kotte sanoi:
Eikös periaatteessa tehokkain kaasutusratkaisu olisi seuraavanlainen:
- prosessiin syötettävä materiaali mahdollisesti kuivataan aluksi "riittävästi" prosessista saadulla kaikkein matalämpöisimmällä lämpöjakeella (hyödyllistä, jos kaasutus tehdään ilmapoltolla).
Väärin, ko lämpö käytettävä lattialämmitykseen tms. Siloin se menee ~100% hyödyksi, jos taas kuivaa polttoainetta, niin hyöty vain osittainen
Laitteita käytetäään etupäässä talvella lämmityskaudella, koska ilman lämmön hyödynnystä ekonomiapuoli on negatiivinen.
Polttoaine tulee kuivata kesällä tuuli ja aurinkoenergialla, se on taloudellisin tapa, koska kuivuu "ilmaiseksi".
- massa lämmitetään vastavirtaperiaatteella tuotetun kaasun ja katalyyttisen jälkiprosessoinnin jäähdytyslämmöllä
Kyllä ja mahdollisesti vielä jos haluaa siirtää esim moottorin pakokaasun jätelämpöä prosessiin, niin se on mahdollista. (laitteita on labroissa yms.)
- massa kaasutetaan, mukaan puhalletaan mahdollisimman kuumaksi tulistettua höyryä kemian edellyttämä määrä (kuumennus vastavirtalämmönvaihdinperiaatteella, höyrystys ja tulistus eri vaiheissa tuotekaasun ja katalyyttisesti jälkiprosessoidun kaasun jäähdytyksestä)
Väärin puu, tai biomassat yleisesti sisältää niin paljon vettä, että sitä on liiaksi asti. Liika vesi päätyy kaasun lauhdutuksessa kondenssivedeksi. Ks. ed. kohta lisäenergian tuonnista, tällöin kondenssivesimäärä vähenee.
- kaasutuksessa kannattaa mahdollisesti käyttää puhdasta happea ilman sijaan (minkä tekeminen taas vaatii huomattavan määrän sähköä)
Väärin juurikin tuon hapen erottamiseen kuluvan energian takia. Toki hapella kaasutustulos on parempi, mutta paikatkin on jo varsin kovilla muutenkin. Käytännössä perusteltua vain jos tehdään johonkin prosessiin synteesikaasua, jossa typpi on kovin haittallista.
Polttomoottorissa ei ole, kannuja tai turbon voi lisätä varsin halvalla vs. hapen erotus.
Nuo 90% lähentelevät hyötysuhteet kaiketi edellyttävät jotakin tällaista järjestelyä.
Väärin, 90% vaatii vain sen, että kaasuttimen lämpöhäviöt on minimoitu, poistuvan kaasun lämpö imeytetään kaasutusilmaan ja polttoaineeseen, sekä poistuva tuhka ei juurikaan sisällä hiiltä, eikä hiiltä poistu myöskään lentonokena kaasun mukana. Käytännössä onnistuu vain isommissa kaasareissa, koska niissä vähemmän pinta-alaa suhteessa reaktiomassaan V=r³ vs. A=r².
Happikaasutuksen sijaan on käytetty kahden toisiinsa kytketyn kiertoleijukattilan yhdistelmää, jossa toisessa tehdään veden hajottamista ja pyrolyysia ja toisessa leijumateriaalia lämmitetään polttamalla hiiltä ilmassa, mutta tuon järjestelyn termondynamiikkaa on vaikea saada yhtä edulliseksi kuin happikaasutuksella.
Kuulostaa siltä, että on paljon kuumaa pintaa=häviötä, toiseksi tuon järjestelyn tarkoitus on ilmiselvästi tuottaa vetyä ja minimoida typpeä. Tiedän kyllä prosessin - en pidä järkevänä, kun asian voi tehdä muillakin tavoin.
Prosessin idea on, että vettä lisäämällä kuivan kaasutuksen ylijäävä lämpömäärä pyritään käyttämään veden hajottamiseen hapeksi ja vedyksi ja korvaamaan kaasutushappea vettä hajottamalla saadulla hapella, jolloin ylijäämälämpö saadaan efektiivisesti sitoutumaan tuotekaasuun ilmaantuvaan vetyyn. Tuon prosessin aikaansaaminen ja sen pitäminen optimiolosuhteissa ei vaan ole kovin yksinkertaista.
Valitettavasti menee täysin metsään biopolttoaineilla, koska ne kaikki ovat energia alijäämäisiä kaasutuksen kannalta. Ts. toisinsanoen niissä on liikaa vettä, kemiallisesti sitoutuneena suhteessa lämpöarvoon.
Vesilisä kuljettaa vain yhä enemän lämpöä pois kaasutusprosessista ja laimentaa reaktioita. Tunnettua tietoa 40-luvulta
Tilanne luonnollisesti muuttuu, jos työnnät prosessiin lisää energiaa, esim kärventämällä syöttöruuvia kuumilla pakokaasuilla. Siitä en ole kumminkaan kuullut, että olisi niin paljon energiaa onnistuttu lisäämään, että vesilisä tulee tarpeeseen.
Noita menetelmiähän on sovellettu synteettisen maakaasun tekoon jo vuosikymmeniä ja suurin laitos muuntaa 16000 tonnia kivihiiltä pääasiassa synteettiseksi maakaasuksi vuorokaudessa
http://en.wikipedia.org/wiki/Dakota_Gasification_Company. Eivät nuo mitään hajautetun kaasutuksen järjestelmiä ole eikä tuollainen toiminta ole toistaiseksi ollut kovin kannattavaa edes ison hiilikaivoksen naapurissa.
Kivihiili on eri asia, se ei ole biopolttoaine, eikä ole edes kotimainen.
T:Eerin