marka_puu_lammittaa_kuivaa_paremmin

jets

New member
Vesi todellakin muodostuu kahdesta palavasta alkuaineesta, hapesta ja vedystä. Ne voi erottaa vedestä eri keinoin. Kyllä ne jotenkin sieltä tuossakin prosessissa erottuvat ja palavat. Happi ja vety sekoitettuna on varsin palava yhdistelmä!

Mutta itselleni tulee mieleen sellainen, että olen tykännyt lämmittää toisinaan tuota meidän kotipeltipuhallintakkaa sellaisilla isoilla ja kosteilla puilla, ne kun palavat pitkään ja luovuttavat hitaasti lämpöä. Peltitakka ei varaa lämpöä, joten pitkään ja hitaasti lämpöä luovuttava polttopuu on todella passeli kun ensin on saatu takan pellit lämpiämään ja puhallin puhaltaa lämpöä.
 

prelude

New member
jets sanoi:
Vesi todellakin muodostuu kahdesta palavasta alkuaineesta, hapesta ja vedystä. Ne voi erottaa vedestä eri keinoin. Kyllä ne jotenkin sieltä tuossakin prosessissa erottuvat ja palavat. Happi ja vety sekoitettuna on varsin palava yhdistelmä!

Ongelmaksi taitaa kuitenkin tulla tarvittava energia erottaa vety ja happi erilleen vedestä. Tämä prosessi syö energiaa nykyisellään paljonkin enemmän kuin niistä polttamalla saadaan.
Happi ja vesi sekoitettuna ei ole mielestäni kovinkaan pelottava yhdiste ajatellen sen syttymistä/palamista ;-)
 

Savonius

Well-known member
prelude sanoi:
http://yle.fi/uutiset/marka_puu_lammittaa_kuivaa_paremmin/6885772

Ajatuksia mikä tässä on takana? Itsestäni kuulostaa hullulta että hyötysuhde voisi nousta 20%. Missä luokassa hake voimalaitosten hyötysuhteet nykyään pyörivät?

Perustuukohan tuo siihen että fysiikan tunneilta on oltu pois koko oppivelvollisuuden ajan.

Mutta pyydän apua. Voisiko joku laskea seuraavan.
Tuon ulkovajasta korillisen puita. Se painaa 16,4kg ja sen kosteuspitoisuus on 20%. Puiden sisääntullessa niiden lämpötila on 0 astetta. Poltan sen lievällä ilmaylimäärällä 1960 valmistetulla Leinolux keittiöhellalla. Palamisilma tulee lopulta aina ulkoa joten senkin lämpötila on nolla astetta. Savupellin jälkeen palamiskaasujen lämpötila on n.200 astetta.
Paljonko saan tuosta korillisesta kilovattitunteja hyödyksi rakennuksen vaipan sisälle.
 

Puuha

Well-known member
kilo puuta tarvitsee 8m3 ilmaa palamiseen. kilo puuta sisältää energiaa 4,5-3,8kWh riippuen mistä puulajista kyse sekä laadusta. loppu on peruskoulun matematiikkaa.

ilmaa tarvitaan 131m3, painaa 160kg korilliseen puuta.
laskelmissa käytetään puun sisältämäksi energiaksi 4kWh/kg jolloin korissa on 65,6kWh
savupiipun kautta karkaa koria kohden kohden 8,9kWh
korvausilman vaikutus 0,89kWh oletettaessa että sisälämpötila on 20 astetta.

hellasta siis saadaan karkeasti 55,81kWh hyötysuhteen ollessa n. 85%.
 

Savonius

Well-known member
Tuolla perusteella talomme U-arvo ei sitten olekaan 0,23 vaan 1,5.
Tuosta savupellistä ylöspäin on tiilihormia noin setsemän ja puoli metriä. Kun tuon korillisen polttaa niin tulta ullakolta piippu kyllä tuntuu lämpimältä. Oikenko tuo 15% pystyy läämittämään 1500kg punatiilihormia. Jos hyötysuhde kuitenkin olisi siinä 40% luokkaa kun siinä sytyttäessä menee kymmenkunta minuuttia ja tunnin verran runsaasti viimeisestä liekistä että saa pellin kiinni. Siinä ei 9kwh ole kuin näyttää.  Ja onkohan tuo palamiseen tarvittava ilmamäärä lähelläkään sama mitä sieltä hellan läpi menee.
 

Puuha

Well-known member
tai sitten antamasi arvot ovat virheellisiä sekä puutteellisia. toki jouduin olettamaan että kyseessä on lähes puhdas koivu ja laatu keskivertoa parempi.

edit: parempiin tuloksiin ei sinun antamilla tiedoilla pääse sillä liian paljon pitää olettaa. myös käyttötavoilla on oma merkityksensä. onko pellit koko ajan täysin auki vai laitetaanko ne lähes kiinni kun tuli on sammunut ja jäljellä vain hiillos, jne. jne.
 

Mikkolan

Member
Puuha sanoi:
kilo puuta tarvitsee 8m3 ilmaa palamiseen. kilo puuta sisältää energiaa 4,5-3,8kWh riippuen mistä puulajista kyse sekä laadusta. loppu on peruskoulun matematiikkaa.

ilmaa tarvitaan 131m3, painaa 160kg korilliseen puuta.
laskelmissa käytetään puun sisältämäksi energiaksi 4kWh/kg jolloin korissa on 65,6kWh
savupiipun kautta karkaa koria kohden kohden 8,9kWh
korvausilman vaikutus 0,89kWh oletettaessa että sisälämpötila on 20 astetta.

hellasta siis saadaan karkeasti 55,81kWh hyötysuhteen ollessa n. 85%.

Mitenkäs päädyit tuohon 8,9 kWh savupiippu-karkaukseen?

Noin mutulla heitän että jos palamisen hyötysuhde olis 0.7 ja lämmöntalteenoton 0.7, niin yhteensä olisi 0.5, eli huoneeseen tulis 32 kWh ja hormiin 14 kWh.

Noi vanhanajan hormit kyllä tykkää kun ne lämpiää ylösasti, nehän samalla pitää vinttiä/yäkerrosta lämpimänä.

Luulen ettei 60-luvun tulisijoilla palaminenkaan ole mitenkään huippua eikä myöskään tuo lämmöntalteenotto. Niiden tarkoituskin lienee ollut enempi lämmittää tiilihormia ja luovuttaa sietä lämpöä hitaasti rakennukseen. Ja nokisutari sitten vuosittain hoonaa palamattomat noet pois piipusta.  ;D

Muuttujia on kyllä liian monta, eikä niiden arvoja saa selville ennenkuin paikan päällä monella mittarilla tutkien.

Tässä kaksi eri lähestymistapaa ja heitän propellihatuille ja viisaille haasteen keksiä mitä vikaa meidän ajatuksissa on ja miten muullatavoin vois asiaa arvioida!?
 

Puuha

Well-known member
tässähän ainoa tieto oli 200 astetta savupellin kohdalla joten joudutaan siis olettamaan että kysyjä osaa hallita palotapahtumaa rajottaen ilmanmäärää niin että toteutuu tuo 8m3 ilmaa per puu kilo. muut tarvittavat määritteet löytyvät vaikka maolista.

edit: mutta sitten palotapahtuman hyötysuhteeseen pitäisi sitten tutkia ja mittoa palokaasut. käsittääkseni leinolux hellat eivät ole varaavia joten koko teho käytännössä siirtyy ympäröivään ilmaan kohtuu tehokkaasti. osa käyttää vielä puhallinta kierrättämään hellan päällä ilmaa jolloin lämmittävä vaikutus tehostuu.
 

Savonius

Well-known member
Juu oli pikkuisen epätärkkuutta alkutiedoissa. Savukaasut piipun päässä 200 astetta eikä pellin kohdalla. Vettä siis 3,280 kg ja puuta  vastaavasti vähemmän. Myös nolla asteisen puun lämmittäminen vaatii energiaa. Ensin huonelämpötilaan ja sitten vielä syttymislämpöön tai mihin asti se nyt täytyy lämmetä ennen kuin tuotto ylittää kulutuksen.
(Leinolux on kyllä kohtalaisesti varaava kun uunit ja vesisäiliön paikka ovat  tiiltä täynnä).
Kirjallisuudessa mainitaan kuivan puun energiasisällöksi 4,17kwh  Mistä sait tuon 3,8.
 

Puuha

Well-known member
ei voi suoraan sanoa puun energiasisältöä että se on joku tietty. sisältöön vaikuttaa mahdolliset sienikasvustot, kuoren määrä sekä lahot osat. myös sillä on  vaikutusta mikä puulaji on kyseessä. laskelmissa on aika tarkan lopputuloksen saamiseksi 4kWh per kilo hyvä lähtökohta ellei täsmällistä tietoa  ole tarjolla.

laskelmia voisi jatkaa vaikka siitä että mitataan palokaasujen lämpötila heti hellan jälkeen jolloin voidaan arvioida paljonko energiaa jää piippuun. myös hormissa oleva virtausnopeus olisi hyvä tietää, kuten myös hormin leveys ja syvyys ja tällöin päästäisiin yhdessä polttoaikaan suhteuttamalla tietoon hellasta saatava hyötysuhde.

samalla myös tulee vastaus paljonko korvausilmaa tarvitaan ja paljon hormin kautta karkaa ja paljon piippuun jää.
 

Savonius

Well-known member
Jäi vähän vaivaamaan se että miten pitäisi laskea tuo kylmän puun vaatima energia. Vs. Pitäisikö polttopuut pitää kesälämpimänä lämpöeristetyssä puuvajassa.

Kun tuo Leinolux huolehtii koko runsaat 110 neliön talomme lämmityksestä 24h/vrk niin noilla 30 asteen pakkasilla noita korillisia kuluu kuusikin  kappaletta.
 

Pähkäilijä

Active member
Savonius sanoi:
Jäi vähän vaivaamaan se että miten pitäisi laskea tuo kylmän puun vaatima energia. Vs. Pitäisikö polttopuut pitää kesälämpimänä lämpöeristetyssä puuvajassa.

Jos kilon puuta lämmittää asteen tarvitaan 0.42 wh. Toki myös vuodenaikainen kosteus vaihtelee puuvajassa ja puun tasapainokosteus heittelee joissain alkukesän 15% ja talven 25% väliltä. Toki ihannetila ois lämpöeristetty rakennelma jota ei tarviais sitten edes lämmittääkään kun kesällä sen kerran lämpimäksi sais

 

Puuha

Well-known member
tuota, jos koivua poltat niin sinulla menee 1/4 pinokuutiota tai jos havupuuta/sekapuuta 1/3 pinokuutiota vuorokaudessa parhaillaan? samalla määrällä meillä pärjätään kahdella tulisijalla keskimäärin viikon tällä määrällä pääasiallisella lämmityskaudella sisälämpötilan ollessa 20-22 astetta.

jos näin on on niin silloin olisi syytä tehdä kyllä lämmitykselle jotain muutoksia esimerkiksi oikean varaavan tulisijan tekeminen/teettäminen leinoluxin tilalle koska käytät tätä pääasiallisena lämmittäjänä.

ps. leinolux ei varaa käytännössä mitään vaikka sinulla olisi tiiliä siellä uunissa ja vesitilassa verrattuna esimerkiksi 1000kg tai enemmän painavaan varaavaan tulisijaan.

edit: nyt alan ymmärtämään myös korkean savukaasujen lämpötilan piipun päässä.
 

Puuha

Well-known member
Pähkäilijä sanoi:
Savonius sanoi:
Jäi vähän vaivaamaan se että miten pitäisi laskea tuo kylmän puun vaatima energia. Vs. Pitäisikö polttopuut pitää kesälämpimänä lämpöeristetyssä puuvajassa.

Jos kilon puuta lämmittää asteen tarvitaan 0.42 wh. Toki myös vuodenaikainen kosteus vaihtelee puuvajassa ja puun tasapainokosteus heittelee joissain alkukesän 15% ja talven 25% väliltä. Toki ihannetila ois lämpöeristetty rakennelma jota ei tarviais sitten edes lämmittääkään kun kesällä sen kerran lämpimäksi sais


mitä tällä voitetaan? puiden säilymisen kannalta oleellista on ilmanvaihto ja kuivumiseen tarvitaan lämpötilanvaihtelua.
 

Mikkolan

Member
6 x 16,4 kg x 4 kWh > liki 400 kWh, vuorokaudessa! Jos puut on ns. ilmaisia, niin mitäpä sitä "tuhlaamaan" uuteen tulisijaan.

Mikä on talon rakennusvuosi? Leinolux ei taida olla ainoa heikkolenkki lämmityskokonaisuudessa.

Mikkolan sanoi:
Noin mutulla heitän että jos palamisen hyötysuhde olis 0.7 ja lämmöntalteenoton 0.7, niin yhteensä olisi 0.5, eli huoneeseen tulis 32 kWh ja hormiin 14 kWh.

Noi vanhanajan hormit kyllä tykkää kun ne lämpiää ylösasti, nehän samalla pitää vinttiä/yäkerrosta lämpimänä.

Luulen ettei 60-luvun tulisijoilla palaminenkaan ole mitenkään huippua eikä myöskään tuo lämmöntalteenotto. Niiden tarkoituskin lienee ollut enempi lämmittää tiilihormia ja luovuttaa sietä lämpöä hitaasti rakennukseen. Ja nokisutari sitten vuosittain hoonaa palamattomat noet pois piipusta.  ;D

Jos korjaan nuo hyötysuhteet 0,6 x 0,6 , niin silti pitäis tupaan jäädä liki 150 kWh lämpöä tuosta 400kWh:sta.

Tuohon kun alkaa remontin hintaa haarukoida, niin voi olla edullisempaa polttaa leinoluxilla parisataa mottia puita enemmän.


Pähkäilijä:n linkistä voidaan havaita että myytti ylivuotisistapolttopuista on murrettu. Surkuhupaisaa on se että ne ylivuotisetkin puut ovat kosteimmillaan juuri silloin kun lämmitystä eniten tarvitaan.

Kesäkuivatpuut pitäs kaiketi sulkea umpioon, jotta vältettäis syyskosteuden imeytyminen puihin  ;D

Edit.

Siinä ainakin miettimisen aihetta niille jotka hi-tec- klapivarastoa suunnittelevat  ;)



 
Ylös