5 * 7 senttisen kennon teholuokka?

Khyron

New member
Mulla on tommonen 5 * 7 senttinen aurinkokenno (purettu ikean valaisimesta), paljonkos suunnilleen tommosen teho vois olla? Mittasin tossa päivällä tyhjäkäyntijännitteen 2,7 volttia. Pohdiskelin siis et jos siihen laittas pienen vastuksen kuormaksi ja sitten loggais jännitettä. Ni piisaisko 1/4 watin vastus vai pitäskö olla suurempi?

Ajattelin et tolla siis sais jonkinlaista dataa auringonpaisteesta tältä paikkaa. Jos/kun tulevaisuudessa hommailee jotain aurinkovermeitä ni olis vähän dataa josta vois vähän jotain arvella.

edit: Vastusta ajattelin sen takia et näyttäs "oikeemmin" pienellä kuormalla?
 

VesA

New member
Aurinkopaneelin kuorma on yleensä enempi sen näköinen vakiojännite, että 'kuorman' jännite kannattaa hoidella oikealle hehtaarille jos haluaa tuottoja mittailla. Parhaan tuoton jännite on ehkä 4/5 avoimen kennon jännitteestä, suoraan kuormaan nimellisjännite on luokkaa 3/5 avoimesta jännitteestä.

Eli 2,7V VOC kenno tarvitsisi kuormaksi siinä 1,5V-2V laitteen. Sinnepäin olevan laitteen voisi saada laittamalla pari diodia ja vastuksen sarjaan. 1W 2V on 500mA. 500mA 1ohmin yli on 0,5V.. eli kaksi tavallista piidiodia (2* 0,7V )  + 1 ohmin vastus (0,5V) olisi normaalikeleillä 1.9V kuorma. 0,25W vastuksen tehonkesto on tuossa hiukan rajoilla, kannattaa laittaa jämerämpi.

Vastuksen yli jännitettä harvakseltaan loggaamalla saisi tilastot keräiltyä. Panelin huippuvirta on toki vähän vielä arvauksen varassa, vastusta voi joutua muuttamaan.
 

Sun Energia

New member
Khyron sanoi:
...Ajattelin et tolla siis sais jonkinlaista dataa auringonpaisteesta tältä paikkaa. Jos/kun tulevaisuudessa hommailee jotain aurinkovermeitä ni olis vähän dataa josta vois vähän jotain arvella...

Ilmatieteenlaitoksella on kattava auringonsäteilyainesto, jonka perusteella olemme jo laskeneet katollesi tulevan auringonsäteilyn tunnin tarkkuudella: https://sunenergia.com/

Jos/kun kuitenkin rakennat tämän laitteesi, meitä kiinnostaa saadut tulokset.

Antti Rousi
Sun Energia Oy
 

Puuha

Well-known member
Savonius sanoi:
Puuha sanoi:
Teho on n. 1-2W.

Pitänee hankkia noita ja koota niistä normaalipaneli. Noista 2W saisi tuolla teholla yli 900W kun ne sijoittaisi 100cm x 165cm kehykseen.

Niin, no nämä pikkupanelit on käytännössä pelkkiä kennoja joiden pinta-ala on käytössä 100%. Mitä näitä olen mittaillut niin virrantuotto on 500-800mA ja jännitteet 2-2,3Vmpp kun joutunut uusimaan pihavaloihin vastaavan kokoisia kennoja. Eikös tuosta tule 1-1,84W tehot?

Paneleiden pinta-alaan verrattaessa pitää muistaa että panelin pinta-alan täyttöaste kennoilla on 65-83% riippen kennoista sekä panelistosta. Mm. alumiinilistat sekä kennojen välit syövät yllättävän paljon paneliston pinta-alaa.
 

Savonius

Well-known member
Normipaisteella tuohon läpyskään kohdistuu 3,5W teho. Saadakseen tuosta 2W niin hyötysuhteen pitää olla yli 50%. Normaali monikiteellä 15-17% .
 

VesA

New member
Savonius sanoi:
Normipaisteella tuohon läpyskään kohdistuu 3,5W teho. Saadakseen tuosta 2W niin hyötysuhteen pitää olla yli 50%. Normaali monikiteellä 15-17% .

hmm.. konsentraattorin kanssa ennätys on nelikerroskennolla jotain 45% ja ilman konsentraattoria 35%... Monikiteen ennätys on 21,5% ja yksikiteisen 25%.

Eli tuosta kennosta voisi tällä povauksella saada puoli wattia. No.. teholla ei tässä mittauksessa ole väliä, kyllä ne piikkiarvot ja kokonaistuotto alaa kohti datasta löytyvät, tulokset saa kalibroitua. Eikun systeemiä kasaamaan niin saa heti dataa vähän kenkummilta keleiltä.
 

Khyron

New member
Sain systeemin vihdoin aikaseksi. Vähän vaan data ihmetyttää.



Ulko = Talon pohjoispuolella oleva anturi.
Lämmitin tulo = Lämmittimen alaosassa oleva anturi.
Lämmitin lämmitetty = Lämmittimen yläosassa oleva anturi.
Vihree = Autotallin lämpö minne lämmitetty ilma menee.
Pinkki = Kennon arvo. ADC:ltä tuleva raaka-arvo.

Lähinnä ihmetyttää se et kennon jännite nousee tosi nopeesti kun aurinko nousee, ja pysyy ylhäällä niille main et aurinko laskee. Lämmittimen lämpö taas rupee nousemaan selkeesti myöhemmin. Olisin kuvitellu et noi tuottaa suunnilleen samanlaisen käyrän.
 

Khyron

New member
Puuha sanoi:
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Jännite nousee aina ensin ja vain virta muuttuu auringonsäteilyn mukaan.

Mutmut, kun tossa on kuitenkin kuormaa ni eikö sillon jännitteen pitäs tippua kun kuormaa on "liikaa" optimaaliseen tehoon?

Äh, pitääkö oikeesti opetella uusi asia kunnei mennykkään niiku arvelin:)
 

kotte

Well-known member
Khyron sanoi:
Puuha sanoi:
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Jännite nousee aina ensin ja vain virta muuttuu auringonsäteilyn mukaan.

Mutmut, kun tossa on kuitenkin kuormaa ni eikö sillon jännitteen pitäs tippua kun kuormaa on "liikaa" optimaaliseen tehoon?

Äh, pitääkö oikeesti opetella uusi asia kunnei mennykkään niiku arvelin:)
Siis kennon tuottaman sähkön vaikutusta vastuksessako tutkit vai kennon lämpenemistä vaiko molempia?

Jos kyseesä on ensimmäinen vaihtoehto, näyttäisi käyttämäsi vastus olevan liian suuri. Liian suurella vastuksella systeemi käyttäytyy juuri noin, että jännite nousee puolipaisteessa lähes yhtä korkealle kuin täydellä paisteella ja virta muuttuu suunnileen paisteen intensiteetin mukaisesti. Vastusta pienentämällä kokonaistuotto paranisi, koska kirkkaimman paisteen aikaan tehoa saisi ulos enemmän (tällöinhän tehoa on muutenkin tarjolla enemmän).

Kiinteä kuormitusvastus on joka tapauksessa epäoptimaalinen ratkaisu, eli vastusta pitäisi pienentää kirkkaalla paisteella ja suurentaa sitä enemmän mitä vähemmän paistaa. Optimaalisen toteutuksen rakentaminen edellyttää tehoelektroniikan soveltamista.
 

Khyron

New member
kotte sanoi:
Khyron sanoi:
Puuha sanoi:
Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Jännite nousee aina ensin ja vain virta muuttuu auringonsäteilyn mukaan.

Mutmut, kun tossa on kuitenkin kuormaa ni eikö sillon jännitteen pitäs tippua kun kuormaa on "liikaa" optimaaliseen tehoon?

Äh, pitääkö oikeesti opetella uusi asia kunnei mennykkään niiku arvelin:)
Siis kennon tuottaman sähkön vaikutusta vastuksessako tutkit vai kennon lämpenemistä vaiko molempia?

Jos kyseesä on ensimmäinen vaihtoehto, näyttäisi käyttämäsi vastus olevan liian suuri. Liian suurella vastuksella systeemi käyttäytyy juuri noin, että jännite nousee puolipaisteessa lähes yhtä korkealle kuin täydellä paisteella ja virta muuttuu suunnileen paisteen intensiteetin mukaisesti. Vastusta pienentämällä kokonaistuotto paranisi, koska kirkkaimman paisteen aikaan tehoa saisi ulos enemmän (tällöinhän tehoa on muutenkin tarjolla enemmän).

Kiinteä kuormitusvastus on joka tapauksessa epäoptimaalinen ratkaisu, eli vastusta pitäisi pienentää kirkkaalla paisteella ja suurentaa sitä enemmän mitä vähemmän paistaa. Optimaalisen toteutuksen rakentaminen edellyttää tehoelektroniikan soveltamista.

Noi lämmöt on siis ilmakeräimen lämpöjä. Toi kenno on siinä lähinnä koska semmonen oli, ajattelin et sitä vois käyttää jonkinlaisena referenssinä jos teen ilmankeräimeen muutoksia. Eli oikeastaan tavoitteena olis arvo mikä muuttuu selkeesti sen mukaan paljonko aurinko paistaa.
 

kotte

Well-known member
Khyron sanoi:
Noi lämmöt on siis ilmakeräimen lämpöjä. Toi kenno on siinä lähinnä koska semmonen oli, ajattelin et sitä vois käyttää jonkinlaisena referenssinä jos teen ilmankeräimeen muutoksia. Eli oikeastaan tavoitteena olis arvo mikä muuttuu selkeesti sen mukaan paljonko aurinko paistaa.
Mittaa keräimestä lähtevä oikosulkuvirta samalla virtamittarilla eri oloissa. Tuo muuttuu selkeästi kennolle tulevaan säteilyyn verrannollisesti. Tuokaan ei kuvaa suoraan kennolta saatavissa ole tuottoa etenkään lämpötilasta riippuen, mutta on kumminkin paljon jännitettä edustavampi suure tässä.

Saatavilla olevan tehotuoton mittaaminen vaatisi elektroniikkaa (eräänlaista MPPT-säädintä muistuttavaa, mutta hyvin matalalla jännitteellä toimivaa elektronisesti ohjattua vastusta ja sitä säätelevää jännitettä ja virtaa jatkuvasti seuraavaa optimointialgoritmia).
 
Ylös