kotilaitteisto

Heips
Surffasin foorumille ja nyt rupesi kiinnostaan asähkö myös kotiin....Mökillä esähkö ollut käytössä jo 20v. Tuo on toiminut äärettömän hyvin akkuja on joutunut vaihtaan eipä juuri muuta. Tosin ukkonen vieraili muutama vuosi sitten rikkoen lähes kaiken.

Mutta asiaan:
Meillä tämmönen vanha rmt talo ja lape justiinsa eteläänpäin mitoilla 9.7x6,2 42 astetta laskeskelin jotta tuohon mahtuisi max 27 paneelia.
Talo on puu sähkölämmitteinen joten suurimmat kulutuskohteet varmaankin lattilämpö vesi ja sauna, kohta ei kuitenkaan enää tosiaan kaupungissa puuta polttaa joten täytynee reagoida.

vuosikulutus lienee 20000 kwh, mutta sähköyhtiöön en ole ollut yhteydessä. kotitalous vähennys tietenkin on tuttu mutta onko mahdollista saada valtiolta jotakin avustusta? vai meneekö kaikki omasta pussista.

Meillä tosiaan menee katto vaihtoon heinäkuussa joten jos tätä täytyy jotenkin huomioida niin nyt olis hyvä aika.
Ajatuksena tietenkin olisi kaikki hyöty maksimoida kustannuksiin nähden joten miten hoitasitte ko. projektin jos tekisitte...

Sähkömies löytynee omasta takaa ja omaa kykyä rakentaa on joten kustannukset koostunee tarvikkeista..

Hyviä ehdotuksia otetaan mielenkiinnolla vastaan...

Kiitos vielä hyvästä voorumista.

Haluatko kattaa omaa kulutusta vai olla "hiilineutraali" eli tuottaa tuon 20000kWh vuodessa? Tuotanto ja kulutushan ei natsaa samaan aikaan mutta laskennallisesti. Onko katolla varjoja eli onko edessä puita, lampputolppia jne? Iso siivu ilmeisesti lämmitetään sähköllä kun kulutus vaikuttaa aika reippaalta.

Tuo onkin sitten vähän kinkkisempää sillä taitaa koko talo olla sähkölämmityksen varassa. Taas paneleiden tuotto rajoittuu lämmityskauden alkuun loppuun jolloin tuottoa taas alkaa tulemaan. Paneleilla siis käyttöveden saisi lämmitettyä kevät syksyn välisen ajan yhdessä käyttösähkön kanssa. Muu lämmitys menisi pääosin sitten kuten tähänkin mennessä mittarin kautta.

Puulämmitys Suomessa ei lopu edes lähiöissä ja se on aivan varma asia. Ensinäkin uusissa taloissa pitää nykysäädösten mukaan olla sähköstä riippumaton lämmitysmuoto toisena lämmönlähteenä. Se käytännössä tarkoittaa varaavaatulisijaa.

Jos haluat tuottaa sähköä vuoden aikana mahdollisimman paljon, laita suoraan lappeelle. Jos haluat käyttää mahdollisimman paljon sähköstäsi itse, veden ja talon lämmitykseen, laita harjalle suora rivi pystyyn. Silloin paneelien päälle ei kerry lunta tai kuuraa, ja ne pyydystävät mahdollisimman hyvin alkukevään ja loppusyksyn matalalta tulevan paisteen. Kesällä tulee muutenkin tarpeeksi tai jopa liikaa, vaikka paneelit olisivat komerossa.
Pystyasennuksessa kannattaa huomioida erityisesti tuulikuormat. Paneeliston voi toteuttaa myös säädettävänä. Silloin rivi on saranoitu harjalle, ja vanttiruuvilla tms käännetään paneeleita hiukan viistompaan kesän ajaksi. Käännettävä paneeli lappeella on vähän huono, jos tulee yllättäviä lumisateita syksyllä tai alkukesällä.

Tämä aloitus ei ole aivan sama kuin mulla on. Oma tarkoitus on aloittaa käyttöveden lämmityksestä aurinkopaneeleilla. Lämmitys on pelletillä ja osa puuhellalla. Kesällä taas pelletin hyötysuhde ei ole kummoinen ja on tullut vettä lämmitettyä sähköllä. Tämän kesän veden lämmitys siis menisi jatkossa pääasiassa paneeleilla, paitsi jos on kovin pilvistä tai paljon lämpimän veden käyttöä. Lämmityskaudella ei ole niin väliä lämmittääkö paneeleilla patterivettä vai käyttövettä, melkein sama on tulos. Molemmat vähentää pelletin kulutusta.

Mulla on nyt neljä 24V paneelia odottamassa paikalleen menoa ja ne voi kytkeä joko 2x2 tai 4 sarjaan (etu tehon siirronhäviössä). Ehkä voisi hankkia kaksi paneelia lisää ja olisi kaksi rinnan & kolme sarjaan. Max teho kasvaisi 1kW -> 1,5 kW.

Vastuksen lämmitys taitaisi olla yksinkertaisinta tehon optimoinnissa, jos saa sinne vakio jännitteen. Ensimmäiseksi kytken paneelit suoraan lämmitysvastukseen (kun vain tulee päädyttyä hyvään kompromissiin). Säädettävyys/optimointi taitaisi olla helpompi 48V lämmitysvastuksessa kiinnostaisi eniten, mutta 24V jos ei korkealle pääse niin hyvin (= kustannustehokkaasti). Minkä verran löytyy vaihtoehtoja lataussäätimissä jotka sopii max 150V paneelijännitteelle ja ulos saisi 12/24/48V. Yksi tälläinen näyttäisi olevan https://www.victronenergy.com/solar-charge-controllers/bluesolar-mppt-150-35

Sitä vähän halvempi on EPsolar 4215BN. Tuokin ottaa sisäänsä max 150V (käytännössä 130V?). Jos tekee siniaaltoa, niin 24V-DC:llä löytyy helpommin/halvemmin siniaaltoinverttereitä. Pieni kiinnostus olisi olla valmius akusta saatavaan invertterisähköön, mutta tiedä sitten kannattaako -- ainakaan näillä paneeleilla ja tehoilla. Kysymys on mitähän muuta kannattaisi miettiä veden lämmityksessä ja sen lämmityksen säädössä.

juhe sanoi:

Kysymys on mitähän muuta kannattaisi miettiä veden lämmityksessä ja sen lämmityksen säädössä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuohon ei käy mikään latassäädin. Vaihtoehtoja:
1. Suoraan vastukseen. Vastuksen ohmimäärä pitää sopia mahdollisimman hyvin panelin tuottoon. Mielummin niin että laskee panelin max tuotosta sen -15% ja mitoittaa sen mukaan.
2. panelien ja vastuksen väliin oma säädin. Tähän löytyy tarkoitukseen sopivia säätimiä maailmalta. Mikään latassäädin ei käy.
3. Verkkoinvertteri ja omakäytön maksimoija vastukseen (löytyy valmiita invertteripakettejakin)

Onko itse tehdyssä lämmitysvastuksessa jokin erityinen heikkous? Helpoiten löytää lakattua kuparilankaa ja ne näyttää kestävän 200C lämpötiloja ja itse olettaisin maksimin käytössä menevän jossain 120C tai sinnepäin. Jos tuollaisen kuparilangan liimaa epoksin kanssa paikalleen, niin ei luulisi lämpöliikkeen kuluttavan eristettä pois. Hivenen se liimaaminen hidastaa lämmönsiirtymistä -> langan lämpötila nousee lisää, mutta ei kai liikaa.

Tavallisessa kuparijohdossa on muuttuminen lämpötilan mukaan, mutta jos tekee säädön tuoton mukaan, niin vastuksen muutokseen reagoiminen on pieni kysymys. Kaiketi olisi hyvä katsoa Arduinolle sopivaa liitäntää tuohon hommaan eli sille jollain tarkkuudella paneelin jännitteen ja virran mittaus. Pitänee hahmotella vaikka neljä vastusta jotka on: R, 2R, 4R ja 8R. R voisi vastata puolikasta maksimitehosta tai vähän yli, jos vastuksen mitoittaa vastukseen tulevan maksimilämpötilan mukaan. Eroa tulee selvästi vaikka 50C ja 100C välillä.

Käytännössä en taida jaksaa tehdä noita erikokoisia vastuksia vaan voisi tehdä kahta vastuskokoa eli R ja 2R tikapuun https://en.wikipedia.org/wiki/Resistor_ladder. Tehonkestovaatimukset noissa sitten poikkeaa toisistaan suuresti. Neljä bittiä tässä taitaa olla enemmän kuin riittävästi tarkkuutta??

Sen lataussäätimen kanssa toimiessa akku on vähän ylimääräinen rasite -- koko ajan on tasapainoilua latauksen ja purkamisen välillä. Jos tasapainoilu on nopeata, niin iso kondensaattori "sormiparistojen" rinnalla riittää Vastusten irroittaminen ja kytkeminen suoraan paneeliin teettää ehkä pienempiä kytkentävirta piikkejä, varsinkin jos tuon R-2R systeemin rinnalla on jatkuvasti kytketty vastus, joka olisi lähes puolet maksimitehosta. R-2R voisi olla mitotettu vaikka 75% maksimitehosta. Kaippa sitä pitää miettiä tuota kytkentää Arduinoon + optoerottimia ja FETtejä...

Lukaseppas tuo ketju läpi:
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1855.msg25565#msg25565

Minulla oli aikanaan käytössä itse nikkaroitu proto mppt säädin vastuksille. Parannettu malli jäi tekemättä kun havaitsin invertteri + omakäytön maksimoijan hyödyllisemmäksi. Koodi ja piirrokset on täällä jossain ketjussa muistaakseni.

Suorassa vastuskytkennässä pitää ottaa vastuksen ohmit huomioon ja laskea siitä saatavissa olevalla paneelijännitteellä teho. Vastuksen ilmoitetty teho toteutuu vain valmistajan ilmoittamalla jännitteellä. Tätä voi vähän kikkailla kytkemällä vastuksia rinnan (3 vaiheisessa lähtökohdassa). Esimerkkinä oma harvian ainavalmis kiuas, täysteholla vastukset omissa vaiheissaan = 6kW, muhimisteholla vastukset kytkettynä sarjaan ja 1 vaiheessa = 600W.

Muistikuva että eräs käyttäjä muokkasi viestinsä tyhjäksi ja taisi ylläpidon siivouksessa mennä sitten kyseinen ketju siinä samalla missä olisi tuo koodi ja schematic ollut. Kuten paljon muutakin meni samassa rytäkässä.

tengu sanoi:

Lukaseppas tuo ketju läpi:
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1855.msg25565#msg25565

Minulla oli aikanaan käytössä itse nikkaroitu proto mppt säädin vastuksille. Parannettu malli jäi tekemättä kun havaitsin invertteri + omakäytön maksimoijan hyödyllisemmäksi. Koodi ja piirrokset on täällä jossain ketjussa muistaakseni.

Klikkaa laajentaaksesi...

Saattaa tuohon suuntaan mennä aikanaa, mutta jos nyt alkuun kokeilen pientä kuorman säätöä jännitteen perusteella. Käytännössä voisi riittää perusvastus, kun jännite on alle 75% MPPT jännitteestä ja sen ylimennessä komparaattori kytkisi toisen vastuksen rinnalle (komparaattorille riittävästi takaisin kytkentää, jottei värähtele). Parempi alkaa tuosta ennenkuin mitään aktiivista kontrolleria suunnittelee käyttöön.

Vastusverkon tekemisessä ensimmäisenä tulee vastaan se mistä löytää ne 10 saman kokoista vastusta (kolmella bitillä 10, neljällä 13, viidellä 16). Tuossa voisi systeemin heti laittaa sopimaan esim. max 2kW teholle ja käyttää sen mitä tarvii, kun kerran säätyy tilanteen mukaan. Se 2kW tarkoittaisi että yksittäisen vastuksen max kuorma olisi 250W. Jos neljä paneelia sarjassa (-> 120V), niin on 1kW ja 240V vastus. Sitä kokoa ainakin löytyy vakio varaosista.