uudisrakennus energiatehokkaasti

ventora

New member
terve.tontti hakusessa mutta kuvat olemassa talolle jo.2 kerroksinen 400mm eps harkkotalo,tarkoitus tehdä äärinmäisen tiivis ja lämpötaloudellinen ilman järjetöntä tekniikan tunkemista.

pihapiiriin tulee viellä noin 150-200m2 halli joka tehdään jos tontilla mahdollisuus kokonaan maan alle vain 2 nostoovea esiin jättäen,tarkoitus hyödyntää maaperän 4-6asteen lämpöä,seinät ja katto passiivi arvoin ja alapohja eristämättömäksi ehkä jopa kokonaan.nykyisessä hallissa noin +8 peruslämpönä mikä on hyvä koska lämpö nousee nopeasti koneiden hukkalämpönä,eli lämmitettävä olisi 2 asteen eroitus.ilmanvaihto painovoimaisena ja työskennellessä koneellinen lämmön talteenotolla.

kolmantena asiana projektissa on aurinkolämmitys ja sen hyödyntäminen tehokkaasti,mietinnässä on rakentaa hallin alle 50m3 vesisäiliö uretaanieristeisenä mihin lämpö varastoidaan,halli jaetaan 3 osaan sisältä,varasto,autoille korjaus alue ja koneistamo,vesisäiliö sijaitsisi varaston alla koska vesisäiliöstä vuotaa hukkaan noin 2000kw/h vuodessa lämpöä ja varaston lämpötilalla ei ole merkitystä,muissa tiloissa on kesällä pysyttävä viileys.talvella taas pystyy iv sekoittamaan varastoon nousevaa hukkalämpöä käyttötilojen lämmitykseen.eli energia varaston tarkoitus on riittää vain asuintilojen lämmitykseen ja varastoinnista tuleva hukka ei tässä ratkaisussa olisikaan hukkaa vaan säiliön koko noin 7000kw/h tulisi käytettyä.

vesisäiliötä miettiessäni olen tullut siihen tulokseen että betonisena on ainoa vaihtoehto,näin saadaan muodoiltaan järkevä ja voidaan valaa suoraam eps eristettä vasten,muotitus jää aika vähälle.

tällästä tänään. ;D

 

Wussy

Member
12m * 2m * 2m olis 48kuutiota
Näin siis pärjättäisiin 9kappalleella 6m*2m levyä. Ja hitsaussaumaa noin 48 metriä (2m*4sivua*3kpl*2kertaan).
Suorat levyt valssin jäljiltä on vaan hiukan lötköjä, joten vaatii jälkikäsittelyä kanttausta/mankelointia joten muotoonvetoakin kait kaipaisi..

Tiedä sitten miten lie betonin ja esim rstn  erilaiset lämpölaajenemis ominaisuudet korreloivat keskenään?
(ei kait pelkkä betoninen säiliö toimi, kun kosteus kulkee betoni läpi. ja rapautumis ominaisuudet on mitä on?).

Vaan eipä ole ominta alaa tällaiset kysymykset, jotn tulipa vaan turha postaus tehtyä


(EDIT// lisäksi pitkittäissaumaa 12m *4kpl * 2kertaan + 48m(poikittaissaumaa) joten saumaa minimisään = 144m    ::))
 

ventora

New member
betonin vesitiiveys on seoksesta kiinni.se tehdäänkö säiliö betonista vai lasikuitusäiliö niin ei ole suurtakaan väliä,teräs säiliöt unohdan heti.säiliön pitää kestää se mitoitettava 50v.ehkä isoin kysymysmerkki itselle on veden lämmön saattaminen yli 60asteeseen,ehkä jopa 80 astetta voisi olla ihanne lämpö.parabolisella keräimellä tulistus onnistuu kyllä,mitta suhteet on vaan vähän erinlaiset kuin se perinteinen kesämökin yksi keräin.se että säiliö olisi 50m3 niin karkeesti menisi sinne se 7000kw/h energiaa 60 asteessa eli se riittäisi vuodeksi,se että auringosta saadaan energiaa tehokkaasti noin +5kk pudottaisi pikkusen tarvittavan varaajan kokoa mutta siinä tulee myös sitten mukaan veden lämmön putoaminen liian alas.mielestgäni mitoitus pitäisi olla niin että syyskuussa alkaa hiipumaan saatava energia vesi olisi esimerkiksi 80 astetta ja toukokuuhun mennessä olisi pudonnut 50-60 asteeseen ja taas rupeisi hitaasti järjestelmä nostamaan lämpöä.ei mikään helpoin homma löytää tasapainoa,toisaalta pienestä ylimotoituksesta ei ole haittaa koska sen pystyy hallin lämmitykseen hyödyntämään.
 

ventora

New member
sam123 sanoi:
Jos saat säiliön 50m3 vettä +60 asteeseen, niin lämmön purkaminen +5 asteeseen luovuttaa lämpöä 2600kWh. Käytännössä häviöt ovat tyhjentäneet säiliön jo ennen joulukuun alkua kun pitäisi ruveta lämmittämään.

hyvä huomio mutta laskussasi ei ole huomioituna eristämistä,noin 30-40cm eps tai ruiskuuretaani tai vastaava.maan lämpö on noin +4 jotenka lämpötilaero on se karkeasti 60 astetta.jos esimerkiksi käyttäisin lasikuitusäiliötä mihin 20cm ruiskuuretaania ja sitten pavuilla tekisi täytön säiliön ympärille alkaa lämpöhukka olemaan hyvin pieni,tai siis sopiva koska se hyödyntyy hallin lämmityksessä,eli hukka prosentti energialla on lähellä nollaa.järjestelmän hyötysuhdetta laskee ainoastaan lämmönvaihtimet ja lämpökanaalit energian siirrossa.

kysymys ei ole säästämisestä vaan siitä miten asiat on järkevä tehdä.
 

sam123

Active member
ventora sanoi:
hyvä huomio mutta laskussasi ei ole huomioituna eristämistä,noin 30-40cm eps tai ruiskuuretaani tai vastaava.maan lämpö on noin +4 jotenka lämpötilaero on se karkeasti 60 astetta.jos esimerkiksi käyttäisin lasikuitusäiliötä mihin 20cm ruiskuuretaania ja sitten pavuilla tekisi täytön säiliön ympärille alkaa lämpöhukka olemaan hyvin pieni,tai siis sopiva koska se hyödyntyy hallin lämmityksessä,eli hukka prosentti energialla on lähellä nollaa.järjestelmän hyötysuhdetta laskee ainoastaan lämmönvaihtimet ja lämpökanaalit energian siirrossa.

kysymys ei ole säästämisestä vaan siitä miten asiat on järkevä tehdä.

Säiliön täytyisi ehkä olla tuplasti suurempi, jotta voisi käyttää alempaa silömislämpötilaa. Itse taipuisin sellaiseen ratkaisuun että kaivetaan 4-5m syvyyteen sinne hallin viereen suuri monttu, johon laitetaan vain vähän eristettä (sora alle + muovi + 5cm styroksia) ja sama sivuille + tiheä keruuputkisto sinne, jota ladataan auringolla. Monttu täytetään savella. Joku tuollainen 1000 kuutiota näin alkuunsa. Kerääjiä tietysti sen 50 neliötä. Montusta mahdollisimman pyöreä ja aurinkolämmön syöttö keskeltä ulospäin harvenevalla "latausputkistolla". Tuo tankkihomma olisi kannattava vain jos saat pongattua jostakin valmiiksi eristetyn ison säiliön, jonka saa "noutohintaan"

http://www.contemporaryenergy.co.uk/collectors2.jpg

Järkevähän tuohon taloosi on laittaa 6kW:n maalämpöpumppu pintakeruuputkistolla, jos siis järkevyyttä kysyttiin. Sen hyötysuhdetta voit sitten parantaa ajamalla maapiiriin lämpöä vaikka omatekoisilla aurinkokeräimillä, jotka voisivat olla integroitu kattopeltiin. Talon lattialämmityksestä haaara glykolikierrolla sinne halliin, jossa vaikka puhallinkonvektori puhaltaa siitä lämmöt hallitilaan.
 

ventora

New member
50m3 80 asteessa menee siis 4300kw/h ja 80m3 menisi 6900kwh.säiliö eristettynä maksaa noin 5000e

maalämmön ja tämän systeemin perustamiskulut on varmaan kohtalaisen samat,maalämmössä on käyttökuluja ja kompressorin saa uusia kerran 50v elinkaaren aikana,aurinkolämpöjärjestelmässä kuluvia tai heikkoja kohtia on tulistus keräimen tyhjiöputki.käyttökuluja o euroa.

maalämpöä ei siis harkita missään muodossa eikä muita järjestelmiä.tontilla kriteereinä myös tuulienergian hyödyntämismahdollisuus,tuulta tullaan hyödyntämään siinä veiheessa kun energian myynti verkkoon on mahdollista,siihen tosin menee varmana 10v viellä.
 

luovahulluus

New member
Minulle tuli vajaa viikko sitten aikalailla samanlainen idea mieleen. Ajatuksenani oli lämmittää koko talo kesällä kerätyllä aurinkolämmöllä. Kirjoittelin siitä masinistien foorumille ennen kuin edes tajusin tällaisenkin foorumin olevan olemassa. Tulin laskelmissani siihen tulokseen, että 150m2 talon lämmittämiseen tarvittaisiin 129 000 litraa vettä. Näin veden lämpötila tippuisi talven aikana 50 asteesta 30 asteeseen, joka on aika sopiva väli lattialämmitykselle. Kun veden lämpötila on tuolla välillä, lämpökeräimen hyötysuhde on parempi, eikä hukkaenergiaa tule niin paljoa kuin kuumemmalla vedellä läträtessä.

Mielenkiintoinen projekti sulla. Kerro miten se etenee, olisi mukava seurata sen edistymistä.

 

eros

Member
Eikö se olisi helpointa varastoida se lämpö kallioon? Poraus on tietty hiukan hintavaa, ainakin kaupallisilla hinnoilla, mutta kun kallion saa kuumaksi, niin lämpöhukka suht pientä.

Ja minusta edelleen kannattaa laittaa tyhjiöputkikeräimiä, koska niillä alkaa lämmöntuotto jo helmikuussa. Toiseksi ne antaa kesällä myös hyvin kuumaa ulos (~250c), höyryllä voi tehdä kaikkea kivaa, esim pyörittää höyrykonetta ja jauhaa sähköä.

T:Eerin
 

novoiperkele

New member
eros sanoi:
Eikö se olisi helpointa varastoida se lämpö kallioon? Poraus on tietty hiukan hintavaa, ainakin kaupallisilla hinnoilla, mutta kun kallion saa kuumaksi, niin lämpöhukka suht pientä.

Ja minusta edelleen kannattaa laittaa tyhjiöputkikeräimiä, koska niillä alkaa lämmöntuotto jo helmikuussa. Toiseksi ne antaa kesällä myös hyvin kuumaa ulos (~250c), höyryllä voi tehdä kaikkea kivaa, esim pyörittää höyrykonetta ja jauhaa sähköä.

T:Eerin

Entäs jos putket levittäisi kallion pinnalle ja valaisi betonia sen verran, että pysyy. Sitten uretaania ja metri maata päälle???
 

kotte

Well-known member
novoiperkele sanoi:
Entäs jos putket levittäisi kallion pinnalle ja valaisi betonia sen verran, että pysyy. Sitten uretaania ja metri maata päälle???

Sinällään pintakallio on siinä mielessä hyvä lämpövarasto, että mahdolliset pohjaveden virtaukset eivät hukkaa lämpöä toisin kuin saattaa käydä porareikien kanssa. Lämpöeristys vaan tulee aika kalliiksi.

Voisiko tuon ajatella niin, että talo rakennetaan suoraan varaavan kalliomassa päälle, jolloin eriste tavallaan korvaa tavanomaisen alapohjan eristeen? Tässä tapauksessa eristettä tarvitaan myös talon pitämiseksi asumiskelpoisena kesäaikaan ja syksyllä (ettei muutu saunaksi). Sivuvaikutuksena lumi sulaa nopeammin talon ympäriltä, vaikka routaeristeen tapaista eristettä kannattaisikin jatkaa huomattavasti tavanomaista laajemmalle alalle perustusten ulkopuolelle. Kaikella maan lämmittämisellä voi sitten olla vaikutusta pohjavesiin (sillä maa lämpenee ennen pitkää syvemmältäkin).
 

novoiperkele

New member
kotte sanoi:
novoiperkele sanoi:
Entäs jos putket levittäisi kallion pinnalle ja valaisi betonia sen verran, että pysyy. Sitten uretaania ja metri maata päälle???

Sinällään pintakallio on siinä mielessä hyvä lämpövarasto, että mahdolliset pohjaveden virtaukset eivät hukkaa lämpöä toisin kuin saattaa käydä porareikien kanssa. Lämpöeristys vaan tulee aika kalliiksi.

Voisiko tuon ajatella niin, että talo rakennetaan suoraan varaavan kalliomassa päälle, jolloin eriste tavallaan korvaa tavanomaisen alapohjan eristeen? Tässä tapauksessa eristettä tarvitaan myös talon pitämiseksi asumiskelpoisena kesäaikaan ja syksyllä (ettei muutu saunaksi). Sivuvaikutuksena lumi sulaa nopeammin talon ympäriltä, vaikka routaeristeen tapaista eristettä kannattaisikin jatkaa huomattavasti tavanomaista laajemmalle alalle perustusten ulkopuolelle. Kaikella maan lämmittämisellä voi sitten olla vaikutusta pohjavesiin (sillä maa lämpenee ennen pitkää syvemmältäkin).

eristeen ei tartte olla priimaa, tiedän paikan mistä vois löytyä eristeet halavalla
 

eros

Member
novoiperkele sanoi:
Entäs jos putket levittäisi kallion pinnalle ja valaisi betonia sen verran, että pysyy. Sitten uretaania ja metri maata päälle???

Kaipa se niinkin toimii, mutta uretaani pitäisi olla paksua ja helkutin iso ala. Ts. 200m porareikää tekee aika paljon neliöitä. Paikassa ei saa myöskään pohjavesi virrata. No ovat jotain kokeita tehneet soraharjuilla, kesällä harjuun puhallettu ilma lämmitti harjun ja se pysyi kevääseen asti lämpösenä.

T:Eerin
 
Tämä ei nyt ehkä ihan tähän topiciin kuulu - mutta läheltä liippaa. Kun mietin sellaista että kun on paljon firmoja, joissa voi tehdä sähkön hinta vertailua kuten vaikka www.lannenomavoima.fi niin onko kellään omakohtaisia kokemuksia minkäverran se sähkölasku on tippunut kun on kilpailuttanut tai vertaillut sähkön hintoja? Olen miettinyt että pitäisikö tommonen tehä...
 

Raitzi

New member
Omakotiasujalla kilpailuttaminen voi säästää helposti satasia vuodessa. Tosin nyt näyttää vahvasti siltä että sähkön energiahinta tulee laskemaan seuraavan noin 5-7 vuoden ajan(kunnens se sitten jatkaa nousuaan) , mutta siirtohinnat joita ei voi kilpailuttaa tulevat nousemaan.
 
Raitzi sanoi:
Omakotiasujalla kilpailuttaminen voi säästää helposti satasia vuodessa. Tosin nyt näyttää vahvasti siltä että sähkön energiahinta tulee laskemaan seuraavan noin 5-7 vuoden ajan(kunnens se sitten jatkaa nousuaan) , mutta siirtohinnat joita ei voi kilpailuttaa tulevat nousemaan.

Joo, just kaverin kanssa aiheesta keskusteltiin. Mulla oli jotenkin käsitys että myös se siirtohinta voi kilpailuttaa - mutta näinhän ei ole. ja sehän on aika iso osa laskusta. Mutta jos kuitenkin satasia vuodessa säästää - niin sittenhän se ehdottomasti kannattaa. Kiitti vastauksesta.
 

Puuha

Well-known member
itse olen viimeaikoina miettinyt nykyajan rakentamista ja eristystyyliä jossa eristettä on sen 300-600mm. rakentaminen muistuttaa 70 luvun pullotaloja. eristeen paksuuden lisääminen estää erinäiset ilmavirtaukset ja taloa on sitten koneellisesti ilmanvaihdolla pyrittävä tekohengittämään. tämä tuo sitten taas tilanteen jolloin mahdollinen säästö taitaa mennä ilmanvaihtokoneen sähkölaskuun hyvin tehokkaasti.

toinen mikä tuossa eristyksessa ja nykyisessa rakennusmetodeissa häiritsee on se että hyvin monessa rakennuksessa jätetään eristeet säidenarmoille jolloin kosteutta pääsee eristyksiin runsaita määriä jo rakennusvaiheessa. koska eristeen paksuus on suuri on hyvin epätodennäköistä että kosteus koskaan poistuisi ja näin ollen saadaan tikittävä aikapommi. onneksi kuitenkin talojen huputus on lisääntynyt vaikka se näkyy rakentamis hinnassa mutta takaa helpommin pitemmän elinkaaren talolle varsinkin remontoitavissa kohteissa ja näkisin myös hyvänä jos huputusta käytettäisiin uudisrakennuksilla myös.

vieläkään ei olla päästy siittä ohi että annettaisiin valujen kunnolla kuivua ennen kuin ne peitetään. mitä tässä olen kunnellut tuttujen puheita olen saanut käsityksen että urakka on niin nopeatempoista että kun valu kestää kävellä on siinä jo pintamateriaalit päällä vaikka valu olisi muten vielä aivan liian kosteaa ja muodostaen näin kosteuskuormaa rakenteisiin. paljon sananvaltaa on myös valvojalla ja hänen toimillaan joten työmiehiä ei tästä voi syyttää. työmiehien haukkuminen on mielestäni typerää, hehän tekevät vain mitä käsketään.

materiaalien muuttuminen ja kehittyminen myös tuo omat riskinsä. rakennusmateriaaleissa ja tavoissa ollaan menty pari kolme sukupolvea edelle ennen kuin tiedetään mitä ongelmia kyseisissä materiaaleissa ja tavoissa on. tämä luo ongelman joka tulee pysymään ongelmana pitkään sillä rakentaminen on hyvin rahariittoisaa puuhaa jonka vuoksi uutta pitää kehittää jatkuvasti sillä moni rakennuttaja haluaa sitä uusinta ja hienointa mitä markkinoilta vain voi saada ollakseen "ajan tasalla".

näin kiteytettynä ajattelen että nykyisin rakentaminen verrattuna sadan vuoden takaiseen on hyvin väärentynyttä ja pyritään siihen että näyttäisi ja kuulostaisi hyvältä. en tiedä olen turhaan liikkeellä kannalla "positiivisuus on perseestä"? monesti kuitenkin remontin yhteydessä muutetaan nykyisen säädännön mukaiseksi osa rakenteista ja osa jätetään vanhaksi jolloin yleensä ongelmia on viimeistään tiedossa. jokaisessa talossa tilanne tulee jossain vaiheessa esille jolloin pitää remonttia tehdä. alati kiristyvät säädökset tarkoittavat käytännössä sitä että vanhoja taloja ei kohta enää voi edes remontoida vaan ne on halvempi polttaa tai vetää pillarilla kasaksi pihamaan perukoille ja tehdä uusi talo kiiruusti pystyyn. toki se voi olla myös uusien säädösten valossa parempi sillä remontin yhteydessä pitäisi aina päivittää rakenteet säädösten mukaisiksi.
 

avensi

Well-known member
juu tämä asia on ollu tiedossa jo 80luvulta asti kun rakennetaan mahdollisimman halvalla ja nopeasti !
itse nään joka päivä työpaikalla samat asiat !
 
Ylös