Mökkijärjestelmä tulevaisuudessa?

jsutela

New member
Hei!

Tarkoitus olisi ensi kesänä päivittää nykyinen mökin sähköjärjestelmä nykyaikaan ja vastaamaan tarpeita. Syksyn ja talven aikana olisi tarkoitus pohtia järkevin toteutustapa ja tehdä tarvittavat hankinnat. Mökki on ollut meillä muutaman vuoden ja aiemmat ratkaisut ovat 90-luvun lopulta. Vasta tänä kesänä olen hiukan yrittänyt perehtyä järjestelmään  ja suunnitella tulevaa systeemiä. Olen aika noviisi näissä asioissa, joten kaikki tieto ja apu otetaan avosylin vastaan!

Taustaa
Mökki sijaitsee merellä saaressa ja paneelit on mahdollista asentaa auringin kannalta suotuisaan paikkaan. Mökkiä käytetään avovesikaudella (huhtikuu-lokakuu) ja satunnaisesti talvella, jos jäät ovat riittävän kantavia. Mökkeily ajoittuu viikonloppuihin (tai pidennettyihin viikonloppuihin) ja kesällä mökkeillään yhtäjaksoisesti pidempiä aikoja (useita viikkoja).

Rakennusten (päämökki, sauna ja varasto) valaistus on tehty 12V-järjestelmään ja johdotus on siis vedetty jo valmiiksi rakennuksesta toiseen. 12V-pistorasioita on tällä hetkellä ainoastaan kaksi ja nämä ovat päämökissä. Lisäksi kaikki rakennukset on varustettu myös 230V pistorasioin ja johdotuksin. 230V-pistorasioita on runsaasti joka rakennuksessa, määrä vastaa käytännössä vastaavan kaupunkiasunnon määrää. 230V-järjestelmä sähköistyy, kun aggregaatti käynnistetään. Tällä hetkellä aggregaatti käynnistetään esim. sähkötyökaluja ja erillisen Wallaksen akun latausta varten.

Kaikki johdotukset yms. on mielestäni tosi siististi tehty ja ovat siis jo valmiina järeämpää järjestelmää varten. Ainoastaan ulkovaloille tulee tulevaisuudessa vetää uudet johdotukset.

Matka suunnitellulta paneelien sijoituspaikalta säätimelle tulisi olemaan n. 20-25 metriä. Akusto tulee sijaitsemaan aivan säätimen vieressä.

Nykytilanne
aurinkopaneeli: n. 50W
lataussäädin: NET-16
laturi: joku kantikas laatikko, jonka toiminnasta en ole täysin varma
akusto: 2 x 110 Ah (ikä epäselvä)
aggregaatti: Kipor 3,5kW
aggregaatin käynnistysohjain Bergman Oy Startmatic (tämä seisoo varaston hyllyllä ja sen sielunelämään en ole vielä perehtynyt)

Kulutuspisteet nyt (päämökki, sauna ja varastorakennus)
12V melko suppea valaistus (polttimot on vaihdettu ledeihin parina viime kesänä)
led-tv (32 W)
pieni 175W invertteri, joka on kiinni 12V-pistorasiassa
kännykät, tabletit yms. lataus
jääkaappia kokeiltiin kesällä käyttää akuston avulla ja se toimikin muutaman päivän, mutta imaisi lopulta akut tyhjiksi…
wlan-reititin

Nykyisin käyttö on siis käytännössä ainoastaan valaistukseen ja satunnaisesti pienen invertterin kautta ladattuja kännyköitä ja tabletteja. Reititin on päällä päivätasolla ehkä max. n. 1-2h ja on kytketty invertteriin aina tarvittaessa.

Kulutuspisteet tulevaisuudessa
valaistus (12V)
led-tv
Wallas M40 (tällä hetkellä toimii omalla erillisellä akulla, jota ladataan satunnaisesti erikseen aggregaatilla)
kännykät, tabletit yms. lataus
jääkaappi (Electrolux RM 4401, joka toimii tällä hetkellä kaasulla, tätä on mahdollista käyttää joko kaasu/12V/230V)
ulkovalaistusta
satunnainen läppärin käyttö
radio
reititin / wlan (nykyisin toimii pienen invertterin avulla)
mahdollisesti sähkötyökoneet (esim. käsisirkkeli tms.)

Laskeskelin, että tulevaisuudessa maksimi tehontarve/vrk voisi olla luokkaa 1000 Wh (tällöin jääkaapin osuus olisi n. puolet kokonaiskulutuksesta). Tällöin esim. Wallas olisi maksimiteholla päällä koko päivän.

Tuo nykyinen jääkaappi hiukan mietityttää, teknisten tietojen perusteella (ks. liite) sen tehonkulutus olisi 2,7 kWh / vuorokausi. Tuo kuulostaa aika suurelta arvolta?

Ajatuksia
- nykyisen 230V -johdotuksen hyväksikäyttö (esim. voisiko Victron Easysolar -laturi-säädin-invertteri olla hyvä ratkaisu)?
- 12V/24V (kuitenkin niin, että valaistus olisi edelleen 12V)?
- paneelien määrä ja teho?
- paneelit sarjaan / rinnan ja mahdollinen ryhmittely erillisiksi seteiksi?
- akuston koko ja vanhojen akkujen hyväksikäyttö vai hylkääminen?
- johdotuksen paksuus (paneelit -> säädin)?
- aggregaatin tehokkaampi käyttö tarvittaessa ja liittäminen järjestelmään?
- Startmaticin hyödyntäminen?
- tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet
- järjestelmän toiminnan seuraaminen (lisänäyttö, kännykkä app. tms.)
- nykyisen jääkaapin tulevaisuus (onko järkevää käyttää sähköllä / kaasulla vai tarvitseeko pohtia uutta energiatehokkaampaa jääkaappia)?
- nykyisen 12V-sulaketaulun tulevaisuus (ks. kuva)

Tältä pohjalta yritetään lähiaikoina haarukoida järkevintä mahdollista järjestelmää tuleviksi kesiksi. Kiitoksia jo etukäteen kommenteista / vastauksista!

Liitteenä on muutama kuva aiheeseen liittyen.




säädin + sulakkeet.jpg


paneeli.jpg


jääkaappi.JPG
 

kotte

Well-known member
Noin ihan pintapuolisesti tarkastellen vanha johdotus, valaistus ja aggregaatti palvelevat hyvin tulevaisuudessakin. Paneelikapasiteetti kannattaa moninkertaistaa ja hankkia sille kunnollinen invertteri, jota aggregaatti sitten voi tarvittaessa paikkailla suuren kulutuksen tai talvisen oleskelun aikoina. Yliheitto invertteriltä aggregaatille ja akkujen latausmahdollisuus myös aggregaatilla tarvittaessa kannattaa automatisoida (mahdollisesti toimintoja suoraan tukevalla laturi-invertterillä). Lämmittimen akun varaaminen kannattaa tietenkin automatisoida tai ennemminkin siirtää lämmittimen virransyöttö pääakustolle. Vanhaa jääkaappia ei missään nimessä kannata konvertoida sähkökäytölle, vaan sitä on joko edelleen käytettävä kaasulla tai hankittava tilalle akkukäyttöön tarkoitettu virtapihi sähköjääkaappi (mielellään tasavirralla toimiva, koska tällainen nyt vaan on luotettavampi ja energiaa säästävämpi kuin verkkovirtajääkaappi yleisverkkovirtavertterikäytöllä).

Vanhat akut varmaan menisivät joka tapauksessa jo iän puolesta kierrätykseen ja niiden jättäminen osaksi järjestelmää voi kostautua. Perusvalaistus kannattanee jättää 12V:lle, kun johdotus on valmiina ja käyttää verkkovirtalamppuja ja laitteita apuna siellä, missä käyttötarve on satunnaisempaa ja missä laajemmasta tarjolla olevasta laitevalikoimasta on iloa.
 

Puuha

Well-known member
Kaikki 12V toimimaan paitsi jääkaappi kaasulla tai sekin 12V ja unohtaa koko 230V tarpeettomana. Puhelimet, tabletit ja läppäreille on 12V latureita saatavalla huokealla hinnalla ja ovat huomattavasti energiataloudellisempia kuin 12V->230V->9-24V moninkertaiset muunnokset.

Tuolla nykyisellä jääkaapilla et pääse 12V tai 230V järjestelmässä alle 2500Wh vuorokausikulutukseen plus muu kulutus. Se pitää antaa olla kaasulla tai vaihtaa paremmin soveltuvaan kaappiin muun järjestelmän päivityksen yhteydessä.

Panelia sarjaan kytkettynä joku 250-300Wp MPPT-säätimeen kautta akkuun.
Uutta hyvää syväpurkuakkua 5-6kWh käytännössä n. 400-500Ah 12V akustoa.
Tehokas laturi agrekaattikäyttöön 75-100A hätätilanteita varten.

Isotehoisten 230V laitteiden käyttö vain agregaatilla tarvittaessa. Kuten imurit, sirkkelit, rälläkät, kuvosahat, vespumput jne.

Vaikka hankkisitte tuon kaasukaapin tilalle edellä ehdotetun 12V kompurakaapin oikea mitoitus olisi n. 300W panelistolla ja 6kWh laadukkailla syväpurkua kestävillä akuilla. Panelisto voi käydä vähän alimittaiseksi syksyllä riippuen viikon säistä.
 

Puuha

Well-known member
Toisaalta jos haluaa välttämättä 230V sähköt (12V lisäksi) niin Easysolar on hyvä vaihtoehto. Tämä vain tarkoittaa sitä että panelistoa pitää löytyä vähintään sen 400Wp ja akustoa 8-10kWh (12V 700-900Ah kapasiteettia) ajatellulla kulutuksella sekä huomioituna laitteiston omakulutus lisänä.

Järjestelmän päivityskustannukset helposti tuplaantuvat verrattuna pysymiseen matalajännitteisessä järjestelmässä minkä ylläpitokustannukset olisivat myös maltillisemmat jatkossa. Yksistään invertterin virtapiikit sekä virrankulutus vaativat  isompaa kapasiteettia jos akustolle halutaan elinkaarta ja myös että kapasiteettia jää muuhun käyttöön hetkellisen suuren virra kulutuksen jälkeen. Toki Easysolar mahdollistaa pienikulutuksisen 230V jääkaapin käytön edellä mainitussa järjestelmän kokoluokassa. Myös pienellä varauksella pienimuotoisen sähkökäsityökalujen käytön mutta ensisijaisesti agregaatilla niiden käyttöä tulisi suorittaa.

Kyse on valinnoista ja mitä pidätte tärkeinä. Tärkeää on myös ajatella tulevaa laitteistoa uusittaessa. Vastaako laitteisto myös tulevaa tarvetta, ei siis vain nykyistä tulevaa ajatusta? Kummatkin vaihtoehdot on toteutettavissa ihan realistisesti eikä vielä kokoluokka ole mitenkään nykymittapuussa kuin keskinkertainen.

Easysolar on helpommasti tulevaisuudessa laajennettavissa jos kulutuslaitteita tulee lisää tai kulutus kasvaa lisäämällä vain panelistokapasiteettia (Victronin säätimelle voidaan kytkeä enemmän panelitehoa kuin mitä sen nimellinen kapasiteetti on. N. 20% ylimitoitus on vielä kohtuullinen nostaen tuottoa pilvisissä olosuhteissa antaen pelivaraa. Säädin rajoittaa latausvirran säätimen kyvyn mukaan. Easysolarin tapauksessa rajoittaa max 50A) ja akustokapasiteettia voi kasvattaa kun seuraavan kerran tarvitsee akkuja vaihtaa jos näkee sen tarpeelliseksi (pienentää ei juuri voi tuosta 8kWh:sta), taas matalajännitteisessä tulee akustokapasiteetti nopeammasti alimittaiseksi kulutukseen nähden sekä akuston kapasiteetti rajoittaa käytettäviä laitteita.
 

arveccio

New member
Vanhempien mökillä on 250w paneeli, MPPT-säädin, 5x100Ah akut ja victronin 1600VA invertteri. Kulutusta tavallinen 230V jääkaappi pakastelokerolla (pari kesää vanha),  televisio, antennivahvistin, kahvinkeitin, kännyköiden latausta, läppäri, 4G/WLAN reititin ja akkutyökalujen laturi. Muuten energia on riittänyt ilman ongelmia mutta tänäkesänä sattui muutama puolipilvinen päivä ja kolmantena päivänä 3xkahvinkeitto/päivä oli liikaa joten ovat keitelleet aggrella sen jälkeen. Mökissä on 1 kattolamppu mutta eipä sitä juuri käytetä kun mökillä ollaan vain toukokuu - elokuu välillä yön yli ja täälläpäin aurinko valaisee käytännössä ympäri vuorokauden kesäkuukausina. Kaikki vehkeet siis 230V liitännällä.
 
Ylös