jolla sanoi:
eikö se heikennä hyötysuhdetta jos kone imee siellä ulkona ollessa, esim ulkoilman ollessa +30°C ilmaa jonka sitten jäähdyttää ja puhaltaa sisään verrattuna jos se on sisällä ja imee sitä jo jäähdytettyä ilmaa jonka sitten vielä jäähdyttää? onko tuossa loppupeleissä enää suurikaan ero yksiputkiseen, se huoneeseen tulevan korvausilman lämpötilahan voi olla käytännössä mitä vain, eli mistä kulloinkin tulee tai tuulee, vaikka rossisillan alta +18 asteista
joku täällä aika osuvasti joskus totesi
teoria ja käytäntö on teoriassa sama asia mutta käytännössä ei
Toki noin verrattuna siihen, että koneen lauhduttimen sisäänottoon johdettaisiin ilmaa ulkoa ja lauhduttimen ulostulo poistuisi suunnitellulla tavalla ulos. Koneen perustoiminta, jossa sisältä imetään valmiiksi jäähdytettyä ja kuivattua ilmaa ja jolla sitten lauhdutetaan tuo kuitenkin sisälle lämmintä ilmaa ja lisää kosteutta poistettavaksi. Mittailin joskus, että jos sisällä on luokkaa 25 astetta, lauhduttimen putkesta tulee luokkaa 35- ... 40-asteista ilmaa. Eli jo hiukan yli 30 asteessa puolet jäähdytystehosta kuluu lauhdutusilman tavallaan turhaan jäähdyttelyyn.
Jos yksikkö on ulkona, laitteen sähkönkulutus toki hiukan kasvaa, mutta jäähdytysteho laskee vain siitä syystä, että laite esimerkiksi pienimmällä nopeudella puhaltaa vain luokkaa 15 astetta viileämpää ilmaa, mitä sisään imetään. Tuloshan on 25-asteisessa huoneessa ja hiukan yli 30 asteen lämpötilassa tässä suhteessa ihan sama kuin edellä. Ulkona olevan koneen kylmäpuhallusta voi kuitenkin pienentää sitä enemmän, mitä kuumempaa ulkona on ja tällä saadaan jäähdytykseen lisää tehoa (höyrystimen jäätymättä korkean ilman tulolämpötilan takia), millä asetelma voidaan kääntää ulkoasennuksen eduksi ja hyvi pieni huone saadaan periaatteessa jäähtymään hyvinkin paljon (periaatteessa jopa parikymmentä astetta ulkoilmaa viileämmäksi).
Noilla kahdella skenaariolla on lisäksi se ratkaiseva ero, että ulos asennettu kone kerää ulkoa maksimaalisen kosteaa ilmaa ja useimmat koneet pystyvät käyttämään kerätyn kosteuden lauhduttimen jäähdyttämiseen (siis sellainen kone, jota ei yleensä tarvitse milloinkaan tyhjentää kondenssivedestä; itsellä on kokemusta kolmesta tällaisesta, kuten myös kahdesta toisenlaisesta). Ulkona oleva kone pystyy siis työskentelemään edullisemmissa oloissa, kun vielä lauhdutusilmaakaan ei tarvitse johtaa pois kuristavan poistohormin lävitse, jolloin lauhdutusilmavirta kasvaa. Sisälle asennettu vakiokone joutuu toimimaan tätä epäedullisemmissa oloissa jo osittain valmiiksi kuivatussa lauhdutusilmassa (olisi edullisempaa kuivata se kokonaan vasta samalla kuin ilmaa jäähdytetään, kuten ulos asennetussa koneessa). Myös höyrystin joutuu toimimaan sisäkoneessa kylmempänä. Pelkistäen, tarkoitettu käyttötapa sekoittaa huoneessa valmiiksi jäähdytettyä ilmaa ja ulkoa imettyä raakaa kuumaa ja kosteaa ilmaa, millainen järjestely ei lämpöpumpun kohdalla ole milloinkaan yhtä tehokasta kuin tehdä suoraan käyttöön tulevaa ilmaa koko tuloilmamäärästä.
Toisaalta myös ulos asennetusta koneesta saisi kaksiputkisen ehdoin toimivan johtamalla rakennuksen poistoilman lauhduttimen sisääntuloon, mutta hyöty tuosta on aika marginaalinen. Suuriahan nuo erot "sisä-" ja "ulko-"-koneen välillä eivät ole, mutta kylmän valmiin ilman johtaminen ulkoa tuo pientä etua ja uusia vapausasteita edun saavuttamiseen useassakin kohtaa.