Ajatuksia ja vinkkejä uudisrakentamiseen

sitikkaporo

New member
Terve.. Tässä allekirjoittaneen ensimmäinen viesti tälle varsin mielenkiintoiselle palstalle.

Asustan eteläisessä Suomessa, ja toiveenani on rakentaa muutaman vuoden sisällä itselle pienehkö 1½-kerroksinen parvellinen asuinrakennus, joka olisi pitkäikäinen, helposti huollettavissa niin rakenteidensa kuin tekniikkansakin osalta, terveellinen asua, kuluttaisi pääosin tahi mieluiten ainoastaan omalla tontilla tuotettua energiaa kohtuullisesti.

Tilantarve olisi n. 60 m2. Rakennusmateriaali olisi mieluiten hirsi. Savea olen miettinyt myös mutta sen käyttöön liittyvä suuri työn määrä on iso kysymysmerkki yksin rakentavalle.

Lämmitysenergian osalta mietin aluksi puulämmitystä, mutta tämän foorumin tuulivoimalaosuus käänsikin ajatuksia tuulienergian suuntaan. Tässä tietysti rakennuspaikalla on suuri merkitys (tontti vielä etsinnässä). Eniten innostuin tuulisähkön varastoimisesta lämpöenergiaksi massavaraajaan, eli tässä tapauksessa varmaankin varaavaan takkaan.

Mitä kollegio suosittelisi näihin reunaehtoihin liittyen??
 
A

antero

Sitikkaporo, olisi mielenkiintoista kuulla miten päädyit ko nimimerkkiin.

Tuosta tontin sijainnista ja ympäröivästä maastosta riippuu tosiaankin kuinka hyvin voit hyödyntää tuulienergiaa.
Tietenkin satsaamalla korkeaan mastoon, voi tuulta hyödyntää melkein joka paikassa.
Parhaan hyötysuhteen saa, jos varaisi isohkoon vesivaraajaan, jolloin lämmin käyttövesikin tulisi samasta.
Helpoin ja edullisin on tietysti tuo ajattelemasi massavaraaja varaava takka, samalla se olisi ns hybridi
eli puuta ja tuulienergiaa hyödyntävä.
Onko tuo neliömäärä riittävä, jos perustat perheen jne ? nimittäin kun ja jos alkaa rakennusprojektin
muutama kymmenen neliötä ei oleellisesti muuta kustannuksia.
Olen rakentanut elämässäni puusta 18 taloa(kaikki ns matalaenergiataloja alk 80 luvun lopulta) ja nyt
viimeksi 4 taloa Leca lämpö harkoista. Suosittelen yksitaso ratkaisua ja leca harkoista. Helppo tehdä
ns nollaenergia talo. Ulkoseinien päällysmaterialiksi valitsin viimeisimpään järeätä tuppilautaa
männystä, työnimi tälle eläkepäivien talolle oli "kalamaja". En käsittele ulkopintaa millään,
vaan annan kelottua luonnonharmaaksi, kuten saaristossa on tapana. (kuva valmistumisvuonna 2006)
Tämä talo, 115m2 ja valmistui 11 kuukaudessa ja kaikki tehtiin vaimon kanssa. Tuli maksamaan kaikkineen alle 35 000 Eur.

Jos alat rakentaa; älä tee mitään aikatauluja. Televisiosta näkee nykyään ohjelmia, jossa remontoidaan/ rakennetaan
ja laaditaan kireitä aikatauluja, heh heh.  ???

Itse olen alusta alkaen rakentanut ilman mitään mitään aikatauluja.
Kaikki rakennukseni olen rakentanut/rakennuttanut kuitenkin ennätysajassa, juuri tällä asenteella.
Ei tule hosuttua ja kaikki tehdään maltilla ja kerralla kunnolla.

Tuohon oman talon tuulienergiaan tosiaan löytyy edullisia ja todellisia ratkaisuja;

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=257.0

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=268.0

Antero

81.jpg
 

sitikkaporo

New member
Mielenkiintoinen tuo off grid'in talo, varsinkin kustannusten pienuus ihmetyttää kovasti. Kerrotko vähän lisää talon rakenteista ja miten/mistä olet tarveaineet tuohon hintaan hankkinut?

Tuo ajattelemani koko 60 m2 lähinnä siitä että lapset on tehtyinä eivätkä asu jatkuvasti luonani. Yksin tahi mahdollisesti kahden asuessa en koe tarvetta juuri suurempaan kokonaisuuteen. Puutaloa ajattelin lähinnä siksi että itsellä on hyvät kokemukset sellaisista, sisäilma on mielestäni hyvä. Toki hirsitalosta ei helposti kovin tiivistä saa, ja muovilla en ala mahdollista uutta taloa pilaamaan. Miten tuo leca-lämpöharkkotalo hengittää??
 

Puuha

Well-known member
Kyllä hirrestä saa tiiviin. Se on tekijästä (katoavaa käsityöperinnettä) kiinni ja myös mistä puut on. Käsitys hirrestä on nykyään hämärtynyt kaiken maailman viilupuiden ja liimapalkkien myötä. 

Toki nykyisten säädösten mukaan ylä ja alapohjaan pitää lisätä ylimääräistä eristettä ja ilmanvaihtokoneen pitää ottaa talteen yli 60% lämmöstä. Uusissa sädöksissä taitaa olla vielä enemmän.

Uusien säädösten myötä on hankalempaa rakentaa haluamansalainen talo. Säädökset määräävät millaisista materiaaleista saa siedettävillä kustannuksilla tehtyä itselle asumuksen. Jos haluaa poiketa massasta se heti maksaa. Olenkin miettinyt liekkö säädökset tehty talovalmistajia varten.
 

kotte

Well-known member
off grid sanoi:
Olen rakentanut elämässäni puusta 18 taloa(kaikki ns matalaenergiataloja alk 80 luvun lopulta) ja nyt
viimeksi 4 taloa Leca lämpö harkoista. Suosittelen yksitaso ratkaisua ja leca harkoista. Helppo tehdä
ns nollaenergia talo.

Noiden harkkotalojen ilmanvaihtoratkaisu kiinnostaa. Onko ilmanvaihto painovoimainen vai onko mukana jonkin verran sähköäkin (tai ehkä tuulta apuna käyttävää ratkaisua)? Ns. matalaenergia- ja passiivitalojen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmien puhaltimet hörppäävät melkoisesti sähköä työskennellessään suodatinten painehäviötä vastaan, vaikka palauttavatkin huomattavasti lämpöä tuloilmaan. Onko tähän puoleen ajatuksia tai mietteitä?
 

Puuha

Well-known member
no nykyään on käytännössä pakko laittaa ilmanvaihtokone keräimineen sillä muuten rakennuskustannukset nousisivat merkittävästi mutta voi joissakin tapauksissa olla vielä edullisempaa. nyt taas kiristyvät vaatimukset pakottavat jo laittamaan ilmanvaihtokoneen eikä ole enää mitään mieltä eristeisiin tuhlata säästösyistä.

anterohan oli muistaakseni ko. pirttinsä pystyttänyt joskus 80-luvulla...näin ainakin jossain vaiheessa antoi ymmärtää. silloinhan ei käytännössä ollut mitään sääntöjä verrattuna nykypäivään.
 

Samppa

Member
Puuha sanoi:
no nykyään on käytännössä pakko laittaa ilmanvaihtokone keräimineen sillä muuten rakennuskustannukset nousisivat merkittävästi mutta voi joissakin tapauksissa olla vielä edullisempaa. nyt taas kiristyvät vaatimukset pakottavat jo laittamaan ilmanvaihtokoneen eikä ole enää mitään mieltä eristeisiin tuhlata säästösyistä.

En tunne nykyisiä rakennusmääräyksiä tarkemmin, kun vanhoja taloja olen asuttanut. Mitä meinaat rakennuskustannusten merkittävällä nousulla? Miten iv-koneen poisjättö nostaa niitä? Eli mitä pitää tehdä silloin toisin? Tarkoitatko "keräimillä" lämmön talteenottoa? Ja mitä tarkoitat, ettei ole enää mieltä eristeisiin "tuhlata"? Eikai oikein toimiva ja säädetty ilmanvaihto lämmön talteenotolla sulje pois hyvän eristyksen vaikutusta.


Puuha sanoi:
anterohan oli muistaakseni ko. pirttinsä pystyttänyt joskus 80-luvulla...näin ainakin jossain vaiheessa antoi ymmärtää. silloinhan ei käytännössä ollut mitään sääntöjä verrattuna nykypäivään.

[quote author=off grid]
Olen rakentanut elämässäni puusta 18 taloa(kaikki ns matalaenergiataloja alk 80 luvun lopulta) ja nyt
viimeksi 4 taloa Leca lämpö harkoista.[/quote]
 

Puuha

Well-known member
Talojen energialuokitus pitää olla tietty. Tämä täyttyy eristyksestyksellä tai sitten vaihtoehtoisesti eristyksellä ja lämmöntalteenotolla yhdessä.

Jos haluaa painovoimaisen ilmanvaihdon täytyy käytännössä tuplata ala- ja yläpohjassa eristys jotta vaikutus on sama kuin ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla.

Näin lyhykäisyydessään.


Toki asioihin vaikuttaa myös se mistä materiaaleista talo on tehty mutta kannattaa itse tutustua jokaisen saatavilla olevaan materiaaliin.
 

sam123

Active member
sitikkaporo sanoi:
Terve.. Tässä allekirjoittaneen ensimmäinen viesti tälle varsin mielenkiintoiselle palstalle.

Asustan eteläisessä Suomessa, ja toiveenani on rakentaa muutaman vuoden sisällä itselle pienehkö 1½-kerroksinen parvellinen asuinrakennus, joka olisi pitkäikäinen, helposti huollettavissa niin rakenteidensa kuin tekniikkansakin osalta, terveellinen asua, kuluttaisi pääosin tahi mieluiten ainoastaan omalla tontilla tuotettua energiaa kohtuullisesti.

Tilantarve olisi n. 60 m2. Rakennusmateriaali olisi mieluiten hirsi. Savea olen miettinyt myös mutta sen käyttöön liittyvä suuri työn määrä on iso kysymysmerkki yksin rakentavalle.

Lämmitysenergian osalta mietin aluksi puulämmitystä, mutta tämän foorumin tuulivoimalaosuus käänsikin ajatuksia tuulienergian suuntaan. Tässä tietysti rakennuspaikalla on suuri merkitys (tontti vielä etsinnässä). Eniten innostuin tuulisähkön varastoimisesta lämpöenergiaksi massavaraajaan, eli tässä tapauksessa varmaankin varaavaan takkaan.

Mitä kollegio suosittelisi näihin reunaehtoihin liittyen??

Kaiva talo rinteeseen. Etuna on että puolet talon seinistä on talvisin plussan puolella ja vastaavasti kesällä ei tarvitse jäähdyttää. Eli harkolla maan sisään ja siihen pari hirsikertaa päälle (jos haluaa). Tee yksikerroksinen ja pulpettikatto. Katto mustasta pellistä ja integroit siihen pari kierrosta kuparia ja glykolit sisään. Harkoksi valitset esim. lammin valuharkon ja vedät seinien sisäpuoliseen valuonteloon pari sataa metriä lattialämmitysputkea, johon keräimet saa lämminvesivaraajan jälkeen tuupattua loppulämmöt (tietty ohitus ylilämpöä estämään) varaavaan seinään.

Harkkoseinä varaa ja tasaa lämpötilavaihteluita, jolloin tuulettomuus/pilvisyys ei heti kylmennä kämppää.

Sami
 
Kattelin telkusta rakennusohjelmaa jossa porukat rakensi ekologisia taloja. Oli todella hienoja ratkaisuja keksitty materiaalien suhteen, ei tarvinnut lämmitystä eikä ilmastointia. Käyttäkää aivojanne ja olkaa luovia niin saadan vihreät talot ja säästetään sähkölaskuissa!
 

eros

Member
juhanakyllonen.27 sanoi:
Kattelin telkusta rakennusohjelmaa jossa porukat rakensi ekologisia taloja. Oli todella hienoja ratkaisuja keksitty materiaalien suhteen, ei tarvinnut lämmitystä eikä ilmastointia. Käyttäkää aivojanne ja olkaa luovia niin saadan vihreät talot ja säästetään sähkölaskuissa!

Taitaa suomen rakennusmääräykset kieltää aika monta ratkaisua.

Tässä muutamia omia ajatuksiani:
- Jos haluaa pitkaikäsen ja vaivattoman hoitaa eläkepäivinä: rakenna kivestä. Tiili suht hyvä, mutta saumalaastin kanssa oltava tarkkana. Graniitti seinässä liki ikuista.
Tiilet voi tehdä jopa itse savesta ja hiekasta. Saven laadulla on merkitystä ja etenkin vaivus ja pursotusvaiheeseen on nähtävä vaivaa, jotta tiilet tasarakenteisia.
Myöskin leca on savea, tosin kuorma irtokamaa ei ole kovin kallista ja siitä voi valaa itsekin seinäelementtejä.
Graniittilouhimokin on mahdollinen, sammuttamattomalla kalkilla pystyy louhimaan. Kaupasta saa poravasaroita ja teriä suht edukkaasti. Timanttilaikat myöskin järkihinnoissa. Ja jos talon alle tekee viinikellarin, niin siitähän tulee sopivasti pintamateriaalit.

Lämmityspuoli:
Aurinkolämpö ainakin 6kk ajan mahdollista, kesän ylijäämän voi tuupata maalämpökaivoon ja saada siitä ehkä hyötyä talvella. Riippuu pohjavesien virtauksista. Vielä parempi, jos aurinkosysteemi tekee sivutuotteena sähköä.
Talveksi maalämpöpumppu ja perheeseen puukaasuauto, tällöin jää vielä mahdollisuus jauhaa kaasusta sähköä ja lämpöä =~puulämmitys, talven pahimpina hintahuippuina (kun ne tuntimittarit tulee ja huippujen hinta riivitään kuluttajilta).
Isohko varaaja siis ja maalämpökenttiä, joista hyvä jos jokin on varaajatyylinen, eli kesän lämpöä työnnetään siihen ja se pysyy, eikä virtaa pois.
Myöskin ilpi järjestelmässä fiksua, se nappaa taloudellisesti lämpöä viileään aikaan ulkoa, mutta nollan alle sen järjestelmän voi sammuttaa. Toimii lähinnä kesän viilentimenä ylijäämäsähkön aikaan.

Ilmanvaihto:
tuloilman kierrättäminen maaputkistojen kautta tuntuu fiksulta ajatukselta. Kesällä viilentää ja talvella lämmittää.
Määräysten lämmöntalteenoton kiertäisin poistoilmailpillä. Niistä bilteman tms. kosteudenpoistajista saa sopivan koneiston n. satasella. Niin ja silloin voi itse päättää milloin sitä käyttää.
Suodatinpuoli minusta järkevää sähkösuodattimella. Ei juurikaan virtausvastusta, sekä erittäin yksinkertainen rakentaa. Kuluttaa energiaa myös hyvin vähän vs. paprusuotimen paine-ero..
Jokainen elektoroniikkaa osaava kykenee generoimaan kymmenen kilovoltin jännitteitä. (vaikka juovamuuntaja)
Etuerottimena voi olla sykloni, johon jää suuremmat oravat. Konstruktiossa oltava tarkkana, jotta ei tee liiaksi paine-eroa.

Sähköpuoli
Tuotannon sähköliittymissä verkkoon liittämisessä peritään vain rakentamiskustannukset ja liitosjohdon saa rakentaa itse. Ts. pystyttämällä ensimmäiseksi rakennuspaikalle esim 5kw exmorkin tms. (50kw koko parempi), voi sillä perusteella rakentaa sähköliitymänsä itse ja saattaa säästää joitakin tonneja itse sähköliittymän listahinnasta.
Aina ei tuule, joten aurinkosähköä olisi hyvä olla myös mukana. Talvella ei myöskään paista, joten puukaasu tms. agren voi rakennella joskus myöhemmin. Pienten tuotantoseisokkien yli voi yrittää pienellä akustolla.

Ainiin ekologiapuoli
Talon kattokerros on järkevää olla kasvihuonetta. Katto kennomuovista, jotta k arvoja ja kestää talon kattona.
Kasvihuoneen sisällä pieni eristetty kasvilava, mahdollisesti keinovalaistu kylvetään joulukuussa, taimettuu, tammikuun lopulla isompaan kasvihuoneeseen, joka sen jälkeen pidetään nollan yläpuolella.
Biojätteet ja käymäläjäte kompostoituna / biokaasureaktorin rejekti toimii kasvualustana. Jätevesistä voi imeä ravinteet talteen "duckweed" nimisellä kasvilla, silloin kun on valoa käytettävissä (voi käyttää heijastimia keskittämiseen heikon valon aikaan)
Heinä muutetaan proteiiniksi muuten tehokkaiten heinäkarpilla. Vaihtolämpöisenä se ei tuhlaa energiaa turhaan lämmittämiseen.
karpin maukkaudesta en tiedä, kun en ole maistanut, mutta siitä voi jalostaa kirjolohensapuskaa. Lohta voi ainakin syödä (ja myydä).

Osa jäteveden yms. ravinteista kannattaa käyttää raitapaju viljelmän lannoittamiseen. Ruotsissa ovat saaneet 110m³/ha satoja 10v keskiarvona. Raita on kolmanneksi tihein suomen puista, heti koivun jälkeen seuraavana. Toimii hyvänä puukaasupolttoaineena. Niin ja kasvaa hyvin kantovesoista, eikä tule tummaa sisusta.

Joten eiköhän siinä ole teille vähän mietiskeltävää..

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
niin, suomessa on tosiaan aika hankalaa rakentaa ekoloogista taloa sillä nuo rakennusmääräykset ovat kyllä aika tiukkoja. jos jostain luistaa niin toisaalla on sitten kiristettävä.

ainakin minusta ekoloogisinta olisi rakentaa sellaisesta materiaalista mikä löytyy alle 50km päästä rakennuskohteesta. silloin ei tulisi kuljetuksen osalta niin suuria kuormituksia ympäristöä ajatellen.
 

eros

Member
Puuha sanoi:
niin, suomessa on tosiaan aika hankalaa rakentaa ekoloogista taloa sillä nuo rakennusmääräykset ovat kyllä aika tiukkoja. jos jostain luistaa niin toisaalla on sitten kiristettävä.

Jep pitäisi opiskella ne, niin tietäisi mitä pysytyy "kiertämään". Ne määräyksethän on tehty monopolisoimaan rakentaminen, eli estetään normijamppaa rakentamasta omaa taloaan, jotta rakennusbisneksellä riittää asiakkaita ja asuntojen hinnat saadaan nousuun.
Todellisuushan on se, että varsin vaivattomasti rakennuksen saa tuottamaan enemmän energiaa, kuin se kuluttaa.
Onhan ne voimalaitoksetkin rakennuksia..

ainakin minusta ekoloogisinta olisi rakentaa sellaisesta materiaalista mikä löytyy alle 50km päästä rakennuskohteesta. silloin ei tulisi kuljetuksen osalta niin suuria kuormituksia ympäristöä ajatellen.
Kuljetus ei ole kovin paha kustannus. vrt 56t rekka ryystää n. 50L/100km tiisseliä. Jos talon kamat tulee vaikka 300km päästä kolmella rekalla (á 40t lastia) niin polttista kului 9*50L=450L.
Öljylämmittäjä hörppii helposti 3m³/a.

Se mitä paikallisella materiaalialla säästää niin euroja. Niitä tuskin kenelläkään on liiaksi.
Oma tukkivannesaha, omista/lähipuista lautoja, laudoista elementtimuotteja, rekkalasti lecasoraa, toinen lasti foamlevyä, betonirautaa + verkkoa, sekä 10t sementtiä. Lähihiekkakuopalta sorat, sorasta anturat jne.
Ja lecakuormasta tekee omat kevytsora eps elementtilevyt, nostaa paikoilleen omalla kaivinkoneella.
Talon runko tulee näin tehden alta kymppitonnilla.
Ja aikaa kestävä, jos elementtimuoteissa oli pohjalla 3cm tms. graniittilaatat,  jotka jää pintamateriaaliksi.

T:Eerin
 

eros

Member
2010 raksamääräysten mukaan yläpohja pitäisi olla U=0,09w/mK, seinät U=0,17, alapohjaan ei löytynyt kuin vanha arvo U=0,25.

Seinän U arvo olisi saavutettavissa pikalaskullani finfoam 140mm + leca 270mm. Jos leca 170mm sisäpuolella ja 100mm ulkopuolella, niin teräsverkot saisi ainakin riittävän hyvin sisälle. Se kuinka teräkset sitoo foamin läpi toisiinsa on hyvä kysymys, rosterilangalla tekee lämpöävuotoja ja lasikuitulankaa ei ihan joka kaupasta saa..

Tämmönen seinä voisi olla n. 15e/m² foamin osalta, leca ~18e/m², 2x4mm verkot n. 3.5eur/m², sementtiä jne. ehkä semmoinen 40eur/m² olisi hyvä laskentahinta + työtä. Verkko 2.73m korkea, foam 2,6m, joten se 2.6m liene sopiva elementin korkeus. Tällöin esim 5ke tarvike budjetilla syntyisi 48m seinää, eli n. 140² mökkerö. Toki ikkunat tekee hiukan lisää metrejä, niitähän tarvii olla min 10% lattian alasta, käytännössä 15% alle ei mennä.  Tällöin puhutaan n. 160m² mökistä.
Paljonhan kustantaa 2x 160m² ontelolaattaa?

Kannattaako talo olla yhdessä vai kahdessa kerroksessa? Perinteinen 1.5 kerrosta voisi olla hyvä "kompromissi" alakerta liki maan sisässä ja kattokerrokseen se kasvihuone jalostamaan valo sapuskaksi, paljon kannattavampaa, kuin energia..

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
menisin tuon lattiatason vanhan ajan mukaan sellaisella korkeudella että rappusia pitkin pitäisi kiivetä sisään. kynnykseltä maahan vähintään 70cm. eipä tuo kosteus olisi niin vaivana kuten nykymallisissa kovasti tuppaa olemaan.

perusikkunat per reikä on siinä 300-350 euron paikkeilla reikä eikä suurempi koko juurikaan lisää hintaa. jos kymmenen ikkunaa olis siinä n. 3500 euroa

kattotuolit lienevät nyt 25 euroa metri. 2000 vuona olivat 100 markkaa metri.
 

eros

Member
Puuha sanoi:
menisin tuon lattiatason vanhan ajan mukaan sellaisella korkeudella että rappusia pitkin pitäisi kiivetä sisään. kynnykseltä maahan vähintään 70cm. eipä tuo kosteus olisi niin vaivana kuten nykymallisissa kovasti tuppaa olemaan.

Eli kuten normaalissa 1.5 kerroksisessa omakotitalossa.. Kellarin ikkunat sen ~40cm korkeat ja 20cm maan pinnan yläpuolella, torppa mielusti hiukan kukkulan huipulla, salaojat toimii painovoimalla rinteeseen jne.
Kuulostaa järkevältä, salaojien kaveriksi saa vielä ne ilmanjohtoputket, joista talon/kellarin tms. tuloilma saadaan johdettua.

perusikkunat per reikä on siinä 300-350 euron paikkeilla reikä eikä suurempi koko juurikaan lisää hintaa. jos kymmenen ikkunaa olis siinä n. 3500 euroa

Vajaat parimetrinen ikkuna esim 180cm x mitänenyt on korkeita 160cm?, no 50m seinäpituudessa 10x 1.8m tekee jo 18m matkan ikkunaa, ja pinta-alaa tulisi ~29m², joka pitäisi riittää ihan hyvin. Samalla 50m seinämateriaalia sai pidennettyä sen 10m matkan, eli (58m/4)²=210m². Pitäisi riittää normiperheelle ihan hyvin.
Muuten paljonhan noiden ikkunoiden U arvo on, eli joutuuko kompensoimaan seinissä paljonkin jos ikkunat vuotaa enemmän kuin seinä?
Löysin muuten finfoamille toisenkin U arvon 0.037 käytin laskuissa, mutta se saattaa olla myös 0,029 parhaimillaan. Tämä antaisi hiukan liikkumavaraa ikkunoihin..

kattotuolit lienevät nyt 25 euroa metri. 2000 vuona olivat 100 markkaa metri.

Jos ajattelee tasakattoa ontelolaatan päälle tehtynä: vesieristys, foam, lecasora ja  pintalaatta + vedenpoisto. Tämän komeuden päälle pystytetään sitten se kasvihuone harjakatolla.
Kasvihuoneen kattotuoleja ei oikein kehtaa puusta tehdä, kun tuppaa kosteutta esiintymään, pitäisi harkita kuumasinkittyä kotelopalkkia.
Hinta saattaa siis olla hiukan enemmän, kuin 25ecua..

Toisaalta ko. tasakatto kestää ilman kasvutilaakin sellaisenaan, joten ei tarvi rakentaa sitä heti ekana. Jos alusrakenteet mitoittaa sopivasti, niin sinne katolle sopii myös uima-allas kivasti. Saunan jälkeen altaaseen pulahtamaan..
Niin ja kun rakennuslupaa hakee, niin no kattoneliöthän ei ole mukana.. Moinen laatoitettu tasakattohan on oiva grillimesta, "parveke" tms. Kun se on katettu kennomuovilla, niin no kelpaa etelänloman korvikkeeksi, kun lokakuussa rantatuoli uima-altaan liki ja drinkki käteen. Kypsät appelsiinit voi poimia omasta puusta..

T:Eerin
 

eros

Member
No ohan se alakerta helkutin monessa talossa puoliksi maan alla. Ja on niitä terveitäkin tapauksia.

Ehkä autotallin työpajan lisäksi pitäisi niiden alle rakentaa parintuhannen motin vesivaraaja..

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
varaajatilaksi tai varastoksi voisin ehkä jo ajatella mutta en juuri muuhun käyttöön. silloinkin pitäisi olla tiedossa hyvinkin tarkkaan pohjaveden käyttäytyminen sekä maan veden läpäisykyky ettei pääse tulemaan yllätyksiä keväisin tai kovan vesisateen johdosta. varaajatilaa ajatellen ei juuri pienestä vesimäärästä lattialta ole juurikaan ongelma kunhan se ei kovin pitkiä aikoja maleksi lattialla ja tuuletuksesta on huolehdittu. kuivattamisen kyllä järjestää varaajan vuotolämpö.
 
Ylös