Arkkupakastin-jääkaappi energiapihi piru - totta vai tarua?

avris

New member
Olen tässä jo muutaman vuoden aikana innostunut uhraamaan muutaman illan silloin tällöin aurinkopaneeleihin, akustoihin ja tällaiseen jääkaappiin..
Eli kyseessä erään australialaisen Dr. Tom Chalkon kehittämä arkkupakastimesta jääkaappi modaus, jonka energiankulutuksen herra väittää olevan ainoastaan 100W/vrk. Itse pakastinta ei siis modata vaan asennetaan ainoastaan ulkoinen termostaatti, joka pakottaa pakastimen pysymään jääkaappina vaikka se haluasi mennä tuonne pakkaseen.

http://mtbest.net/freezer-to-fridge-thermostat.html

Onko kukaan rakennellut vastaavaa?

Itse olen ajatellut uhraavani pari satkua ja kokeilla josko saisi tällä ilveellä edullisen jääkaapin tuonne erämaakämpälle.
 

novoiperkele

New member
avris sanoi:
Olen tässä jo muutaman vuoden aikana innostunut uhraamaan muutaman illan silloin tällöin aurinkopaneeleihin, akustoihin ja tällaiseen jääkaappiin..
Eli kyseessä erään australialaisen Dr. Tom Chalkon kehittämä arkkupakastimesta jääkaappi modaus, jonka energiankulutuksen herra väittää olevan ainoastaan 100W/vrk. Itse pakastinta ei siis modata vaan asennetaan ainoastaan ulkoinen termostaatti, joka pakottaa pakastimen pysymään jääkaappina vaikka se haluasi mennä tuonne pakkaseen.

http://mtbest.net/freezer-to-fridge-thermostat.html

Onko kukaan rakennellut vastaavaa?

Itse olen ajatellut uhraavani pari satkua ja kokeilla josko saisi tällä ilveellä edullisen jääkaapin tuonne erämaakämpälle.

Aivan turha idea. Perustunee arkun parempaan eristykseen ja malliin jossa kylmä ei valahda pois kun oven avaa.

Helpoin modifikaatio olisi tietenkin vaihtaa arkkuun jääkaapin termostaatti.
 

eros

Member
Ei ole järkeä, koska pakastimen koneisto on optimoitu toimimaan reilusti pakkasen puolella. Hyötysuhde ei ole optimi, jos joutuu toimimaan kuumemmassa. (toki koneiston voi modata)

Sinänsä arkkumalli säästää energiaa, jos kantta avataan. Normi jääkaapin voi panna kumollaan ja vääntää kompuran uuteen asentoon. Usien putkissa on senverta varaa.

Kaikkein energiataloudellisin vaihtoehto erämaakämpille on kellari. Sähkönkulutus ~0W toiminnassa. Toki taskulamppu saattaa muutaman joulen syödä.

T:Eerin
 

Puuha

Well-known member
vanha konsti on upottaa vanha jääkaappi varjoon maahan. Viikon pärjää kesä helteillä 5l kalloonalla jäädytettyä vettä.

Toinen konsti on sitten käyttää lähdettä ruokavarastona jos ei ole mahdollisuutta aina kantaa jäätä mukana. Toki veden vaihtuvuus lähteessä tulee olla riittävä. Entisällä mökillä 50m päässä oli suossa lähde josta pulppusi raikasta vettä ja lämpötila helteillä oli siinä 6 asteen alapuolella. Lähteeseen upotettiin muovinen kylmälaukku ja ankkuroitiin kiinni jotta pysyi suurimmaksi osaksi pinnan alapuolella ettei vesi päässyt laukkuun aukaisun yhteydessä.

Joskus on jopa puroa hyödynnetty ruuansäilytyksessä pohjoisessa.

Nämä molemmat ovat olleet käytössä ja todettu toimiviksi.
 

avris

New member
Hieman on nuivia vastauksenne, yllättävänkin, kuvittelin tämän sivuston väen suhtauvan hieman eritavoin mutta ulkonäkö pettää..

Maakellari on tulossa, mutta arpapeliä lämpötilan suhteen. Toisaalta en ole ensimmäisenä hankkimassa 1000€ maksavaa 12/24V minijääkaappia jostain aurinko-/tuulivoimaan erikoistuneesta liikkeestä, etenkään kun luvatut energiankulutukset tuntuvat olevan jotain peltier kaappien luokkaa myös kompuramalleissa.. Myöskään kaivoa ei ole se olisi se helpoin ratkaisu elintarvikkeiden viileänä pitoon. Lähin tietämäni lähde on 3 km soutumatkan päässä, joten maitoja aamukahviin en sinne rupea kiikuttamaan. Kylmäkellarit ovat myös "usein" hieman turhan lämpöisiä monille herkemmille elintarvikkeille.

Haluaisin vähän pohjustusta tuolle optimoitu pakastimelle.. Tarkoititko että kylmäpuolen tulisi olla valmiiksi todella kylmä, niiltä osin mitä se kiertää pakastimen kylmissä osissa ja täten kylmäaineen ja lämpöisen puolen ero suurempi? Tässähän kompura huutaa 100% ihan normaalisti, säätörajat vain pakotetaan ulkopuolisella (uudella masterilla) termostaattisäätimellä toimimaan jaakaappi lämmöissä. Kyllä artikkelin mukaan nimen johtuu "novoiperkeleen" mainitsemista asioista: paremmasta eristyksestä ja arkkumallista. Normijääkaappia ei kumollaan upota Erkkikään kuin suohon.

Tämä on mielestäni tämä on helpoin ratkaisu jos vertaa pakastimen kompuran modaamista tai sen vaihtamista, lisäksi itse pakastimen koneistoon ei tällöin tarvitse koskea. Tietenkin asiaan vaikuttaa että itselläni on elektroniikka ja sähkö paremmin hallussa kuin varsinainen kylmälaitetekniikka.

Mutta pääpointti onko joku kokeillut?

 

novoiperkele

New member
Tuskimpa on moni kokeillut.

Jääkaapin ja pakastimen kylmäpuolella ei ole juuri eroa, eli käytännössä pakastin toimii jääkaappina jos termostaatti vaihdetaan sopivalla alueella olevaan. Tuo johtoon asennettava termostaatti tekee aivan saman asian kuin jos koneeseen vaihtaa suoraan jääkaapin termostaatin.

Termostaatin vaihtaa kokeeneempi kaveri alta puolen tunnin, harrastelijaltakin menee varmasti vähemmän aikaa/rahaa kuin erillisten boksien rakentelussa. Vanhan voi tietenkin laittaa takaisin jos tarvitsee taas pakastinta.

Normaalikäytössä pitää huomioida myös jää, eli pakastinjääkaappia pitää sulatella automaattisulatuksen puuttuessa.

Pakastinta ei voi lisäeristää tai upottaa mihinkään koska se luovuttaa lämmön pois kuorestaan, valitse siis malli jossa on vähintään 10cm paksu eriste.
 

Puuha

Well-known member
heh, nuivia.

no nuo on todettu toimiviksi mutta se että jos ei sinulle ole mahdollista voisit kokeilla tuota ihmettelemääsi tapaa vaihtaa termari. voisi olla kovinkin mielenkiintoiset tulokset ja varmsti myös muitakin kiinnostaa.

niin, aikoinaan kun edellämainitsemiani tapoja säilyttää ruokaa oli maito hvin pitkälle jauhetta kuten myös moni muukin ruoka-aines oli säilyvässä muodossa siittä huolimatta että oli tarjolla kohtuullinen paikka säilöä kylmässä.
 

kotte

Well-known member
Tuon tapaisia laitteita saa valmiinakin (itselläni on autokäytössä Waecon-vastaava, eli termostaatista voi säätää joko pakastimeksi tai jääkaapiksi). Sinällään pakastimen kompura tyypillisesti mukautuu myös jääkaappikäyttöön, mutta suhteelliset häviöt kasvavat samalla kuin tehonkulutus ja kylmäntuottokin (kompressori pääasiassa seisoo jääkaappikäytössä ja hörppäsee sitten vain ajoittain runsaamman tehopiikin).

NAPS möi (vuosia sitten?) arkkimallista jääkaappia, joka oli käsittääkseni optimoitu nimenomaan aurinkoenergiajääkaapiksi. Arkku on sinällään hyvä, kun kylmä ei karkaa ja korvaudu huurretta aiheuttavalla kostealla ja lämpimällä sisäilmalla.
 

Puuha

Well-known member
arkkumallinen jääkaappi olisi kyllä poikaa.

perus jääkaappihan vetää sen 100-200Wh vuorokaudessa jos aurinko tms. muulla voimalalla ajattelee invertterin kautta pyörittää tulee tuohon lisätä vielä 50-100W hyötysuhteiden vuoksi.

12/24V jääkaappi syö vuorokaudessa sen 120-150Wh säästeliäässä käytössä mitä näiden käyttäjiä olen tavannut ja keskustellut heidän kanssaan.
 

novoiperkele

New member
Puuha sanoi:
arkkumallinen jääkaappi olisi kyllä poikaa.

perus jääkaappihan vetää sen 100-200Wh vuorokaudessa jos aurinko tms. muulla voimalalla ajattelee invertterin kautta pyörittää tulee tuohon lisätä vielä 50-100W hyötysuhteiden vuoksi.

12/24V jääkaappi syö vuorokaudessa sen 120-150Wh säästeliäässä käytössä mitä näiden käyttäjiä olen tavannut ja keskustellut heidän kanssaan.

Eli jos kulutus on sen 50-100€ vuodessa, niin siitä kannattaa sitä kymppiä lähteä säästämään ?
 

Puuha

Well-known member
onhan sillä oma merkityksensä sitten kun ei ole saatavilla verkkosähköä.

uusi energiapihi jääkaappi 230V maksaa äkkiä sen 300 euroa ja tarvitsee siihen kylkeen invertterin joka jaksaa virtaa nokko pukata kaapin käynnistymiseen toiset samat 300 euroa jos ei sitten ihan halvimmilla lähde yrittämään. jos on sitten myös agrella pyöritellä virtaa akkuihin niin silloin mukaan astuu erillinen laturi muuan satasen jossa on lataus virtaa muuan kymmenen amppeeria tai sitten pelkästään n. 1000 euroa maksava laturi-invertteri jolloin normi invertteriä ei enää tarvita. 12/24V kompurajääkaapit on siinä 600-1000 euron paikkeilla. pyöritään siittä huolimatta samoissa hintahaaruikoissa kokonaisuutena sillä erotuksella että 12/24V jääkaappi tulee toimeen vähemmällä virralla.

tämähän toki minun näkemys ja patentoimalla monella tapaa saa tietysti edullisemminkin tehtyä mutta näin nyt suomihintojen mukaan.

toki järkevyys on myös punnittava siinä kuinka pitkiä aikoja ollaan erämaassa mökkeilemässä. mitä pitempiä aikoja sitä oleellisempaa on saada suurien kulutuslaitteiden kulutus minimiin energian riittävyyden kannalta. eihän kukaan tietenkään kiellä lisäämästä paneleita lisää mutta silloin hinta nousee "kymppiä" kohden kohtuuttomasti jos vain sen vuoksi joutuu hankkimaan lisää paneleita.

niinhän nuo mökkijääkaappeihin vihkiytyneet meinaavat että kulutus vuorokaudessa on yhtä kuin panelin vähimmäistehon ja sama lukema Ah on jonka kaappi tarvitsee toimiakseen useamman viikon putkeen. eli jos kulutus on 140Wh vuorokaudessa on panelin teho oltava 140W ja akustossa 140Ah varattuna pelkästään jääkaapille. itse pidän tuota ylimitoitettuna panelin osalta mutta lienevät todenneet sen toimivan tällöin myös alkukeväästä pitkälle syksyyn.
 

avris

New member
Ihan hyviä pointteja tullut esille, onko Puuhalla tai jollain muulla - google löytää lähinnä markantalot ja gigantin - laittaa linkkejä 12/24V jääkaappeja myyviin virmoihin (vaikka yv.), en ole pariin vuoteen katsellut markkinoita tältä osin.

Täytyy muistaa että kyseisen kaverin jääkaappi on lähemmäs 300 litraa kuvan perusteella ja kulutus 0,1Wh/vrk eli noin 33Wh/100l/vrk :eek: Edellisessä linkissä ei ollutkaan kuvaa, minun moka sry tästä löytyy kuva kyseiseen aparaattiin http://mtbest.net/chest_fridge.html?PHPSESSID=f7c7577fed4509cbfe2b301a16ee9562

Jos nyt lähden tähän ralliin, niin hankin tuollaisen pienen 100L pystyarkun niitä kun saa uutena 160 - 240 € merkistä ja ostopaikasta riippuen. Nuo elektroniikat maksaa noin kympin. Invertteri on kallein hankinta ellei ota tuollaista halpaa ??? enkä ole oikein tietoinen mikä ja minkä kokoinen. Sen olen tiedostanut että tämä haluisi varmaankin omansa, jolloin termostaatissa olevan jääkaapin virtareleen voi laittaa 12V puolelle, jolloin taas invertterin lepovirta häviää ja hyötysuhde kasvaa entisestään. Tietenkin jos 230V:sta käyttäisi muuhunkin niin voisi ajatella tuon invertterin lepovirran "nollaantuvan".
 

kotte

Well-known member
avris sanoi:
Jos nyt lähden tähän ralliin, niin hankin tuollaisen pienen 100L pystyarkun niitä kun saa uutena 160 - 240 € merkistä ja ostopaikasta riippuen. Nuo elektroniikat maksaa noin kympin. Invertteri on kallein hankinta ellei ota tuollaista halpaa ??? enkä ole oikein tietoinen mikä ja minkä kokoinen. Sen olen tiedostanut että tämä haluisi varmaankin omansa, jolloin termostaatissa olevan jääkaapin virtareleen voi laittaa 12V puolelle, jolloin taas invertterin lepovirta häviää ja hyötysuhde kasvaa entisestään. Tietenkin jos 230V:sta käyttäisi muuhunkin niin voisi ajatella tuon invertterin lepovirran "nollaantuvan".

Joka tapauksessa noiden 12/24V:n kompressoreiden ja etenkin 2-nopeus-sellaisten hyötysuhde on paljon parempi kuin invertterillä+240V:n vaihtovirtakompressorilla. Väittäisin, että kylmää syntyy kaksinkertainen määrä käytettyä sähköenergiamäärää kohden. Minkä laitteen kohdalla menettää, sen paneeleiden ja akkujen määrässä säästää ...
 

eros

Member
Eli siitä koneiston hs:stä. Kun arkku on lämmin vs. pakastin, niin kaasun paineet ovat ihan toista, kuin suunitteluspekseinä.
Siis kompura hörii herkästi 5x enemmän mooleja sisäänsä ja vastaavasti lauhduttimesta poistuu lämpöä 5x määrä.
Motti myös haukkaa amppeereja silloin varsin kiitettävästi.

Niitä ei ole mitoitettu toimimaan moisilla spekseillä, kuin hetkellisesti (tyhjä arkku kylmäksi jne) joista seuraa huonontunut hs. Toki kun asian tietää, voi sitä yrittää kompensoida esim tiputtamalla kompuran hz lukua ja jännitettä (tamu) mutta siinäkin pitää tietää mitä tekee. Voitelut yleensä toimii, mutta varmista.

Pakastimissa yleensä mekaaninen termari, sen voi modata varsin helposti, ei ole tarvetta uusia tai korvata elektroniikalla. Samalla voi ohjata invertteriä päälle pois.

Mutta minusta ei ole hyvä idea piikittää kylmälaitteiden tehontarvetta lyhyisiin pätkiin verkon ulkopuolella.

Pakastin kannattaa muuten sijoittaa kellariin, tällöin kompura joutuu tekemään vähemmän töitä. Varoittavat voitelun huonontumisesta, mutta vaarivainaa piti 30v (samaa) pakastinta kellarissa ilman ongelmia. Kestoikä triplaantuu ja sähkönkulutus puolittuu.

Mutta koska sähköverkon ulkopuolella energiaa saa pätkittäin, niin minusta fiksuinta olisi varastoida sitä kylmää sensijaan, että varastoi sähköä.
Ts. 300L arkku, jonka sisään tehdään 20mm finfoam tms. laatikko, jossa kiertoilmaläpät.
Laatikon ulkopuolelle pakastimen seinämien liki esim 100L jää tai kylmäkalle varasto, jota pidetään kylmänä sen mukaan miten energiaa tulee. Esim -2 - +2C välille mahtuu varsin monta kwh:ta, esim 100kg jäätä on luokkaa 8kwh.
Sisälaatikon lämpöä ohjaillaan kierrättämällä ilmaa jäävaraston läpi ja jos meinaa mennä liian kylmäksi, niin kellarista otetaan pieni lämpöisemmän ilman hörpäys. Jäävarastoa jäädytetään sen mukaan miten energiaa sattuu tulemaan. Talvella kellari niin kylmä, että ei tarvi edes lisäenergiaa.

Muutenkin pakastimen (+jääkaapin) sijoittaminen kellariin, sille kannattaa varata oma lokeronsa, koska ne tekee lämpöä, ko. lokerosta on se ainut hormi pihalle, jolloin lämpö saa ilmakierron aikaseksi.

Kellarin ilma tulo ja poistohan menee ainakin sen 12m matkan min 1m syvyydelle haudattua putkea pitkin, jotta jäähtyy/lämpenee ennen kellariin tuloaaan.
Kesällä kierto menee siten, että kellari hörppää lämintä ilmaa ulkoa ja se jäähtyy, ja jäähtyneenä valuu veke. Siis ylhäältä ales. Talvella taas kierto menee toisinpäin, kellari lämmittää pakkasilmaa, joka nousee ylös.

T:Eerin
 

kotte

Well-known member
eros sanoi:
Eli siitä koneiston hs:stä. Kun arkku on lämmin vs. pakastin, niin kaasun paineet ovat ihan toista, kuin suunitteluspekseinä.
Siis kompura hörii herkästi 5x enemmän mooleja sisäänsä ja vastaavasti lauhduttimesta poistuu lämpöä 5x määrä.
Motti myös haukkaa amppeereja silloin varsin kiitettävästi.

Totuus on hieman vähemmän dramaattinen, koska pakastimien höyrystin suunnitellaan normaalikäytön mukaan ja jos kaappi on huomattavasti tätä lämpimämpi, alkaa höyrystimen lämpövastus vaikuttaa ja virta ei nouse noin paljon (virta kasvaa tyypillisesti vain 2-3-kertaiseksi). Toisekseen kompressori käy "jääkaappikäytössä" vain lyhyitä aikoja (ehkä 5 minuuttia kerrallaan), jolloin kompressori ei todellisuudessa ehdi lämmetä kovinkaan paljon (lyhyt käyntijakso toki heikentää tuottosuhdetta entisestään).

Kuten jo totesitkin, todelliselle rasitukselle pakastimen kompressori joutuu, kun huoneenlämpöistä pakastinta aletaan jäähdyttää ja joskus puolen tunnin kuluttua aletaan olla nollan vaiheilla, kompressori on ehtinyt lämmetä kunnolla samoin kuin lauhdutinkin. Pakastin on kuitenkin rakennettava kestämään tuokin rääkki.

Siinä olet prikulleen oikeassa (samoin kuin muut aiheeseen viitanneet), että jääkaappikäytössä pakastin joutuu käymään epäedullisissa ja kuluttavissa käyttöolosuhteissa, joten energiansäästöön pyrittäessä tuo järjestely ei ole järkevä, vaan arkkumallisen jääkaapin kylmäkoneisto pitäisi suunnitella aivan puhtaalta pöydältä, jolloin energiankulutus on luultavasti vain kolmannes tai jopa neljännes siitä kuin vastaavan kokoisella ja vastaavasti eristetyllä pakastimella, jota on yritetty viritellä pelkästään termostaattia vaihtamalla.
 

avris

New member
Ok, täytyy oikeasti ottaa pionieeri henkeä ja laittaa kokeiluun. ;D

Mielenkiintoinen ratkaisu tuo eroksen ehdotus, vaan liian iso ja monimutkainen omaan tarpeeseeni.

Laskeskelin nopeasti seuraavaa..

Arkkukaappi 100litraa kulutus 100Wh/vrk - hinta arvio=500€ ( pakastin 200€ + invertteri 300€ ):
Keskimääräinen teho on 100Wh/24h=4,16W
Jos invertterin hs=80%, niin:
4,16W/0,8=5,2W eli tunnissa siis 5,2Wh ja vuorokaudessa n.124,8Wh = n. 10,4Ah/vrk

Arkkukaappi 100litraa kulutus 50Wh/vrk:
Teho on 50Wh/24h=2,083W
" hs=80%, niin:
2,083/0,8=2,604W eli tunnissa tuon 2,604Wh ja vuorokaudessa n.62.5Wh = n.5,2Ah/vrk

Waeco CoolMatic 970€ 12V/24V 108L + 10L pakastelokero
2,2Ah/h @ 25'C ´=>26Wh/h=26W (12V*2,2Ah/h)
=> 24h*26W = 624Wh / vrk

WEBASTO ISOTHERM 12V/24V n.50L  CR049NV3 725€ (4L pakastelokero)
Keskimääräinen kulutus n.0,6A
=> 0,6A * 12V = 7,2W => 172,8Wh / vrk

WEBASTO ISOTHERM GreyLine n.100L (4L pakastelokero)
Keskimääräinen kulutus n.1A
=> 1A * 12V = 12W => 288Wh / vrk

Kaksi tavallista 300L+ kaappia.

Electrolux ERA36833W A++ (240Vac ilman invertteriä)
Energiankulutus  0.173887240356083 (kWh/vrk/100 l)

Electrolux  ERC37320W  A+ (240Vac ilman invertteriä)
Energiankulutus  0.111048158640227 (kWh/vrk/100 l)

PS. Kottekin ehti näköjään väliin.
 

eros

Member
kotte sanoi:
Totuus on hieman vähemmän dramaattinen, koska pakastimien höyrystin suunnitellaan normaalikäytön mukaan ja jos kaappi on huomattavasti tätä lämpimämpi, alkaa höyrystimen lämpövastus vaikuttaa ja virta ei nouse noin paljon (virta kasvaa tyypillisesti vain 2-3-kertaiseksi).

Hmm, mahdollisesti totta, mahtuu siihen kategoriaan, että lämpövirrat ei ole suunitteluspekseissä.
Höyrystinpuoli on ollut niihin sisäpuolen alumiineihin kitattu semmoisella mustalla massalla, ainakin niissä arkuissa, joita olen purkanut. Osassa massaa myös säästelty ja kittaus ollut pistemäinen.
En osaa sanoa kuinka hyvä konstruktio on. Vajaa pari neliötä alumiiniä ei ainakaan johda kylmää kovin hyvin arkun ilmaan.
Ja tuo lämpövirtamäärä on tosiaan kylmäaineesta kiinni. Joillakin ero dramaattinen, toisilla ei niinkään. Pitäisi tutkia mitä on putkistossa ja ottaa sen painetaso diagrammi tarkasteluun.

Toisekseen kompressori käy "jääkaappikäytössä" vain lyhyitä aikoja (ehkä 5 minuuttia kerrallaan), jolloin kompressori ei todellisuudessa ehdi lämmetä kovinkaan paljon (lyhyt käyntijakso toki heikentää tuottosuhdetta entisestään).

Siis tamu tms. voi tiputtaa nopeutta, jolloin tehotarve laskee ja lämpövastukset vähenee.
Lyhyinä pulsseina käyttö myös mahdollista..?
Tällöin putkisto ei kylmene niin pahasti ja lämpövirrat pienempiä. Jos kylmäaine ei ole pahasti toiminta-alueensa ulkopuolella, niin se osuus ei ehkä pilaa hyötysuhdetta kovinkaan pahasti..?

Kompuran kuumentuminen heikentää systeemin hyötysuhdetta. Toki öljyt ei saa olla liian kylmiä.

Kuten jo totesitkin, todelliselle rasitukselle pakastimen kompressori joutuu, kun huoneenlämpöistä pakastinta aletaan jäähdyttää ja joskus puolen tunnin kuluttua aletaan olla nollan vaiheilla, kompressori on ehtinyt lämmetä kunnolla samoin kuin lauhdutinkin. Pakastin on kuitenkin rakennettava kestämään tuokin rääkki.

Ne rakennetaan kestämään ko. rääkki, mutta ei jatkuvasti. Ja luulen putkiston kylmentyvän reilusti pakkasen puolelle jo alta minuutissa. Putkissa varsin pieni lämpökapasiteetti ja lämpövirta rajoitettu. - varmaan yksi suojakonsti valmistajalta rajoittaa lämpövirtaa. Myöskin starttihetkellä lauhduttimen paine alempi, joka hiukan jeesaa.
Jos moista harrastaa, niin laitteen sijoitus viileään tilaan vähentää kuormitusta rutkasti.

Mutta vaikka miten miettii, niin kyllä sitä kompuran kiekkanopeutta pitäisi laskea, jos systeemin haluaa olevan taloudellinen ja kestävä.

Siinä olet prikulleen oikeassa (samoin kuin muut aiheeseen viitanneet), että jääkaappikäytössä pakastin joutuu käymään epäedullisissa ja kuluttavissa käyttöolosuhteissa, joten energiansäästöön pyrittäessä tuo järjestely ei ole järkevä, vaan arkkumallisen jääkaapin kylmäkoneisto pitäisi suunnitella aivan puhtaalta pöydältä, jolloin energiankulutus on luultavasti vain kolmannes tai jopa neljännes siitä kuin vastaavan kokoisella ja vastaavasti eristetyllä pakastimella, jota on yritetty viritellä pelkästään termostaattia vaihtamalla.

Niin minusta termarin modaus ei riitä, vaan pitäisi tiputtaa kompuran nopeus luokkaan ~20hz tms. Vieläkin hitaampi olisi parempi, laskee tehontarvetta, mutta toki huomioitava käämien ominaisuudet, jotka ei ehkä veny niin ales..?

edelleen se jäälohkare kylmäakku idea varteenotettava tapa varastoida energiaa.

T:Eerin
 

kotte

Well-known member
eros sanoi:
Niin minusta termarin modaus ei riitä, vaan pitäisi tiputtaa kompuran nopeus luokkaan ~20hz tms. Vieläkin hitaampi olisi parempi, laskee tehontarvetta, mutta toki huomioitava käämien ominaisuudet, jotka ei ehkä veny niin ales..?

edelleen se jäälohkare kylmäakku idea varteenotettava tapa varastoida energiaa.

T:Eerin

Käytännössä jääkaapeissa käytettävän kompressorin moottorityypin taajuutta ei valitettavasti voi paljoakaan laskea edes TAMUlla (yksivaiheinen asynkronimoottori, jossa käynnistyskäämi kondensaattorilla tai jopa ilman moista; vääntö on matalalla taajuudella heikko) ja moottorin hyötysuhdekin rupeaa nopeasti heikkenemään jo vähäisestäkin taajuuden vähenemisestä, jos vääntöä yritetään pitää riittävänä (lämpötilaerojen määräämä vastapaine vaatii tietyn momentin, jotta kompressori pysyy käynnissä).

Sitten tuon jäälohkareen jäädyttäminen ei ainakaan pakastimella ole edes yhtä tehokasta kuin jääkaappilämpötilan ylläpito lyhyillä käyntisykäyksillä (johtuen suuresta lämpövastuksesta höyrystimestä osittain ilman, jäädytysastian ja valmiin jääkerroksen lävitse kasvavan jääkiteen pinnalle. Sitä paitsi isomman jäämäärän valmistaminen kerralla nostaa lämpötilan pitkiksi ajoiksi yli miinus kymmeneen asteeseen, jolloin laite kyllä joutuu aivan vastaavalle rasitukselle alttiiksi, kuin yritettäessä pitää jääkaappilämpötilaa suoraan yllä.

Ei tuo jääkaappilämpötilan ylläpito pakastimella muuten ole ollenkaan harvinainen ratkaisu tavanomaisissa kodin kylmälaitteissakaan. Monet "No Frost"-jääkaappi-pakastimet nimittäin toimivat sillä tavoin, että laitteessa on vain yksi kompressori, joka jäähdyttää laitetta puhaltimen välityksellä (höyrystin on erillisessä laatikossa, jotta se voidaan käyntijaksojen välillä sulattaa sähkövastuksella pakastinosan sanottavasti lämpenemättä). Jääkaappi taas pidetään kylmänä pakastimesta kierrätettävän, esim. termostaattiohjatulla pellillä tai erillisellä puhaltimella ohjatun, ilmavirran avulla. Tuossa tapauksessa siis höyrystin on plussan puolella joka ikisen käyntijakson alussa ja joutuu siis alttiiksi maksimirasitukselle puheena olleen perusteella. No, kylmäammattilaiset väittävätkin, että mokomat vehkeet eivät sitten kovin monta vuotta normaalia käyttöä kestäkään...
 

eros

Member
kotte sanoi:
Käytännössä jääkaapeissa käytettävän kompressorin moottorityypin taajuutta ei valitettavasti voi paljoakaan laskea edes TAMUlla (yksivaiheinen asynkronimoottori, jossa käynnistyskäämi kondensaattorilla tai jopa ilman moista; vääntö on matalalla taajuudella heikko) ja moottorin hyötysuhdekin rupeaa nopeasti heikkenemään jo vähäisestäkin taajuuden vähenemisestä, jos vääntöä yritetään pitää riittävänä (lämpötilaerojen määräämä vastapaine vaatii tietyn momentin, jotta kompressori pysyy käynnissä).

Olen tietoinen tästä momenttiongelmasta. Sijoitus kylmään tilaan helpottaa momenttitarvetta ja kokeilemallahan se selviää minne asti voi hidastaa. Huomaa mysö, että pulssittamalla tehoa voi saada momenttiattia tehtyä ilman ylikuumentumista. Puhdas siniaalto ainakin aiheuttaa matalilla taajuuksilla käämien ylikuumentumista vakiojännitteellä ja matalalla jännitteellä taas katoaa se momentti.

Sitten tuon jäälohkareen jäädyttäminen ei ainakaan pakastimella ole edes yhtä tehokasta kuin jääkaappilämpötilan ylläpito lyhyillä käyntisykäyksillä (johtuen suuresta lämpövastuksesta höyrystimestä osittain ilman, jäädytysastian ja valmiin jääkerroksen lävitse kasvavan jääkiteen pinnalle. Sitä paitsi isomman jäämäärän valmistaminen kerralla nostaa lämpötilan pitkiksi ajoiksi yli miinus kymmeneen asteeseen, jolloin laite kyllä joutuu aivan vastaavalle rasitukselle alttiiksi, kuin yritettäessä pitää jääkaappilämpötilaa suoraan yllä.

Lyhyet sykäykset ovat hyviä, se tekee sen mitä tamukin tekee lämpövastuksien kannalta. Ongelma on vain siinä, että ne sykäykset ovat melkoisia energiapiikkejä, invertterilaitteisto, akut johdot jne. joutuu mitoittamaan niitä varten.

50hz käytettynä jäävarastointi ei ole huipputaloudellista, mutta jos kompuran nopeuden saa laskettua, niin se kilpailee minusta tehokkaasti akuston purku/lataus syklin kanssa hs:stä. Lisäksi 8kwh akusto on varsin arvokas hankkia ja uusia.

Se mitenkä lämpövuo jäähän on järjestetty on ihan sijoittelukysymys. Jos on yhtenäinen köntti seinämiä vasten, käy juurikin se mitä kuvasit. Mutta jos se on vaikka 1.5cm paksuja kylmäkalleja 0.5cm etäisyydellä toisistaan ja raot pystysuunassa ja kohtisuorassa seinämiä vasten, niin minusta siinä tulee varsin tehokas kiertoliike ja sitä kautta lämmönjohtuminen. 0.9w pc tuulettimella voi vielä tehostaa..
Tällöin ongelma palautuu alumiiniseinämien-putkisto lämpövastusonglemaksi, joka on ratkaistavissa vain kompuran tilavuusvirtaa pienentämällä. (=pulssitus, tamu)

Jäälohkareella haetaan energian varastointia, ei huipputaloudellisuutta. Vrt. jos virijääkaappi selviää liki nollasähköllä 8vrk ja kykenee "lataamaan" itsensä esim 12h tuulijakson aikana, niin eikö se ole paljon järkevämpää, kuin polttaa tuulijakson energia lämmöksi jarruvastuksissa ja ostaa verkosta sähkö 7.5vrk ajan?
Huomaa myös, että varmasti löytyy varastoaineita, jotka luovuttaa lämpönsä esim -20c paikkeilla, joten ko. ideaa voi jonkin verran hyödyntää ihan normipakastimenkin kanssa.

Ei tuo jääkaappilämpötilan ylläpito pakastimella muuten ole ollenkaan harvinainen ratkaisu tavanomaisissa kodin kylmälaitteissakaan. Monet "No Frost"-jääkaappi-pakastimet nimittäin toimivat sillä tavoin, että laitteessa on vain yksi kompressori, joka jäähdyttää laitetta puhaltimen välityksellä (höyrystin on erillisessä laatikossa, jotta se voidaan käyntijaksojen välillä sulattaa sähkövastuksella pakastinosan sanottavasti lämpenemättä). Jääkaappi taas pidetään kylmänä pakastimesta kierrätettävän, esim. termostaattiohjatulla pellillä tai erillisellä puhaltimella ohjatun, ilmavirran avulla. Tuossa tapauksessa siis höyrystin on plussan puolella joka ikisen käyntijakson alussa ja joutuu siis alttiiksi maksimirasitukselle puheena olleen perusteella. No, kylmäammattilaiset väittävätkin, että mokomat vehkeet eivät sitten kovin monta vuotta normaalia käyttöä kestäkään...

Siinä laitteessa on varmaankin höyrystimen lämpövastukset mitoitettu sen mukaan, että ei tule oleellista häviötä jääkaappina toimiessa.
Monet jenkkikaapit ovat myös yhdellä kompuralla, mutta kukaan ei olekkaan väittänyt niitä taloudelliseksi.

Tässähän haetaan taloudellista kylmää mökille tms.

T:Eerin
 

avris

New member
Haettiin lähinnä pienehköä sähkötoimista kylmäkonetta, jolla energian kulutus hyvin pieni. ..Ainiin ja halpaa lähes ilmaista. ;D Mutta en valita rönsyistä.
Edit: Sähkö = Aurinkosähkö

Maanantaina pitäisi mennä pakastinkaupoille.. Tänään innostuin laittamaan kasaan koe termarin.. Tuli "halpa" kasailin hyllystä löytyvistä jäänteistä: Mitsun uPLC, Ex luokiteltu RTD lähetin ja Danfossin PT-100. Crydomin 24kW:n SSD rele pitäs vielä testata (..mahtaakohan kestää  ::)). Sitten itketään muutamasta watista :D

Edit: On mulla teoriakin nyt miksi mahtaa noi valmiit 12/24V kylmälaatikot olla niin syöppöjä.. Yksi selitys voipi olla että noiden päämarkkinat ovat tuolla karavaanari / jahti puolella, jossa ei niinkään tarvitse viilailla muutamia vatteja, kun on aina moottori tai seinätöpseli päivän tai parin päässä.Varsinkaan kun ABC-luokittelukaan ei taida noita pienjännite kaappeja koskea. 240V laitteet ovat taas kehittyneet viimeisen 15 vuoden aikana juurikin päinvastoin, pienestä energian kulutuksesta on tullut myyntivaltti.
 
Ylös