Edullinen lämminvesivaraaja

Berfencoan

New member
Pitemmän aikaa jo miettiny, että mistähän saisi tehtyä tai ostettua mahdollisimman halvan lämminvesivaraajan. Koska putkimies en ole ja kustannukset pitää pysyä kurissa, niin paineistetun systeemin olen poissulkenut ja olen päätynyt tekemään avonaisen lämminvesivaraajan, jonne sitten lämmönvaihtokierukat. Käytöksi olen ajatellut laittaa tällä hetkellä ilman lämmitystä olevan eteiseen lattialämmityksen ja esilämmittää käyttöveden ennen sähköiseen lämminvesivaraajaan menoa.

Aikaisemmin on ollut mielessä rakentaa puusta kehikko ja siihen jotakin pinnoitetta päälle tyyliin tämä: http://www.builditsolar.com/Projects/SpaceHeating/SolarShed/Tank/Tank.htm.
Tuli sitten mieleen, että vanha kylpyammehan olisi valmiiksi rakennettu, sinne mahtuisi noin 400 litraa vettä, pohjassa tosin reikä joka pitäisi tukkia.

Mitäs mietteitä/ajatuksia/ideoita muilta löytyy lämminvesivaraajia ajatellen?
 

Jussi

Well-known member
Tuo täysin avoin astia kuulostaa minusta vähän silttä, että säästöjä haetaan tavalla, millä niitä ei ole saatavissa.
Ammeen kunnolinen eristäminen voi olla haasteellista. Entä kansi?

Mitähän tulee seuraavasta laskutoimituksesta?

(altaan puutavara, ruuvit, liimat, kumipinta, eriste, kierukat/vaihtimet ja työ 1€/h) - (käytetty ehjä varaaja 300-600€)

Plus vai miinus?
 

Berfencoan

New member
Jussi sanoi:
Tuo täysin avoin astia kuulostaa minusta vähän silttä, että säästöjä haetaan tavalla, millä niitä ei ole saatavissa.
Perusteletko hieman tuota, miten paineistettu säiliö tuo säästöjä verrattuna paineettomaan?


Ammeen kunnolinen eristäminen voi olla haasteellista. Entä kansi?
En itse näe ammeen eristämisessä mitään ongelmaa, villaa tai styroxia, kanneksi(kin) sopii hienosti styroxilevy. Mitä ongelmia näet siinä eristämisessä kun epäilet sen olevan haasteellista?


Mitähän tulee seuraavasta laskutoimituksesta?

(altaan puutavara, ruuvit, liimat, kumipinta, eriste, kierukat/vaihtimet ja työ 1€/h) - (käytetty ehjä varaaja 300-600€)

Plus vai miinus?
300-600€ ei mielestäni ole "mahdollisimman halvalla" :eek:
Käytetty lämminvesivaraaja on vihoviimeinen vaihtoehto, eivät ne ikuisia ole. 300€urolla ostaa aika monta käytettyä ammetta.
 

Jussi

Well-known member
Berfencoan sanoi:
Jussi sanoi:
Tuo täysin avoin astia kuulostaa minusta vähän silttä, että säästöjä haetaan tavalla, millä niitä ei ole saatavissa.
Perusteletko hieman tuota, miten paineistettu säiliö tuo säästöjä verrattuna paineettomaan?

Ei suljetun astian tarvitse olla paineistettu, eikä avoinkaan ole alareunasta paineeton.
Minä en vaan tekisi mitään puu-kumi/muoviallasta, kun samalla vaivalla tekee umpipytyn raudasta. Mihin sitten avoin
paisunta-astia, jotta pysytään "paineettomassa" systeemissä.

Ammeen kunnolinen eristäminen voi olla haasteellista. Entä kansi?
En itse näe ammeen eristämisessä mitään ongelmaa, villaa tai styroxia, kanneksi(kin) sopii hienosti styroxilevy. Mitä ongelmia näet siinä eristämisessä kun epäilet sen olevan haasteellista?

Minä henkilökohtaisesti eristelisin mieluummin suoraseinäistä ilman mitään ulokkeita tai reunuksia olevaa astiaa. Myöskään
muu eriste, kuin umpisoluinen uretaani ei oikein houkuttelisi kokeilemaan, pitääkö kansiviritys.

Miksi muuten kysyit mielipidettä, kun et näytä pitävän ideaasi epäilevästä vastauksesta?

Mitähän tulee seuraavasta laskutoimituksesta?

(altaan puutavara, ruuvit, liimat, kumipinta, eriste, kierukat/vaihtimet ja työ 1€/h) - (käytetty ehjä varaaja 300-600€)

Plus vai miinus?
300-600€ ei mielestäni ole "mahdollisimman halvalla" :eek:
Käytetty lämminvesivaraaja on vihoviimeinen vaihtoehto, eivät ne ikuisia ole. 300€urolla ostaa aika monta käytettyä ammetta.

En ole tuossa esittänyt minkään vaihtoehdon hintaa, vain laskutoimituksen, millä voi yrittää testata ajatuksen
kustannusvastaavuutta. Sinulla ilmeisesti on kokemusta useista käytetyistä lämminvesivaraajista, mitkä ovat olleet
huonoja. Entä lämmönvaraajista (eli energiavaraajista), mitkä eivät ole lämminvesivaraajia?
Minulla on kokemuksia vain muutamista, ja ne ovat olleet aivan käyttökunnossa. Nykyinen käytettynä ostettu varaaja
oli ostohetkellä 25v, ja ihan syöpymätön raudoiltaan. Vain kierukoiden tiivisteet kovettuneet.

Minä (taas henkilökohtaisesti) en ymmärrä, miksi ostaa monta vanhaa ammetta, jotka sopivat huonosti tarkoitukseen?
Kun voi ostaa yhden pytyn, mikä on tarkoitettu juuri siihen tehtävään. (Tai tehdä, kun avopaisunnalla toteutettuna ei
jouduta tekemiseen paineastialain kanssa.)
 

Berfencoan

New member
Jussi sanoi:
Berfencoan sanoi:
Jussi sanoi:
Tuo täysin avoin astia kuulostaa minusta vähän silttä, että säästöjä haetaan tavalla, millä niitä ei ole saatavissa.
Perusteletko hieman tuota, miten paineistettu säiliö tuo säästöjä verrattuna paineettomaan?

Ei suljetun astian tarvitse olla paineistettu, eikä avoinkaan ole alareunasta paineeton.
Minä en vaan tekisi mitään puu-kumi/muoviallasta, kun samalla vaivalla tekee umpipytyn raudasta. Mihin sitten avoin
paisunta-astia, jotta pysytään "paineettomassa" systeemissä.
No, toisille se on sama vaiva ja toisille ei, ilman hitsausvälineitä tuo raudasta työstäminen on aika hankalaa, eli kustannuksiin pitäisi lisätä hitsausvälineet. Onko jotain erityisiä syitä, miksi tekisit raudasta (metallista)? Entä suosittelisitko raudasta tekemistä myös henkilölle, joka ei ole ikinä hitsannut mitään?

Ensimmäisestä viestistäni piti kyllä käydä ilmi, että tämän kokonaan itserakentamisen olen nyt jättänyt pois laskuista. Mutta toistettakoon se nyt tässä vielä varmuuden vuoksi.


Ammeen kunnolinen eristäminen voi olla haasteellista. Entä kansi?
En itse näe ammeen eristämisessä mitään ongelmaa, villaa tai styroxia, kanneksi(kin) sopii hienosti styroxilevy. Mitä ongelmia näet siinä eristämisessä kun epäilet sen olevan haasteellista?

Minä henkilökohtaisesti eristelisin mieluummin suoraseinäistä ilman mitään ulokkeita tai reunuksia olevaa astiaa. Myöskään
muu eriste, kuin umpisoluinen uretaani ei oikein houkuttelisi kokeilemaan, pitääkö kansiviritys.
Ammeethan on tyypillisesti alaspäin kapenevia joissa ei ole muita ulokkeita kuin ylhäällä oleva reunus, mutta en näe sitä reunusta mitenkään hankalana: eriste reunan kohdalla olisi muuta osaa mahdollisesti ohuempi, tai vaihtoehtoisesti eriste muualla kuin reunuksen kohdalla olisi kauempana ammeen pinnasta, joka jättäisi ilmaa väliin, ja ilmahan on hyvä lisäeriste (kun ei pääse vaihtumaan).

Selvitätkö mitä tarkoitat tuolla "pitääkö kansiviritys"? Mihin se siitä lähtisi itsekseen kävelemään? Ja jos joku kannen tuuppaa lattialle, niin mitä ikävää siitä tapahtuisi sen ilmeisen lämpövuodon lisäksi?


Miksi muuten kysyit mielipidettä, kun et näytä pitävän ideaasi epäilevästä vastauksesta?
Mielipiteitä saa toki esittää, mutta ilman perusteluita, ne ovat juuri niitä, mielipiteitä. Tapanani ei ole uskoa pelkkiä mielipiteitä ilman perusteluita.



Mitähän tulee seuraavasta laskutoimituksesta?

(altaan puutavara, ruuvit, liimat, kumipinta, eriste, kierukat/vaihtimet ja työ 1€/h) - (käytetty ehjä varaaja 300-600€)

Plus vai miinus?
300-600€ ei mielestäni ole "mahdollisimman halvalla" :eek:
Käytetty lämminvesivaraaja on vihoviimeinen vaihtoehto, eivät ne ikuisia ole. 300€urolla ostaa aika monta käytettyä ammetta.

En ole tuossa esittänyt minkään vaihtoehdon hintaa, vain laskutoimituksen, millä voi yrittää testata ajatuksen
kustannusvastaavuutta. Sinulla ilmeisesti on kokemusta useista käytetyistä lämminvesivaraajista, mitkä ovat olleet
huonoja. Entä lämmönvaraajista (eli energiavaraajista), mitkä eivät ole lämminvesivaraajia?
No, lämminvesivaraajakin on lämmönvaraaja ja näin ollen energiavaraaja, tämän keskusteluryhmän nimi on "Energian varastointi", käyttötarkoituksenkin jo kerroin, joten mikä ajoi sinut pilkunnussintaan yhdestä termistä?


Minulla on kokemuksia vain muutamista, ja ne ovat olleet aivan käyttökunnossa. Nykyinen käytettynä ostettu varaaja
oli ostohetkellä 25v, ja ihan syöpymätön raudoiltaan. Vain kierukoiden tiivisteet kovettuneet.
Hienoa kuulla, että sinulla on ollut tuuria käytettyjen tavaroiden ostossa. Itse en haluaisi luottaa tuuriin, tai vaihtoehtoisesti käydä pitemmän matkan päässä tarkistamassa ensiksi tuotetta, jolloin matkakuluihin uppoaa rahaa.
Syitä, miksi karsastan käytettyä varaajaa:
* käytettyjä varaajia ei ole juurikaan myynnissä, tästä seuraa: hinnat ovat yläkanttiin (enemmän kysyntää kuin tarjontaa), rahtikustannukset nousevat isommiksi (mahdollisuus löytää läheltä on pieni)
* käytetty pitäisi käydä paikanpäällä ennen ostopäätöstä tarkistamassa, mikäli ostopäätöksestä tällöin tulee negatiivinen, on juuri tehty turha reissu, tämä lisää varaajan hankintakustannuksia
* käytetyn ja uuden hintaero ei ole kovin suuri, ajan ja todennäköisesti myös rahan (takuu + pitempi elinkaari ostosta eteenpäin) säästämiseksi kannattaa ostaa ennemmin uusi kuin käytetty


Minä (taas henkilökohtaisesti) en ymmärrä, miksi ostaa monta vanhaa ammetta, jotka sopivat huonosti tarkoitukseen?
Kun voi ostaa yhden pytyn, mikä on tarkoitettu juuri siihen tehtävään. (Tai tehdä, kun avopaisunnalla toteutettuna ei
jouduta tekemiseen paineastialain kanssa.)
Tarkoituksena on kustannusten minimointi. Motivaationa on säästäminen ja harrastelu. Säästöpotentiaali ei ole kovin suuri, lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluu tällä hetkellä noin 5000 kWh (talossa ei asuta joka päivä). Ja rikas en ole, joten harrastuksiin en voi syytää rahaa mielinmäärin.
 

Puuha

Well-known member
ostamalla uuden saat paremman hyödyn ja myös rahoillesi vastinetta. avonaisesta altaasta kuitenkin poistuu aika paljon jo haihtumisen ansiosta kallisarvoista energiaa. myös tuo haihtuminen aiheuttaa sitten sellaisen pienen vaaran rakenteiden homehtumiselle. se sitten vasta halpaa säästämistä onkin.  ;)

toinen mahdollisuus voisi olla että hankit itsellesi kuution komposiittisäiliön (käytetään teollisuudessa öljyissä,pesuaineissa yms. nestemäisen tavarantoimittamisessa) jossa on rautakehikko päällä. päälle laudasta kehikko. kehikon ja säilön välille sitten uretaanit. muistaakseni ketävät yli 0,2 mbar painettakin. hinta-arvio n. 150 euroa pönttö 50 euroa ja laudat+ muut tarvikket+ nestemäinen uretaani 100 euroa.
 

Jussi

Well-known member
Tota, tee ihan mistä haluat. Sori, että häiritsin hienoa ideaasi.

Berfencoan sanoi:
Selvitätkö mitä tarkoitat tuolla "pitääkö kansiviritys"? Mihin se siitä lähtisi itsekseen kävelemään? Ja jos joku kannen tuuppaa lattialle, niin mitä ikävää siitä tapahtuisi sen ilmeisen lämpövuodon lisäksi?

Sisältönä olevan veden tilavuus vaihtelee aika reilusti lämpötilan mukaan. Vettä myös haihtuu aikaa myöten, joten sitä
on lisättävä. Mahdollinen ylitäyttö on vietävä hallitusti jonnekkin muualle, kuin eristeisiin. Haihtuva vesi myös tiivistyy
siihen kanteen, ja reuna-alueella mielellään hakeutuu saumaan. Jos kansi ei ole 100% tiivis, niin onko sekin vesi sitten
eristeessä? Kyllä kaikki mahdolliset ongelmat ammeen kohdalla on ratkaistavissa, mutta sen jälkeen se luultavasti ei enää
ollut se helpoin vaihtoehto. Tätä yritin kertoa.
Mielipiteitä saa toki esittää, mutta ilman perusteluita, ne ovat juuri niitä, mielipiteitä. Tapanani ei ole uskoa pelkkiä mielipiteitä ilman perusteluita.
Kuka käski uskoa? Tuskin mielipiteeni mitään absoluuttisia totuuksia ovat. Kun on ikänsä rakennellut kaikenlaista, niin
alkaa olemaan jonkunlainen "näppituntuma" siitä, mikä on toteuttamiskelpoista.

No, lämminvesivaraajakin on lämmönvaraaja ja näin ollen energiavaraaja, tämän keskusteluryhmän nimi on "Energian varastointi", käyttötarkoituksenkin jo kerroin, joten mikä ajoi sinut pilkunnussintaan yhdestä termistä?

Tuota, tässä noilla asioilla on ihan vissi ero. Lämminvesivaraaja käsittee koko ikänsä tuoretta hapellista(+muut kaasut, hapot)
vettä, kun taas lämmönvaraajassa seisoo sama hapeton vesi.

Tarkoituksena on kustannusten minimointi. Motivaationa on säästäminen ja harrastelu.

Harrasteluun ainakin minulla kuuluu myös harrastusvälineiden hankintaa. Hitsauskonekin on tullut hankittua. On sitä
sittemmin oppinut myös käyttämään. Moneen muuhunkin hommaan.
 

Berfencoan

New member
Puuha sanoi:
ostamalla uuden saat paremman hyödyn ja myös rahoillesi vastinetta. avonaisesta altaasta kuitenkin poistuu aika paljon jo haihtumisen ansiosta kallisarvoista energiaa. myös tuo haihtuminen aiheuttaa sitten sellaisen pienen vaaran rakenteiden homehtumiselle. se sitten vasta halpaa säästämistä onkin.  ;)
Kansihan siis tulee. Haihtumisongelman olin ajatellut hoitaa siten, että pari metriä pitkän metalliputken törkkäsen jonka kautta saapi hengittää, koska laitos tulee kylmään kellariin, pitäisi sen kosteuden tiivistyä siellä putkessa ja putken pää lattiaviemärin yläpuolelle. Osa haihtumisvedestä valuu takaisin astiaan ja osa sitten lattiaviemäriin.

toinen mahdollisuus voisi olla että hankit itsellesi kuution komposiittisäiliön (käytetään teollisuudessa öljyissä,pesuaineissa yms. nestemäisen tavarantoimittamisessa) jossa on rautakehikko päällä. päälle laudasta kehikko. kehikon ja säilön välille sitten uretaanit. muistaakseni ketävät yli 0,2 mbar painettakin. hinta-arvio n. 150 euroa pönttö 50 euroa ja laudat+ muut tarvikket+ nestemäinen uretaani 100 euroa.
Tuo voisikin olla parempi ratkaisu, kellarin ovi on hieman kapea, mutta pitääpä tutkailla. Kalliin uretaanin taidan kyllä vaihtaa johonkin vähän halvempaan vaihtoehtoon ::)
 

Berfencoan

New member
Jussi sanoi:
Tota, tee ihan mistä haluat. Sori, että häiritsin hienoa ideaasi.
e-e-e-een kommentoi ;D

Miksi muuten kysyit mielipidettä, kun et näytä pitävän ideaasi epäilevästä vastauksesta?
Mielipiteitä saa toki esittää, mutta ilman perusteluita, ne ovat juuri niitä, mielipiteitä. Tapanani ei ole uskoa pelkkiä mielipiteitä ilman perusteluita.
Kuka käski uskoa? Tuskin mielipiteeni mitään absoluuttisia totuuksia ovat. Kun on ikänsä rakennellut kaikenlaista, niin
alkaa olemaan jonkunlainen "näppituntuma" siitä, mikä on toteuttamiskelpoista.
Poistit sopivasti sen mihin vastasin (lisäsin sen takaisin). Sinähän se käskit uskoa, koska et perustellut mielipiteitäsi mitenkään. Koska en uskonut sinua, niin kysyin perusteluita, josta vedit tuollaisen ällistyttävän älykkään johtopäätöksen.


No, lämminvesivaraajakin on lämmönvaraaja ja näin ollen energiavaraaja, tämän keskusteluryhmän nimi on "Energian varastointi", käyttötarkoituksenkin jo kerroin, joten mikä ajoi sinut pilkunnussintaan yhdestä termistä?

Tuota, tässä noilla asioilla on ihan vissi ero. Lämminvesivaraaja käsittee koko ikänsä tuoretta hapellista(+muut kaasut, hapot)
vettä, kun taas lämmönvaraajassa seisoo sama hapeton vesi.
Aiheeseen hieman vihkiytynyt, keskusteluryhmän valinnan tarkistanut ja viestini sisällön lukenut, olisi osannut päätellä, että kyseessä on nimenomaan lämmönvaraaja (energianvaraaja). Tästä syystä uskon, että kyseessä oli osaltasi puhdasta pilkunnussintaa/vittuilua.


Sinun kanssasi minulla ei ole enään mitään keskusteltavaa, koska perusteluiden kaivaminen sinulta on liian työlästä. Mikäli haluat jatkaa keskustelua niin vastaan tästä edespäin sinulle yksityisviestein.
 

Berfencoan

New member
Berfencoan sanoi:
toinen mahdollisuus voisi olla että hankit itsellesi kuution komposiittisäiliön (käytetään teollisuudessa öljyissä,pesuaineissa yms. nestemäisen tavarantoimittamisessa) jossa on rautakehikko päällä. päälle laudasta kehikko. kehikon ja säilön välille sitten uretaanit. muistaakseni ketävät yli 0,2 mbar painettakin. hinta-arvio n. 150 euroa pönttö 50 euroa ja laudat+ muut tarvikket+ nestemäinen uretaani 100 euroa.
Tuo voisikin olla parempi ratkaisu, kellarin ovi on hieman kapea, mutta pitääpä tutkailla. Kalliin uretaanin taidan kyllä vaihtaa johonkin vähän halvempaan vaihtoehtoon ::)
Tämä olikin loistava, kiitoksia vinkistä Puuha :D  Näyttää saavan halvimmillaan huuto.net:istä 25€urolla.

Lämpötilankesto on aika surkea (PE sulaa reilussa 100 asteessa, PE:stä noi kaiketi on tehty?). Pitää sitten vaan varmistua, ettei lämpötila nouse yli tietyn pisteen, esim. 60 astetta. Lisäksi tuota on syytä varmaan tukea reippaasti, esim. tuolla ehdottamallasi nestemäisellä uretaanilla tai sitten hiekalla, ettei pääse väsymään muodostaan.
 

Puuha

Well-known member
ei ainakaan hiekalla. tuo nestemäinen uretaani on paras. ajattele itse kuinka paljon tarvitaan tuottaa jotta maksaa itsensä takaisin. kyseisellä summalla saa n. 1500 kWh energiaa eli juuri mitään. säästäväisyydessäkin on oltava jokin raja sillä useastise tuo lisä kuluja. se jos mikä kannattaa muistaa.

nyt varsinkin kun leikitään veden kanssa on syytä käyttää kunnollisia varusteita jotka maksavat itsensä jo siinä että mökki ei pääse kastumaan.
 

Puuha

Well-known member
Berfencoan sanoi:
Puuha sanoi:
ostamalla uuden saat paremman hyödyn ja myös rahoillesi vastinetta. avonaisesta altaasta kuitenkin poistuu aika paljon jo haihtumisen ansiosta kallisarvoista energiaa. myös tuo haihtuminen aiheuttaa sitten sellaisen pienen vaaran rakenteiden homehtumiselle. se sitten vasta halpaa säästämistä onkin.  ;)
Kansihan siis tulee. Haihtumisongelman olin ajatellut hoitaa siten, että pari metriä pitkän metalliputken törkkäsen jonka kautta saapi hengittää, koska laitos tulee kylmään kellariin, pitäisi sen kosteuden tiivistyä siellä putkessa ja putken pää lattiaviemärin yläpuolelle. Osa haihtumisvedestä valuu takaisin astiaan ja osa sitten lattiaviemäriin.

aina kun jotain haihtuu myös samalla kallista energiaa menee hukkaan. koska kellari on kylmä sen kosteusprosentti nousee entisestään kun viet sinne avoaltaan jossa on hengitysputki. putkessa kaikki kosteus ei kondensoidu. tästä syystä sinulle tulee tarve huolehtia kellarin ilmastoinnista ja näin ollen osa keräämästäsi lämmöstä karkaa ilmastoinnin ansiosta pihalle.

harrastaminen ei ole halpaa eikä saakkaan olla sillä jos ei ole rahaa niin ei kannata ihan mitä vain virityksiä ruveta tekemään sillä silloin ei ole myöskään varaa korjata jälkiä.

nuita kuution säiliöitä saa sitten myös ilmaiseksi. itselläkin pihalla tällä hetkellä yksi ja mökillä muutamia. ei muuta kuin tutuilta kyselemään jotka on tehtaissa töissä.
 

Puuha

Well-known member
Jussi sanoi:
Berfencoan sanoi:
Sinun kanssasi minulla ei ole enään mitään keskusteltavaa, koska perusteluiden kaivaminen sinulta on liian työlästä. Mikäli haluat jatkaa keskustelua niin vastaan tästä edespäin sinulle yksityisviestein.

Älä suotta pelkää, tämän jälkeen en sulle vastaa.
Yleensä onkin helpompaa keskustella sellaisen kanssa, jonka logiikka on kunnossa ja jolla on vähän ajatusta hommasta,
mihin on ryhtymässä.

ei tämä nyt näin vakavaa ole...  ;D

niin juu tuota kuution tankkia ei tarvitse tukea millään jos on mainitsemassani rautakehikossa. kehikko pitää muodon mutta uretaani on vain sen vuoksi että se on helppo ja myös edullisin vaihtoehto eristää ko. astia kun lasketaan kestävyyden ja työlle tuntipalkkaa.

kierrukat on helppo tehdä itse kupariputkesta ja ne on helppo liittää säiliöön isoon korkkinlävitse.  tyhjennysproppu on jo valmiina jolla säiliön saa muutamassa minuutissa tyhjäksi.

mökillä lämmitän käsienpesu vedet mustalla maalatulla kuution säiliöllä. painetta ei juurikaan haitaksi asti synny vaikka korkki on kiinni kun sen on pumpannut täyteen ja antanut viikon lämmetä n. 40-50 asteiseksi.

edit: mutta siinä jussi on aivan oikeassa ettei ammeesta ole siihen halvimpaan ratkaisuun. jo senkin vuoksi että eristäminen vaatii paljon käsityötä jolle on laskettava tekopalkka vaikka sen itse tekisikin. perinteinen villa on unohdettava sillä hazardin sattuessa se kastuu ja menettää lämmöneristys kykynsä. vaihtaminen on työläs prosessi.

vaikka se energia olisikin ilmaista ei sitä saada kuin tietty prosentti talteen hyötysuhteen jälkeen joten rakentamisessa kannattaa ottaa huomioon hyvä hyötysuhde vaikka se maksaisi tuplaten. jo pelkästään putkien eristäminen voi vaikuttaa hyötysuhteeseen 10%. tosin jos on varaa tuhlata energiaa holtittomasti on myös varaa olla eristämättä kunnolla.

jolla on paremmat kaavat olemassa voisi tehdä laskelman eriteen merkitykselle järjestelmässä ajateltuna esim. 5, 10 ja 20 vuodelle erikseen jolloin päästään näkemään mittakaavaan kuinka paljon "säästää" jos jättää rakentamisen puolitiehen.
 

Puuha

Well-known member
tuossa tosin tuli mieleen että ammesta voisi perjaatteessa saada aikaan keräimen päällystämällä sen sisäpinnan esim foliolla tai muulla heijastavalla materiaalilla. polttopisteeseen sitten musta putki keräämään säteilyn. ammeen päälle vain lasi.

tosin painavahan tuollaisesta tulee mutta olisi kai hinnaltaan varsin tsi tyylinen.  ;D

edit: olisihan myös mahdollista tehdä maan alle varaaja. jos sattuu omamaan vanhoja likakaivonrenkaita jotka sitten kaivaa niin että varaajan vedenpinta tulisi alle routarajan. kunnon välikansi esim. finnwoamista ja reunat eristää okto kuonalla ja tyroksilla tahi pelkällä tyroksilla.
 

Berfencoan

New member
Hyvää juttua Puuhalta, kiitos. Tuo ammekeräin-idea olisi aika karu :D Eli ehdottomasti pitää toteuttaa jos saa käsiin ilmasen ammeen :D

Pitänee vetää se hengitysputki ulos asti niin on varmemman päälle.

Tosiaan tuo sähkönkulutus lämmön tuotantoon (ILP+suorasähkö patterit+sähköboileri) huitelee tällä hetkellä vuodessa jossain 5000kWh:n luokassa, ja paikalla olen alle 2kk vuodessa, joten en usko että kovin suuria säästöjä on tuosta mahdollista saada, 10% eli alle 50€ olisi jo hyvä tulos. Joten investoinnit sen mukaan.

Tuon eristämisenhän putkien yms. osalta voi hoitaa loppuun myöhemminkin, voikin samalla ottaa statistiikkaa ylös ja verrata vaikutusta. Jos tuosta systeemistä tulee ihan kunnon hyötyäkin niin sitten pitää harkita uudelleen josko tekis kunnolla, ei vaan oikein tahdo tuota uskoa löytyä vaikka vakuuttavaa tekstiä netistä löytääkin aiheesta, pitää nähä ite ;D

Isoin investointi taitaa tulla siinä vaiheessa kun pitää putkimies kutsua paikalle vetämään erillinen linja sähköboileriin, jotta saa sen lämpimän käyttöveden esilämmityksen.

Kylmän eteisen lattialämmityksenkin saa aluksi automaattisesti kun jättää tuon säiliön eristämättä, se kellari kun sijaitsee suoraan sen eteisen alapuolella ;D

Kastuminen hyvä pointti, mutta vahinkojahan mulle ei satu..  :-X  No ehkä pitää harkita sitä uretaanivaihtoehtoa vielä. Ylimäärästä villaa, hiekkaa ja sahanpuruakin löytyisi valmiina, mutta kaikki nuo ovat kovin herkkiä imemään kosteutta.

No, tuolla säiliöllä taidan edetä, sitten heinäkuussa kun kesälomilla pääsee pääkallopaikalle niin homma toivottavasti etenee, on tässä jo tullu useampi vuosi jahkailtua ja netistä erinäkösiä vaihtoehtoja kahteltua. Aloittamisen kynnys pitää voittaa, ja se onnistuu nyt helpommin kun on tiedossa edullinen säiliö.


Ootkos testannut kuinka paljon lämpöä tuommoiset säiliöt kestää?
Mainitsit tuossa 40-50 astetta, mikä kyllä riittää näihin tarpeisiin (lattialämmitys ja 7 asteisen kylmän veden esilämmitys ennen sähköboilerille menoa), mutta oishan se kivempi jos pystyisi antaa lämpöjen nousta mahdollisimman korkealle.
 

VesA

New member
Berfencoan sanoi:
Isoin investointi taitaa tulla siinä vaiheessa kun pitää putkimies kutsua paikalle vetämään erillinen linja sähköboileriin, jotta saa sen lämpimän käyttöveden esilämmityksen.

Mihinkäs sitä putkimiestä tarvitaan.. sehän vesittää kaikki säästöt ?
 

Puuha

Well-known member
mieti ensin paljonko kuluu vettä 2kk aikana. ja kun mietit vielä paljonko lämmintä vettä pääset lopulliseen tulokseen. voin suoraan sanoa ettei kannata muuten kuin harrastusmielessä.  veden lämmittäminen on aika marginaali toimintaa loppupeleissä. kuution lämmittämiseen 80 astetta lämpimämmäksi tarvitaan n. 93 kWh energiaa. epäilen ettei teillä kulu lämpimää vettä edes tuota kuutiota kahdessa kuukaudessa.

jos oikein epäilen vedenkäytön niin säästät vuodessa jopa 10-20 euroon. kun ajatellaan laitteiston kustannukseen nähden jotka on 200-500 euroon. riippuen siitä paljonko putkimies nappaa sekä muista osista. takaisin maksuaika olisi vain 10 vuodesta aina 50 vuoteen.

jos kyseessä on vielä kellari joka menee talveksi pakkasenpuolle on syytä lisätä säiliöön glygolit 50/50 suhteella. nostaa hintaa muutamalla satasella.

säiliöitä olen pessyt 250 bar paineella ja 150 asteen lämpöisellä vedellä eikä ole miksikään mennyt  joten luulisi kestävän lähes 100 astetta helposti.

mites tuo lattialämmitys? onko talossa lattialämmitys jota käytetään sähköllä lämmitetyllä vedellä?
 

Berfencoan

New member
"Putkimies vesittää" ::) Hehe. Tällä hetkellä pakko turvautua putkimieheen putkihommissa, kun ei oma taito riitä, tilanne voi tietysti muuttua tulevaisuudessa.

Juu, takaisinmaksuaika tulee olemaan pitkä ja karvas, jollei sitten käy niin hyvä eikun huono tuuri että pääsee eikun joutuu työttömäksi, silloin tulee varmaan muutettua tuonne lomailemaan eikun aktiivisesti työtä hakemaan ???

Talveksi ei mene kellari kovasti pakkaselle, on melkeen kokonaan maan alla ja sokkeli on paksu. Kovimpina pakkasina oon lattianrajasta mitannu reilu yhden asteen pakkasta, ja talveksihan tuon voi tyhjentää kovimpien pakkasten ajaksi muutenkin.

Lattialämmitystä ei ole ollenkaan, vielä, tuon eteisen pitkähkön (oliskohan ollu 5-6 metriä L:n muotoinen käytävä) lattian joudun jokatapauksessa uusimaan niin ajattelin samalla nakata alle lattialämmitysletkut. Eteisestä on avoimet portaat yläkertaan jossa ei minkään sortin automaattista lämmitystä, eli sinne taitaa karata suurin osa lämmöistä, mutta tuvan puolelle tulee ilma tuosta eteisen kautta, ja ovea tietysti availlaan ahkerasti, joten pitäisi sen jonkin verran vaikuttaa. Tällä hetkellä kengät tuodaan sisälle asti, mutta eteisen lattian uusimisen jälkeen ne ja muut päällysvaatteet on tarkotus jättää sinne eteiseen, joten kivempi jos syksyisin/keväisin on vähän lämpimämmät kengät laittaa jalkaan.

Hyvä kuulla, että on kestäny kovempaakin lämpötilaa, ainakin hetkellisesti :) Tuon wikipedian mukaan melting point on jossakin 105:n ja 130:n asteen välillä, riippuen siitä muovin laadusta/tyypistä.
 

Puuha

Well-known member
jos kämppä on kylmillään pakkasaikoina olisi lattianlämmitysjärjestelmään hyvä laittaa glygolit tai tyhjentää se. muutoin kämppää on koko ajan pidettävä lämpimänä.

mitä putkitöihin tulee jollei osaa vesi letkuja liitellä kannattaa miettiä koko projektin unohtamista. vakuutusten takia ei kannata putkimiestä paikalle tilata sillä omat tekeleet jotan nyt ollaan värkkäämässä sulkevat heti kaikki vakuutukset pois pelistä teki ne sitten asiantuntia tai amatööri.

liitosten teko kun on niin helppoa. mutteri väännetään niin tiukkaan ettei vesi enää valu eikä tipu jolloin liitos on valmis. tarvitaan putkenkatkaisin, liittimiä, jakari ja putkipihdet.
 

maanma

energiaonnellinen
Vanhoja (rosterisia) käyttövesivaraajia löytyy osto ja myyntipalstoilta. Tuollaisen liittämisen lisävesitilaksi voi toteuttaa ulkoisella levylämmönvaihtimella. Johtamalla liitoksen varaajaan hanajakotukin kautta voi liittää useammankin tällaisen rinnakkain ja ladata vaikka yksitellen jos lämpöä piisaa. Yksittääin lataamisesta on suuri etu käytettävyydessä.

Jos nyt haluaa ehdottomasti avomallisen helposti konffattavan varaajan niin eiköhän vanha arkkupakastin ole erinomainen lähtökohta. Sen on vain sijaittava ylimmässä pisteeessä (katolla?), koska sen paineenkesto on olematon. Kaupassa myytävät kuparikierukat on järjettömän hintaisia, joten sellaista kannattaa hakea vanhasta öljykattilasta. Kierukan kalkinpoiston voi tehdä sitten sitruunahappoliuoksella.
 
Ylös