Tervehdys!
Koska piilopirtillä on aikas hyviä kokemuksia viime kesältä saunan sähköjen toteutuksesta aurinkopaneelin avulla, on nyt tarkoitus ensi kesänä valmistuva päärakennus myös saattaa uusiutuvan energian piiriin. Paikalle ei ole saatavissa järkevin kustannuksin (alle 20 k) valtakunnan sähköverkkoa, joten aurinko ja tuuli ovat käytettävissä olevat voimanlähteet.
En halua sotkeentua 230V järjestelmiin, niin pysytään 12V akustossa ja kulutuslaitteissa. Koska oma tietämys on aiheesta rajallista, pyydän ystävällisesti kommentteja niiltä, keillä tietoa, taitoa ja kokemusta on. Osa kysymyksistäni voi tuntua osaajista triviaaleilta taikka naurettavilta - nauretaan niille sitten yhdessä, eikös juu?
Mökillä tulee oltua noin huhtikuusta noin marraskuuhun, lähinnä lumitilanteesta riippuen. Jos on kovasti lunta, ei perille pääse kuin suksilla tai lumikengillä, ja lämmittäminenkin ottaa hyvän tovin. Keväällä ja syksyllä lähinnä viikonloppuja, kesällä voisi tulla parikin viikkoa kyseeseen yhteen putkeen.
Tarvis on seuraavanlainen:
Sähköä lähinnä jääkaapille (Helkaman pieni 12 V kompressorikaappi), valaistukselle, vesipumpulle ym, ja mahdollisesti myös tuuletuksen toteutukseen.
Lämpöä tiskivedelle, ja ehkä ilmakeräin kuivaamaan sisätilaa syksyllä/keväällä.
Viileää - jos on joku järkevä keino, millä voisi viilentää sisätilaa kuumimpina aikoina, niin kiinnostaa. Jos ei pyydä naapuria kaatamaan puita, niin päärakennus on varjossa, ja viileämpi, mutta sillon ei saa aurinkopaneeleita helppoon paikkaan.
Omia mietteitä, joille siis kaipaan vähän sparrausta:
Katolle 230-250 W 24 V paneeli. Katon toinen lape on koko lailla etelän suuntaan, ja naapurin kanssa neuvottelemalla voisi hyvinkin olla mahdollista saada esteetön näkymä taivaalle.
Säätimeksi joku MPPT jotta korkeamman jännitteen voi hyödyntää. Ellei multa olis viime syksynä hausjärvellä palanu varaston mukana 640 Ah akkuja ja abt 100 kg kuparikaapelia, niin budjettia olis selkeesti enemmän käytössä, ja katolle tulis noita paneeleita kaksi. Saa tarjota, jos on hyviä akkuja tiedossa. Inasen keljuttaa noiden puhelinkeskusakkujen tärvääntyminen.
Mietin myös, että pistäskös paneelit seinälle vai katolle. Seinällä ne olis paremmin talvea ajatellen, ja katolla kesää ajatellen. Seinälle voi olla vaikeeta saada järkevään kulmaan kesäajaksi. Seuraajan rakentaminen pihan nurkkaan on myös mahdollista sekä osaamisen että tilan puolesta, mutta silloin tulee aika pitkät piuhat.
Myös tuulen hyödyntäminen voi tulla jatkossa kyseeseen. Ideoita siitä, millainen säädin pitäsi olla, että tuulestakin vois ottaa energiaa talteen (sunttivastuksen kautta akkuun tms?) kuuntelen mielelläni. Mitannut en tuulen nopeuksia ole, mutta kohtalaisen kokoset männyt huojuu ihan kunnolla ja usein. Tuulelle on myös jonkin verran ilmatilaa puhallella, eli ihan umpimetsässä ei olla, ja pari vuoden sisällä on tulossa lisää harvennusta.
Tiskiveden lämmitykseen olen pähkäillyt erilaisia mahdollisuuksia. Paikalla muurattavaan puuhellaan ei saanut järkevästi sekä uunia että vesisäiliötä, joten tulipa mieleen, että näinköhän hellaan voisi jemmata rosteri- tms. putkea jossa kierrättää vesi-glykoliseosta, millä vois pienen lämminvesivaraajan sisällön lämmittää. Mahdollisuus sijoittaa varaaja aivan hellan viereen. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen tällaiselle pienelle tiskivesimäärälle voisi olla ihan järkevää. Probleema on, että mä en oikeen tiedä, miten tälläinen järjestelmä kannattasi rakentaa.
Kattelin karavaanarikaupassa, että tarjolla on myös aika pienikokoisia lämminvesivaraajia. Luulen, että 20 litran varaajalla jos päivän tiskit tiskannee?
Osaako joku täällä arvioida, kuinka paljon aurinkolämmönkeräyspinta-alaa tarvitsee vaikkapa 20 litran varaajan lämmittämiseen? Voiko varaajaa lisäeristää, tai kannattaako se? Kuinka nopeasti varaajassa vesi lämpenee?
Entä miten kun on viikot poissa, pitääkö varaaja tyhjentää jottei vesi tärväänny?
Mitenkäs jos hellaan muuraa vesiputkea, mites se pitää tehdä, tarviikos lupia, kuka saa asentaa jne? Mietityttää mm se, että entä jos kiehuu, entä jos putket tyhjinä...? Paljon kysymyksiä, mutta jos ei kysy, niin ei saa koskaan tietää =)
Kuinka toteutetaan sellainen, että jos ulkona paistaa, niin se lämmittää tiskiveden, ja jos pullaa paistaa, niin se hella lämmittää sen tiskiveden? Mietinpä sitäkin, että spriipoltin veden lämmitykseen. Kaikkea hullua sitä päähän pätkähtääkin. Sähköllä ei varmaan kannata tiskivettä lämmittää niillä paneelimäärillä, mitä nin pienelle katolle mahtuu.
Mites ilmakerääjä ja vesikierron yhdistäminen - voiko tehdä kombinaatiokeräimen, jolla saa joko lämmitettyä tiskivettä taikka puhallettua lämmintä ilmaa sisään?
Toistaiseksi olen onnistunut opettelemaan useimpien asioiden tekemisen itse, kun ihan perusnäppärä ja viitseliäs sohlo olen. Se ei aina kannata taloudellisesti, mutta on usein kivaa. Järkevissä kohdissa käännyn mielihyvin ammattilaisen puoleen - saa myös suositella, jos on kokemuksia jostakin, mikä ehdottomasti kannattaa jättää oikean osaajan tehtäväksi =)
Lopuksi vielä on tarkoitus puuhata elektroniikkaa seuraamaan mm. akkujen varaustasoa, lämpötilaa, kosteutta ym, sekä tehdä osa toiminnoista kaukokäynnistettäviksi, kuten esmes jääkaapin käynnistys.
Eikä tietenkään kaikkea kerralla, vaan sitä mukaa kun ehtii ja jaksaa, ja mihin varat antaa myöten.
Pitkät tarinat, joita en kokonaisuuden vuoksi halunnut hajauttaa eri aihealueiden alle.
Vinkeistä ja kokemuksista etukäteen kiitellen,
-eemeli-
Koska piilopirtillä on aikas hyviä kokemuksia viime kesältä saunan sähköjen toteutuksesta aurinkopaneelin avulla, on nyt tarkoitus ensi kesänä valmistuva päärakennus myös saattaa uusiutuvan energian piiriin. Paikalle ei ole saatavissa järkevin kustannuksin (alle 20 k) valtakunnan sähköverkkoa, joten aurinko ja tuuli ovat käytettävissä olevat voimanlähteet.
En halua sotkeentua 230V järjestelmiin, niin pysytään 12V akustossa ja kulutuslaitteissa. Koska oma tietämys on aiheesta rajallista, pyydän ystävällisesti kommentteja niiltä, keillä tietoa, taitoa ja kokemusta on. Osa kysymyksistäni voi tuntua osaajista triviaaleilta taikka naurettavilta - nauretaan niille sitten yhdessä, eikös juu?
Mökillä tulee oltua noin huhtikuusta noin marraskuuhun, lähinnä lumitilanteesta riippuen. Jos on kovasti lunta, ei perille pääse kuin suksilla tai lumikengillä, ja lämmittäminenkin ottaa hyvän tovin. Keväällä ja syksyllä lähinnä viikonloppuja, kesällä voisi tulla parikin viikkoa kyseeseen yhteen putkeen.
Tarvis on seuraavanlainen:
Sähköä lähinnä jääkaapille (Helkaman pieni 12 V kompressorikaappi), valaistukselle, vesipumpulle ym, ja mahdollisesti myös tuuletuksen toteutukseen.
Lämpöä tiskivedelle, ja ehkä ilmakeräin kuivaamaan sisätilaa syksyllä/keväällä.
Viileää - jos on joku järkevä keino, millä voisi viilentää sisätilaa kuumimpina aikoina, niin kiinnostaa. Jos ei pyydä naapuria kaatamaan puita, niin päärakennus on varjossa, ja viileämpi, mutta sillon ei saa aurinkopaneeleita helppoon paikkaan.
Omia mietteitä, joille siis kaipaan vähän sparrausta:
Katolle 230-250 W 24 V paneeli. Katon toinen lape on koko lailla etelän suuntaan, ja naapurin kanssa neuvottelemalla voisi hyvinkin olla mahdollista saada esteetön näkymä taivaalle.
Säätimeksi joku MPPT jotta korkeamman jännitteen voi hyödyntää. Ellei multa olis viime syksynä hausjärvellä palanu varaston mukana 640 Ah akkuja ja abt 100 kg kuparikaapelia, niin budjettia olis selkeesti enemmän käytössä, ja katolle tulis noita paneeleita kaksi. Saa tarjota, jos on hyviä akkuja tiedossa. Inasen keljuttaa noiden puhelinkeskusakkujen tärvääntyminen.
Mietin myös, että pistäskös paneelit seinälle vai katolle. Seinällä ne olis paremmin talvea ajatellen, ja katolla kesää ajatellen. Seinälle voi olla vaikeeta saada järkevään kulmaan kesäajaksi. Seuraajan rakentaminen pihan nurkkaan on myös mahdollista sekä osaamisen että tilan puolesta, mutta silloin tulee aika pitkät piuhat.
Myös tuulen hyödyntäminen voi tulla jatkossa kyseeseen. Ideoita siitä, millainen säädin pitäsi olla, että tuulestakin vois ottaa energiaa talteen (sunttivastuksen kautta akkuun tms?) kuuntelen mielelläni. Mitannut en tuulen nopeuksia ole, mutta kohtalaisen kokoset männyt huojuu ihan kunnolla ja usein. Tuulelle on myös jonkin verran ilmatilaa puhallella, eli ihan umpimetsässä ei olla, ja pari vuoden sisällä on tulossa lisää harvennusta.
Tiskiveden lämmitykseen olen pähkäillyt erilaisia mahdollisuuksia. Paikalla muurattavaan puuhellaan ei saanut järkevästi sekä uunia että vesisäiliötä, joten tulipa mieleen, että näinköhän hellaan voisi jemmata rosteri- tms. putkea jossa kierrättää vesi-glykoliseosta, millä vois pienen lämminvesivaraajan sisällön lämmittää. Mahdollisuus sijoittaa varaaja aivan hellan viereen. Myös aurinkolämmön hyödyntäminen tällaiselle pienelle tiskivesimäärälle voisi olla ihan järkevää. Probleema on, että mä en oikeen tiedä, miten tälläinen järjestelmä kannattasi rakentaa.
Kattelin karavaanarikaupassa, että tarjolla on myös aika pienikokoisia lämminvesivaraajia. Luulen, että 20 litran varaajalla jos päivän tiskit tiskannee?
Osaako joku täällä arvioida, kuinka paljon aurinkolämmönkeräyspinta-alaa tarvitsee vaikkapa 20 litran varaajan lämmittämiseen? Voiko varaajaa lisäeristää, tai kannattaako se? Kuinka nopeasti varaajassa vesi lämpenee?
Entä miten kun on viikot poissa, pitääkö varaaja tyhjentää jottei vesi tärväänny?
Mitenkäs jos hellaan muuraa vesiputkea, mites se pitää tehdä, tarviikos lupia, kuka saa asentaa jne? Mietityttää mm se, että entä jos kiehuu, entä jos putket tyhjinä...? Paljon kysymyksiä, mutta jos ei kysy, niin ei saa koskaan tietää =)
Kuinka toteutetaan sellainen, että jos ulkona paistaa, niin se lämmittää tiskiveden, ja jos pullaa paistaa, niin se hella lämmittää sen tiskiveden? Mietinpä sitäkin, että spriipoltin veden lämmitykseen. Kaikkea hullua sitä päähän pätkähtääkin. Sähköllä ei varmaan kannata tiskivettä lämmittää niillä paneelimäärillä, mitä nin pienelle katolle mahtuu.
Mites ilmakerääjä ja vesikierron yhdistäminen - voiko tehdä kombinaatiokeräimen, jolla saa joko lämmitettyä tiskivettä taikka puhallettua lämmintä ilmaa sisään?
Toistaiseksi olen onnistunut opettelemaan useimpien asioiden tekemisen itse, kun ihan perusnäppärä ja viitseliäs sohlo olen. Se ei aina kannata taloudellisesti, mutta on usein kivaa. Järkevissä kohdissa käännyn mielihyvin ammattilaisen puoleen - saa myös suositella, jos on kokemuksia jostakin, mikä ehdottomasti kannattaa jättää oikean osaajan tehtäväksi =)
Lopuksi vielä on tarkoitus puuhata elektroniikkaa seuraamaan mm. akkujen varaustasoa, lämpötilaa, kosteutta ym, sekä tehdä osa toiminnoista kaukokäynnistettäviksi, kuten esmes jääkaapin käynnistys.
Eikä tietenkään kaikkea kerralla, vaan sitä mukaa kun ehtii ja jaksaa, ja mihin varat antaa myöten.
Pitkät tarinat, joita en kokonaisuuden vuoksi halunnut hajauttaa eri aihealueiden alle.
Vinkeistä ja kokemuksista etukäteen kiitellen,
-eemeli-