Ontelolaatat kapillaarikatkosoraa vasten?

Tuli mieleen, että mitäs jos yhdistäisi rossipohjan edut maanvaraiseen rakenteeseen:
- eloperäinen aines pois
- täyttömaata tilalle 100 mm syvyyteen saakka
- 200 mm kapillaarikatkomursketta tärytettynä tasalaatuiseksi pohjaksi (eli 100 mm yli maanpinnan)
- ontelolaatat
- reunoihin onteloiden päälle 200 x200 mm "alajuoksu" terästetystä betonista
- keskelle lattiaeristeeksi XPS:ää tai PIR:iä
- "alajuoksun" päälle lähinnä kantaviin väliseiniin tarkoitetuista betoniharkoista seinät
- seiniin sisäpuolelle joko liimaamalla XPS:ää tai PIR:iä tai jättäen ilmaraon + pystytolpat + seinälevytys ja verhoilu maun mukaan
- lattiaan eristelevyn päälle OSB-levy tai kipsivalu + pinta maun mukaan
- yläpohja maun mukaan
- ulkoverhoilu maun mukaan
- ontelolaattojen eteen tyylikäs musta reikäpelti sokkeliksi?

Siis ideana olisi saada tuulettuvuus ilman raskaita ja varsin kalliita alapohjarakenteita.

Toki ontelolaattojen ontelot mahdollistaisivat "ilmaisenergian" hyödyntämisen, esimerksi seuraavasti:
- asennetaan harkkoseiniin metallirangat ja niihin eteläseinälle kennolevy tiiviste- ja kannatinlistoineen ja muille seinille sekä katoksi ohuet sandwitch-elementit: pelti + PIR-polyruretaani + pelti
- painovoimainen ilmakierto eteläseinästä kennolevyn ja harkkoseinän välistä yläpohjaan, josta pohjoisseinän kautta onteloihin ja takaisin eteläseinään
- poistoilmapiiput harjalle
- raitisilmaventtiilit takaisinvirtauksen estäjineen pohjoisseinustalle (tai sitten eteläpuolelle mikäli sitä halutaan lämmittää ennen vaippaan päästämistä, jolloin vaaditaan vähän enemmän kuin pelkät venttiilit takaisinvirtauksen estäjineen)
- jotta kesällä ei sisällä paistuttaisi, kattoon automaattisesti ilman maksullista energiaa toimivat tuuletusluukut koteloituna siten, että mahdolliset hellekuurojen sadevedet eivät joudu lämpöeristeisiin ja siten, että lämmön pääsy kotelon sisään hidastuu sen verran, etteivät luukut ole auki yötä päivää (ns. "Orchid Wax"-tyyppisillä aukaisumekanismeilla saadaan luukkujen avautuminen välille 21,1 - 29,4° C, kun tavalliset aukaisevat jo muutamaa astetta aiemmin)

Siis tuossa puolestaan ideana hyödyntää seinäpintaa suurena aurinkokeräimenä ja lämmittää kämppää seinien läpi, mutta ennen kaikkea pienentää lämmityslaskua vähentämällä lämpöhäviöitä vaipan läpi. Ymmärtääkseni sähkölämmitys olisi ylivoimaisesti ekologisin valinta tuollaisen talon päälämmitysjärjestelmäksi, erityisesti siten toteutettuna, että asuintilojen voidaan antaa kovilla pakkasilla jäähtyä kunnolla (ts. oleskelualueille kohdistetuin radiaattorein).

Juuh, mitään muodollista pätevyyttä mulla ei näille ideoilleni pohjaksi ole, joten hyödyntäkää ihan omalla vastuullanne. Niin, ja saattaapa joku olla jotain noista patentoinutkin, mutta tuollaiseen kokonaisuuteen en muista missään koskaan törmänneeni.

Mutta siis, se kysymys tulikin otsikossa jo esitettyä. Miksei noin? Googlen kuvahaulla en kokeilemillani hakufraaseilla, lainausmerkeillä ja ilman, törmännyt sellaiseen, että noita olisi maata/soraa vasten suoraan asennettu. Ainoa mitä itselleni tulee mieleen mahdolliseksi esteeksi tuohon, on betonin lämpölaajeneminen, ts. jos tuo "alajuoksu" murtuisi, niin eihän se hyvää seinille tietäisi.

Tuo kaksoislaattarakenne suoraan soran päällä ei ole ihan ongelmaton. Ajattelen siis ontelolaattaa alemmaksi laataksi. taannoin tekivät talojen alarakenteita niin että ensin tuli roskavalu soran päälle ja siitä lähti väliseinärungot. sitten tuli lattianiskat ja eriste+lattiapinnat. Mikäli tuon alemman valun alla ei ollut kovia eristeitä niin lopputuloksena oli aika usein jossainvaiheessa talon elinkaarta mittava kosteus/mikrobi ongelma... Jos roskavalun pinta ja sokkelien sisäpinnat piettiin niin homma saatto pelata paremmin mutta sen aikasissa pikiyhdisteissä on sitten omat pikku ongelmansa..

Kiitoksia! Juuri tuollaista tietoa, jota on vaikea googlaamalla löytää kaipaankin. Hmm... tässä tapauksessa ontelot toimisivat tuuletuskanavistona, joten kosteusvaurioiden riski olisi pienempi. Toiseksi, jos oikein olen ymmärtänyt, niin tuohon "roskavalujen" aikaan ei kapillaarikatkosoriakaan taidettu kunnolla toteutettuna harrastaa (esim. laitettiin hiekkaa betonin alle?), joten tässä pesty murske ja nosto ympäröivän maan yläpuolelle, vaikka vähänkin, auttaisivat kosteuden hallinnassa.

Itsekin suhtaudun skeptisesti kaksoislaattarakenteisiin ja siksi tuossa kuvailin toisena "laattana" XPS- tai polyuretaanilaatan suositusten vastaisesti sisäpuolisena eristyksenä. Ilmeisesti useammastakin syystä ontelolaattojen päälle tupataan nykyään laittamaan tasoitevalu, jonka siis tässä jättäisin pois ja antaisin eristelevyjen ja lattialevyn hoitaa tasauksen; vai ovatko ontelolaatat jo valmiiksi kovin "kuoppaisia" tai muuttuvat sellaisiksi ajan kanssa?

virtuaaliharri sanoi:

Kiitoksia! Juuri tuollaista tietoa, jota on vaikea googlaamalla löytää kaipaankin. Hmm... tässä tapauksessa ontelot toimisivat tuuletuskanavistona, joten kosteusvaurioiden riski olisi pienempi. Toiseksi, jos oikein olen ymmärtänyt, niin tuohon "roskavalujen" aikaan ei kapillaarikatkosoriakaan taidettu kunnolla toteutettuna harrastaa (esim. laitettiin hiekkaa betonin alle?), joten tässä pesty murske ja nosto ympäröivän maan yläpuolelle, vaikka vähänkin, auttaisivat kosteuden hallinnassa.

Itsekin suhtaudun skeptisesti kaksoislaattarakenteisiin ja siksi tuossa kuvailin toisena "laattana" XPS- tai polyuretaanilaatan suositusten vastaisesti sisäpuolisena eristyksenä. Ilmeisesti useammastakin syystä ontelolaattojen päälle tupataan nykyään laittamaan tasoitevalu, jonka siis tässä jättäisin pois ja antaisin eristelevyjen ja lattialevyn hoitaa tasauksen; vai ovatko ontelolaatat jo valmiiksi kovin "kuoppaisia" tai muuttuvat sellaisiksi ajan kanssa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Se kosteus sinne rakenteisiin ei tuu pelkästään maasta kapilaarisesti vaan osansa on myös lämpötilaerojen aiheutamalla kosteudella. Se eriste olis syytä pitää aina kivirakenteessa kylmemmällä puolella mikäli mahdollista.. Varsinkin kun onteloissa se kova pakkasilma pääsee ihan suoraan keskelle talon alapohjarakennettakin ja voipa aiheuttaa routimistakin ellei ontelon alapuoltakin ole jotenkin suojattu sitä vastaan...

savonhumu sanoi:

Se kosteus sinne rakenteisiin ei tuu pelkästään maasta kapilaarisesti vaan osansa on myös lämpötilaerojen aiheutamalla kosteudella. Se eriste olis syytä pitää aina kivirakenteessa kylmemmällä puolella mikäli mahdollista.. Varsinkin kun onteloissa se kova pakkasilma pääsee ihan suoraan keskelle talon alapohjarakennettakin ja voipa aiheuttaa routimistakin ellei ontelon alapuoltakin ole jotenkin suojattu sitä vastaan...

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuon roudan unohdin ja se olisi varma seuralainen kuvailemallani rakenteella toteutettuna. Ja tarkemmin ajateltuna taitaa se betonin kosteuskin voidan jäätyä ja ajanoloon rapauttaa ontelolaattoja. Moka pääsi syntymään siitä, että lähdin loppuviestissäni kuvaamastani rakenteesta liikkeelle, jossa alapohja olisi aina sulana, ja sitten vain tätä otsikon kysymystä varten yksinkertaistin rakennetta niin paljon kuin "mahdollista"... Sinällään onhan noita siltarumpuja sun muita, jotka kestää puolen vuosisataan ilman remontteja, mutta tokkopa ontelolaattoja yhtä pakkaskestävästä laadusta tehdään.

Kun kuva tuppaa usein kertomaan enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä vielä sellainen. Tämä kuvaa siis aloitusviestini aurinkoenergiaa hyödyntävää laajempaa versiota.

virtuaaliharri sanoi:

Kun kuva tuppaa usein kertomaan enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä vielä sellainen. Tämä kuvaa siis aloitusviestini aurinkoenergiaa hyödyntävää laajempaa versiota.

Klikkaa laajentaaksesi...

Vaikka perustassa kuinka on kapillaarikatkoa, ilma on sen verran kosteaa, että rupeaa esitetyllä rakenteella tiivistymään vesikattoon. En suoraan sanoen usko, että perustasta saa millään keinoin niin höyrytiivistä, ettei ole riskiä veden tippumisesta yläpohjaan talvella, jos perustan ilmaa kierrättää näin (tai yleensäkään johtaa perustasta ilmaa yläpohjaan).

kotte sanoi:

Vaikka perustassa kuinka on kapillaarikatkoa, ilma on sen verran kosteaa, että rupeaa esitetyllä rakenteella tiivistymään vesikattoon. En suoraan sanoen usko, että perustasta saa millään keinoin niin höyrytiivistä, ettei ole riskiä veden tippumisesta yläpohjaan talvella, jos perustan ilmaa kierrättää näin (tai yleensäkään johtaa perustasta ilmaa yläpohjaan).

Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän ajattelinkin että olisi liian hyvää ollakseen totta. Ehkä tuohon yläpohjan eteläseinään pitäisi asentaa ILPin ulkoyksikkö kuivattamaan ilmaa ja napsimaan vaipan lämpöhäviöt talteen, tosin lämpövuo kiihtyisi, tulisi riippuvuus koneista jne...

Kondensoitumista voi syntyä vain silloin, jos laattaan menevä ilman on alun perin kuumempaa kuin mitä laatan lämpötila - siis silloin, kun ulkoilman lämpötila on laatan lämpötilaa korkeampi. Käytännössä tuollaisia tilanteita esiintyy nihkeillä kesäkeleillä ja keväällä vuorokausivaihteluissa.
Jos lämmität ulkoilmaa esim aurinkokeräimellä, se ei tuollaisessa järjestelmässä ilman kosteutta muuta.
Pikemminkin rossipohjan lämmittämisestä aurinkokeräimellä olisi kaksi selkeää hyötyä: se nostaisi pohjan lämpötilaa eli vähentäisi kondenssin riskiä ja toisaalta myös kierrättäsi tehokkaammin ilmaa, mikä myös vähentää riskejä.
Laita siis ilmakeräin etelän puolelle puhaltamaan rossipohjaan, niin pitäisi toimia (puhallushöyryt pihalle).

denzil dexter sanoi:

Kondensoitumista voi syntyä vain silloin, jos laattaan menevä ilman on alun perin kuumempaa kuin mitä laatan lämpötila - siis silloin, kun ulkoilman lämpötila on laatan lämpötilaa korkeampi. Käytännössä tuollaisia tilanteita esiintyy nihkeillä kesäkeleillä ja keväällä vuorokausivaihteluissa.
Jos lämmität ulkoilmaa esim aurinkokeräimellä, se ei tuollaisessa järjestelmässä ilman kosteutta muuta.
Pikemminkin rossipohjan lämmittämisestä aurinkokeräimellä olisi kaksi selkeää hyötyä: se nostaisi pohjan lämpötilaa eli vähentäisi kondenssin riskiä ja toisaalta myös kierrättäsi tehokkaammin ilmaa, mikä myös vähentää riskejä.
Laita siis ilmakeräin etelän puolelle puhaltamaan rossipohjaan, niin pitäisi toimia (puhallushöyryt pihalle).

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös se ontelon yläpinta ole aika lämmin talvella vrt ulkoilma vaikka siinä oliskin eristettä päällä.  talvella se kastepiste on ontelon yläpinnalla siinä missä lämmin ja kylmä kohtaavat.. lattialämmitys kuitenkin lämmittää eristekerrostakin ja vaikka ei ois lattialämmitystä niin huoneilma hoitaa saman..

savonhumu sanoi:

Eikös se ontelon yläpinta ole aika lämmin talvella vrt ulkoilma vaikka siinä oliskin eristettä päällä.  talvella se kastepiste on ontelon yläpinnalla siinä missä lämmin ja kylmä kohtaavat.. lattialämmitys kuitenkin lämmittää eristekerrostakin ja vaikka ei ois lattialämmitystä niin huoneilma hoitaa saman..

Klikkaa laajentaaksesi...

Oletan että kuvan mukaisessa rakenteessa ontelolaataston lämpötila pysyisi plussan puolella pitkälle alkutalveen, sillä siinä määrin lämpöä varastoituisi alla olevaan maaperään. Lämmön vapautuessa varmastikin maasta nousisi myös höyryä; en osaa arvioida paljonko, mutta yleensä näkee mainittavan että jos maata vasten ei ole höyrynsulkua, niin suhteellinen kosteus on lähellä 100%. Lämpimästä maaperästä höyryä nousisi kuitenkin enemmän kuin normi tuulettuvasta alapohjasta. Tämä tosin ei edustaisi normaalia, kun olisi kohtalaisesti lämpöeristetty (valmiiksi pinnoitetuissa sokkeli-EPS-elementeissä näkyy olevan 100 mm eristekerros). Toisaalta talven pakkasilma tuuletusilmana kuivattanee tehokkaasti onteloita - tilavuus kun on varsin pieni verrattuna tavanomaisiin tuulettuviin alapohjiin - vaikka ilmavirta olisi venttiileillä rajoitettua. Talven muutamat aurinkotunnitkin olisivat varsin tehokkaita lämmittäjiä, kun kennolevyn kattamaa seinäpintaa olisi luokkaa 1/5 koko talon seinäpinnasta. Rakenne olisi sikäli itsesäätyvä, että auringon paisteella ilmavirta voimistuisi ja pilvisellä säällä sekä yöllä lähinnä tuulet ja alapohjan rakenteisiin ja maahan varastoitunut lämpö pitäisi ilman liikkeellä "hormiefektin" avulla ja ohella.

Yksi mietityttävä asiaa liittyy kesäaikaiseen tuuletukseen, nimittäin saisiko tuloilmaventtiilit jotenkin avautumaan itsestään ilman aktiivista säätämistä jotta ilmavirta pääsisi kasvamaan riittävästi estämään talon ylikuumeneminen. Ehkä jonkinlaisia jousilla varustettuja venttiileitä löytyy, jotka jousi pitäisi normaalisti joko kiinni tai pienellä raolla ja vasta vedon (eli auringon lämmittämän ilman) myötä avautuisivat apposen auki. Toki voi olla, että tuuletusluukut antaisivat riittävän imun eikä mitään muuta tarvittaisi...

Mutta siis, avain vastaukseen taitaa piillä siinä kuinka paljon kosteutta absoluuttisesti maaperästä nousisi ja mikä lämpötila tuolla vaipan kanavistossa olisi. Käsittääkseni ulkoilman kosteuden suhteen ei ongelmaa pitäisi olla kunhan kanavistossa on ulkoilmaa lämpimämpää, mutta jos maasta tulee tarpeeksi ekstraa, niin varmaankin ongelmia voisi tulla. Ehkä lattiaan kannattaisi laittaa nykystandardeja vähemmän eristettä, jotta eristekerros ja ontelolaatasto pysyisi riittävän lämpimänä...

Tuon alkuperäisen idean ongelma on tiivistettynä siinä, että maasta tihkuu aina kapillaarisesti kosteutta, joka sitten haihtuu perustan kautta kulkevaan ilmaan (kuten itsekin toteat, Virtuaaliharri). Vesikate taas on suunnilleen aina kylmin paikka, joka talosta talvella löytyy ja tuolloinhan tilanne on kriittisin kondension kannalta.

Asia korjaantuu sillä, että alustan tuuletusilma päästetään harakoille (jolloin mukana menevät myös radonit). Ei tuolla tavoin vaihtuvan ilmavirran tarvitse olla järin suuri, eli eipä paljon menetetä, vaikka ei edes yritetä tuon energian kierrättämistä (mikä olisikin aika haastavaa). Myös katon alunen pitää kuivattaa, mutta suoraan ulkoa tulevalla absoluuttisesti mahdollisimman kuivalla ilmalla (lämpöhäviöt ja auringonpaiste alentavat vielä suhteellista kosteutta).

Kesällä ongelmia on sitten alimman laatan yläpinnalla. Asialle ei voi mitään muuta kuin joko antaa tiivistyä ja viemäröidä pois tai käyttää koneellista kuivatusta (alle nolla-asteiseksi jäähtyvällä ja ajottain sulatettavalla jäähdytyspiirillä taikka lämmön avulla regeneroitavalla adsorptiokuivaimella -- jollaisen muuten voisi rakentaa myös auringon energialla toimivaksi, sillä ajottainen kuivaus riittää, ellei vettä suorastaan valu tilalle tai ulkoilman kiertoa ei pystytä kuristamaan riittävästi, sillä kivimateraalitkin kykenevät jonkin verran puskuroimaan kosteustasoa).

Kotten viestin innoittamana tekaisin havainnollistavan kuvan ketjuun "Aurinkoilmalämmitin putkikeräimen taakse?", jossa käsittääkseni ajoin takaa juurikin noita asioita. Onnistuitte vakuuttamaan minut siitä, ettei alapohjassa käynyttä ilmaa kannata johtaa yläpohjaan. Tuossa kuvassani tosin alapohjan kuivatus tapahtuu suoraviivaisesti imemällä aurinkoilmalämmittimen kautta ulkoilmaa eteläseinän pellin (tai vinyylin, lautapaneloinnin kosteuskestävyydestä en osaa sanoa) ja varsinaisen seinän välistä ulos auringon voimin.

virtuaaliharri sanoi:

Kotten viestin innoittamana tekaisin havainnollistavan kuvan ketjuun "Aurinkoilmalämmitin putkikeräimen taakse?", jossa käsittääkseni ajoin takaa juurikin noita asioita. Onnistuitte vakuuttamaan minut siitä, ettei alapohjassa käynyttä ilmaa kannata johtaa yläpohjaan. Tuossa kuvassani tosin alapohjan kuivatus tapahtuu suoraviivaisesti imemällä aurinkoilmalämmittimen kautta ulkoilmaa eteläseinän pellin (tai vinyylin, lautapaneloinnin kosteuskestävyydestä en osaa sanoa) ja varsinaisen seinän välistä ulos auringon voimin.

Klikkaa laajentaaksesi...

No .. jos tutkii millä vauhdilla vesi betonissa kulkee ( tosin en ontelolaatan betonia tunne, mutta on se aika tiukkaa ) niin ei ontelosta noilla ilmavirroilla mainittavia kosteuslisiä tule vaikka se laatta olisi pohjavedessä.. Selvittelin näitä kun valoimme itse betonista kylpyammeen niin että ammeen ulkoreuna on osa kylppärin seinää. Betoni kyllä kostuu ajan kanssa ( joku perusbetoni vedessä 10cm/kaksi viikkoa), mutta kun sen ontelon ilmalla kuivaa niin ei se uutta vettä pysty siirtämään mainittavalla vauhdilla.

VesA sanoi:

No .. jos tutkii millä vauhdilla vesi betonissa kulkee ( tosin en ontelolaatan betonia tunne, mutta on se aika tiukkaa ) niin ei ontelosta noilla ilmavirroilla mainittavia kosteuslisiä tule vaikka se laatta olisi pohjavedessä.. Selvittelin näitä kun valoimme itse betonista kylpyammeen niin että ammeen ulkoreuna on osa kylppärin seinää. Betoni kyllä kostuu ajan kanssa ( joku perusbetoni vedessä 10cm/kaksi viikkoa), mutta kun sen ontelon ilmalla kuivaa niin ei se uutta vettä pysty siirtämään mainittavalla vauhdilla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tosiaan, tehdään betonista isoja veneitäkin. Yksi seikka mihin olen netistä löytyvissä betonisten alapohjien rakennekuvissa kiinnittänyt huomioni on, että seiniä ei laiteta laatan päälle. Maallikkona sitä kun kuvittelisi, että tuo olisi helpoin tapa rakentaa ja tuloksesta tulisi tukeva. En ole varma, onko syynä tilanteeseen lämpölaajeneminen vaiko kylmäsillat. Lämpölaajenemista vastaa puhuisi se, että eiköhän kokonaisuus laajene aika tasaisesti ja pystytä hallitsemaan raudoituksella ilman liikuntasaumoja (pientaloissa). Kylmäsillat taas hoituisivat, niin kuin olen kuvassa tehnyt eli eristämällä sisäpuolelta - tai vaihtoehtoisesti ulkopuolelta, jos halutaan varaavuutta ja tulipalon kestävyyttä. Toinen itselleni epäselvä asia kuviossa on, miksi ontelolaattojen päälle tehdään käsittääkseni aina valu: voisiko selitys olla niin yksinkertainen, että pientalokohteissa laatan päälle tulee aina lattialämmitys, joten valu on luonteva, ja kerrostaloissa taas ei tarvita välipohjissa lämmöneristystä, vaan vain tasainen ja ääntä eristävä kerros, joka helpoiten hoituu valamalla sopivan paksu laatta?

Ontelolaatan pinta ei kelpaa lattiaksi, saumat on valettava kiinni joka tapauksessa.

pökö sanoi:

Ontelolaatan pinta ei kelpaa lattiaksi, saumat on valettava kiinni joka tapauksessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minkä takia? 200 mm XPS-eristettä päälle saumattomaksi liimattuna, niin alle jäävillä pienillä epätasaisuuksilla ei luulisi olevan mitään väliä. Lattialevyä en toki laittaisi suoraan onteloiden päälle, sillä ontelolaattojen saumoista voisi nousta kaasuja ja niiden mukana bakteereja, sieniä, homeita ja niiden tuottamia myrkkyjä, ja jos noita yrittäisi torjua jollain kalvolla, niin se voisi rikkoutua ontelolaattojen saumoja vasten.

VesA sanoi:

No .. jos tutkii millä vauhdilla vesi betonissa kulkee ( tosin en ontelolaatan betonia tunne, mutta on se aika tiukkaa ) niin ei ontelosta noilla ilmavirroilla mainittavia kosteuslisiä tule vaikka se laatta olisi pohjavedessä.. Selvittelin näitä kun valoimme itse betonista kylpyammeen niin että ammeen ulkoreuna on osa kylppärin seinää. Betoni kyllä kostuu ajan kanssa ( joku perusbetoni vedessä 10cm/kaksi viikkoa), mutta kun sen ontelon ilmalla kuivaa niin ei se uutta vettä pysty siirtämään mainittavalla vauhdilla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Laatan kohdalla vaan ongelmana on suuri pinta-ala, eli vähäisestäkin tihkumisesta voi kertyä merkittävä virta. Tuon ketjun alkuperäisen idean kannalta melkein kuinka pieni kosteuden tihkuminen hyvänsä on ongelma ja jo kesäaikaan kertyneen kosteuden poistuminen johtaa ongelmiin.

Sinällään en minäkään ymmärrä, miksi maanvarainen laattaa kannattaisi tehdä ontelolaatoista, jotka ovat suhteessa kalliimpia kuin valettu betoni ja hankalia käsitellä ahtaissa koloissa. Kapillaarikatkotäytteen peittäminen sopivalla eristekankaalla, raudoittaminen ja valaminen on varsin yksinkertainen, koeteltu ja edullinen prosessi. Perustan tasoittaminen ja mittatarkkuuskaan ei ole yhtä kriittistä kuin ontelolaatoista rakennettuna. Alapuolisella radonin keräysputkistolla varustettuna valettu alapohja on myös aivan turvallinen ratkaisu. Lattian päällystäminen (jos siihen mennään) on sitten mietinnän paikka. Varminta olisi jättää riittävän paksu tuulettuva ilmatila ja tukea lattia niin, että kapillaarinen kosteuden johtuminen estetään rakenteella täysin.

kotte sanoi:

Sinällään en minäkään ymmärrä, miksi maanvarainen laattaa kannattaisi tehdä ontelolaatoista, jotka ovat suhteessa kalliimpia kuin valettu betoni ja hankalia käsitellä ahtaissa koloissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

1) rakentamisen nopeus - ei tarvitse odotella betonin kuivumista (siis jos pärjätään ilman tasoitusvalua)
2) radon-tuuletus ilman konevoimaa eli perinteinen rossipohjan etu
3) jos halutaan varata lämpöä ulkoilmasta tai suoraan auringosta kerättynä maapohjaan tai itse betonilaattaan - tässä ketjussa esittämälläni tavalla käytettynä tämä lähinnä tehostaisi ilmanvaihtoa päivällä varautuneen lämmön lämmittäessä yöllä tai seuraavina pilvisinä päivinä onteloiden ilmaa ja lämmenneen ilman (johon betonista nouseva kosteus olisi sitoutunut) poistuessa ulos, vetäisi kylmempää absoluuttisesti vähemmän kosteutta sisältävää ilmaa sisään eli pitäisi alapohjan kuivempana verrattuna tavanomaisiin maanvaraisiin laattaratkaisuihin (siis jos olen päättelyssäni oikeassa)

Sen verran epävarmuustekijöitä tuohon liittyy että olen siirtynyt ruuvipaaluperustetun pientalon rakenteiden ja toiminnan pohtimiseen. Aloitanpa siitä oman ketjunsa.

virtuaaliharri sanoi:

pökö sanoi:

Ontelolaatan pinta ei kelpaa lattiaksi, saumat on valettava kiinni joka tapauksessa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Minkä takia? 200 mm XPS-eristettä päälle saumattomaksi liimattuna

Klikkaa laajentaaksesi...

vaan kun se ontelolaatta ei ole suora koska siinä on esijännitys, se on muodoltaan kuin silta.