virtuaaliharri
Member
Viimeaikoina on tullut pohdiskeltua saisikohan 50 lämmitettyyn neliöön mahtuvan talon, jossa olisi tilaa kaikelle tarvittavalle. Netissä on annettu useammalla taholla ymmärtää että tällöin saisi vapaammin rakentaa. Tosin varmuuden olen saavut vain siitä, ettei energiatodistusta tarvittaisi, mikä nyt sinänsä olisi pieni asia. Huonealaan ei lasketa osaksi seinää muuraamalla tehtyjä kaappeja, joten sellaiset siis yhdelle seinälle reilun metrin syvyisen ikkunapenkin kera. Energiatodistuksen rajana oleviin neliöihin mitataan ala ulkoseinien sisäseinäpinnan mukaan, joten kaiketi sitten kaapin ulkopinta asuintiloihin päin olisi yhtä kuin ulkoseinän sisäpinta.
Koska 50 neliömetriin ei mitenkään saa mahtumaan asuintilojen lisäksi kunnollista saunaa, harrastetiloja ja varastoa, niin hahmottelin oheisen kellarikerrosrakenteen, joka käsittääkseni menisi lämmittämättömästä tilasta, sillä ei pitäisi sisällään varsinaista lämmitysjärjestelmää, mutta käytännössä olisi varsin lämmin läpi talvenkin. Ennen kaikkea tuo olisi käsittääkseni helppo ja nopea rakentaa. Vaan toimisiko tuo? Ja onko varmaa, että ei laskettaisi mukaan lämmitettyihin neliöihin? Entä tiedättekö mitä helpotuksia tarkalleen ottaen tällainen pieni taloprojekti voisi saada viranomaisvaatimusten suhteen, vai riippuuvatko vaatimukset alueen viranomaisista? Tuosta saunasta pitää vielä mainita se, että se ei saa olla ainut peseytymistila, sillä jos näin olisi, niin myös saunakerros laskettaisiin "lämmitettyihin tiloihin" tjsp., jos oikein ymmärsin ja muistan. Siis suihkukaappi maanpäälliseen kerrokseen.
En laittanut tätä viestiä aurinkolämmitysosastolle, koska tässä pointtina ei ole varsinaisesti lämmitys vaan lähinnä rakennusfysikaalinen ja viranomaispuoli. Itse rakenteeseen liittyen saatteeksi:
- ideana lämmittää auringolla ilmaa, joka siirretään peruslaatan alla olevaan kanavaan, jonka muodostavat alla oleva kapillaarikatkosora, peruslaatta ja laattaa kannattavat kevytsoraharkot, joista osa kehänä reunoilla ja loput sopivasti siten erilleen asennettuina että tuuletusilma kiertäisi koko tilan suht' tasaisesti
- tuuletusilma puhalletaan taivaalle joko kanavapuhaltimella/huippuimurilla tai auringon lämpöenergiaa hyödyntävällä "huippuimurilla"; talvella maahan varautunut lämpö pitäisi sopivasti kuristettuna riittävää ilmanvaihtoa yllä
- kellarikerroksen lattiaan ei tulisi lämpöeristettä, ainoastaan kellarin seiniin: tiilikennoharkot ovat melkohyviä lämmöneristeitä itsessään - lähes vastaavia kevytsoraharkkojakin käsittääkseni löytyy -, mutta lisänä salaojittavat EPS-eristelevyt seinämuurin ulkopuolella pitämässä seinän kuivana ja lämpimänä (tiilikennoharkkojen Suomen edustajan nettimateriaalien mallikuvissa ei käytetä näitä harkkoja maanvastaisissa osissa, mutta en oikein näe syytä, miksei _kuvaamallani_ tavalla käytettynä näin voisi tehdä)
- suomalaisissa nettikaupoissa en ole törmännyt muurattaviin palkkikenkiin, muualla kyllä; en ole varma kestävätkö tiilikennoharkot moista asennustapaa, mutta muistelen ulkomaisissa materiaaleissa tähän törmänneeni kennoharkkojenkin kanssa
- piirsin kuvaan graafisen kysymyksen, jotta onko olemassa tolppakenkiä (ei niitä, joilla kivutaan sähkötolppiin ), jotka pysyvät omilla jaloillaan valumuotin pohjalla ilman, että niitä tarvitsee mitenkään kiinnittää (tai korkeintaan rautalangalla teräksiin tmv.) - joitain kalliihkoja ja työläästi asennettavia kenkiä olen nähnyt
- seiniä ei yleensä rakenneta suoraan teräsbetonilaatan päälle lukuunottamatta reunavahvistettuja laattoja, jotka ovat harvinaisia; betoni on kuitenkin varsin edullista, joten valamalla tasavahvan riittävän paksun laatan, pitäisi seinien muuraamisen päälle onnistua turvallisesti, jolloin ei tulisi ongelmia maan ja laatan välisten liikkeiden suhteen, ja ennen kaikkea muotittaminen onnistuisi edullisesti ja nopeasti; käyttämällä edullista sinkittyä kattopoimupeltiä valualustana varsin arvoikkaiden liittolaattapeltien sijaan, säästyisi euroja (tässä kun tuet tulisivat tasaisesti n. 500-600 mm etäisyydelle toisistaan, niin luulisi ohuenkin pellin kestävän n. 200 mm betonimassan)
- kesällä laatta ja allaoleva maaperä lämpenisivät johonkin 30 asteeseen tuntemattomaan syvyyteen saakka; kellaria tuulettamalla sisäilman lämpötila voitaisiin pitää jossain 24-26 asteessa
- jos lämpöä pitäisi saada enemmän maahan tai huonelämpötilaa alemmaksi, niin sitten pitäisi laatan päälle asentaa lämpöeristettä - kaikkien suositusten vastaisesti - ehkä lattia-EPS ja kelluva betonilattia olisi tässä tapauksessa soveltuva ratkaisu vaikka riskirakenne lähtökohtaisesti onkin (en ole törmännyt sellaisiin dokumentteihin, joissa olisi tarkasteltu rakennetta, jossa alla oleva peruslaatta - maaperästä puhumattakaan - olisi lämpimämpi kuin huoneilma ison osan aikaa vuodesta)
- en osaa sanoa kuinka nopeasti kellarin lämpötila lähtisi laskemaan syksyllä, mutta intuitioni sanoo, että tokkopa laskisi alle 15 asteen missään vaiheessa kunhan tosiaan maa alla on saatu tuonne lähemmäksi 30 astetta syksyyn mennessä - loppubuustaus oleskelulämpötilaan hoituisi siirreltävillä sähköpattereilla ja kiukaalla silloin kun ko. tilassa oleskellaan ja lisälämpöä kaivataan
- kuvaan piirsin 210 mm:n rossipohjaeristeet niiden asentamisen nopeuden takia - saattaisivat olla overkillerit lämmöneristävyydeltään tuohon, kun alakerta olisi kuitenkin suht lämpöinen läpi talven, mutta ei kait tuosta varsinaisesti haittaa olisi (palonsuojalevytys tarvittaessa).
Koska 50 neliömetriin ei mitenkään saa mahtumaan asuintilojen lisäksi kunnollista saunaa, harrastetiloja ja varastoa, niin hahmottelin oheisen kellarikerrosrakenteen, joka käsittääkseni menisi lämmittämättömästä tilasta, sillä ei pitäisi sisällään varsinaista lämmitysjärjestelmää, mutta käytännössä olisi varsin lämmin läpi talvenkin. Ennen kaikkea tuo olisi käsittääkseni helppo ja nopea rakentaa. Vaan toimisiko tuo? Ja onko varmaa, että ei laskettaisi mukaan lämmitettyihin neliöihin? Entä tiedättekö mitä helpotuksia tarkalleen ottaen tällainen pieni taloprojekti voisi saada viranomaisvaatimusten suhteen, vai riippuuvatko vaatimukset alueen viranomaisista? Tuosta saunasta pitää vielä mainita se, että se ei saa olla ainut peseytymistila, sillä jos näin olisi, niin myös saunakerros laskettaisiin "lämmitettyihin tiloihin" tjsp., jos oikein ymmärsin ja muistan. Siis suihkukaappi maanpäälliseen kerrokseen.
En laittanut tätä viestiä aurinkolämmitysosastolle, koska tässä pointtina ei ole varsinaisesti lämmitys vaan lähinnä rakennusfysikaalinen ja viranomaispuoli. Itse rakenteeseen liittyen saatteeksi:
- ideana lämmittää auringolla ilmaa, joka siirretään peruslaatan alla olevaan kanavaan, jonka muodostavat alla oleva kapillaarikatkosora, peruslaatta ja laattaa kannattavat kevytsoraharkot, joista osa kehänä reunoilla ja loput sopivasti siten erilleen asennettuina että tuuletusilma kiertäisi koko tilan suht' tasaisesti
- tuuletusilma puhalletaan taivaalle joko kanavapuhaltimella/huippuimurilla tai auringon lämpöenergiaa hyödyntävällä "huippuimurilla"; talvella maahan varautunut lämpö pitäisi sopivasti kuristettuna riittävää ilmanvaihtoa yllä
- kellarikerroksen lattiaan ei tulisi lämpöeristettä, ainoastaan kellarin seiniin: tiilikennoharkot ovat melkohyviä lämmöneristeitä itsessään - lähes vastaavia kevytsoraharkkojakin käsittääkseni löytyy -, mutta lisänä salaojittavat EPS-eristelevyt seinämuurin ulkopuolella pitämässä seinän kuivana ja lämpimänä (tiilikennoharkkojen Suomen edustajan nettimateriaalien mallikuvissa ei käytetä näitä harkkoja maanvastaisissa osissa, mutta en oikein näe syytä, miksei _kuvaamallani_ tavalla käytettynä näin voisi tehdä)
- suomalaisissa nettikaupoissa en ole törmännyt muurattaviin palkkikenkiin, muualla kyllä; en ole varma kestävätkö tiilikennoharkot moista asennustapaa, mutta muistelen ulkomaisissa materiaaleissa tähän törmänneeni kennoharkkojenkin kanssa
- piirsin kuvaan graafisen kysymyksen, jotta onko olemassa tolppakenkiä (ei niitä, joilla kivutaan sähkötolppiin ), jotka pysyvät omilla jaloillaan valumuotin pohjalla ilman, että niitä tarvitsee mitenkään kiinnittää (tai korkeintaan rautalangalla teräksiin tmv.) - joitain kalliihkoja ja työläästi asennettavia kenkiä olen nähnyt
- seiniä ei yleensä rakenneta suoraan teräsbetonilaatan päälle lukuunottamatta reunavahvistettuja laattoja, jotka ovat harvinaisia; betoni on kuitenkin varsin edullista, joten valamalla tasavahvan riittävän paksun laatan, pitäisi seinien muuraamisen päälle onnistua turvallisesti, jolloin ei tulisi ongelmia maan ja laatan välisten liikkeiden suhteen, ja ennen kaikkea muotittaminen onnistuisi edullisesti ja nopeasti; käyttämällä edullista sinkittyä kattopoimupeltiä valualustana varsin arvoikkaiden liittolaattapeltien sijaan, säästyisi euroja (tässä kun tuet tulisivat tasaisesti n. 500-600 mm etäisyydelle toisistaan, niin luulisi ohuenkin pellin kestävän n. 200 mm betonimassan)
- kesällä laatta ja allaoleva maaperä lämpenisivät johonkin 30 asteeseen tuntemattomaan syvyyteen saakka; kellaria tuulettamalla sisäilman lämpötila voitaisiin pitää jossain 24-26 asteessa
- jos lämpöä pitäisi saada enemmän maahan tai huonelämpötilaa alemmaksi, niin sitten pitäisi laatan päälle asentaa lämpöeristettä - kaikkien suositusten vastaisesti - ehkä lattia-EPS ja kelluva betonilattia olisi tässä tapauksessa soveltuva ratkaisu vaikka riskirakenne lähtökohtaisesti onkin (en ole törmännyt sellaisiin dokumentteihin, joissa olisi tarkasteltu rakennetta, jossa alla oleva peruslaatta - maaperästä puhumattakaan - olisi lämpimämpi kuin huoneilma ison osan aikaa vuodesta)
- en osaa sanoa kuinka nopeasti kellarin lämpötila lähtisi laskemaan syksyllä, mutta intuitioni sanoo, että tokkopa laskisi alle 15 asteen missään vaiheessa kunhan tosiaan maa alla on saatu tuonne lähemmäksi 30 astetta syksyyn mennessä - loppubuustaus oleskelulämpötilaan hoituisi siirreltävillä sähköpattereilla ja kiukaalla silloin kun ko. tilassa oleskellaan ja lisälämpöä kaivataan
- kuvaan piirsin 210 mm:n rossipohjaeristeet niiden asentamisen nopeuden takia - saattaisivat olla overkillerit lämmöneristävyydeltään tuohon, kun alakerta olisi kuitenkin suht lämpöinen läpi talven, mutta ei kait tuosta varsinaisesti haittaa olisi (palonsuojalevytys tarvittaessa).