Pähkäilijä
Active member
voisi
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.214242
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.214242
Pähkäilijä sanoi:voisi
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.214242
Puuha sanoi:Ymmärsinkö nyt pikaisella tavaamisella et ko. materiaali varaa jopa 125kWh/m³?
Tuossa on sitten sellainen sudenkuoppa, että osa tuotetusta lämmöstä menee seoksen lämmittämiseen. Jos siis aikoo säilöä materiaalin ulos pakkaseen ja antaa tuon sitten lämmetä, niin seos voi saavuttaa luokkaa 60 ... 70 astetta olevan lämpötilan, mutta lämpö on sitten otettava käyttöön antamalla seoksen jäähtyä. Alle 30-asteinen seos alkaa monessa tapauksessa olla aika vähäarvoinen lämmityksessä keskitalvella. Hyödyksi ei sen takia välttämättä kaikkea lämpöä saa, vaan jopa kymmeniä prosentteja jää vaikeasti hyödynnettäväksi.virtuaaliharri sanoi:Puuha sanoi:Ymmärsinkö nyt pikaisella tavaamisella et ko. materiaali varaa jopa 125kWh/m³?
Itse sain VesA:n linkittämän tutkimuksen tiedoin kuutiometrin lämpökapasiteetiksi 96,7-116,7 kWh (latentin lämmön ollessa 232-280 J/g ja tiheyden 1,5 g).
Sinällään vastaavaa on sovellettu ennenkin. Löysin kaapin päältä parikymmentä vuotta vanhan ja jo unohtuneen Rucanor-tuotemerkillä aikanaan myydyn urheilulämpötyynyn ja sain tuon jopa elvytetyksi. Eli kiteet liukenivat hyytelöksi (kesti kyllä aika kauan keittää) ja tyynyn jo jäähdyttyä akustinen "jousisytytin" sai kiteytymisen alkamaan ja tyynyn lämpenemään sen jo jäähdyttyä tunteja myöhemmin aivan kuin muistan aikoinaan homman toimineen.Savonius sanoi:Eikös tuon Aalto opiston porukan kilpailutyön juju ollut se että energia voidaan varastoida kuukausiksi ja komentaa tarvittaessa purkautumaan. Tuon ksylitoli lisäaineineen on valittuna keskimääräisten ominaisuuksiensa mukaan. Muitakin mahdollisia aineyhdistelmiä oli valittavana. Tuo mahdollisuus mobiiliin kai ratkaisi ksylitolin eduksi.
Uskon ja toivon ryhmän voittavan kilpailun.
Savonius sanoi:Magnesium suola lisättynä vedellä (MgCl2·6H2O) vastaa arvoiltaan noita sokeripohjaisia mutta suola maksaa 77 senttiä kilo (Hampurissa). Jos tingitään tuosta mobiilivaatimuksesta niin kelpaa hyvin. Miten siinä tuo kristallisoituminen käynnistyy ohjatusti niin ei aavistustakaan. Ei kuitenkaan alijäähdy sokerien tavoin. Markkinahinta noille sokeripohjaisille lienee kympin paikkeilla kilo.