Kysymyksiä mökin aurinkoenergiajärjestelmästä

Zuccarello

New member
Kesämökillä Turun saaristossa on ollut jo parin kymmenen vuoden ajan käytössä aurinkopaneeli,
välillä vähän paremmalla ja välillä vähän huonommalla menestyksellä. Nyt kuitenkin vielä tämän
kesän järjestelmää on tarkoitus uusia/päivittää. Uutta laitteistoa onkin jo hankittu ja samalla kun
aiheeseen on nyt perehtynyt enemmän, on myös kiinnostus kasvanut! Tarkoitus olisi tietysti myös
hoitaa järjestelmän kytkennät ja asennus oikein ja turvallisesti ja siksi olen koonnut tähän viestiin
joitakin kysymyksiä, joihin toivoisin saavani tällä foorumilla vastauksen.

Alla lueteltuna nykyinen tämän hetkinen kokoonpano.

Paneelit (kytketty sarjaan):
• Nesteen vanha 100 Watin paneeli (20v vanha)
    o Max. tehollinen virta 6,0 A
    o Max. Tehollinen jännite 19,35 V

• Sunwind Standard 100 W
    o Max. tehollinen virta 5,29 A
    o Max. Tehollinen jännite 18,9 V

Latausäädin:
• Sunwindin PeakPower MPPT 30 litium
    o Eli ilmeisesti käytännössä sama kuin Epsolar Tracer 3210AN MPPT 30A

Akusto:
• 2 kpl Monbat AGM 220 C (Puuilon hupiakkuja)
• Kapasiteetti yhteensä siis 440 Ah

Invertteri:
• Victron Energy, Phoenix Inverter 12 / 350

Pääasiallinen käyttötarkoitus mökin valaistus, mobiililaitteiden ja läppärin lataus, television katselu
sekä tulevaisuudessa mahdollisesti 12V jääkaappi. Käyttö painottuu viikonloppuihin toukokuusta
syyskuun puolelle.

Kysymyksiä aurinkosähköstä:

Paneelit
Kaksi 100 W:n paneelia on siis kytketty sarjaan, jolloin ymmärtääkseni muodostuu maksimissaan
38,25 V jännite ja 5,29 A:n virta (pienempi virta dominoi)? Mikä on realistinen arvio näiden kahden
paneelin maksimitehosta, pääseekö missään tilanteessa edesse lähelle 200 wattia? Entä syökö teho
paljon se, että toinen paneeleista on uusi ja toinen 20v vanha? Olisiko fiksumpaa hommata vanhan
paneelin tilalla toinen uusi paneeli?

Entä minkä paksuiset kaapelit paneelilta ohjaussäätimille olisi syytä vetää? Esimerkiksi Sunwindin
nettisivuilta löytyy mitoitusohje, mutta se on tehty 12V jännitteelle ja tässähän tapauksessa jännite
on isompi joten voinko olettaa että että taulukon mukaiset kaapelipaksuudet riittävät? Tällä hetkellä
kaapelit paneelilta säätimelle ovat 6 mm2 paksuja poikkipinta-alaltaan ja pituus noin 6 metriä.

Onko syytä kytkeä paneelien ja lataussäätimen väliin sulake? Jos on, niin olisiko sulakkeen suuruus
5A?

Latausäätiminen sisäinen kulutus
Ohjekirjasta löytyy maininta, että säätimen omakulutus on ≤12 mA, mutta jännitteestä ei ole
mainintaa. Onko säätimen ottama jännite siis sama kuin akun jännite (eli 12V)? Tieto kiinnostaa siksi,
että haluaisin tietää säätimen oman energiankulutuksen (eli tehon). Tai voiko säätimen oma sisäinen
energiankulutus olla niin suuri, että akusto on viisasta kytkeä irti lataussäätimestä talven ajaksi (tosin
tällöin paneeleilta ei myöskään tulisi täydennyslatausta talven aikana akustolle)?

Invertteri – teho, sulake, sijoitus?
Victron Energyn manuaalissa kerrotaan, invertterin ”Cont. AC power at 25 °C (VA)” on 350. Mitä
tämä 350 VA tarkoittaa, kun alla ilmoitetaan tehoksi 300 wattia?

Tuottaako invertteri aina vain siihen kytketyn laitteen verran tehoa? Tarkoitan siis sitä, että jos esim.
kytken invertteriin 180 wattia käyttävän tietokoneen laturin tunniksi, ”imee” invertteri tuolloin 180
Wh verran energiaa akuista eikä invertterin tuottamaa maksimitehoa (eli tässä tapauksessa se olisi
300 Wh).

Victronin käyttöohjeissa ei mainita sulakkeen kytkemisestä akun ja invertterin väliin. Olisiko fiksua
kuitenkin kytkeä akun ja invertterin väliin 25 A sulake (I = P / U = 300W / 12V = 25A)?

Akustolle on tarkoitus rakentaa tuuletettuun sisätilaan arkku/laatikko, josta johdot sitten vedetään
lähellä olevalle lataussäätimelle ja säätimen kautta kuormalle. Invertteri tulee kuitenkin ohjeiden
mukaan kytkeä suoraan akun napoihin ja mahdollisimman lähelle akustoa. Voiko invertterin sijottaa
samaan arkkulaatikkoon akuston kanssa vai piileekö tässä jotain riskejä? Tarkoitus olisi huolehtia,
että invertteri saa laatikossa riittävästi tilaa ympärille ja laatikon ilma vaihtuu.

Kaapeli akustolta lataussäätimen ja akun sulake
Minkä paksuisena kannattaisi kaapeli vetää akustolta lataussäätimeen? Ja kuinka monen
ampeerinen sulake akuston plus-napaan kannattaisi laittaa? Laskeskelin, että tulevaisuudessa (kun
kaikki uudet laitteet on hankittu) kokonaisvirta kaikkien laitteiden ollessa yhtä aikaa päällä olisi 15
Ampeerin luokkaa. Onko tähän syytä varata vielä toleranssia laitteiden ”käynnistyspiikkiä” varten?
Vanhemmasta järjestelmästä on perua aurinkosähkön sulaketaulu jossa pääsulakkeen suuruus on
40A. Voisikohan akuston plus-napaan kytkettävä sulake olla myös 40A?
 

wepu

Member
Tuo Nesteen vanha paneeli on todennäköisesti jo elinkaarensa päätepisteessä. Voi tietysti mitata ja verrata uudenpaan, mutta itse pistäisin sen toisarvoiseen käyttöön vaikkapa huussin valaistukseen mopoakulla.
Akkukapasiteetti kuulostaa riittävältä, mutta paneelitehoa laittaisin 400w. Veikkaisin lataussäätimen vielä kestävän tuon.
Hakusanalla 'kaapelilaskuri' löytyy mitoitusohje kaapelin paksuudelle. Sinne voi vaihtaa jännitteen 24V
https://www.jkauppi.fi/kuparikaapeli-poikkipinta-laskuri/
Itse aikoinaan kyselin myös tuosta sulakehommasta, ja nämä 'asiantuntijat' eivät suositelleet 'ylimääräisiä vikakohteita' järjestelmään. Joten en sitten laittanut paneeli-säädin välille. Mutta akku-invertteri ja säädin-kuorma väliin laitoin vikavirtasuojat (toimii katkaisijana samalla), ja jälkimmäiseen myös auton sulakkeen.
Jos karkeasti laskee sulakekokoa, niin laita 6A jokaista 100w paneelitehoa kohden.
Tuon säätimen virrankulutuksen ratkaisin laittamalla ylimääräisen paneelin talven ajaksi, noin 50W ( teen paneelit itse..). Joskin tuo nyt keväällä unohtui ottaa pois......eikä haittaakaan ole ollut.
Victron.... Varmaankin 350VA on piikkiteho.
Itse Victronin toiminnan päättelit mielestäni oikein, paitsi että pitää laitteen tehoon llisätä hävikki. Muutama prossa riittää toiminnalle ja tuulettimelle.

Nyt siis paneelit-säädin väli on 24V. Ja akusto 24V. Ja kaikki virta muutetaan invertillä 220v hyödynnettäväksi, eli invertti on myös 24V. Oikein? Jokatapauksessa invertin teho kuullostaa liian pieneltä.
Mulla on 300w invertti suoraan akun navoista ja 150w invertti säätimen kuormasta. Tuon 300 wattisen tuuletin huutaa aika pahasti, kun on pelkkä läppäri kiinni.
En laittanut Inverttiä akun lhelle, vaan välissä on reipas 6m kahdeksan neliön kaapelia. Eli riittävän paksulla kaapelilla homma onnistuu kauemmaksikin.
Mulla siis 12V järjestelmä.
 

Savonius

Well-known member
Ihan vaan asiantuntijalle tiedoksi.

Helen Sähköverkko Oy:stä vastattiin, että Suomessa verkkojännitteen nosto 220 voltista 230 volttiin aloitettiin kesäkuussa 1988 (6.6.1988). Siirtymäkaudeksi uuteen 230V nimellisjännitteeseen oli annettu seitsemän vuotta eli vuoteen 1995 asti.Uuteen jännitetasoon siirtymisellä ei ole siis mitään tarkkaa ajankohtaa.Syyt seitsemän vuoden siirtymäjaksoon olivat teknistaloudelliset
tekijät sekä sähkölaitos/verkkoyhtiötasolla että sähkölaitteita valmistavassa teollisuudessa.

 

kepsilla

New member
Lataussäätimen virrankulutus on niin pieni ,ettei kannata eikä saa sitä talveksi kytkeä irti, päinvastoin se pitää talvellakin akut hengissä.
Invertterin vaihtaisin 1000 W tai isompaan sini tai modifioitu siniaalto invertteriksi, jotta siihen voisi kytkeä AC jääkaapin tai pakastimesta tehdyn jääkaapin + muita sähkölaitteita(kahvin/vedenkeitin) . Isompi tehoinen invertteri on kytkettävä ilman sulaketta suoraan akkuihin (invertterissä on sulakkkeet esim. 3x50A).
Invertterin tyhjäkäyntikulutus on sen verran iso ,että sitä ei kannattaisi pitää päällä ellei kuormaa ole. Tosin kesäaikaan ei 5-10W ylimääräinen kulutus isossa akustossa budjettia kaada.
Parille mökille,  joissa 100Ah akku olen viritellyt 60 l arkkupakastimesta erittäin pienellä energian kulutuksella (12V:lla 7...10 Ah) toimivan mökkijääkaapin. Energia on hyvin riittänyt pienilläkin aurinkopaneelitehoilla.
12V kompressorijääkaapit kuluttaa paljon enemmän 20 ....35Ah.
Blogissa hieman lisää:  https://blesolarfreezer.blogspot.com/

Valot kannattaa tehdä energiataloudellisesti 12V LED valoilla tai nauhalla. Itse olen kiinasta tilannut esim. 5m LED nauhaa 2 eurolla, josta saa leikeltyä aika monta valaisinta.
 

Raksaaja

Member
Savonius sanoi:
Ihan vaan asiantuntijalle tiedoksi.

Helen Sähköverkko Oy:stä vastattiin, että Suomessa verkkojännitteen nosto 220 voltista 230 volttiin aloitettiin kesäkuussa 1988 (6.6.1988). Siirtymäkaudeksi uuteen 230V nimellisjännitteeseen oli annettu seitsemän vuotta eli vuoteen 1995 asti.Uuteen jännitetasoon siirtymisellä ei ole siis mitään tarkkaa ajankohtaa.Syyt seitsemän vuoden siirtymäjaksoon olivat teknistaloudelliset
tekijät sekä sähkölaitos/verkkoyhtiötasolla että sähkölaitteita valmistavassa teollisuudessa.

Ja monin paikoin verkkojännite lähempänä 240V kuin 230V
 

Savonius

Well-known member
Jos on epäilys paneelin kunnosta sen voi mitata helposti suuntaamalla paisteella paneelin kohti aurinkoa ja mittaamalla virran. Voi myös verrata niitä kahta paneelia. Se kuormittamaton virta on yleensä ilmoitettu siinä tarrassa missä muutkin tiedot.
Uusi 100W paneeli näyttää usein maksavan yli 140 euroa  niin miksi ostaa sellaista kun 285W paneelin saa alle 115 euroa. (verstaskatu 2)
 

Savonius

Well-known member
Jos oletetaan että se vanhempikin paneeli on kutakuinkin kunnossa niin sitten on mahdollisuus pieneen hifistelyyn. Kytkemällä sadan Watin paneelit rinnan saat aikaiseksi paketin jossa tehollinen virta on hiukan yli yksitoista ampeeria ja jännite 18,9V . Kun ostat siihen 285W paneelin jonka tehollinen jännite on siellä 31V tienoilla ja kytket sen sarjaan noiden rinnankytkettyjen kanssa sinulla on kasassa paketti jonka tehollinen jännite on 50V ja virta n. 9,12A Tehoa siitä irtoaa 460W normipaisteella paneelin osoittaessa aurinkoon. Kuormittamaton jännite lienee noin 63V.
 
Ylös