Ruotsissa sähkö on usein halvempaa

Puuha

Well-known member
Koska Norjan vesivoima ja Ruotsin tuulivoimaolosuhteet ovat Euroopan parhaimistoa toisin kuin Suomen tuuliolosuhteet mitkä ovat Euroopan heikoimmasta päästä. Ruotsi kuten myös Norja ovat sähkön myyjiä omaa tarvetta ylijäämäisen tuoton vuoksi ja Suomi on ostaja tuoton ollessa reilusti alijäämäinen.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
Koska Norjan vesivoima ja Ruotsin tuulivoimaolosuhteet ovat Euroopan parhaimistoa toisin kuin Suomen tuuliolosuhteet mitkä ovat Euroopan heikoimmasta päästä. Ruotsi kuten myös Norja ovat sähkön myyjiä omaa tarvetta ylijäämäisen tuoton vuoksi ja Suomi on ostaja tuoton ollessa reilusti alijäämäinen.
Ei Suomi tuulivoimaolosuhteiden puolesta ole kovin paljon Ruotsia huonompi, vaikkakin Ruotsi on pitkä maa, eli etelän ja pohjoisen tuuliolosuhteet tasaoittavat toisiaan (Suomessa ei etelärannikolle voi rakentaa niin paljon kapasiteettia kuin tuuliresursseja olisi, kun puolustusvoimat eivät anna lupia ja parhaimmat alueet on suurelta osin rauhoitettu kansallispuistoiksi). Norjassa tuuliolosuhteet olisivat toki paremmat, mutta ei ole toistaiseksi ollut tarpeen ottaa noita resursseja käyttöön, kun vesivoimaa on ollut käytettävissä riittävästi muutenkin ja useiden kuukausien tarvetta vastaava varastoallaskapasiteetti.

Vesivoiman ja erikoisesti varastoaltaiden puolesta Suomen olosuhteet ovat Ruotsiin verrattuna huonot ja Norjaan verrattuna surkeat. Tuo on jo vuosikymmeniä ollut syynä hintaeroihin. Ruotsin ja Norjan välillä on useita voimansiirtolinjoja (joiden kapasiteettin norjalaiset tosin ovat rajoittaneet niin, että sikäläisen huippukulutuksen aikana sähköä jää riittävästi paikallisille markkinoille pitämään hinnat kurissa). Suomen hintojen heiluntaa lisää sekin, että Venäjältä saa merkittäviä määriä tuontisähköä vain muulloin kuin huippukulutuksen aikaan.
 

Puuha

Well-known member
No, tuuliatlaalla nämä tuuliolosuhteiden erot Euroopassa on tutkittu huomioimatta luonnonsuojeluun liitettyjä alueita. Atlaassa maksullisessa datassa on myös tilastoituna eri maiden erot tuuliolosuhteiden osalta.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
No, tuuliatlaalla nämä tuuliolosuhteiden erot Euroopassa on tutkittu huomioimatta luonnonsuojeluun liitettyjä alueita. Atlaassa maksullisessa datassa on myös tilastoituna eri maiden erot tuuliolosuhteiden osalta.
On myös maksuttomia karttoja aiheesta, sillä esimerkiksi EU tukee unionin perusluonnonvarojen selvittämistä. Ohessa esimerkki aiheesta https://www.espon.eu/topics-policy/publications/maps-month/wind-power-and-photovoltaic-potential. Tuon perusteella Ruotsin ja Suomen pohjoisosat ovat maanosan parhammistoa käyttökelpoisten tuuliresurssien puolesta (mutta toisaalta aurinkoenergian hyödyntämiseen on Suomessa huonot edellytykset).


Screenshot_2019-08-28 Wind-Power-Potential - Wind-Power-Potential pdf.png
 

Savonius

Well-known member
Juu, kyllä täällä tosi huonosti aurinkosähköä tulee. Pistän kuvan tämän vuoden kertymästä. Kyseessä on siis 245W paneelista verkkoon menneestä sähköstä. Huomenna ylittyy 300Kwh. Mitähän ne mahtaa vastaavasta saada noilla hyvätuottoisilla alueilla. 285W paneelista olisi ilmeisesti tullut runsaat 340Kwh näissä huonoissa olosuhteissa

Näyttökuva (529).png.jpg
 

denzil dexter

Well-known member
Kartat liioittelevat jossain määrin tuulen potentiaalia. Se johtuu siitä, että kartat on tehty ainoastaan vallitsevien tuulennopeuksien perusteella. Jos ne tehtäisiin saatavissa olevan tehon mukaan, tykkylumialueet putoaisivat "normaaleiksi" tuoton osalta.
Samasta syystä Alaskassa tuotetaan varsin vähän energiaa tuulivoimalla, vaikka koko osavaltio on hyvin tuulinen.
 

kotte

Well-known member
Ei "hyvän" ja "huonon" ero ole muuta kuin suhteellinen. Vähän sama on ero "hyvän" ja "huonon" sadon välillä eikä jälkimäinen ole samaa kuin kato.

Suunnattava paneeli tuottaa Suomessa puolet vuodesta (maalis-elokuussa) jopa poikkeuksellisen hyvin. Ongelmana ovatkin vain vuodenvaihde (marras-tammikuu), jolloin tuotto on vähäinen, teki mitä vain. Eihän sähkön tarve putoa sillä tavalla, että vuodenvaihteessa tulisi toimeen kymmesosalla keskimääräisestä, vaikka varastoisi sähköä useamman päivän kulutukseen.

Tuulen osalta maantiede ja teknologian kehitys ovat muuttaneet tilannetta Suomen eduksi. Suomessa on keskimäärin lounaaseen suuntautuvaa rannikkoa pitkälti toista tuhatta kilometriä, minkä lisäksi rannikko on saaristoista ja vesi matalaa, eli sijoituspaikkoja on periaatteessa viljalti. Metsähän vaimentaa tuulen lähellä maanpintaa ja Suomessa metsää riittää, mutta voimaloiden koon kasvu on vähentänyt puiden vaimentavaa merkitystä, kun roottori on korkeammalla. Hyvätuulinen vyöhyke siis työntyy sisämaahan.

Globaalit korkealla puhaltavat tuulet (kilometrin korkeudessa), ovat Suomessa aika hyvät. Jää tuo hiukan jälkeen vastaavista lukemista Brittien saarilla, Tanskan Jyllannissa tai vastaavin kohdin Lounais-Ruotsissa, ja paikoin Norjassa. Mutta olosuhteet ovat silti paremmat kuin Saksassa (missä tuulella tuotetaan vuodessa suunnilleen saman verran kuin Suomessa sähköä kulutetaan). Saksassa vain pohjoinen rannikko vetää vertoja koko Suomen merirantaviivalle (ja Suomen rannikon yleinen suunta on parempi).
 

kotte

Well-known member
denzil dexter sanoi:
tykkylumialueet putoaisivat "normaaleiksi" tuoton osalta.
Viittaatko tarvittavan jääneston vaatimaan tehoon? Tuokin ongelma pienenee laitosten koon kasvaessa, jolloin suhteessa vähäisempi aktiivisesti kohdennettu lämmitys vie pienemmän osuuden tehosta.
 

denzil dexter

Well-known member
kotte sanoi:
denzil dexter sanoi:
tykkylumialueet putoaisivat "normaaleiksi" tuoton osalta.
Viittaatko tarvittavan jääneston vaatimaan tehoon? Tuokin ongelma pienenee laitosten koon kasvaessa, jolloin suhteessa vähäisempi aktiivisesti kohdennettu lämmitys vie pienemmän osuuden tehosta.

Nimenomaan siihen; pienikin jääkerros tuhoaa tuotot siinä missä lentokoneen siiven nostovoimankin. Samasta syystä myllyt eivät menesty Alaskassa, vaikka siellä karmeita tuulia jatkuvasti onkin. Suomessa joku Oulu-Tornio vielä menee, mutta Syötteellä tai Posion Riisitunturilla alkaa tulla ongelmia ja ylempänä sitten vielä suurempia ongelmia (esim Levin myllykokeilut).

Myllyjä pitää sulatella myös silloin, kun ne ovat paikoillaan - niitä ei siis voi läheskään aina sulattaa myllyn omalla energialla. Tuollaiset haasteelliset ajankohdat sattuvat yleensä yksiin myös sähkön kulutushuippujen kanssa, mikä tietenkin hankaloittaa tilannetta.
 

Helkoo

Member
Tuo myllyjen sulattelu ei nyt oikein natsaa heinäkuun hintapiikkiin.  Ja miksi tänä vuonna? Hintaa hilataan ylös jotta OL3 pelastaa Suomen! Ja Hanhikivi?
 

kotte

Well-known member
Helkoo sanoi:
Tuo myllyjen sulattelu ei nyt oikein natsaa heinäkuun hintapiikkiin.  Ja miksi tänä vuonna? Hintaa hilataan ylös jotta OL3 pelastaa Suomen! Ja Hanhikivi?
Eiköhän heinäkuun hintapiikki perustu sateiden vähäisyyteen (ts. niistä voimaloista, joilla ei ole varastoaltaita alkaa vesi huveta ja taas ne, joilla on runsaasti altaita ja reservikapasiteettia voivat siten pyytää korkeamman hinnan; näinhän sähkön pörssihinta muodostuu tarjous--tilaus -pohjalta). Pohjavedetkin ovat ennätysalhaalla, kun ei ole satanut riittävästi. Jollei sada, ei tyypillisesti myöskään tuule kovaa, eikä Suomessa ja lähialueilla kesällä tuule hyvin muutenkaan (ja lämmin ilmakin on ohutta, eli yhtä kovasta tuulesta irtoaa kesällä vähemmän energiaa kuin talvella).

Toisekseen, lämpimät säät lisäävät liike-, palvelu- ja tuotantotilojen (ja miksei kotienkin) jäähdytystarvetta, elintarvikeketjujen kylmäkoneet vievät enemmän sähköä jne., eli kyllä kulutuksin lisääntyy helteillä.

Jos kysyt, miksi sitten ei tuoteta sähköä muulla tavoin, niin syynä on, että ydinvoimalat käyvät yleensä aina täysillä, ellei niitä huolleta (eikä huoltoa voi lyhentää, korkeintaan siirtää hiukan ennen aloitusta, jos meneillään on jokin katastrofi) tai laitoksessa ole vikaa. Keskikesällä ei laitoksia huolleta, ellei ole pakko. Lämpövoimalat taas ovat pääasiassa fossiilisella energialla toimivia kaukolämpöyhteistuotantolaitoksia, jotka käynnistetään lämmönmenekin perusteella. Jollei olisi sähkölämmitystä (mukaan lukien lämpöpumppulämmitys), ei noiden tuottamalle sähkölle olisi menekkiäkään ja laitokset jouduttaisiin sulkemaan kannattamattomana (lämpö jouduttaisiin tuottamaan muulla tavoin, käytännössä monella eri tavalla ja sopivina ajankohtina sekä varastoimaan isoihin säiliöihin käytettäväksi tarpeen mukaan). Mutta sähkölämmitystähän ei kesällä paljon tarvita muutenkaan, eli tämä ei sinänällään vaikuta puheena olevaan ilmiöön.
 

Puuha

Well-known member
Helkoo sanoi:
Tuo myllyjen sulattelu ei nyt oikein natsaa heinäkuun hintapiikkiin.  Ja miksi tänä vuonna? Hintaa hilataan ylös jotta OL3 pelastaa Suomen! Ja Hanhikivi?

Alijäämäinen omatuotanto hilaa hintaa ylös ja kun muualla kuin Suomessa on halvempia tapoja tuottaa edullisempaa sähköä. Kyse on tarjonnan ja kysynnän laista.
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
Helkoo sanoi:
Tuo myllyjen sulattelu ei nyt oikein natsaa heinäkuun hintapiikkiin.  Ja miksi tänä vuonna? Hintaa hilataan ylös jotta OL3 pelastaa Suomen! Ja Hanhikivi?

Alijäämäinen omatuotanto hilaa hintaa ylös ja kun muualla kuin Suomessa on halvempia tapoja tuottaa edullisempaa sähköä. Kyse on tarjonnan ja kysynnän laista.
Toinen näkökulma asiaan on, että Suomessa on huomattavasti liian vähän sellaista sähköntuotantoa, jonka muuttuvat kustannukset olisivat alhaiset. Tällaistakin tuotantoa on useampaa sorttia, eli tuulivoima, jonka muuttuvat kustannukset ovat silloin alhaisia, kun on saatavilla, mutta tuotanto vaihtelee pääosin muun kuin tarpeen mukaan (vaikkakin keskimäärin syksyllä ja talvella tuotto on parempaa kuin kevällä ja kesällä). Ydinvoima tuottaa tasaisesti alhaisin muuttuvin kustannuksin, mutta tehoa ei kannatta pudottaa lyhyehköjä vähäisen kulutuksen jaksoja varten. Vesivoima on paras mahdollinen sähköntuotantomuoto, mutta Suomeen ei pysty rakentamaan paljon lisäkapasiteettia.

Suomessa ei oikein ole muita mahdollisuuksia saada sähkön hinta lähemmäksi Ruotsin tasoa kuin ottamalla käyttöön lisää ydin- ja tuulivoimaa. Tällöin nykyisiin lähes punaisina hehkuviin Ruotsista sähköä tuoviin johtoihin riittäisi välillä myös sähköä vietäväksi. Suomalaisten vesivoimaloiden varastoaltaiden vettä voi ja kannattaa silloin säästellä niukempia aikoja varten, minkä lisäksi runsaampi paikallinen tuotanto vähentää tilanteita, joissa tuontijohtojen kapasiteetti muodostuu pullonkaulaksi (jolloin hintakin eriytyy eri puolilla rajaa). Ajoittain Ruotsissakin on vesivoimasta niukkuutta, kun allaskapasiteetti ei ole riittänyt. Suomessa mahdollisesti tulevaisuudessa ajoittain tuotetun liian tuulivoiman vienti parantaisi myöhemmin tilannetta myös Suomen kannalta, kun juuri sopivien vientiin käytettyjen voimajohtojen lähellä sijaitsevien voimalaitosten lähialueella olisi ajoittain runsasta tarjontaa sähköstä. jolloin kyseisten laitosten varastoaltaita (Ruotsissa ja Norjassa) kannattaa täyttää ja nataa laitosten seisoa ja sitten taas, kun varastoitua veittä kipeimmin tarvitaan, Ruotsin sisäinen kulutus tai edes voimansiirtoverkosto ei kykene imemään liikenevää tehoa kokonaan omaan tarpeeseen (Norjassa sähköä ei kyetä siirtämään kunnolla pohjoisen ja etelän välillä, joten Pohjois-Norjan vesivoima ja altaat ovat tiukassa kytköksessä Ruotsin tilanteeseen, missä sielläkin pohjoisen ja etelän väliset siirtoyhteydet ovat usein pullonkaulana toisin kuin Suomessa; välistä Pohjois-Ruotsissa sähkö on selvästi halvempaa kuin Keski- tai Etelä-Ruotsissa ja varsin harvoin toisin päin, mutta johdoista ei saa enempää lävitse viedyksi Suomeen).
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
Tuulivoima on se mikä aiheuttaa hinnan heittelyä tuoton olessa riippuvainen paikallisista sääolosuhteista.
Samoin  vaihteleva kulutus, erityisesti sähkölämmitys eri muodoissaan, kun kulutus riippuu paikallisista sääoloista. Toki myös työaikarytmi (konttorit ja osa tehtaista seisoo illalla ja yöllä), saunomistottumukset (sähkösaunojen tapauksessa) ym. aiheuttavat huomattavaa kulutuksen vaihtelua (ja vaikuttavat sitä kautta hintoihin, jollei saatavilla oleva vesivoiman varastokapasiteetti ja teho riitä lisäkulutuksen kompensointiin tuotantoa lisäämällä).
 

Puuha

Well-known member
Niin, tuulivoima tuotantomuotona ei anna mahdollisuutta nojata ja luottaa että siitä saataisiin energiaa kun kulutus kasvaa. Jos sattuu olemaan tuuletonta mutta olosuhteen muutos lisää kulutusta on vaikutus energiaomavaraisuuten huomattava. Kun vanhentuvaa ja uusien laitosten energiantuotantoa on tuulivoimalla korvattu niin tilanne on se ettei tuulettomalle ajanjaksolle ole korvaavaa energiaa mikä nostaa taas sähkön hintaa, millä taas pyritään ohjaamaan kulutusta. Tuuleton aika vaikuttaa myös vesivarantoihin kun vesivoima on käytännössä se mikä hoitaa tuulivoiman tuotannon heittelyt ympäri vuoden. Ja mitäpä tekee kun vesivoimaloiden altaat on vähillä vesillä?
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
Tuuleton aika vaikuttaa myös vesivarantoihin kun vesivoima on käytännössä se mikä hoitaa tuulivoiman tuotannon heittelyt ympäri vuoden. Ja mitäpä tekee kun vesivoimaloiden altaat on vähillä vesillä?
Tuulivoima sopii tehokkaan sähkölämmityskulutuksen oheen (viittaan lämpöpöpumppuihin) siinä mielessä kuitenkin melko hyvin, että niukkuutta on vedestä ennen muuta loppukesällä ja lopputalvesta. Syksyisin monesti sataa ja tuulet kiihtyvät keskimäärin tammikuuhun asti. Suuret altaat saa sitä myötä yhdessä täydemmäksi ja vettä riittää pitempään, kun välillä sähköä saa syksyllä ja talvella sähköä muualtakin. Toisaalta kesäisin ja kevättalevella olisi tarjolla aurinkoenergiaakin, mikä sekin osaltaan parantaisi vesialtaiden varastotilanteen säilymistä pahimpaan aikaan.

Se, että Suomessa sähköä yleensä on saatavilla sähkölämmitykseen talvella perustuu jokseenkin täysin fossiilisella energialla (erityisesti maakaasulla) tuotettuun yhteistuotantosähköön. Jos tuo tuotanto poistuisi kokonaan, ei sähköä yksinkertaisiesti riittäisi lämmitykseen ja hinta pompahtaisi. Bioenergia on liian kallis ja niukka resurssi tuon sähkömäärän korvaamisaeen ja tulevaisuudessa tuo tuotanto korvautuneekin sähkön lisäkulutuksella (lämpöpumput, lämmön erillistuotanto ja lämpövarastot). Sähköä tarvitaan siis vielä paljonkin enemmän, mutta onneksi kaukolämmityksessä voidaan hyödyntää melko edullisia jättiläismittakaavaisia lämpövarastoja, joita puolestaan voidaan varata (lämpöpumpuilla hukkalämmöistä, vesistöistä ja ilmasta ja äärimmäisessä ylituotantotilanteessa suoralla sähkölläkin) silloin, kun sähkö on edullista ja sitä on runsaasti saatavilla. Tuulivoima sopii mainiosti tuollaisen massiivisen lämpöenergiavarastoinnin tarvitseman sähkön tuottamiseen ja samalla saadaan suuren mittakaavan kulutusjoustoa sähköverkkoon päivien tai jopa viikkojen ajaksi.
 

Puuha

Well-known member
Ok, aurinkovoiman osuus Suomen energiantuotannosta on n. 0,5% (2019), tuulivoiman osuus n. 7% (2018) ja vesivoiman osuus 10-20% riippuen vesitilanteesta. Tässä on nyt realiteetit. On vähän kuin lapioon nojaisi missä varsi on kettingistä.

Toki voidaan varastoida energiaa tuotetaan se sitten millä tahansa mutta sellaisia varastoja ei juuri ole valmiina vaan ne on tehtävä. Pitäisi vain ensin olla sitä ylijäämää mitä varastoida ja sitä ei ole varsinkaan silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Vaikka öljylämmityksesta siirryttäisiin sähkölämmitykseen lämpöpumpuilla joka taas kasvattaa sähkönkulutusta, autoilu pyritään siirtämään sähköön lisäten sähkön kulutusta, jne. jne. Sitä käy äkkiä niin ettei lapiossa ole enää sitä kettingiä edes vartena mihin nojailla.

Mitä sitten muuttuviin sääolosuhteisiin tulee niin suurin osa siitä johtuvasta sähkönkulutuksesta katetaan CHP-voimaloilla joiden tuotanto vastaa n. 32% Suomen energiantarpeesta. Tarkoittaa että n. 3/4 kaukolämmön tuotosta on yhteistuotantoa jolloin kun on kylmää myös sähkönkulutus kasvaa mutta sähköntuotanto myös kun kaukolämpöä tehdään CHP-voimaloilla pitäen sähkön hinnan kohtuullisena kulutuksen kasvaessa vaikkakin tuulivoima pyrkii toimimaan markkinahäirikkönä muuttuvana tuotantomuotona (https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/). 
 

kotte

Well-known member
Puuha sanoi:
Mitä sitten muuttuviin sääolosuhteisiin tulee niin suurin osa siitä johtuvasta sähkönkulutuksesta katetaan CHP-voimaloilla joiden tuotanto vastaa n. 32% Suomen energiantarpeesta. Tarkoittaa että n. 3/4 kaukolämmön tuotosta on yhteistuotantoa jolloin kun on kylmää myös sähkönkulutus kasvaa mutta sähköntuotanto myös kun kaukolämpöä tehdään CHP-voimaloilla pitäen sähkön hinnan kohtuullisena kulutuksen kasvaessa vaikkakin tuulivoima pyrkii toimimaan markkinahäirikkönä muuttuvana tuotantomuotona.
Tällä hetkellä on vielä näin, mutta uusi tuulivoima on niin edullista rakentaa, että se ajaa CHP-voimaloita kannattamattomaksi. Energiaverotus ja ilmastohysteria ovat vielä vakavampia uhkia, eli suurten kaupunkien fossiilisten polttoaineiden käyttöä yritetään ajaa alas poliittisilla määräyksillä myös yhteistuotannon osalta. Tuo tekee sitten lopun myös sään mukaan säätyvästä sähkölämmityksestä ja ainoa sähkölämpö, mille olisi tilaa, on kulutusjoustoa tukeva varastoiva sähkölämpö. Sähkön hinnan heilunta on tullut jäädäkseen ja vain pahenee ja pahenee tulevaisuudessa. Vain tällä tavalla saadaan markkinaehtoista rahoitusta sellaiseen teknologiaan, mitä tarvittaisiin tilanteen pitämiseksi edes siedettävänä.

Suuret kaupungit investoivat tällä hetkellä pääasiassa biopolttoaineilla toimivaan erillislämpöön tai sitten aivan muilla tavoin toimiviin lämmönlähteisiin, jotka eivät tuota yhtään sähköä, vaan voivat sitä pikemminkin kuluttaa (hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput, tulevaisuudessa ehkä syvältä imetty kuuma geoterminen lämpö jne.). Biopolttoaineet eivät ole taloudellisia vaihtelevan sähkön ja lämmön yhteistuotannon energialähteeksi, vaikkakin niillä voi olla paikkansa peruslämpökuorman energialähteenä maakuntakeskuksissa, jolloin samalla voi tuottaa sähköä rinnalla jonkin verran. Nuo ovat kuitenkin kalliita laitoksia sähköntuotannon vaatimien lisäjärjestelmien osalta verrattuna tuuliturbiineihin per tuotettu energiayksikkö huipputuotantotehosta nyt puhumattakaan.
 
Ylös