Taloprojekti maalla

jets

New member
Täytyykin ihan käynnistää täällä tämmöinen projektikeskustelu/päiväkirja. Vaihdettiin asuinpaikkaa PK-seudulta Kanta-Hämeen puolelle (juuri ja juuri). Töissä käydään Kehä 3:n tienoilla edelleen kuitenkin. Työmatkaa kertyy rapiat 60km.

Mutta asiaan. Ostettiin siis 1950 rakennettu, 1984-1985 laajennettu ja tuolloin laajasti remontoitu talo. Kyseessä on vanhan maatilan tilakeskus, josta löytyy päärakennuksen lisäksi monitoimirakennukseksi ja verstaaksi muutettu todella hyväkuntoinen navettarakennus.

Päätaloa on rempattu vuosien varrella runsaasti, lisäeristystäkin on laitettu ja viimeiset rempat on tehty 2009. Käyttövesiputkisto on uusittu, mutta vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä tuo vuodelta 1985.

Päätaloon ei tarvitse oikeastaan tehdä muuta kuin lähinnä kosmeettista remppaa, pintoja ja sen sellaista. Pakkoa ei remonteille ole.

Talossa on siis vesikiertoinen lämmitys, Hogförsin puukattila ja sen kaverina 2000 litran varaaja. Puuta tuli kaupan mukana 3-4 vuodeksi.

Sähköä menee aika vähän, dataa ei ole juuri kertynyt, mutta jatkuva kulutus on siellä alle 1KW, hieman tietysti riippuen mitä puuhastellaan. Edellisillä asukkailla sähkölasku oli keskimäärin 65€/kk. Meillä arvioin että sähkölasku tulisi olemaan veromuutosten yms arvioiden jälkeen noin 100€/kk. Lähinnä sähkönkulutusta voi nostaa, jos joudumme käyttämään varaajan sähkövastusta lämmitykseen (6KW lämmitysvastus).

Noh, foorumin aihepiiriin liittyen tavoitteita on muun muassa:
-Aurinkosähköistys
-Tuulisähköistystä? (Ympäriltä on kaadettu runsaasti metsää ja talo on hieman ylempänä muuta ympäristöä..)
-Aurinkokeräimet lämmityksen kaveriksi
-Energiankulutuksen ja -käytön seurantaa

PV-sähköistystä pohdin näin: 3000Ah akusto, 5-6KW invertteri (tmv) ja paneelistoa 3-5KW. Mitä tuumitte? Talon katolle saa aika hyvin sijoitettua paneelistoa ja lape on etelän suuntaan.

Tuulisähköistys on sitten hieman vielä harkinnassa, kattellaan tätä. Ideoita?

Aurinkolämpökeräimet ovat vielä tuntematonta aluetta mulle, mutta lieneekö helppo vai vaikea projekti?

Energiankäytön seurantaa haluaisin aloittaa mahdollisimman pian. Nyt on vain tuohon sähkönkulutuksen seurantaan Fortumilta joskus ostettu langaton mittari joka näyttää sisällä mitä menee ja mitä on mennyt.

Haluaisin nyt ensialkuun seurata tuota lämmitysjärjestelmää. Mitenkäs saisi seurattua puukattilan tuottoa? Entä menekkiä? Mistä aloittaa tutkimaan asiaa? Löytyykö jotain valmiita putkistoon tms ruuvattavia antureita tjsp?

Sähkön tuottoon on myös varajärjestelmä jo nyt. Järeähkö aggregaatti löytyy ja sen kytkeminen sähköntuotantoon on helppoa, kaapeli kiinni sähkökeskukseen, aggregaatti käyntiin ja kytkimen kääntö. Tuotto riittää koko talouden sähkönkulutuksen kattamiseen. En ole ehtinyt testailla pesukoneita ja sen sellaisia, aggregaatti on vain pikaisesti testattu ja räpäytetty sähköt siitä talouteen ja toimii hyvin.

Mitäs ajatuksia ja kommentteja herää?

Tilalla on pyöritetty pientä metalliverstasta/-pajaa ja ostin sen laitteistot ja muuta irtaimistoa (mm sorvi, hitsauskoneita, kaasuhitsauslaitteet, päältä ajettava ruohonleikkuri, vara kiertovesipumppu, vara-porakaivopumppu ja vaikka mitä muuta). Nyt on aika hyvät fasiliteetit ja kalusto tehdä vaikka mitä, jopa traktori löytyy :)

EDIT: Jäi sanomatta, että nyt löytyy myös vuolukivinen puuhella, jossa on uuni. Lisäksi on tulossa Nunnauunin Marketta 3 takka-leivinuuni, varmaan jo ihan tässä parin kuukauden sisällä.
 

denzil dexter

Well-known member
Tuo akusto vähän pistää silmään; mihin tarvitset akkuja, jos talo on töpselin päässä koko ajan? Se on vain melko suuri kustannus, jolla saisi kaikkea muuta kivaa.
 

kotte

Well-known member
Akkuihin pohjautuva "elintapa" on omasta mielestäni kertakäyttökulttuuria ja ympäristön pilaamista pahimmillaan. Nykyakkujen elinikä on kumminkin vain kymmenkunta vuotta parhaimmillaan ja kierrätyksessä lyijyä ja (hyvin harvinaista) antimonia ruiskitaan sulatossa aina jonkin verran ympäristöä pilaamaan. Kaiken lisäksi akkujen itsepurkautuminen vie energiaa hukkaan.

En toki erityisesti vastusta akkujen käyttöä kohtuumitassa siellä, missä muuta keinoa ei ole tai teknis-taloudellinen hyöty on kiistatonta.

Kannattaisiko nyt vaan ensiksi totuttautua tuon kylkiäisenä tulevan polttopuuvaraston tehokkaaseen ja kätevään hyödyntämiseen ja ehkä sitten, mutta silti rauhassa suunnitella sopivia sijoituspaikkoja aurinkopaneeleille ja verkkoinvertter(e)ille?
 

Puuha

Well-known member
totta vaikka akut ovat ns. epäterveitä verkkosähkön ollessa saatavilla antaa ne mahdollisuuden monelle muulle seikalle helpommin. turvaa saa samalla etelässä useasti ongelmana oleville sähkökatkoksille joiden estäminen on loppupeleissä paljon kustannustehokkaampaa kuin mitä akut maksavat. sähkökatkoksessa sähkön hinta on ääretön ja sen mielipahan mikä tulee kun pakastin sulaa ei edes vakuutusyhtiö korvaa vaikka marjoista yms. saa nimelisen korvauksen. akuston elinkaari riippuu niin paljon mitoituksesta verrattaessa käyttöön.

jos ajatellaan invertteritekniikkaa niin lähtisin liikkeelle mahdollisuudesta jossa on yhdessä paketissa kaikki oleellinen. mppsolarilla on niitä on/off grid inverttereitä jotka on kytkettävissä myös niin että voidaan syöttää verkkoon tarvittaessa, ladata akustoa verkosta, käyttää akuston avulla sähkölaitteita, akustosta+verkosta ottaa sähköt sekä valmiina on olemassa lataussäädin MPPT tekniikalla aurinkopaneleille. näitä voi kytkeä rinnan jolloin saadaan 3-vaiheiseksi järjestelmä ja sen lisäksi sarjaan jos tehoa tarvitaan.

akusto myös mahdollistaa helposti sen että ylijäämä voidaan sitten ohjata varaajan vastuksille jolloin puun käyttö jää pienemmäksi. näkisin että tällainen järjestely on yksinkertaisin ja sitä ei tarvitse valvoa vaan aina tuotto paneleilta menee akustolle primaarina ja sekundaarisena vastuksille.

mitä tuohon puukattilaan tule niin polycom varaajan ja kattilan väliin niin saat tiedon siitä mitä tehoja/energiamääriä lähtee kattilasta varaajalle. polycom mittareita saa vaikka tuolta ebay.de kautta muutamlla kympillä saattaapa niitä olla jollakulla täälläkin vapaana. punnitsemalla puut saat laskettua suuntaa kattilanhyötusuhteelle.
 

Mikkolan

Member
Satsaa lämmityksen toimivuuteen; käänteispalo ( kaasutus- )kattila ja 2 - 4 m3 lisää varaaja kapasiteettia. Akkuja vain sen verran että kiertopumput ja automatiikka pelaa sen aikaa kunnes saa agregaatin toimintaan.

Lämmitys on kuitenkin tärkein jä eniten maksava asia uudessa taloudessasi.

Paneeleihin ja myllyihin ja akkuihin saa uppoamaan rahaa tolkuttomasti mutta tosi lämmitys tilanteessa niillä ei pitkälle pääse.

Kun sähköliittymä on olemassa niin siitä pitää hyöty ottaa itelle muttei kannatta maksaa turhasta kulutuksesta ( lämmitysvastus )

Puulämmityksen spesialisteja löytyy puufoorumilta:

http://www.puulammitys.info/index.php?PHPSESSID=57b4e871929399cf4cbe0a126888264b&

Todennäköisesti tuo hökforssi on huonoin lenkki lämmitysjärjestelmässä, varaajat ja patteriverkostot yleensä kestää loputtomiin.

Puulämmityksen tehoja ja kulutuksia voi arvioida punnitsemalla kulutetut puut ( Ennen polttamista  ;D ), kilosta puuta on n. 4kWh energiaa, josta högforssilla saat ehkä 3 kWh varaajaan. Varaajaan saatua energiaa voi arvioida sillä kuinka paljon varaajan keskiläpö nousee. Noilla pollyillä saa ihan faktaa logattua talteen.

Ai niin, onnea uudelle kodille! :D
 

denzil dexter

Well-known member
Puuha sanoi:
totta vaikka akut ovat ns. epäterveitä verkkosähkön ollessa saatavilla antaa ne mahdollisuuden monelle muulle seikalle

Siinä vain taitaa käydä niin, että kun sähkö koukkaa akun kautta, sen hinta on jo pelkän varastoinnin vuoksi kalliimpaa kuin verkkosähkö. Siis toisin sanoen edes täysin ilmaista kilowattia ei kannattaisi laittaa akkuun, koska akku kuluu enemmän kuin mitä ostetun kilowatin hinta olisi.

Kannattavaksi se voisi muuttua sitten, jos sillä voidaan välttää verkkoliittymän kulut.

Sähkökatkoksia varten olisi silti kieltämättä hyvä olla joku varajärjestelmä.
 

jets

New member
Jahas, tässähän tuli hyviä näkökantoja ja kommentteja.

Ultimaattumisti mulla on ollut aina haaveina päästä off-grid tilanteeseen, eli ettei tarvitsisi olla riippuvainen verkkosähköstä tai oikeastaan mistään tai kenestäkään muusta ulkopuolisesta. Tämä varmaan jää haaveeksi, mutta kyllä jo sähkö-off-grid sinällään olisi hyvä.

Akustoa ajattelin siksi, että koska sähköä menee aika vähän muutenkin, niin aurinkopaneelistolla saa ladattua akustoa kohtuullisen mukavasti jo tuosta helmikuusta alkaen. Samoin akustoa voi ladata vaikka aggregaatilla. Aggren huono puoli on se, että se syö sitä bensaa ikävän paljon vaikka ottaisi sähköä vain sen 100 wattia siitä.

Kuulin erään paneelistojärjestelmiä asentaneen kertomuksen samankaltaisesta talosta, jossa oli jotakuinkin saman verran akustoa (paneeliston kokoa ei tiedossa, mutta kilowatteja kuitenkin), ja tuossa talossa ei kuulemma juuri tarvitse sähköä ostaa.

Tässä ollaan siis ihan alkutaipaleella vielä enkä suhtaudu mihinkään jäykistyneellä asenteella (paitsi se yksi asia.. hehheh). Joten voihan se olla ettei akustoon kannata satsata. Se vaan itselleni tuntuisi järkevältä, jotta myös yöllä helmi-lokakuu välisenä aikana voisi olla irti sähköverkosta ja pistää ylimääräiset vaikkapa sinne verkkoon takaisin. Ainakin kesäkuukausina ylimääräistä sähköä luulisi olevan tarjolla. Lisäksi PV-puoli kiinnostaa ja on jo sieltä mökkiprojektista jonkin verran kokemustakin.

Varaajan päivitys voisi ollakin hyvä idea, samoin varmaan tuo kattila. Kattila on sellainen, että siihen mätetään poltettavat puut yläkautta kattilan oikealle puolelle, lyödään ylhäältä luukku kiinni ja sytytetään alhaalta. Sitten palo kiertää alakautta kattilan vasemmalle puolelle josta nousee sitten lämpökeräyssysteemin kautta ylös ja hormiin. Kaasuuntumispalolta tuo minusta vaikuttaa. Kattilan tehon pitäisi olla 10KW.

Kun kattilassa veden lämpötila ylittää tietyn astemäärän, alkaa latauspumppu työntämään kuumaa vettä varaajaan. Hormiin menevässä putkessa heti pellin vieressä on ilmeisesti savukaasujen lämpömittari joka huitelee jossain 250 asteen tietämillä kun palo on vauhdissa, varmaan korkeampikin välillä kun en ole ihan sitä tuijotellut. Minusta tuo siis kerää kyllä lämpöä aika hyvin talteen (vai?).

Täytyy ottaa valokuvia, jotta saatte paremman käsityksen. Kun en osaa vielä, niin vaikea on selittää.

Tutustun tuohon polycomiin, kiitos vinkistä. Ei tosin löytynyt pikaisesti ebaystä hakemalla, nakkaisitko suoraa linkkiä?

Mitenkä tuo varaajan päivitys käytännössä muuten menee? Ei siellä tilaakaan ole hirveästi isommalle varaajalle. Ja en osaa edes kuvitella miten hitossa tuokin möhkäle on sinne saatu sisään vietyä.. Varmaan pannuhuoneen rakennusvaiheessa viety. Voiko noita kaappikokoisia varaajia ketjuttaa?

Täytyy tutkia myös tuota puufoorumia.
 

Puuha

Well-known member
totta kai osa tuotosta menee akun kautta mutta siinä pitää huomioida tällöin kokonaisuus. ehdotuksessani olisi siis myös nuo lämmitysvastukset jolloin ylijäämä saadaan käyttöön joka kompensoi akustosta aiheutuvia kuluja. pitäisin akustosta aiheutuvia kustannuksia yhtäläisinä verkkosähkön kanssa kokonaisuuden huomioiden.

näillä mppsolarin laitteissa voidaan säätää akuston purkautumisaste varsin hyvin jolloin siirrytään verkkosähkön käyttöön. siis primaarina käyttö on akustolta tiettyyn lataustilaan saakka jolloin käytännössä paneleilta tuleva sähkö saadaan suoraan käyttöön suurimmaksi osaksi joko kulutuslaitteille tai vastuksille ja akustoon menee vain osa. sähkökatkoksen aikana voidaan taas asetukset muuttaa antamalla lupa käyttää enemmän akustoa.

akusto antaa myös mahdollisuuden kikkailla spottisähköllä. kun hinta on korkeimmillaan otetaan akusta jolloin saadaan akusto "tuottamaan rahaa". mm ruotsissa on tällaisia laitteita jo olemassa ja rakennettu sillä saavat vähentää laitteistojen hinnat verotuksessa.
 

Puuha

Well-known member
joo sori muistin nimen väärin pollucom. http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p2050601.m570.l1313.TR11.TRC1.A0.H0.Xpollucom&_nkw=pollucom&_sacat=0

yleensä vaativat paristonvaihdon ja siinä kannattaa tehdä niin ettei vaihdon yhteydessä pääse virta katkeamaan.
 

jets

New member
Mullahan olisi työn puolesta mahdollisuus kasailla noita 155Ah akkuja lähes uloskantohintaan. Ovat siis olleet tukiasemien akustoissa ja vaihdon yhteydessä niitä jää ylimääräiseksi aina. Se tietysti on hieman huono, että akut tulee aina pareittain eri tukiasemista ja niitten yhteenhirttäminen epäilemättä tarkoittaa mielenkiintoisia seuraamuksia. Tosin mökkiprojektissa laitoin 6 akkua akustoksi ja hyvin nuo ovat pelanneet.

Tässä tosin olin ajatellut laittavani uusia akkuja.

Se mikä olisi varsin hienoa, olisi jos sähköä voisi tuottaa puuta polttamalla, mutta ei taida olla markkinoilla kunnollista kalustoa sellaiseen OK-talojen tarpeisiin.

Noh, kattellaanpa taas. Pollucomit vaikuttaa pätevältä, ei liene rakettitiedettä asentaakaan.
 

Puuha

Well-known member
kyllähän peltiertekniikka luo mahdollisuuden energiantuottamiseen mutta sen hinta on kovin korkea kun puhutaan sadoista wateista. höyryvoimala pienessä mittakaavassa on huono hyötysuhteeltaan, jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi puukaasu joka sekin on tietynlaista värkkäämistä ja vaatii omistautumista asialle.

pollussa on kaksi anturia toinen anturi tulee ennen lämmönlähdettä ja toinen lämmönlähteen jälkeen jolloin voidaan näiden lämpötilojen eroista laskea yhdessä virtausmäärän kanssa siirtynyt teho ja energiamäärä. joten kytkeminen on varsin simppeliä.
 

Puuha

Well-known member
niin tuosta akuston kanssa kikkailemisesta sähkönhintaa alentavana tekijänä ja akuston takaisinmaksuajan lyhentämisestä. akustojen elinkaaren kustannukset ovat luokkaa 12-20cent/kWh riippuen käyttötavoista ja purkusyvyydestä. esimerkkinä voitanee ottaa rollsin akut jotka kestävät 3200 purkua dod 50% jolloin niiden kustannus on n.10-15 centtiä/kWh riippuen hankintahinnasta. Tällöin riittää jo 60-80euroa/MWh kattamaan akuston kulutkun mukaan vielä huomioidaan siirrosta aiheutuvat kustannukset.

kutenkin tällaisissa tapauksissa kun sähkön hinta nousee korkeammaksi voidaa akusto vaikka vetää lähes tyhjäksi sillä näitä ns. kalliita tunteja ei liiemmin ole jolloin ne eivät myöskään näy niin merkittävästi akuston elinkaaressa.

visuja on nuo ruotsalaiset ja niillä on aika käteviä ajatuksia. välistä.... :)
 

jets

New member
No kappas vaan, stirling järkevähköön hintaan.. kiitti vinkistä.

Ja muuten, se kattila mikä mulla on, on Högfors 10:
http://www.katlad.ee/tooted/t_h10.jpg

Elättelen toivetta että tuo kattila vielä vähän aikaa kelpaisi. Varaajan voisi varmaan päivitellä, vaan on varmaan melkoinen projekti sekin. Mutta kattellaan :)
 

Mikkolan

Member
Hökforssi lienee alapalokattila, ei huono ( vaikkei  mitenkään erityisen hyväkään ), kyllä sillä pärjää vielä monet vuodet.
Ota mallimerkintä ja valmistusvuosi esille ja kysy puuforumilaisilta miten sen kanssa paraiten toimitaan. Minkälainen hormi siinä on, lähinnä korkeus, mutta muutkin ominaisuudet tarkeitä.
250 C savukaasut on ehkä hiukka korkealla mutta siihenkin löytyy apuja. Onko puita saatavilla omalta tontilta kun varastot ehtyy?
Varaaja kapasiteettia kannattaa lisätä, lisävaraajat voi kytkeä rinnan tai sarjaan, riippuu siitä mitenkä jatkossa aikoo aurinkoenergiaa ja tuulta niissä hyödyntää. Pitkänpäälle myös polttopuiden logistiikkaan kannattaa satsata.Yleensä tilanpuute rajoittaa molempien optimointia.

Varsin houkuttava ( koukuttava ) ajatus tehdä puilla sähköä, häkäpönttövoimala on käynyt usein mielessä.
 

jets

New member
Joo, alapalokattila tuo on. Laittelen kyssäriä tuonne puufoorumille.

Puuvarasto on heti pannuhuoneen vieressä. Pannuhuone on sangen ammattimaisesti eristetty omaksi palotilakseen ja on jopa alempana kuin muu talo. Puuvarasto on kattoa myöten täynnä, siis niin täynnä että tilavuuden ja pinta-alan arviointi on hankalaa. Lisäksi puuta on ulkovarastossa toinen mokoma lisää. Kaikki siis valmiina klapeina.

Lähes kaikki puut tontilta on myyty ja jo kaadettukin. Latvukset ajettiin moton läpi ja niistä saadaan keväällä melkoinen polttopuu-urakka taas aikaiseksi. Onneksi on traktori ja klapikone. Lisäksi jonkin verran noita hylättyjä puun pätkiä löytyy. Muutoin puusto tontilla on nyt vähäistä, täytyy jotakin istuttaa. Onneksi lähistöllä on runsaasti puuta ostettavissa/vaihdettavissa tmv.

Palataan taas asiaan.
 

Mikkolan

Member
Suht hyvät lähtökohdat, kun lämmityskin on kohtuullisella tasolla. Varaaja-laajennuksen voi sitten suunnitella enempi "ilmaisenergian" näkökulmasta ja ihan rauhassa ilman "ajolähtö"tilannetta. Kattilan vaihto tulee eteen sitten joskus. Se varaaja kannattaa tutkia sillä silmällä ettei ole vuotoja eristeisiin, märät eristeet ruostuttaa lämpimässä tosi nopeasti.

Minkäs tehoisia ne pajalaitteet ovat, off-grid-tilannetta aatellen, riittääkö agrenteho niiden tilapäiseen käyttöön?
 

jets

New member
Mikkolan sanoi:
Suht hyvät lähtökohdat, kun lämmityskin on kohtuullisella tasolla. Varaaja-laajennuksen voi sitten suunnitella enempi "ilmaisenergian" näkökulmasta ja ihan rauhassa ilman "ajolähtö"tilannetta. Kattilan vaihto tulee eteen sitten joskus. Se varaaja kannattaa tutkia sillä silmällä ettei ole vuotoja eristeisiin, märät eristeet ruostuttaa lämpimässä tosi nopeasti.

Minkäs tehoisia ne pajalaitteet ovat, off-grid-tilannetta aatellen, riittääkö agrenteho niiden tilapäiseen käyttöön?

Nyt aletaankin päästä jo asian ytimeen :) No jos tosiaan SHTF iskee, niin aggrella voi kyllä pyöritellä käytännössä kaikkia pajan koneita, kunhan vaan käyttää yhtä konetta kerrallaan. MIG-hitsauskone on Walliuksen LCM 400 ja puikkokone on Esabin vanha muuntajakone, olikohan mallia 170 jotakin. Todistetusti tuota puikkokonetta on käytetty aggregaatilla, MIGistä en tiedä, pitää ihan kokeilla :) Täytyy varmaan käydä muutenkin katsomassa aggren speksit, että mitä siitä voi ottaa irti. Mutumuistelemalla se kykenee antamaan 5KW.

Tosin mulla on itselläni valovirta-puikkohitsausinvertteri, se ei syö juuri mitään ja toimii ihan kohtuullisen hyvin.

Sorvista en osaa sanoa, se on vm 1955, mutta siis oikeasti käyttökunnossa ja hyvin pidetty. Ei kait sorvit mitään hirveitä sähköjä syö? Vielä kun oppisi sorvaamaan, se on mulle aivan uutta ja tuntematonta aluetta.

Ja löytyyhän täältä kaasuhitsausvehkeet, mutta ei pulloja, sillähän voi hitsailla ilman sähköäkin. Lisäainepuikkojakin löytyy mukavasti :)

Putkentaivutukseenkin löytyy välineet, joten onnistuu sitten itse putkiakin laitella jos niikseen tulee.

Kyllä täällä on speksit tosiaan kohdallaan, jo nykytilanne on ihan mieletön verrattuna aikaisempaan. Eilen tultiin töistä niin koko talo oli mittarin mukaan syönyt kokonaista 10KWH. Edellinen kämppä olisi näillä keleillä syönyt siihen mennessä jo rapiat 40KWH.

Tähtäimessä olisi saada vuosikulutus näillä nykyisillä lähtökohdilla pysymään alle 10000KWH:n, ja tavoitetilana tuommoiset 8000KWH/vuosi vaikka sitten jo 2016 vuonna. Ja tietysti loppujen lopuksi pitäisi vuosikulutus saada sähköverkon osalta nollaan.
 

Puuha

Well-known member
mig yleensä vaatii invertteritekniikka agrelta. harkitsisin ennen kokeilua monesti sillä en suosittele käyttämään perinteisellä agrekaatilla, sillä tiedän tapauksia muutaman jossa migin piirikortit ovat ottaneet itseensä perinteisen agren huonosta sähkölaadusta ja ko. kortit eivät ole mitenkään edullisia joskus jopa mahdottomia saada saati korjata pahimmassa tapauksessa. muuntajatoimiset hitsauskoneet toimivat hyvin heikkolaatuisella sähköllä hyvin.
 

jets

New member
Puuha sanoi:
mig yleensä vaatii invertteritekniikka agrelta. harkitsisin ennen kokeilua monesti sillä en suosittele käyttämään perinteisellä agrekaatilla, sillä tiedän tapauksia muutaman jossa migin piirikortit ovat ottaneet itseensä perinteisen agren huonosta sähkölaadusta ja ko. kortit eivät ole mitenkään edullisia joskus jopa mahdottomia saada saati korjata pahimmassa tapauksessa. muuntajatoimiset hitsauskoneet toimivat hyvin heikkolaatuisella sähköllä hyvin.

No kas, voi olla hyvä neuvo tämä!

Otin tuossa valokuvankin aggregaatista, mutta eipä ollut vielä ilmaantunut tuonne pilveen. Kilvessä luvataan 9.6KW tehoja, moottori sanoo olevansa 18 heppainen. Olettaisin siis, että tuossa luvataan sähköä 9.6KW.

Ainakin kaikki elektroniikka tuntuu talossa pelanneen aggregaatin sähköllä, olettaisin ettei sieltä ihan hirveätä kamaa tule. Millähän tuon tarkistaisi? Oskilloskoopilla?

Oletuksena aggregaatti kytkettynä talon sähköntuotantoon ei verstasta sähköistetä, mutta sitä varten on kyllä kolmivaiheroikka valmiina.
 
Ylös