PV:n käyttö lämmitykseen/vastuskytkentä, teknistä pohdintaa

tengu

Member
Kun asia nyt on kovasti ylhäällä taas niin tekniseltä puolelta ajatellen asiaa:

Periaatteessa PV paneli voidaan kytkeä ihan suoraan OIKEIN mitoitettuun vastukseen ja asia on sillä valmis. Tällöin vain ei saada läheskään kaikkea tehoa hyödynnettyä. PV panelien käyttäytyminen kuorman kanssa ei ole ihan niin yksinkertainen juttu.

Esimerkkinä oma 9x235w sharp. Kun speksistä ottaa arvot Vmpp 29,8V ja Impp 7,89 niin yhdeksällä panelilla saadaan (9x29,8) / 7,89 = ~34 ohmia. Tuota käyrää kun katsoo niin saa hieman eri arvot mutta asia on se että tämä arvo on paras kirkkaalle taivaalle keskellä päivää (säteily luokkaa ~1000w/m2. Heti kun säteilyä on vähemmän niin tuotto putoaa jyrkemmässä suhteessa mitä säteily. Tuossa ao kuvassa on vertailu omassa systeemissä mitä säätimen läpi vs kiinteä vastus (tiedän pari puuta pitäisi kaataa iltapäivän puolelta). Ero säätimen hyväksi moninkertaistuu huonompina aurinkopäivinä.

Omassa varaajassa oli 6kw:n vastus varalla ja en mokomaa vaihtanut vaikka se ei olekaan ihan optimi tähän. Tuosta ao taulukosta kun katsoo noita 3~vastusten arvoja eri kytkentämuodoilla (huom laskennallisia arvoja että voipi olla pikku/isoja heittoja suuntaan jos toiseen) niin 4,5 kw:n vastus kaikki lenkin rinnan kytkien olisi paras maksimi minulle. Sitten taas kun ajatellaan että on paljon päiviä kun on pientä harsoa auringon edessä jne niin ehkä Impp arvo *0,8 olisi parempi, mikä tuottaisi itselle ~42 ohmia. Eli 6kwn vastus 2 lenkkiä rinnan olisi melko passeli.

Omassa päädyin lisäämään säätimen, mikä ohjaa yksinkertaistaen 1:stä vastuksesta kaikki 3 rinnan kytkentään portaattomasti eli 82 ohm - 27 ohm.
Tätä voi ajatella säätyvänä optimikuormana auringon säteilyteholle 400 W/m2 - 1200 W/m2.
Jos vaihtaisin 4,5kw:n vastuksen tilalle saisin säätimellä 300w/m2 - 900 W/m2. 
Rakentamalla vähän monimutkaisemman säätimen saisi kuormituksen tehtyä liki 0W/m2 - mihinvain  mutta tässä teholuokassa pitäisi elektroniikan ymmärtämys olla pykälää edistyneempää. Taas se varoituksen sana , että tässä pelataan melko suurilla jännitteillä ja tehoilla ja jos et tiedä mitä olet tekemässä, älä tee.


PVCURV.jpg


21.jpg


vast.jpg
 

Savonius

Well-known member
Samanlaisia ajatuksia kuin mitä esität on päässäni  pyörinyt tästä asiasta. Jos puhutaan suorasta vastukseen kytkennästä ilman säätäjää niin tuntuu siltä että pieni paneeliteho ylimäärä tuntuu toimivan vähän niinkuin köyhän miehen MPPT säädin. Tämä toimii ainakin kun säteilyn vaihtelut ovat pieniä. Tuossa isommassa telineessäni ei juuri ole vaikutusta vaikka auringon eteen menee pilvi kunhan pilvi on niin ohut että aurinko siitä hyvin läpi erottuu. Jännite voi laskea pari kolme volttia ja tehokin jonkin vatin mutta muuten tuotto on hyvin vakaata. Samassa tilanteessa tuossa pihan toisessa telineessä oli kaksi 120w paneelia sarjassa lattialämmityksen 240 vatin (36v) vastuksessa. Kun pienikin pilvenhattara peittää aurinkoa vastuksen tuotto romahtaa muutamaan vattiin. Tässä systeemissäsi tuo säätäjä saisi ihmeitä aikaan.

Kun tuolla toisaalla on käsitelty niitä tehoja joita tuo vedenlämmitys vaatii paneelitehoa,  on puhuttu 4kw tai 5kw tehoisista kentistä. On myöskin toinen näkökulma. Kahdella 250 vatin sarjaankytketyllä paneelilla ja siihen sopivalla vastuksella. (esim 12 ohmia 72v) olisi mahdollista touko ,kesä, heinä, elokuun aikana aurinkoisina päivina  saada  kiinteälläkin paneeliasennuksella 3-5kwh päivässä. Jos paneelien suunta pysyy kohti aurinkoa ja ne ovat sen verran pystyssä että niillä on mahdollisuus jäähtyä ja vastuksia ohjataan säätimellä niin tuotto päivässä on runsaasti enemmän.  Pitää muistaa että aurinko on kesä heinäkuussa  19.30 korkeammalla mitä tänään keskipäivällä ja aamulla 4.30 samoin, ja tehollista paistetta lähes saman verran kuin nyt on päivän pituus.  (aurinko siis paistaa kiinteästi etelään asennetun takaa).
 

kotte

Well-known member
Onko nuo virta-jännitekäppyröiden muodot, jotka edellä esitettiin yleistettävissä paneelille kuin paneelille? Eli tuottaako paneeli maksitehon tietyllä jännitteellä hyvinkin tarkasti säteilymäärästä riippumatta eri tilanteissa?

Jos noin on, on periaatteessa aika yksinkertaista rakentaa lähes optimaalinen vastusohjain: Jännite yksinkertaisesti johdetaan diodin kautta kondensaattoriin ja rakennetaan säädin, joka pyrkii pitämään kondensaattorin jännitteen asetetussa arvossa. Vastusta ohjataan IGBT-komponentilla tuolta kondensaattorilta ja tuon ohjaus tehdään hystereesipiirillä (ns. schmidt-trigger), jonka pulssin toista puoliskoa (sitä, joka päästää IGBT:n virtaa lävitse) ohjataan jännitteen mukaan (heti, kun jännite laskee muutaman voltin, jännite katkaistaan, kunnes se on taas saavuttanut säädetyn arvon).

Tuossa ei tarvittaisi mitään mikroprosessoreita, vaan pelkkä takaisinkytketty vahvistinpiiri (siis schmidt-triggeri) ja kondensaattorin jännitteen seuraaminen zener-diodi-vastusketjun lävitse. Vastus voidaan sitten mitoittaa maksituoton mukaan ja antaa säätimen (l. PWM-ohjaimen) hoitaa loput.
 

tengu

Member
kotte sanoi:
Onko nuo virta-jännitekäppyröiden muodot, jotka edellä esitettiin yleistettävissä paneelille kuin paneelille? Eli tuottaako paneeli maksitehon tietyllä jännitteellä hyvinkin tarkasti säteilymäärästä riippumatta eri tilanteissa?

Jos noin on, on periaatteessa aika yksinkertaista rakentaa lähes optimaalinen vastusohjain: Jännite yksinkertaisesti johdetaan diodin kautta kondensaattoriin ja rakennetaan säädin, joka pyrkii pitämään kondensaattorin jännitteen asetetussa arvossa.

Uskoisin että PV panelit kaikki käyttäytyy tuon käppyrän mukaan. Siis eri käyrä riippuen säteilyn voimakkuudesta.

Jos katsot tuota toista kuvaa (21.jpg) siinä näkee hyvin miten panelisto käyttäytyy päivän mittaan. Ensin nousee jännite maksimiin ja vasta sitten alkaa virrat nousta. Kyllä MPPT säätö vaatii jännitteen ja virran mittauksen ja siihen sitten älyn päälle. Noita ilman älyä oleviakin on joskus ollut mutta ilmeisesti ne ei kovin hyvin toimi/luotettavasti.
Tuossa säätimen rakentamisessa oli ongelmana tuo julmetun iso DC jännite/teho.  Alta 60V DC jännitteelle löytyy osia vaikka miten mutta kun aletaan puhumaan että pitää olla +400VDC jännitekestoa niin osavalinta on kovin suppea. Tässä sitä pikku hiljaa miettinyt miten rakentaisi seuraavan version säätimestä millä saisi koko alueen (0 W/m2 - 1000+ W/m2) hyödynnettyä. Tosin nyt kun alaraja on se 400 w/m2 niin saatavat hyödyt taitaa olla melko olemattomat. Projektina kiva tietysti..

Savonius sanoi:
Kun tuolla toisaalla on käsitelty niitä tehoja joita tuo vedenlämmitys vaatii paneelitehoa,  on puhuttu 4kw tai 5kw tehoisista kentistä. On myöskin toinen näkökulma. Kahdella 250 vatin sarjaankytketyllä paneelilla ja siihen sopivalla vastuksella. (esim 12 ohmia 72v) olisi mahdollista touko ,kesä, heinä, elokuun aikana aurinkoisina päivina  saada  kiinteälläkin paneeliasennuksella 3-5kwh päivässä. Jos paneelien suunta pysyy kohti aurinkoa ja ne ovat sen verran pystyssä että niillä on mahdollisuus jäähtyä ja vastuksia ohjataan säätimellä niin tuotto päivässä on runsaasti enemmän.  Pitää muistaa että aurinko on kesä heinäkuussa  19.30 korkeammalla mitä tänään keskipäivällä ja aamulla 4.30 samoin, ja tehollista paistetta lähes saman verran kuin nyt on päivän pituus.  (aurinko siis paistaa kiinteästi etelään asennetun takaa).

Jos on kiinteästi asennetut panelit ilman mitään esteitä, niin ehkä se 10h saisi "tuottoaikaa" päivässä. Omassa tapauksessa pari tuntia tästäkin leikkaantuu pois puiden takia. Silti oma 2,1kw:n panelisatsi on parhaimpina päivinä tuottanut 13-14kwh pvä.  Jos pieneen tulistusvaraajaan saisi lisävastuksen paikan niin jo pari panelia olisi kyllä hyödyksi sopivan pienen vastuksen kera. Mitä yleensä ei huomioida niin PV paneleilla on monesti 20V tuottotakuita. Asenna ja unohda  ;D
 

laturi

Member
tengu sanoi:
Tuossa säätimen rakentamisessa oli ongelmana tuo julmetun iso DC jännite/teho.  Alta 60V DC jännitteelle löytyy osia vaikka miten mutta kun aletaan puhumaan että pitää olla +400VDC jännitekestoa niin osavalinta on kovin suppea. Tässä sitä pikku hiljaa miettinyt miten rakentaisi seuraavan version säätimestä millä saisi koko alueen (0 W/m2 - 1000+ W/m2) hyödynnettyä. Tosin nyt kun alaraja on se 400 w/m2 niin saatavat hyödyt taitaa olla melko olemattomat. Projektina kiva tietysti..

Ei se noihin komponenttien valintaan /saatavuuteen kaadu.Suurin haaste siinä on kytkentä/katkaisukohdan piikit
ja niiden tappaminen "vauhtipyörä" diodit ym. härpäkkeet tuon lisäksi mitä se nyt vaatiikin.
Mulla tuo 1200V 60A igbt on kestänyt, vaikka myllyn jännitteet pyörinyt noin 700V nurkilla.
Jännitteen ja virran keston parantamiseen on rinnan ja sarjakytkennät myös feteille tuo jännitteen kesto eli sarja
kytkentä on hiukan haasteellisempi,rinnan voi pistää sen kun latoo vaan sinne niitä.

Ainahan voi tällaiseen diy projektiin napata pääte asteen vanhasta taajarista jos ei raaski uutta ostaa.

Yhden kerran onnistuin räjäyttämään koko höskän ,kytkin säätimen vauhdissa kiinni siitä seurasi kiinalainen ilotulitus.
Syy jysäykseen oli kun virtälähde ei kerjennyt toipumaan hoitelemaan hommiaan.
Sitten on tuo säätimen galvaaninen erotus muusta maailmasta jota ei saa missään tapauksessa unohtaa,
siinä jännitteen mittaus optolla on nyt menossa saas nähdä valmistuuko joskus.

Teho elektroniikkaa on kyllä hiukan haasteellista noi suojapiirit on hyvin tärkeät jospa foorumilla on joku
joka hallitsee hiukankin tuota aluetta niin kaikki apu on tervetullutta.
Saapi liittyäkkin jos aihe kiinnostaa.
 

tengu

Member
laturi sanoi:
Jännitteen ja virran keston parantamiseen on rinnan ja sarjakytkennät myös feteille tuo jännitteen kesto eli sarja
kytkentä on hiukan haasteellisempi,rinnan voi pistää sen kun latoo vaan sinne niitä.

Sitten on tuo säätimen galvaaninen erotus muusta maailmasta jota ei saa missään tapauksessa unohtaa,
siinä jännitteen mittaus optolla on nyt menossa saas nähdä valmistuuko joskus.

Teho elektroniikkaa on kyllä hiukan haasteellista noi suojapiirit on hyvin tärkeät jospa foorumilla on joku
joka hallitsee hiukankin tuota aluetta niin kaikki apu on tervetullutta.
Saapi liittyäkkin jos aihe kiinnostaa.

Omassa säätimen parannukseen tuo galvaaninen erotus on ohjelmassa kuin myös. Tuo jännitteen ja virran mittaus (no omassa pololu asc 715 taitaa olla speksattu 2kV saakka eli se on hoidettu) opton läpi kiinnostaa eli ideoita mieluusti tänne eli miten 0-5V analoginen jännitesignaali tuodaan erotuksen yli? Myös pitäisikö fetin ohjaus myös erottaa normaalisti opton taakse? Se tarkoittaisi että myös fetin ohjain pitäisi olla opton takana kun samassa maassa PV:n kanssa olisi tuo oltava?
 

kotte

Well-known member
Mylly on periaatteessa paljon vaikeampi teholähde säätimelle kuin PV-paneeli. Induktanssia on vain johtimissa, eli diodi+elektrolyyttikondensaattori+häiriönpoistokondensaattori (häiriönpoistokonkka lyytin rinnalle) on varsin riittävä suodatus tuolle puolelle.

Myös vastus on varsin kiitollinen kohde kulutuspuolen häiriöiden kannalta. Luultavasti jokin T-tyypin LC-suodatin, samantapainen kuin tyristori-valaistussäätimissä on aivan riittävä häiriönpoistoratkaisu, mutta vaatii toki yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja/tai kirjallisuuden penkomista.

Olen edelleen siinä uskossa, että yksinkertainen jänniteohjattu PWM-hakkuri voisi toimia tarkoituksessa varsin hyvin, kunhan kuorma sovitetaan huipputuoton perusteella. Edellä ollut MPP-säätimen käppyräkään ei omasta mielestäni näyttänyt ollenkaan optimaaliselta heikossa auringonpaisteessa (kaiketi mennään ulos suunnitellulta toiminta-alueelta jonkin reunaehdon osalta), tosin hyödyksi saatu energia ei noissa oloissa ole muutenkaan merkittävä kokonaisuuden kannalta.
 

laturi

Member
Vähän ohi aiheen mutta kumminkin,
Ostin äsken Opal merkkisen liiketunistimella varustetun 20W led valaisimen tökkäsin vehkeen alakerran sisään tulon
vieressä olevaan pistorasijaan  ulos hienosti toimi.
Mutta sisällä radio lakkasi toimimasta kauhea pörinä vaan kuulu aina valaisimen sytyttyä.
Mitä tuosta oppia, niin laite saattaa toimia mutta häiritsee muita sähkölaitteita.

On se outo kun tuollaistakin myydään.

Tuohon optoon pitäis vääntää jotain
http://www.vishay.com/docs/83622/il300.pdf
 

Savonius

Well-known member
Juolahti mieleeni sellainenkin seikka kun kävin tuossa naapurin pannuhuoneessa. Puuta polttavassa kattilassa on kiehuntasuojaus järjestetty venttiillä joka vesijohtoverkosta päästää kattilaan kylmää vettä kiehumisen uhatessa. Kattilassa näytti olevan myös 6kw vastus. Tässähän oli kaikki valmiina paneelien suorakytkentään.
Jos tuohon laittaa viisi paneelia a 250w (MPP U 154v) niin tuosta 6kw kolmielementtisestä varmaankin löytyy yhdistelmä joka antaisi vastuksesta veteen 1000v
Hups, taitaakin olla niin että tuon nipun yksi 2000w vastus antaisi 154 voltilla karvan alle (olettaen että vastus olisi25 ohmia) 1000w joka olisi optimi. Ei tarvitsisi termostaattia kun vaipan häviöt kattilassa ja viime kädessä kiehumisenesto huolehtisivat asiasta.
(Meni hiukan epämukavuusalueelle joten korjatkaa jos laskin väärin)
 

tengu

Member
kotte sanoi:
Olen edelleen siinä uskossa, että yksinkertainen jänniteohjattu PWM-hakkuri voisi toimia tarkoituksessa varsin hyvin, kunhan kuorma sovitetaan huipputuoton perusteella. Edellä ollut MPP-säätimen käppyräkään ei omasta mielestäni näyttänyt ollenkaan optimaaliselta heikossa auringonpaisteessa (kaiketi mennään ulos suunnitellulta toiminta-alueelta jonkin reunaehdon osalta), tosin hyödyksi saatu energia ei noissa oloissa ole muutenkaan merkittävä kokonaisuuden kannalta.

Tuo säätimen startti on siinä ~400W/m2 jonka määrää ensimmäinen vastuslenkki, kaikki sen alle ei säädy mitenkään.  Kuva alla.  Mitä noita on tuolta maailmalta lukenut niin MPP on se paras tapa millä mennä. pelkät PWM säätimet vaan jäävät hyötysuhteessa heikommalle.

Savonius sanoi:
Juolahti mieleeni sellainenkin seikka kun kävin tuossa naapurin pannuhuoneessa. Puuta polttavassa kattilassa on kiehuntasuojaus järjestetty venttiillä joka vesijohtoverkosta päästää kattilaan kylmää vettä kiehumisen uhatessa. Kattilassa näytti olevan myös 6kw vastus. Tässähän oli kaikki valmiina paneelien suorakytkentään.
Jos tuohon laittaa viisi paneelia a 250w (MPP U 154v) niin tuosta 6kw kolmielementtisestä varmaankin löytyy yhdistelmä joka antaisi vastuksesta veteen 1000v
Hups, taitaakin olla niin että tuon nipun yksi 2000w vastus antaisi 154 voltilla karvan alle (olettaen että vastus olisi25 ohmia) 1000w joka olisi optimi. Ei tarvitsisi termostaattia kun vaipan häviöt kattilassa ja viime kädessä kiehumisenesto huolehtisivat asiasta.
(Meni hiukan epämukavuusalueelle joten korjatkaa jos laskin väärin)

Miksi ei varaajaan? Taitaisi kattilasta haihtua suurin osa hukkaan ja kiertopumppua joutuisi kuitenkin ajamaan että saisi lämmön siirrettyä varaajaan. Siis ellei ole jotenkin kattilan läpi käyttövesi? Siinä tapauksessa ehkä uutta KV varaajaa olisi tuumattava ensin?

pvsaad.jpg
 

sam123

Active member
kotte sanoi:
Onko nuo virta-jännitekäppyröiden muodot, jotka edellä esitettiin yleistettävissä paneelille kuin paneelille? Eli tuottaako paneeli maksitehon tietyllä jännitteellä hyvinkin tarkasti säteilymäärästä riippumatta eri tilanteissa?

Jos noin on, on periaatteessa aika yksinkertaista rakentaa lähes optimaalinen vastusohjain: Jännite yksinkertaisesti johdetaan diodin kautta kondensaattoriin ja rakennetaan säädin, joka pyrkii pitämään kondensaattorin jännitteen asetetussa arvossa. Vastusta ohjataan IGBT-komponentilla tuolta kondensaattorilta ja tuon ohjaus tehdään hystereesipiirillä (ns. schmidt-trigger), jonka pulssin toista puoliskoa (sitä, joka päästää IGBT:n virtaa lävitse) ohjataan jännitteen mukaan (heti, kun jännite laskee muutaman voltin, jännite katkaistaan, kunnes se on taas saavuttanut säädetyn arvon).

Tuossa ei tarvittaisi mitään mikroprosessoreita, vaan pelkkä takaisinkytketty vahvistinpiiri (siis schmidt-triggeri) ja kondensaattorin jännitteen seuraaminen zener-diodi-vastusketjun lävitse. Vastus voidaan sitten mitoittaa maksituoton mukaan ja antaa säätimen (l. PWM-ohjaimen) hoitaa loput.

Mites tämmönen: http://www.ebay.de/itm/Spannungswandler-24V-2500-5000-Watt-Inverter-Wechselrichter-/261082300335?pt=Reisemobil_Caravan_Teile&hash=item3cc9b7bfaf

Sitten 2kpl 12v romuakkuja sarjaan ja paneelit suoraan akkuihin kiinni. Varmaan riittäisi 2x2.5mm2 kaapeli/paneeli.

Invertteri kytketään vastukseen.

Olisiko tässä kytkennässä epäsovitus/häviöt pienempi kuin paneeleiden kytkentä suoraan vastukseen?

 

kotte

Well-known member
sam123 sanoi:
Mites tämmönen: http://www.ebay.de/itm/Spannungswandler-24V-2500-5000-Watt-Inverter-Wechselrichter-/261082300335?pt=Reisemobil_Caravan_Teile&hash=item3cc9b7bfaf

Sitten 2kpl 12v romuakkuja sarjaan ja paneelit suoraan akkuihin kiinni. Varmaan riittäisi 2x2.5mm2 kaapeli/paneeli.

Invertteri kytketään vastukseen.

Olisiko tässä kytkennässä epäsovitus/häviöt pienempi kuin paneeleiden kytkentä suoraan vastukseen?
Tuo voisi toimia, jos invertterin saa toimimaan niin, että se katkaisee aina sähköt jännitteen pudottua liian alas ja takaisin päälle, kun jännite on noussut takaisin (monet toiminevat tuolla tavalla). Romulyijyakku kyllä menee pian täysin romuksi, jos tuolla tavoin käyttää, mutta jokin NiFe-akku tai superkondensaattoriparisto voisi kestää hyvinkin pitkään. Käynti- ja pysäytysjaksoista tulee väkisinkin hyvin lyhyitä tuossa käytössä (korkeintaan sekunteja), mistä ei sinänsä liene muuta haittaa kun mahdollinen hyötysuhteen huononeminen, paitsi että on tietysti riski, ettei tyypillinen halpa invertteri kestä tuollaista jatkuvaa päälle- ja poiskytkentää. Melko halpa tuollaista olisi kokeilla käytännössä (enpä usko, että paneeleille tulisi minkäänlaista riskiä tuosta).
 

Savonius

Well-known member
[/quote]

Miksi ei varaajaan? Taitaisi kattilasta haihtua suurin osa hukkaan ja kiertopumppua joutuisi kuitenkin ajamaan että saisi lämmön siirrettyä varaajaan. Siis ellei ole jotenkin kattilan läpi käyttövesi? Siinä tapauksessa ehkä uutta KV varaajaa olisi tuumattava ensin?
[/quote]

Hain yksinkertaista ja halpaa tapaa olevaan laitteistoon. Tuolla toisessa otsikossa oli  kysymys vastaavan kattilasysteemiin.
Jos poltin käy viisi minuuttia niin kattilaan menee brutto noin runsas 1,5kwh. josta kerran tunnissa käynnistä kertyisi vuorokaudessa 36kwh joka olisi hirveä määrä pelkästään käyttöveteen  joten tuon paloajan pitää olla lyhempi. Joten ei tuo 1kw tunnissa niin kauhean huono ole.
Tottakai suoraan varaajaan olisi parempi ja säädin vielä siitäkin. Kyllä tässä kuussa sellainen joka lähtee tasolta 100w/m2 olisi ollut tarpeen.
omassani se olisi antanut 0,1x11,7x0,15=0,1755kw x 5h päivässä tulisi 0,8775kwh joka kymmenessä päivässä olisi jo 8,7kwh ainakin teoriassa. Nyt  tuon vastuksen yli tulee 12v josta tulee 2,7w  Viidessä tunnissa 0,0135kwh
 

yleismies

New member
Varaajassa on kaksi 6 kW vastusta, jännite 400/230 V, tyyppi EF. Toinen noista joutaisi suorakytkettäväksi aurinkopaneeleihin (tai no, säätimeen). Minkälaisella paneeliarsenaalilla ja säätimellä tuota kannattaisi lähteä tekemään? Tavoitteena olisi vähän vähentää puilla lämmittämisen tarvetta - ei niinkään kulutus- ja säästömielessä vaan ajankäytön suhteen.
 

tengu

Member
yleismies sanoi:
Varaajassa on kaksi 6 kW vastusta, jännite 400/230 V, tyyppi EF. Toinen noista joutaisi suorakytkettäväksi aurinkopaneeleihin (tai no, säätimeen). Minkälaisella paneeliarsenaalilla ja säätimellä tuota kannattaisi lähteä tekemään? Tavoitteena olisi vähän vähentää puilla lämmittämisen tarvetta - ei niinkään kulutus- ja säästömielessä vaan ajankäytön suhteen.

Oletetaan että sulla on vastuksessa 82 ohmia yksi lenkki ja ~27 ohmia kaikki rinnan. Tästä R = U/I josta saadaan U = R*I.
Minkä panelia tuumaat hankkia niin tarvitset ne Vmpp ja Impp arvot. Esim 30V ja 8A. Esimerkin mukaan 27R x 8A = 216V  216V / 30Vmpp = ~7 panelia.  Panelit hyvälle paikalle, kaapelit alas vastukselle ja kun panelit pelaa niin kolvi käteen ja nikkaroimaan säädin  ;D

Pääkytkin johonkin väliin ja että saa sähkön poikki paneleista asennushommien ajaksi jne. Huom! Jos normi AC verkon kytkimiä käyttää niin ei parane auringon paistaessa kytkeä sähöä pois.
 

sam123

Active member
Katseleppa Tengu tämän säätimen speksit ja kommentoi toimivuutta:

http://techluck.com/

Video: http://www.youtube.com/watch?v=hPtVGMifewM

Jos tuo on toimiva värkki niin Suomen +200 000kpl 300 litran varaajia 3x1kW vastuksilla on saanut helpon tavan kytkeä tehokkaasti edullisia aurinkopaneeleita tuottamaan lämmintä vettä, vai onko?

EDIT:

Sitten tietty REFUSOLLIN laite, mutta se maksaa tonnin ja vaatii oman reiän.

specsit: http://europe.refusol.com/en/accessories/ae-pv-heatingsolution/
video: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=eqalYUzIoTA

Yhteistä näille on että yritetään toimia turvallisella DC-jännitealueella. Minusta tuommoisen boksin pitäisi ottaa 200-400V vastaan ja sovittaa se vastukseen.

 

tengu

Member
sam123 sanoi:
Katseleppa Tengu tämän säätimen speksit ja kommentoi toimivuutta:

http://techluck.com/

Video: http://www.youtube.com/watch?v=hPtVGMifewM

Jos tuo on toimiva värkki niin Suomen +200 000kpl 300 litran varaajia 3x1kW vastuksilla on saanut helpon tavan kytkeä tehokkaasti edullisia aurinkopaneeleita tuottamaan lämmintä vettä, vai onko?

Yhteistä näille on että yritetään toimia turvallisella DC-jännitealueella. Minusta tuommoisen boksin pitäisi ottaa 200-400V vastaan ja sovittaa se vastukseen.

Netissä muuten melko paljon juttua noista PV:n käytöstä lämmitykseen. Samat mielipiteet puolesta ja vastaan kun täälläkin... Tuo techluck:in vehje ei taida olla oikea mppt vehje vaan ihan jonkinlainen pwm säädin, mitä noita tavailin. Kyllä se varmaan parantaa suoran panelikytkennän tomintaa mutta kovin isoja tehoja ei mokomaan arvaisi lykätä (speksi sanoo typical 8A 70V).  Voisin kuvitella että jos vastus ei ole mitoitettu liki panelin tuottoa niin joku terhakampi buck//boost controlleri olisi parempi (näin amatöörinä hyvin mahdollista tietysti että olen ihan pusikossa)...

Omasta mielestä paras tapa on se että mitoittaa vastuksen ja panelimäärän sopimaan keskenään ja sitten säädin väliin. Ei tarvitse niin hienoa härpäkettä (MPPT ohjaus, PWM säätö) väliin.

Noita ohjaimia kauppaa usiampi maailmalla mutta osassa hinta aivan astronominen siihen nähden mitä se tekee..

 

Savonius

Well-known member
sam123 sanoi:
Jos tuo on toimiva värkki niin Suomen +200 000kpl 300 litran varaajia 3x1kW vastuksilla on saanut helpon tavan kytkeä tehokkaasti edullisia aurinkopaneeleita tuottamaan lämmintä vettä, vai

Yhteistä näille on että yritetään toimia turvallisella DC-jännitealueella. Minusta tuommoisen boksin pitäisi ottaa 200-400V vastaan ja sovittaa se vastukseen.

Tuohon voi lisätä että esimerkiksi Niben Compact-R : on yksi vastuslenkki ~53 ohmia jolloin se antaa 230v ~1000W ja vaiheiden väliin kytkettynä (siis kahden vaiheen) ~3000W.
Itselläni on tälläinen. Tasavirta kulkee tasavirtatermostaatin (toimintaalue 12v-400v). Verkkovirran ollessa kytkettynä alkuperäinen termostaatti hoitaa lämpötilan rajoituksen. Vastuksella on pistotulppa (shuko) ja kummallakin virralla oma pistorasiansa.
Tuon Tengu tyyppisen säätimen tuo kyllä melkoisia tuottoja kiinteässä paneeliasennuksessa. Omassani jossa paneeli on aina lähes kohtisuorasti aurinkoon sillä ei olisi kuin muutaman vattitunnin merkitys päivässä. Käytössä on talvela kahdeksan ja kesällä seitsemän paneelia. (240-245w Sharppeja) Seitsemä paneelin max on hiukan yli 1000W ja kahdeksan paneelin jonkin verran yli 1400W. Tarkoittaa siis että tunnin paisteella saa seitsemällä  yhden kilovattitunnin ja kahdeksalla runsaat 1,4kwh. Vastus siis kuormittaa paneeleita osateholla, seitsemän paneelin nimellisteho on 1690W ja kahdeksan 1930W.
 

sam123

Active member
Savonius sanoi:
Omassani jossa paneeli on aina lähes kohtisuorasti aurinkoon sillä ei olisi kuin muutaman vattitunnin merkitys päivässä.

Hyvä pointi eli "sovittimen" ja "kääntösydeemin" hinnat eivät saa olla liian kaukana toisistaan, plus lisäksi kääntyvä tuottaa sen +30% enemmän tehoa jo lähtökohtaisesti.
 
Ylös