Savupiipun varjossa

H

Helkoo

Member
Nyt on tiilikatto huollettu ja pitäisi paneelit asentaa katolle. Rintamamiestalo, lape etelään ja savupiippu tyypilliseen tapaan keskellä harjaa. Ongelmana on keräimet, jotka on aikanaan integroitu kattoon. Sen seurauksena saisin lappeele neljä paneelia piipun kummallekin puolelle. Itäpuolelle lisäksi neljä paneelia alemmas ja länsipuolelle yhden.
Itä- ja länsipuolen harjapaneelit saavat siis vuoroin varjoa aamulla sekä illalla. Mikä on vaikutus tuottoon ja onko muuta ratkaisua kuin mikroinvertterit?
 
M

maanma

energiaonnellinen
Sama suunnitelmassa mutta seinälle. Ensin länteen ja myöh. itään. Meidän kulutusprofiililla itä-länsi osuu huippukulutuksen tuotantohuippuihin. Jopa iltasuihkujen tulistusvaraajan kulutus tulee osittain katettua 5kk.

Savupiippikiinnityksessä harja varjostaa hetken molemmissa suunnissa kun aurinko on harjan alapuolella. Arvion, että 45min leikkaantuu huipputuottoa pois, mikä on paljon.

Voi johdottaa Y haaralla, jos paneeleissa suojadiodit. Näin toimiessa inukka kannattaisi suojata ylivirta sulake tms. suojauksella.
 
S

Savonius

Well-known member
Noita varjoja ajatellessa kannattaa muistaa että paistaessaan idästä ja lännestä auringon korkeus on kesäpäivän seisauksessa noin 27 asteen korkeudella. Tänään noin 12 astetta. (~61 leveyspiiri). Joten aika vähän siitä piipusta varjoa tulee.
Täältä voi katsoa oman paikkakuntansa tiedot.  https://www.gaisma.com/en/location/mynamaki.html
 
H

Helkoo

Member
Jostain raportista
Kuva 56: Varjostuksen vaikutus järjestelmän tehon tuottoon. Lähde: http://www.oamk.fi/toolbox/fileuploads/assuunnittelu_0514.pdf

Jos aurinkopaneelin yksi kenno on varjossa, niin paneelin tuotanto menetetään jokseenkin kokonaan. Jos kenno on osittainkin varjossa, tehonmenetys on huomattava. Paneelien sarjakytkennän tehon määrittää huonoiten tuottavan paneelin huonoiten tuottava kenno.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisiko diodeista apua?
 
S

Savonius

Well-known member
Mistähän noita paneelin alaosan varjoja voi tilata.
Mielenkiintoista, puolet pienempi virta. Onko siis jännite kaksinkertainen? Voi jeesus.
 
M

maanma

energiaonnellinen
Minulla on käsitys, että tyypillinen n. 300W paneeli on rakennettu niin, että kennot ovat sarjassa pidemmän sivun suuntaisesti. Tällöin varjon vaikutusta minimoitaessa paneeli kannattaa sijoittaa pidempi sivu varjon suuntaisesti eli esim. vaakaan eteneväään varjoon paneeli vaakaan. Tällöin yksittäinen kennosarja on mahdollisimman lyhyen aikaa varjossa. Kokonainen sarja tuottaa aina ilmoitetun jännitteen, vaikka sarjojen yhteenlasketut amppeerit jäävät paneelille ilmoitetusta.

Harjan varjostusta voi minimoida asentamalla itä ja länsi paneelit selkeästi harjan yläpuolelle. Oikean linjan voi katsoa vaikka taskulampulla, joka näyttää etelälappeella lappeelle sijoitettuna kohti savupiippua.
 
W

wepu

Member
Onko noissa kaupan paneeleissa todellakin diodit? En ole niitä koskaan katsonut sillä silmällä. Olen tehnyt paneelini itse.
Voi niitä diodeja laittaa systeemiin rajattoman määrän. Paras ratkaisuhan olisi laittaa jokaiselle 0,5V cellille oma diodinsa.
Mutta pitää muistaa, että jokainen diodi haukkaa vähän virtaa toimiakseen. Hyvin vähän virtaa, mutta jos niitä on kymmeniä, niin se on paljon. Pitää kompensoida ylimääräisellä paneelilla.
 
K

Kainuun aurinko

New member
Itä ja länsi puolella on itselläni paneelit,toimii hyvin.
Kesällä ennen klo 05.00 tuotanto alkaa ja päättyy noin 22.00.
Mulla on kaikissa paneeleissa omat inventterit (pieninventterit, eli
ongelmaa ei ole. Myös puiden varjostus ei syö tuottoa kuin vain
sen verran mihin paneeliin ei aurinkopaista.
 
T

Tuuskottiin

New member
Vähän myöhään huomasin tämän...

Eikö tämä olisi Solaredgen invertterin paikka (https://aurinkosahkoa.com/solaredge).

Sen pitäisi hanskata juuri tämmöiset tilanteet, jossa osa paneeleista on varjossa ja osa auringossa. Saadaan aina maksimi tuotto jokaisesta paneelista, eikä yksi varjopaneeli romuta systeemin toimintaa.
 
M

maanma

energiaonnellinen
Solaredge "järjestelmä" näyttää olevan sarja mikro-inverttereitä. Juu kyllä niissä yksittäisen paneelin varjostus menee karkeasti heidän kuvaamallaan tavalla.

Olennaista varjotuotolle kuitenkin on, miten paneelin rinnakkaiset piirit on rakennettu. Useimmissa ne ovat rivissä pidemmän sivun suuntaisesti. Päällekkäiset rivit on kytketty rinnan. Varjon osuessa yhteen riviin vain sen rivin tuotto kärsii.
 
T

Tuuskottiin

New member
Itse asiassa, jos olen oikein ymmärtänyt, Solaredgen ratkaisussa ei ole "mikroinverttereitä" lainkaan.

Mikroinvertteri muuttaa paneelin DC-virran AC-virraksi eli suoraan verkkolaitteille sopivaksi (230 VAC), eli se on pienikokoinen invertteri, joka paneelilla omansa. Jokaisella paneelilla on näin siis oma MPPT (Maximum Power Point Tracking), eli jokainen paneeli tuottaa oman maksimitehonsa. Toimiva, mutta myös vikaherkkä ratkaisu? DC/AC-invertterihän on tietääkseni järjestelmän vikaherkin osa.

Solaredgen ratkaisussa sen sijaan on DC/DC-optimoija jokaisella paneelilla erikseen ja vain yksi DC/AC-invertteri alhaalla. Tuo DC/DC-optimoija tekee myös jokaiselle paneelille oman MPPT:n, eli jokaisesta paneelista saadaan maksimi tuotto, kuten mikroinvertterienkin kanssa. DC/DC-optimoija lienee kuitenkin kestävämpi kuin intertteri, näin minulle on kerrottu.

Korjatkaa, jos olen väärässä - itse olen myös miettimässä paneelien laittoa katolle.
 
J

Jussi

Well-known member
Tuuskottiin sanoi:
Itse asiassa, jos olen oikein ymmärtänyt, Solaredgen ratkaisussa ei ole "mikroinverttereitä" lainkaan.

Mikroinvertteri muuttaa paneelin DC-virran AC-virraksi eli suoraan verkkolaitteille sopivaksi (230 VAC), eli se on pienikokoinen invertteri, joka paneelilla omansa. Jokaisella paneelilla on näin siis oma MPPT (Maximum Power Point Tracking), eli jokainen paneeli tuottaa oman maksimitehonsa. Toimiva, mutta myös vikaherkkä ratkaisu? DC/AC-invertterihän on tietääkseni järjestelmän vikaherkin osa.

Solaredgen ratkaisussa sen sijaan on DC/DC-optimoija jokaisella paneelilla erikseen ja vain yksi DC/AC-invertteri alhaalla. Tuo DC/DC-optimoija tekee myös jokaiselle paneelille oman MPPT:n, eli jokaisesta paneelista saadaan maksimi tuotto, kuten mikroinvertterienkin kanssa. DC/DC-optimoija lienee kuitenkin kestävämpi kuin intertteri, näin minulle on kerrottu.

Korjatkaa, jos olen väärässä - itse olen myös miettimässä paneelien laittoa katolle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Äkkiseltään kuulostaa aika työläältä johdottaa jokainen paneli erikseen hallinnoitavaksi.
 
T

Tuuskottiin

New member
Ainakin https://aurinkosahkoa.com/solaredge/ sivun mukaan katolta alas tulee vain samanlainen kaksinapainen kaapeli, kuin perinteisessäkin systeemissä.

Nuo DC/DC-optimoijat kytketään paneelin ja tämän alastulopiuhan väliin katolla. Jokaisella ei siis ole omaa piuhaa alas asti. Eli ei pitäis olla kovin monimutkaista asentaa.
 
F

fraatti

Active member
maanma sanoi:
Ei taida tuottoa paljon tulla, jos jokainen 0,5V paneelin diodi alentaa jännitettä 0,5-0,6V, kuten diodit yleensä tekevät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Diodehin taitaa liittyä myös kohonnut tulipaloriski? Ainakin näin kuulin järjestelmiä myyvältä henkilöltä. Aiheesta pitäisi olla joku saksalaisten tutkimus olemassa....
 
J

Jussi

Well-known member
fraatti sanoi:
maanma sanoi:
Ei taida tuottoa paljon tulla, jos jokainen 0,5V paneelin diodi alentaa jännitettä 0,5-0,6V, kuten diodit yleensä tekevät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Diodehin taitaa liittyä myös kohonnut tulipaloriski? Ainakin näin kuulin järjestelmiä myyvältä henkilöltä. Aiheesta pitäisi olla joku saksalaisten tutkimus olemassa....
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos liittyy, niin se on valmistajan vika/tyhmyyttä.
 
Ylös