olisi niin pihalla kuin nyt. Onhan se sääli, kun kaikki autot, lentokoneet, rakennukset ja tuulivoimalat suunnitellaan väärin.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 31.05.19 - klo:10:52
Vai Reynoldsin numero. Näin ne ajat muuttavat. Silloin kun minä aerodynamiikkaa opiskelin, puhuttiin Reynoldsin luvusta. Asiasta olisi hyvä tiedottaa etenkin tuulitunnelitestausta harrastaville, etteivät kaikki olisi niin pihalla kuin nyt. Onhan se sääli, kun kaikki autot, lentokoneet, rakennukset ja tuulivoimalat suunnitellaan väärin.

Ei ole olemassa mitään väärää tai oikeaa näissä...on vaan tehokkaampia ja vähemmän tehokkaampia laitteita. Kysymys on myös siitä mitkä arvot määrää valintamme..piittaammeko tulevaisuudesta vai onko ostos ns "munanjatke" eli heräteostos mielikuvien pohjalta !

Reynolds number...eli Reynoldsin luku...olet oikeassa.

Öljykriisin aikaan oli HAWTeissa vielä originaalit lisäpotkurit pitämässä suunnassa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 02.06.19 - klo:07:33
Aerogenerator-X
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 03.06.19 - klo:15:53
Laitat vain sitkeästi lisää linkkejä, niin kovakorvaisempikin teollisuus tekee täyden, 360 asteen suunnanmuutoksen.

Se on oikeastaan pakko koska muuten maamme on konkurssissa..ellei jo ole.

Vappuviiperän kaltaiset rupelit tulisi lailla kieltää välittömästi.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 04.06.19 - klo:18:01
Tässä tärkeä asia...professori Tadeusz Koronowiczin mukaan 80% hyötysuhde on mahdollinen turbiinilla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 10.06.19 - klo:09:28
Teoriassa erittäin kovassa tuulessa tämä olisi mahdolista.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 12.06.19 - klo:20:55
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Se antaa TSR arvoksi 10.1

Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Ilmis - 14.06.19 - klo:23:13

Täs on keksintö  :D
https://www.youtube.com/watch?v=tI7-afmZvXI
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 14.06.19 - klo:23:43
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Se antaa TSR arvoksi 10.1

Ja hyötysuhde oli TSR 10,1:llä paljon?

Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: APuuVa - 15.06.19 - klo:12:28
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Aika hurja kiihtyvyys, miten sait sen mitattua/laskettua?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 15.06.19 - klo:13:21
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Aika hurja kiihtyvyys, miten sait sen mitattua/laskettua?

1900 rpm = 31.67 kierrosta sekunnisa

toisaalta keskeiskiihtyvyys a = v^2/R on siis nyt 20 000 m/s^2

Tiedämme myös, että v = kierrosnopeus * 2 pii * R = 31.67 * 2 pii * R = 198.99 R

saadaan a = (198.99R)^2 / R = 20 000 m/s^2 = 39 596 R

Silloin koelaitteen säde olisi 0.505 m, eli halkaisija todennäköisesti metrin.

Siiven nopeus olisi 100 m/s kun tuulen nopeus on 10 m/s. Uskoo ken haluaa.

Tarkistuslaskennalla keskeiskiihtyvyys = v^2 / R = 100^2 / 0.5 = 20 000
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: APuuVa - 15.06.19 - klo:14:58
Todellakin. Saman sain noilla arvoilla. Hämmästyttää vaan miten se voi kestää.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.06.19 - klo:20:14
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Se antaa TSR arvoksi 10.1

Ja hyötysuhde oli TSR 10,1:llä paljon?

En osaa sanoa koska gene on liian mitätön tähän...pitää jostain hankkia 1 KW kokoinen...nyt on fillarin dynamo.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.06.19 - klo:20:15
Todellakin. Saman sain noilla arvoilla. Hämmästyttää vaan miten se voi kestää.

Sitä tässä nyt ihmetellään.

Alkaa pelottaa viedä se 15 m/s tuuleen.

Aion vielä tarkistaa mittaako mittarini oikein tuon kierrosnopeuden.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.06.19 - klo:20:20
Tässä voi olla syy kestoon...cycloturbiinin keskelle syntyy tyhjiö ?
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.06.19 - klo:20:38
Ihmettelen voiko nämä itsekeksimäni wingletit vaikuttaa g-voimien kestoon ja näihin paine-eroihin kierroksen aikana.

Laite tarrautuu niillä paremmin ilmaan kiinni. Eikä päästä kärkipyörrettä hidastamaan menoa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 15.06.19 - klo:20:58
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Se antaa TSR arvoksi 10.1

Ja hyötysuhde oli TSR 10,1:llä paljon?

En osaa sanoa koska gene on liian mitätön tähän...pitää jostain hankkia 1 KW kokoinen...nyt on fillarin dynamo.
Tsr tulee tippumaan 2 pintaan ja hyötysuhde jää alle 30% taitepisteessä kun kunnon genun saat.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 15.06.19 - klo:21:09
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Se antaa TSR arvoksi 10.1

Ja hyötysuhde oli TSR 10,1:llä paljon?

En osaa sanoa koska gene on liian mitätön tähän...pitää jostain hankkia 1 KW kokoinen...nyt on fillarin dynamo.
Tsr tulee tippumaan 2 pintaan ja hyötysuhde jää alle 30% taitepisteessä kun kunnon genun saat.

Niin se olisi toivottavaa...koska kohtahan tuossa siipi katkeaa lopulta. ;D
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Puuha - 15.06.19 - klo:21:48
(https://media.giphy.com/media/27EhcDHnlkw1O/giphy.gif)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 16.06.19 - klo:08:32
(https://media.giphy.com/media/27EhcDHnlkw1O/giphy.gif)

50000 gtä 25 m/s tuulessa.

Itse veikkaan noin 80% hyötysuhdetta...ei millään pahalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 16.06.19 - klo:19:43
50 000 G onkin ihan hyvä kiihtyvyys tavallisille materiaaleille. Uraanin rikastamiseen riittää pienempikin, oten heikkojen tuulien aikana voit käyttää myllyä siihen ja tehdä rahaa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: APuuVa - 16.06.19 - klo:22:32
Joo, julma on kiihtyvyys. Nyt vasta luin säikeen alkupään, miten se on mahdollista.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 18.06.19 - klo:23:26
Joo, julma on kiihtyvyys. Nyt vasta luin säikeen alkupään, miten se on mahdollista.

Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 18.06.19 - klo:23:32
Kellotin protolla ennätykselliset 2000 G:tä ja 1900 rpm 10 m/s tuulessa.

Aika hurja kiihtyvyys, miten sait sen mitattua/laskettua?

Mulla on Kavanin kierrosnopeusmittari.

Aion tarkistaa kierrosnopeuden ensikerralla ja sytyttää nuotion eteen jotta näen kuinka savu liikkuu siinä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: denzil dexter - 19.06.19 - klo:08:03

Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.

Kaikilla tuulivoimaloiden siipiprofiileilla on nostovoimaa - eivät ne muuten pyörisikään. Sen sijaan tyhjiötä ei ole, eikä tule, eikä varsinkaan "massiivista". Jotain 5000 Pa tason paine-eroja voi parhaimmillaan johonkin kohtaan syntyä. Perinteisillä yksiköillä siis 0.05 bar.
Asiahan on äärimmäisen helppo mitata, jos kerran laitteen sisus kokonaisuudessaan olisi tyhjiössä. Siihen ei tarvita kuin painemittari. Mittaus vain pilaisi hyvän tarinan.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 19.06.19 - klo:08:18

Ilmeisesti olen avannut tuulivoimassa Pandoran lippaan..ottanut erikoisen nostovoimaisen profiilin käyttöön ja saanut siiven kohtauskulmaa säätävän aktuaattorin toimimaan...kun sitä nyt 41 vuotta vasta yritetty.

Cycloturbiinin keskelle ilmeisesti syntyy massiivinen tyhjiö joka pyrkii kasvattamaan sisään tulevan ilmasmassan kiihtyvyyttä antaen siivelle lisää vauhtia. Tyhjiö kompensoi keskipakoisvoimaa joka pyrkii katkaisemaan siiven..muuta selitystä en keksi. Tyhjiö syntynee ns spanwise flown takia siivistä.

Kaikilla tuulivoimaloiden siipiprofiileilla on nostovoimaa - eivät ne muuten pyörisikään. Sen sijaan tyhjiötä ei ole, eikä tule, eikä varsinkaan "massiivista". Jotain 5000 Pa tason paine-eroja voi parhaimmillaan johonkin kohtaan syntyä. Perinteisillä yksiköillä siis 0.05 bar.
Asiahan on äärimmäisen helppo mitata, jos kerran laitteen sisus kokonaisuudessaan olisi tyhjiössä. Siihen ei tarvita kuin painemittari. Mittaus vain pilaisi hyvän tarinan.

Eiköhän nämä kaikki saada mitattua.

Huomaa että potkuri tuottaa työntövoimaa Cp suhteella 0.92 siolloin kun se on kiinni lentokoneen moottorissa. Sitä ei voi reverse-engineerata samalla suhteella...siihen taas tarvitaan aivan uudenlainen laite.

Jos 0,05 baria riittää imemään lehmän tai pakettiauton cyclooniin niin sitten se on 0,05 baria.

https://www.youtube.com/watch?v=WABqwKjQM_c

Jännää mihin 0.05 baria kykeneekään.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 14.07.19 - klo:10:23
Vaihdoin mittaria.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 17.07.19 - klo:14:21
Huippukierrokset olivat 6-7 m/s tuulessa 377.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 06.08.19 - klo:17:42
Viimeksi laite pääsi liikkumaan eikä TSR parantunut vaika tuuli kovempaa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: Raksaaja - 07.08.19 - klo:15:08
Ei muuta kuin alipainemittaria ostamaan, että pääset tyhjiötä mittaamaan.
Muista kytkeä siihen mittariin tarpeeksi paksua ja jäykkää letkua (ehkä varminta käyttää jotain metalliputkea), ettei alipaine imaise sitä luttuu.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 08.08.19 - klo:08:28
Ei muuta kuin alipainemittaria ostamaan, että pääset tyhjiötä mittaamaan.
Muista kytkeä siihen mittariin tarpeeksi paksua ja jäykkää letkua (ehkä varminta käyttää jotain metalliputkea), ettei alipaine imaise sitä luttuu.

Okei mistä niitä saa ?

Kolmas isompi voimala on tulossa..josta on jo helpompi mitata.

Työkalujakin pitää tehdä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 08.08.19 - klo:19:52
Tyokalut ovat tärkeitä.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 11.10.19 - klo:20:41
Töitä tämä teettää. :o
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: kotte - 12.10.19 - klo:16:32
Töitä tämä teettää. :o
Onko noiden profiilitukien osalta taustalla jotakin syvempääkin tietoutta (teoria tai käytäntö ja näihin pohjautuva laskelma)? Meinaan sitä, että nimenomaan joka toinen tuki/tukipari on sandwich-rakenteinen solumuovilla jäykistetty.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 16.10.19 - klo:15:00
Töitä tämä teettää. :o
Onko noiden profiilitukien osalta taustalla jotakin syvempääkin tietoutta (teoria tai käytäntö ja näihin pohjautuva laskelma)? Meinaan sitä, että nimenomaan joka toinen tuki/tukipari on sandwich-rakenteinen solumuovilla jäykistetty.

On tasan prosentilleen pituuden suhteessa leveyteen Hoernerin mukaan oikein kooltaan. Muotosuoja. Rakenne on kokeilua.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 18.10.19 - klo:14:28
Kojetaulu....
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darreius).
Kirjoitti: topspeed - 08.11.19 - klo:15:17
Tuulenohjain hiukan takkuaa....epoksi ei kovetu.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darreius).
Kirjoitti: denzil dexter - 08.11.19 - klo:16:02
Tuulenohjain hiukan takkuaa....epoksi ei kovetu.

Kyllähän se epoksi kovettuu, jos kovetinta on oikea määrä ja satsi on kunnolla sekoitettu. Muuten ei. Polyesteri kyllä kovettuu melkein millä tahansa seostuksella, mutta epoksi tarvitsee kaverikseen oikean määrän kovetetta.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darreius).
Kirjoitti: topspeed - 09.11.19 - klo:15:32
Tuulenohjain hiukan takkuaa....epoksi ei kovetu.

Kyllähän se epoksi kovettuu, jos kovetinta on oikea määrä ja satsi on kunnolla sekoitettu. Muuten ei. Polyesteri kyllä kovettuu melkein millä tahansa seostuksella, mutta epoksi tarvitsee kaverikseen oikean määrän kovetetta.

Kovetetta meni liikaa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 22.11.19 - klo:12:03
Voit äänestää H-Darreiusta tässä: https://www.strawpoll.me/18978813

 ;)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 25.11.19 - klo:10:44
Muistutan vielä tutkijana, että tiedemiesten mukaan BETZ voidaan ylittää 12%:lla !

https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1742-6596/753/2/022056/pdf
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 01.12.19 - klo:15:57
Siipiä vailla enää.  :o
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 01.12.19 - klo:15:59
Siipi rokkaa kuin HIRVI !  ::)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 01.12.19 - klo:16:00
Inspiraatio laitteelle.

https://www.youtube.com/watch?v=IvUU8joBb1Q

 8) 8) 8)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: vesioinas - 03.12.19 - klo:15:29
Rakensin 2m2 VAWT-voimalan kokeeksi vuoden ajaksi, mutta en oikein saanut sitä toimimaan. Haasteena oli saavuttaa oikea käyntinopeus eli tsr >> 1. Ongelma oli ehkä tasapainotuksessa tai väärässä siipiprofiilissa. VAWT-voimalaa saa kuormittaa vasta kun käyntinopeus on saavutettu eli lataussäätimen pitäisi olla mielellään tsr:n mukaan säätyvä, eikä vaan jokin mppt tai lineaarinen kuorma. Tässä video 180rpm noin 10m/s puuskassa.
https://www.youtube.com/watch?v=h83GwkiB9S0 (https://www.youtube.com/watch?v=h83GwkiB9S0)

Käyntiongelmien vuoksi päätin vaihtaa laitoksen perinteelliseen HAWT-malliin.
Rakennan parhaillaan myös coreless low rpm axial flux -generaattoria pieneen vesivoimalaan. Generaattorin lähtö on testikelan perusteella 21Vdc @120rpm.

Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 04.12.19 - klo:08:04
Rakensin 2m2 VAWT-voimalan kokeeksi vuoden ajaksi, mutta en oikein saanut sitä toimimaan. Haasteena oli saavuttaa oikea käyntinopeus eli tsr >> 1. Ongelma oli ehkä tasapainotuksessa tai väärässä siipiprofiilissa. VAWT-voimalaa saa kuormittaa vasta kun käyntinopeus on saavutettu eli lataussäätimen pitäisi olla mielellään tsr:n mukaan säätyvä, eikä vaan jokin mppt tai lineaarinen kuorma. Tässä video 180rpm noin 10m/s puuskassa.
https://www.youtube.com/watch?v=h83GwkiB9S0 (https://www.youtube.com/watch?v=h83GwkiB9S0)

Käyntiongelmien vuoksi päätin vaihtaa laitoksen perinteelliseen HAWT-malliin.
Rakennan parhaillaan myös coreless low rpm axial flux -generaattoria pieneen vesivoimalaan. Generaattorin lähtö on testikelan perusteella 21Vdc @120rpm.

Joo tuo liikkeellelähtö ja monisiipisen siiven sakkaus kovassa nopeudessa on "perinteinen" ongelma. Olen pyrkinyt välttämään sitä omassani.

Hyvinhän tuo sun mylly pyörii ainakin kuvassa/videossa.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: vesioinas - 04.12.19 - klo:09:30
Tässä vielä kuvia tuosta mun kokeilusta.
https://imgur.com/a/7WjmNJM

Tilasin siivet aliexpressin kautta ja myyjä toimitti vähän eri tavaraa mitä oli mainostanut. Kokeilin kuitenkin jopa molemmin päin ja eri AoA-kulmilla. Laitoin sulle yv:nä linkin henkilöön, joka auttoi suunnittelussa. Kuumalangalla polystyreenistä leikatut ja lasikuidulla laminoidut profiilit ovat varmasti kevyemmät ja kiihtyvät tiettävästi helpommin. Uskon kyllä, että VAWT toimii, mutta itse en enää alkanut tekemään uusia siipiä. Ainakaan vielä ;)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 08.12.19 - klo:23:07
Tässä vielä kuvia tuosta mun kokeilusta.
https://imgur.com/a/7WjmNJM

Tilasin siivet aliexpressin kautta ja myyjä toimitti vähän eri tavaraa mitä oli mainostanut. Kokeilin kuitenkin jopa molemmin päin ja eri AoA-kulmilla. Laitoin sulle yv:nä linkin henkilöön, joka auttoi suunnittelussa. Kuumalangalla polystyreenistä leikatut ja lasikuidulla laminoidut profiilit ovat varmasti kevyemmät ja kiihtyvät tiettävästi helpommin. Uskon kyllä, että VAWT toimii, mutta itse en enää alkanut tekemään uusia siipiä. Ainakaan vielä ;)

Siivet on hieman vaativat kyllä..varsinki isot. Mä oon hankkinut paljon puristimia sitä varten.

(https://images.cdn.tiede.fi/npqBry8YJjLIpSy5G8HPc09MLqc=/890x0/smart/filters:no_upscale()/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/clambs.jpg?itok=AOJU0EsO)

(https://bbs.io-tech.fi/attachments/perspective-jpg.312096/)
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: vesioinas - 09.12.19 - klo:01:39
Hyvältä näyttää tsemppiä vaan rakenteluun. Tasapainotukseen ja hyvään kiinnitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos lapakulma on säätyvää mallia niin tasapainotus pitänee sitten tehdä aina kulmien hienosäädön jälkeen. Mulla oli tasapainoina eräässä potkurissa säteen suuntaiset kierretangot kussakin siipihaarassa. Päätylaipat tiettävästi parantavat siipien hyötysuhdetta. Leikkelin omiin siipiini laipat muovilevystä ja liimasin paikoilleen akryylimassalla.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 09.12.19 - klo:05:10
Hyvältä näyttää tsemppiä vaan rakenteluun. Tasapainotukseen ja hyvään kiinnitykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos lapakulma on säätyvää mallia niin tasapainotus pitänee sitten tehdä aina kulmien hienosäädön jälkeen. Mulla oli tasapainoina eräässä potkurissa säteen suuntaiset kierretangot kussakin siipihaarassa. Päätylaipat tiettävästi parantavat siipien hyötysuhdetta. Leikkelin omiin siipiini laipat muovilevystä ja liimasin paikoilleen akryylimassalla.

Mulla on ollut päätylaipat kaikissa aiemmissa....kiitos toivotuksista.
Otsikko: Vs: Käänteentekevä tehokas VAWT ( H-darrieus).
Kirjoitti: topspeed - 10.12.19 - klo:19:36
Tein molempien siipien rungot !

Valitettavasti softa ei enää anna liittää kuvia.


 :D :D :D