palloeemil
New member
Aikaisemmin olin tottunut ajattelemaan, että biomassaa voidaan kovertoida tai jalostaa bio- ja termokemiallisilla menetelmillä. Näyttää siltä, että tuo jaottelu ei kata kaikkea. On nimittäin olemassa menetelmä, joka ei oikein sovi kumpaankaan tai on korkeintaan lievästi termokemiallinen.
Kas tässä: http://alphakat.de/temp/index.php
Osaako joku sanoa mihin tuon hyvyys oikeasti perustuu.
Firma on jo rantautunut Suomeenkin http://www.uusiouutiset.fi/pdf/uu20102_s04-05.pdf
Toinen mielenkiintoinen teknologia on höyrykone: http://www.cyclonepower.com/technical_information2.html
Mitä mieltä ollaan höyrykoneen potentiaalista? Luulen, että siihen kannattaisi panostaa monestakin syystä. Hyötysuhde voisi olla parempi kuin esim. stirling-koneessa. Ongelmana niin stirlingissä kuin höyrykoneessakin on lämpöpintojen likaantuminen, jos käytetään huonoja/likaavia polttoaineita. Likaantuminen lisää korroosion riskiä ja lisää lämmönsiirtokerrointa ja toisaalta liika puhdistaminen ja nuohoaminenkin kuluttaa materiaaleja.
Kas tässä: http://alphakat.de/temp/index.php
Osaako joku sanoa mihin tuon hyvyys oikeasti perustuu.
Firma on jo rantautunut Suomeenkin http://www.uusiouutiset.fi/pdf/uu20102_s04-05.pdf
Toinen mielenkiintoinen teknologia on höyrykone: http://www.cyclonepower.com/technical_information2.html
Mitä mieltä ollaan höyrykoneen potentiaalista? Luulen, että siihen kannattaisi panostaa monestakin syystä. Hyötysuhde voisi olla parempi kuin esim. stirling-koneessa. Ongelmana niin stirlingissä kuin höyrykoneessakin on lämpöpintojen likaantuminen, jos käytetään huonoja/likaavia polttoaineita. Likaantuminen lisää korroosion riskiä ja lisää lämmönsiirtokerrointa ja toisaalta liika puhdistaminen ja nuohoaminenkin kuluttaa materiaaleja.