OK-talon lämmitys vesitakalla ja aurinkopaneeleilla

osvirtan

New member
Hei,

Meillä on OK-taloprojekti alkamaisilla ja lämmitysjärjestelmä mietinnän alla. Talossa on EPS-harkosta rakennettu kellari ja hirrestä ensimmäinen kerros. Lämmitettävää alaa n. 150m^2.

Ajatuksena on laittaa vesikiertoinen lattialämmitys vesitakalla sekä katolle aurinkopaneelit. Yritin täältä foorumilta jo katsella ketjua vastaavasta systeemistä, mutta ei tuntunut löytyvän, lieköhän syystä? ;)

Koska aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet kivasti alas viimevuosina, aurinkokeräimet kaikkine tilpehöörineen yllättävän kallita ja sähkön käyttö kuitenkin lisääntyy esim. mahdollisen sähköauton latauksen myötä, mietin saisiko katolta tarpeeksi energiaa pelkillä paneeleilla. Paneeleista saatava teho menisi ensisijaisesti lämminvesivaraajaan vesitakan kanssa ja toissijaisesti talon sähköverkkoon. Kuulostaako päättelyketju järkevältä vai olenko unohtanut jotain? Yleisempi systeemi tuntuu olevan vesitakka + aurinkokeräimet, mitä esim. tätä foorumia selailin.

Jos em. systeemi kuulostaa järkevältä, miten kannattaisi lähteä arvioimaan tarvittavaa lämminvesivaraajan kokoa? 1000L on varmasti tarpeeksi iso, mutta pärjäisikö esim. 750L? Entä paneelien määrä, nyt katselin että esim. Alma Solarilta saisi 7.5kW paneelipaalin aika edulliseen hintaan: https://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/1069-solar-panel-pallet-bisol-bmu-270.html. Vesitakan teho tulisi olemaan n. 18kW.

Kiitos vastauksista jo etukäteen!
 

Pähkäilijä

Active member
Kuulostaa työläälle vaihtoehdolle talvella, toki riippuen missä päin Suomineitoa sijaitsee mutta toi vesitakka säteilee oletettavasti useemman kW:n teholla ympärilleen ja sitten jos 1000 litran varaajan haluaa saada vaikka 30->80c tarviaa siihen (50 x 1.2)  60 kWh ja vaikka takalla ois 20/80 ilmaan veteen ja 80% hyötysuhde tulis tossa vähintään 4 tunnin poltto kerralla (~25 kg puita) ja ton aikaa takka lämmittäs sisätilojakin (liikaa) ja 60 kWh nykytalossakaan ei pakkaspäivänä riitä vuorokaudeksi pakkasella kun siitä otetaan myös lämmin käyttövesi.

Onko sitten olohuone (johon kait takka tulis) se paikka minne päivittäin kannetaan polttopuita? Silloin kun auringosta saa vähiten energiaa tarvitaan sitä eniten rakennuksen lämmittämiseen.
 

sam123

Active member
osvirtan sanoi:
Hei,

Meillä on OK-taloprojekti alkamaisilla ja lämmitysjärjestelmä mietinnän alla. Talossa on EPS-harkosta rakennettu kellari ja hirrestä ensimmäinen kerros. Lämmitettävää alaa n. 150m^2.

Ajatuksena on laittaa vesikiertoinen lattialämmitys vesitakalla sekä katolle aurinkopaneelit. Yritin täältä foorumilta jo katsella ketjua vastaavasta systeemistä, mutta ei tuntunut löytyvän, lieköhän syystä? ;)

Koska aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet kivasti alas viimevuosina, aurinkokeräimet kaikkine tilpehöörineen yllättävän kallita ja sähkön käyttö kuitenkin lisääntyy esim. mahdollisen sähköauton latauksen myötä, mietin saisiko katolta tarpeeksi energiaa pelkillä paneeleilla. Paneeleista saatava teho menisi ensisijaisesti lämminvesivaraajaan vesitakan kanssa ja toissijaisesti talon sähköverkkoon. Kuulostaako päättelyketju järkevältä vai olenko unohtanut jotain? Yleisempi systeemi tuntuu olevan vesitakka + aurinkokeräimet, mitä esim. tätä foorumia selailin.

Jos em. systeemi kuulostaa järkevältä, miten kannattaisi lähteä arvioimaan tarvittavaa lämminvesivaraajan kokoa? 1000L on varmasti tarpeeksi iso, mutta pärjäisikö esim. 750L? Entä paneelien määrä, nyt katselin että esim. Alma Solarilta saisi 7.5kW paneelipaalin aika edulliseen hintaan: https://www.alma-solarshop.com/bisol-solar-panels/1069-solar-panel-pallet-bisol-bmu-270.html. Vesitakan teho tulisi olemaan n. 18kW.

Kiitos vastauksista jo etukäteen!

Ei ole vesitakka kyllä mikään lämmityslaite käytettäväksi vuodesta toiseen. Ei kukaan halua pannuhuonetta kai olohuoneeseen? Toisaalta saa sen sähkövastuksille kun *ituttaa. Kunahn puut on ilmaisia. Paneelit saat yhtä halvalla tällä hetkellä Kärkkäiseltä kun on tarjous. https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/trinasolar-honey-270w-aurinkopaneeli-1512984235509#spst

Itse laittaisin uudiskohteeseen maalämmön ja takaksi jonkun peltipöntön tunnelmointia varten. Siihen sitten lisäksi aurinkopaneeleita sen verran että saa kestokulutuksen pois. Maalämmöllä tuommoisen kohteen sähkönkulutus jää lämmityksen ja käyttöveden osalta johonkin 45€/kk. Paljonko jaksaa edes ilmaisia puita poltella tuohon hintaan ja siivota olkkaria roskista?
 

pökö

Member
sam123 sanoi:
Maalämmöllä tuommoisen kohteen sähkönkulutus jää lämmityksen ja käyttöveden osalta johonkin 45€/kk. Paljonko jaksaa edes ilmaisia puita poltella tuohon hintaan ja siivota olkkaria roskista?
lämmityksen ja käyttöveden osalta 45 e kk, mikä on kaikki kulutus?

Meillä menee ihan kaikkeen 100e/kk samankokoisessa 38 v talossa. Vilp+12m2 keräimet. Helmikuun sähkölasku 224e, isoin mitä on 2018.
 

denzil dexter

Well-known member
Kannattaa ainakin varmistaa, ettei tarvitse lämmittää kuin kerran päivässä. Vanhassa talossa joku 750-1000 litraa alkaa jo kuulostaa siltä, että pitää lämmittää aamulla muutama tunti ja sitten illalla toisen kerran.
Jos olet tekemässä uutta "nollaenergia"taloa ja talo vielä sisältää runsaasti lämpöä varaavaa massaa, niin saattaisihan tuo mennä.
Uudesta talosta pitää olla laskelmat energiankulutuksesta ja lämmistysjärjestelmistä, joten niistä pitäisi näkyä suoraan, mikä on laskennallinen tehontarve talvella.
 

sam123

Active member
pökö sanoi:
lämmityksen ja käyttöveden osalta 45 e kk, mikä on kaikki kulutus?

Meillä menee ihan kaikkeen 100e/kk samankokoisessa 38 v talossa. Vilp+12m2 keräimet. Helmikuun sähkölasku 224e, isoin mitä on 2018.

Mistä kristallipallosta minä sen näkisin kuinka paljon aloittajan käyttösähkön kulutus on? Kunhan nyt aloittaja saa jotain suhteellisuudentajua siihen minkälaista virheinvestointia suunnittelee.

Ylipäätään joku puulämmitys ja lämmitysjärjestelmän kyttääminen elämäntehtävänä on vähän sota-aikojen juttu. Harrastuksena kiva mutta harrastuksiinkin voi kyllästyä.

Aloittajan kannattaa suunnata www.maalampofoorumi.fi palstalle.
 

pökö

Member
sam123 sanoi:
pökö sanoi:
lämmityksen ja käyttöveden osalta 45 e kk, mikä on kaikki kulutus?

Meillä menee ihan kaikkeen 100e/kk samankokoisessa 38 v talossa. Vilp+12m2 keräimet. Helmikuun sähkölasku 224e, isoin mitä on 2018.

Mistä kristallipallosta minä sen näkisin kuinka paljon aloittajan käyttösähkön kulutus on? Kunhan nyt aloittaja saa jotain suhteellisuudentajua siihen minkälaista virheinvestointia suunnittelee.
onko kaikki väärin tehty jos ei tee kuten sinä?
 

sam123

Active member
onko kaikki väärin tehty jos ei tee kuten sinä?
[/quote]

Ei. Jotkut kyttäävät lämmitysjärjestelmäänsä elämäntehtävänään. Kukin tyylillään.
 

savonhumu

Member
Aloittajan tapauksessa kun kerran on halukkuutta puunpolttoon niin laittasin edelleen ne sähköpaneelit katolle peruskuormaa tappaamaan ja nykyaikainen puulämmityskattila omaan tilaansa sinne harkkokellariin jos sinne om maantasainen käynti jostain(rinnetalo?) eli puulogistiikka on helposti järjestettävissä. Nykyisetkään hirsitalot ei taida päästä nollaluokkaan niin saattaa tulla työlästä hommaa tuolla vesitakalla niinkun moni on jo tässä ketjuss yrittäny vihjatakki.

Omaa kokemusta melkein vastaavasta systeemistä on vuodesta 2012 eli omavalmiste vesikiertoleivinuuni ja aurinkokeräimet katolla. saneerauskohde ja edelleen suht tyytyväinen olo tähän juttuun mutta uuteen tekisin erillisen pannarin ja lambdaohjattu käänteipalokattila sinne ulkomailta tilattuna ja varaajatilavuutta jtn 3-5m3 niin lämmitysväli ois harvakseltaan talvellakin. puulogistiikka silleen että pariovista traktorilla kuormalavalla häkillinen puita kerralla sisään niin aika helpolla pääsis tuossakin hommassa...

Käyppäs www.puulammitys.info ihmettelemässä missä nykyisin mennään tuolla saralla  ;)
 

rotzi

Well-known member
savonhumu sanoi:
Aloittajan tapauksessa kun kerran on halukkuutta puunpolttoon niin laittasin edelleen ne sähköpaneelit katolle peruskuormaa tappaamaan ja nykyaikainen puulämmityskattila omaan tilaansa sinne harkkokellariin jos sinne om maantasainen käynti jostain(rinnetalo?) eli puulogistiikka on helposti järjestettävissä. Nykyisetkään hirsitalot ei taida päästä nollaluokkaan niin saattaa tulla työlästä hommaa tuolla vesitakalla niinkun moni on jo tässä ketjuss yrittäny vihjatakki.

Omaa kokemusta melkein vastaavasta systeemistä on vuodesta 2012 eli omavalmiste vesikiertoleivinuuni ja aurinkokeräimet katolla. saneerauskohde ja edelleen suht tyytyväinen olo tähän juttuun mutta uuteen tekisin erillisen pannarin ja lambdaohjattu käänteipalokattila sinne ulkomailta tilattuna ja varaajatilavuutta jtn 3-5m3 niin lämmitysväli ois harvakseltaan talvellakin. puulogistiikka silleen että pariovista traktorilla kuormalavalla häkillinen puita kerralla sisään niin aika helpolla pääsis tuossakin hommassa...

Käyppäs www.puulammitys.info ihmettelemässä missä nykyisin mennään tuolla saralla  ;)
Joo se voi aluksi kuulostaa nostalgialta lämmittää vesitakalla olkkarissa, mutta voi alkaa maistua PUULTA pidemmän päälle  ;D ...eli samaa mieltä ettäjoskun puuta halutaan käyttää niin sitten siihen tarkoitetut vehkeet vaan harkintaan...
 

Savonius

Well-known member
Hei hei! Täällä erilainen nuori (koska olen jo melko vanha) joka on lämmittänyt talonsa, reippaasti päälle sadan neliön, pelkällä 50 luvun keittiöliedellä. Leinoluxin uunit ja vesisäiliötila ovat tiilitäytteiset ja savukaasuissa juuri ennen piippuun menoa on siepparina kuparinen U jossa vesi kiertää vapaakierrolla säiliöön joka lämmittää osaltaan lattialämmitysvettä. Myös piippu/palomuurista otetaan lämpöä. Savukaasusiepparin vesisäiliötä lämmittää myös 250W vastus (n.5,1 ohmia/35V). Ilmanvaihto siirtää lämpöä keittiöstä muihin huoneisiin. Vapusta lokakuun loppuun tuo vähäinen vastus, joiden sähkö tulee neljästä 80V paneelista, huolehtii koko talon lämmityksestä. Jos ei niin laitetaan pesään pikkuisen tulta. Vastuksen lämpö pitää myös piipun ja siihen liittyvän palomuurin lämpimänä. Käyttövesi lämpenee 8-12 245W paneelilla. Ylimääräiset paneelit liitetään mikroverkkoinverttereihin sitä mukaan miten päivä pitenee. Käyttöveden varaaja huolehtii myös ns. apukeittiön lämmityksestä vaipan häviöillään.
Kaikki tälläinen edellyttää että on varajärjestelmä käytössä silloin kun ei eo. ei riitä. Meillä vanhana sähkölämmitystalona on osa pattereita varalla ja käyttöveden lämmityksen saa verkkovirtaan vaihtamalla töpseliä. Talon lämmitys on toiminut edellä kuvatulla tavalla kymmenkunta vuotta ja vedenlämmitys vuodesta 2013.

Ei tuo puusouvi mikään ylivoimainen ole. Itse asiassa sitä ei juuri huomaa muuta kuin yli 15 asteen pakkasissa jolloin puita kuluu vuorokaudessa noin kuusi korillista (puuta noin 6-8kg). Suurin osa lämmityskaudesta 2-4 korillista.
Aloittajan tapauksessa tuo 18Kwh, joka tarkoittaa yli 400Kwh vuorukaudessa riittää varsin mainiosti jos on mahdollista olla paikalla silloin kun lämmitystä tarvitaan ja jos on poissa käyttää verkkosähköä oman tuotannon jatkeeksi.

Noista neuvoista jossa kehoitetaan laittamaan katolle tulee mieleen entinen Ifan (itäsaksalainen auto) omistaja. Hän kehui sitä Ifaansa maasta taivaaseen kaikille autoa hankkiville. Kun kysyin miksi niin hän vastasi että porukassa on kivampi kärsiä.


 

savonhumu

Member
juu tuo katto nyt on vaan yleinen paikka laittaa niitä paneleita kun ei tarvii erillistä telinettä enää tehdä. Ihan samahan se on lopulta että mihin ne paneelit asentaa kunhan ne osoittaa aurinkoonpäin oikeella ajalla vuorokautta ;)

Tuo mitä Savonius koet että on ihan ok asumista ei sitä varmasti ole kaikille. En minä ainakaan jaksa kovin paljon enää alkuinnostuksen jälkeen "harrastaa" ylimäärästä tämän tekniikan kanssa. Ihan riittää tuo yks tulipesä mitä ladataan puulla tarpeen mukaan ja huolehditaan palosta eri vaiheissa. Luulen että aika monella menee työmääränsä puolesta ohi nämä savoniuksen sinällään ihan hienoltakin kuulostavat systeemit. Lisäksi ei kaikilla ole mahdollista päivystää näitten laitteiden kanssa kun ihan minimaaliset ajat. Itellä ainakin pitää kaiken toimia niin että ei oikeesti tarvii kun ääriharvoin puuttua laitteiston toimintaan jollakin pikku säädöllä. loppu on sitten pelkkää harrastusta jos näyttöjen äärellä haluaa viipyillä.. valtaosa ajasta näitten täytyy pelata ilman valvontaa ja säätöä niinkuin se kuulusa junan vessa ja puulämmityksessäkin pitäisi pyrkiä panospolttoon tyyliin sytytä ja unohda eli automatiikka hoitaa loput! ::)
 

denzil dexter

Well-known member
Yllätys, täälläkin lukee hellassa E.J. Leino... Ei se lämmitys tosiaan mitään hankalaa ole. Isompi riesa mielestäni on se, että se sitoo paikan päälle.
Sen vuoksi joku nykyaikainen kattila, johon voisi vielä mättää metrisiä halkoja ja muutaman tuhannen litran varaaja ovat hankintalistalla seuraavan 10 vuoden aikana. Talvella lämmittäisi kerran päivässä ja muuna aikana tarpeen mukaan "joskus".
 

Pähkäilijä

Active member
kuten täällä jo toiset mainitsikin niin vesikeskus puulämmitystä jos rakentaa saa sitten varaajaan monta muutakin lämmitysvaihtoehtoa aikaiseksi (aurinko-vilp-sähkö) ja nykyaikaisella kattilalla toi hoituu helposti kun puulogistiikka on kunnossa - esim traktorin peräkärrillinen kerralla kipattuna varastoon (rukkasten jälkien minimointi klapissa). Omassa -49 rintsikassa riitti talvella parinkympin pakkasilla yks täyttö ja sytytys pannuhuoneessa päivittäin ja kertalatauksella sai 150-200 kWh siirrettyä veteen energiaa.

Tuo vesitakka lienee suunnitteilla vain lämmityskäyttöä varten. Jos ruuanlaitossa innostuu käyttämään puuta niin vesiliedellä sais samalla siirrettyä lämpöä veteen lämmittäessä.

Sitten kun ei meinaa puuta polttaa hoitaa varaajassa sähkövastus lämmityksen.
 

savonhumu

Member
Lisään vielä että kotimaasta ostetun vesitakan hinnalla taitaa maksaa jo aika ison osan ulkomaalta tilatun käänteispalon hinnasta. Toki ei oo tullu esille että miten aloittaja on aikonut kaluston hankkia..
 

Savonius

Well-known member
denzil dexter sanoi:
Yllätys, täälläkin lukee hellassa E.J. Leino... Ei se lämmitys tosiaan mitään hankalaa ole. Isompi riesa mielestäni on se, että se sitoo paikan päälle.

Kun on ensin kaatanut tuosta pihametsästä sen verran runkoja että siitä saa 25 kuutiota klapeja ja sitten klapittanut ne ja pinonut puuvajaan niin on tosi nautinnollista pistellä välillä puita pesään. Kun on yli 30 vuotta tuota hellassa polttamista harrastanut niin en osannut ajatella että puiden pesään laitto voisi olla ongelma. Se vaan käy niin automaattisesti ja kun saman tien valmistuu ruokakin. Itse asiassa tämän hellavaihtoehtoni paras puoli on nopeus. Tuollaisen puukorillisen polttoaika sytytyksestä peltien kiinnipanoon on noin kaksi ja puoli tuntia. Parikymmentä kilovattituntia lämpöä jää järjestelmään ja rakenteisiin. Meillä kun tuo LeinoLux on varaava uuneissa ja vesisäiliötilassa olevien tiilien ansiosta niin harvassa on talvessa päivät jossa kokisi  tuon polttohomman  orjuuttavana. Ei tälläinen tietenkään kaikille sovi mutta jos on harrastusta löytyy niin kyllä tätä suositella voi. Käsitin että aloittajalla oli maahenkeä jo "valmiina".
 

savonhumu

Member
Juu voi olla tai olla olematta, lähinnä tarkoitin yleisellä tasolla tuota. Ei se itellekkään mahdoton vaiva ole kun puuta on tullu poltettua koko omakotiasuja-aika tavalla taikka toisella ja kiuaskin lämpee puulla. Jonkinverran tässä vaan on tullu pointteja että uuteen taloon kannattas satsata uudenaikainen, toimiva ja helppohoitoinen järjestelmä varsinkin kun on tarkoitus käyttää puuta päälämmönlähteenä lämmityskaudella..
 

tengu

Member
savonhumu sanoi:
Juu voi olla tai olla olematta, lähinnä tarkoitin yleisellä tasolla tuota. Ei se itellekkään mahdoton vaiva ole kun puuta on tullu poltettua koko omakotiasuja-aika tavalla taikka toisella ja kiuaskin lämpee puulla. Jonkinverran tässä vaan on tullu pointteja että uuteen taloon kannattas satsata uudenaikainen, toimiva ja helppohoitoinen järjestelmä varsinkin kun on tarkoitus käyttää puuta päälämmönlähteenä lämmityskaudella..

Ääni kunnon keskuslämmitykselle ja ainakin kuukauden puille tila, mielusti enempi. Täällä menee kunnon pakkasilla -20C ym noin puolitoista pesällistä puuta. Aikana tuo vaatii sen sytytys ~10min, puolen tunnin päästä täyttö ja kolmen tunnin päästä lisäys tarvittaessa.
Aurinkojärjestelmä kaveriksi niin ei tarvi puilla pelata kun puolet vuodesta. Täälläkin puut niitä kuuluisia "ilmaisia" ja sähköä se alta 4000 kwh vuosi ::)
 

juhe

Member
Tässä olen pähkäillyt kesän käyttöveden lämmitystä auringolla. Aurinkopaneelit tuntuisi omaan käyttöön tutummilta, kun ei jaksaisi vesiputkia lähteä vetämään. Toisaalta aurinkopaneelien laajennuksen myötä sähköä voisi käyttää muuhunkin, mutta ensimmäiseksi veden lämmitykseen.

Tällä hetkellä lämmitys hoituu pelletillä ja se lämmittää myös lämpimän käyttöveden. Kesällä hyötysuhde pelletin kanssa on heikko (olettaisin) toisaalta nykyinen poltin on ylläpitotulella ja se ei ole hyvä kesällä -> kesäksi tulee poltin sammutettua ja lämmitettyä käyttövesi sähköllä. Kohtuullisen pienillä töillä systeemiin saa käyttöveden esilämmityksen. Se varaaja voisi olla ilman paineistusta, niin kai tilaan sopiva varaaja tehtävissä itse (??). Mitoitus vielä miettimättä, mutta vaakatasoon näyttäisi mahtuvan 50 cm x 50 cm x 100 cm varaaja eli 250 litraa + 5 cm eristettä ympärille. Se varmaan auttaisi aika pitkälle meidän käytössä. Kattilan vesitilavuus on 180 litraa ja tuo olisi vähän isompi. Kattilaa periaatteessa voi lämmittää sähköllä... mutta nykyinen sähkövastus saa olla entisellään ja en usko säästöä syntyvän, jos sähkömiehen palkkaa -- kaikki sähköiset kytkennät pienillä jännitteillä (ja isoilla virroilla).

Aurinko paneelit kytkisin mieluiten suoraan lämmitysvastuksiin, joskin väliin voisi laittaa releitä tai MOSFETtejä. Useampi pieni kuorma, niin paneeli kuormituksen kai voisi saada lähelle paneelin optimialuetta? Siis sama tavoite kuin MPPT:llä, mutta en tarvitse mitään vakoitua syöttöä tai akun varausta. Joku "Raspberry Pi" ohjain siihen olisi syytä lisätä ja virran & jännitteen mittaus. Siemens Logo 8 paketti on, jos vain ehtisi tutustumaan sen ohjelmointiin. Tuon Logon ominaisuudet riittäisi myös yksinkertaiseen kuorman ohjaukseen. Siinä on kaksi analogia tuloa eli saa virran ja jännitteen mittauksen hoidettua. Laskenta sillä on yksinkertaista, mutta ehkä taipuisi tähän tarkoitukseen. Relelähtöjä on neljä eli neljää vastusryhmää voisi ohjata. (Käytännössä laitteen releillä ohjaisi joko FETtejä tai toisia releitä.)

Alkuun voisi olla vaatimaton systeemi, mutta tehdä se skaalattavaksi. Jos tekee 250 litraisen varaajan ja sitä lämmittämässä on vain kaksi 250 W paneelia, niin heikoksi jää esilämmitys. Tiedä sitten riittäisikö 4 x 250W paneelit sille varaajalle kohtuudella (2 x 2, jotta ulos tulisi n. 60 V sähköä) Toisaalta esilämmityksen ei tarvitse tehdä käyttökuumaa käyttövettä, kun kattilassa on termostaatilla sähkövastukset. Myöhemmin voisi lisätä paneelitehoa vaikka pieneen lämmitykseen riittäväksi (mukaan tulee lämmönvaihdin patterikiertoisen veden suuntaan, sinne paineistetulle puolelle). Kolmannessa vaiheessa ehkä voisi korvata talon sähkön käyttöä aurinkoenergialla, jos kaikkea ei saa käytettyä veden lämmitykseen, mutta se ei tule ihan heti.

Jos pellettipolttimelle tekee itse UPSin, niin sitä ei tarvitse yhdistää aurinkopaneeliin. Sen sähkön tarve normaalisti on pieni. Ainoa vain että systeemissä on jatkuvasti akku ja siniaaltoinvertteri (kanttiaalto ei kelpaa). Kun ne on, niin ne olisi hyödynnettävissä aurinkosähkön kanssa...
 

tengu

Member
juhe sanoi:
Aurinko paneelit kytkisin mieluiten suoraan lämmitysvastuksiin, joskin väliin voisi laittaa releitä tai MOSFETtejä. Useampi pieni kuorma, niin paneeli kuormituksen kai voisi saada lähelle paneelin optimialuetta? Siis sama tavoite kuin MPPT:llä, mutta en tarvitse mitään vakoitua syöttöä tai akun varausta. Joku "Raspberry Pi" ohjain siihen olisi syytä lisätä ja virran & jännitteen mittaus. Siemens Logo 8 paketti on, jos vain ehtisi tutustumaan sen ohjelmointiin. Tuon Logon ominaisuudet riittäisi myös yksinkertaiseen kuorman ohjaukseen. Siinä on kaksi analogia tuloa eli saa virran ja jännitteen mittauksen hoidettua. Laskenta sillä on yksinkertaista, mutta ehkä taipuisi tähän tarkoitukseen. Relelähtöjä on neljä eli neljää vastusryhmää voisi ohjata. (Käytännössä laitteen releillä ohjaisi joko FETtejä tai toisia releitä.)

Täällä oli juuri tuollainen proto: arduino - IGBT+konkat ohjaamassa vastuskuormaa monet vuodet kun oli tuo suora vastuskytkentä käytössä (2,1kw panelia ja 6kw vastus kannibalisoitu aurinkohommaan). Releihin ei kannata sekaantua kun tasavirran kanssa ne kovin lyhytikäisiä. Viimevuonna vaihdoin tuon pois ja verkkoinvertteri + omakäytön ohjain tilalle.  Kuvat ja koodi löytyy varmaan jostain kun kaivaisin. Täältä löytyy pari ketjua missä asiaa on pohdittu pidemmälle.
 
Ylös