Umpisäiliöstä varaaja?

5300 litraista umpisäliötä saisi hintaan 1859 €. Tuolle kun kaivaa esim. talon alle kuopan ja rakentaa ympärille EPSistä tai XPSstä (olosuhteiden mukaan) laatikon, ja täyttää kolot soralla sisältä ja ulkoa, jottei säiliö hajoa kun sen täyttää vedellä, niin olisi edullinen ja iso varaaja, johon säilöä lämpöä (veden ja soran massa). Mutta mitä lämpötiloja mahtanee tuollainen PE-muovista* tehty säiliö kestää käytännössä? http://www.tuotteet.vink.fi/media/tuotteet/pe/vink_pe_esite_a4_web.pdf sanoo: "PE:n käyttölämpötila-alue on -50 - +80°C. PE-HD 1000:ta voidaan käyttää aina -260°C:seen saakka. PE-LD:n kidesulamispiste on n. 110°C, PEHD:n n. 135°C." Pehmeneekö materiaali käytännössä ennen tuota +80°C:ta? Kuluuko säiliö jotenkin ajan kanssa (1..50 v)?

* arvioni, kun en löytänyt säiliön materiaalia mistään; valmistajan pienemmän säiliön kohdalla mainittiin PE

Lokasäiliöistä löytyy myös lasikuidusta kelattuja malleja. Ne kestävät vähän enemmän lämpöä, tyypillisesti yli 100C (voi kestää enemmänkin, mutta polyesterin lämmönkesto tulee vastaan - lasi kestää mitä vain).
Olisihan tuo kätevä tapa saada esimerkiksi aurinkolämpöä jemmaan. Sisätiloihin kun ei yleensä jälkikäteen mitään mahdottoman kokoisia tankkeja saa vietyä ja toisaalta ne vievät kalliita rakennusneliöitä.

Mikä hinku on tavoitella 100 astetta kun siitä tulee vain vaikeuksia?

pökö sanoi:

Mikä hinku on tavoitella 100 astetta kun siitä tulee vain vaikeuksia?

Klikkaa laajentaaksesi...

Lähinnä 60 astetta oli mielessäni. Ajattelin vaan, jos täältä löytyisi jolta kulta kokemusperäistä tietoa PE-materiaalista ja peräti umpisäiliöistä kuumalla vedellä. Niitä kun ei kuitenkaan ole suunniteltu tuollaiseen käyttöön. Toki jossain teollisuudessa tai maataloudessa pesuvedet voivat olla melko kuumia, mutta ehkä niissä käytetäänkin muusta materiaalista tehtyjä säiliöitä ja putkia...

Kai tuo 60 astetta kestää kun pidät pytyn paineettomana.

Kyllä mikä tahansa muovi 60 astetta kestää. Muovit pehmenevät aina kun lämpötila nousee, mutta jos ja kun kyseessä ei ole painesäiliö, ei siitä ole juuri haittaa. Sitten kun lähestytään sulamispistettä, lujuus romahtaa jyrkästi ja silloin voi tulla ongelmia pelkästä omasta painosta.

PS hinku 100 asteeseen perustuu siihen, että silloin lämpötilaero 35-asteiseen suihkuveteen on 65 astetta, kun se 60 asteisella padalla on vain 25 astetta. Saadaan siis 2.6-kertainen määrä hyödynnettävää energiaa jemmaan. Siinäkin ahneella voi olla p:nen loppu, koska häviöt kasvavat.

Korkeet lämmöt on vaikeita saatavia auringosta keräimillä, pv-paneeleilla varmaan helpompaa.

Mulla varaaja lilluu nyt mukavasti noin  30-60 asteessa. Yöpakkasten takia kaikki saatu menee lämmitykseen, aamuisin varaaja on lähes "tyhjä".