AIO setti vähän isompaan kulutukseen

Jolberious

New member
Tervehdys tännekin

Erääseen vähän isompaan sähköntarvetta omaavaan kohteeseen tuli alustavaa tiedustelua että miten pienentää sähkölaskua.
Lähtötiedot:

Vuosikulutus 2018: 79890kWh
Kesäkuukausina (touko, kesä, heinä, elo ja syys) kulutus on n.10 000kwh / kk, loppu n.30 000kwh jakautuu sitten syksylle ja talvelle.
Kulutus osuu ajalle klo 8-18
Kohteessa olisi n.800m2 peltikattoa josta 600m2 on suunnattuna loivalla kulmalla kohti kaakkoa. Ei minkäänlaista varjostusta katolle missään vaiheessa.

Budjetti olisi 10-20ke, tarkoitus ei ole muuttua sähkön kanssa omavaraiseksi, vaan "best bang for buck"-tyyppinen ratkaisu löytää.
Scanofficen kautta löytyisi 2x 10,26kWp järjestelmiä reilusti alle 20ke hinnan (n.16ke alvillista ilman töitä).
(https://www.scanoffice.fi/tuote/scanoffice-premium-aurinkosahkojarjestelma/)
Onko muita ideoita tälläisiksi "All in one"-paketeiksi?

TMA laskelman liitteeksi sähkön hinta on ollut 2018 siirto reilu 12snt/kwh, pääsulakkeet 3x63A ja energia 6snt/kWh
 

Jolberious

New member
rotzi sanoi:
https://www.thermosun.fi/epages/thermosun.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kuvaus/Products/107136F

Palttiarallaa sama hinta...
Kiitokset, nämä kun eivät niin tuttuja laitteita ole, niin miten tämä eroaa tuosta aiemmin mainitusta? Invertteri on sama ja paneleiden teho on sama, onko paneelit parempia?
 

Jolberious

New member
pökö sanoi:
Mihin tuo kesäkuukausien sähkö käytetään?
Isoon kylmälaitteeseen pääsääntöisesti, talvella taas jäähdytystarve on huomattavasti pienempi, kun ulkolämpötila on pienempi.
Tää on sellainen järjestelmä, missä "hukkalämpö" pumpataan sit käyttöveteen, eli sen puoleen homma on jo kunnossa.
 

denzil dexter

Well-known member
Joskus tuollaisissa voi olla mahdollista kasvattaa kylmätilan termistä massaa, eli lisätä sinne sopivassa lämpötilassa jäätyviä vesipönttöjä tms. Silloin jäähdytyksen voi paremmin sovittaa hetkiin, jolloin aurinko paistaa. Laskimellahan se selviää, olisiko tuo taloudellisesti kannattavaa.
 

Jolberious

New member
denzil dexter sanoi:
Joskus tuollaisissa voi olla mahdollista kasvattaa kylmätilan termistä massaa, eli lisätä sinne sopivassa lämpötilassa jäätyviä vesipönttöjä tms. Silloin jäähdytyksen voi paremmin sovittaa hetkiin, jolloin aurinko paistaa. Laskimellahan se selviää, olisiko tuo taloudellisesti kannattavaa.
¨

Tässä on elintarvikevaatimukset taustalla, niittyviski tulee +35asteisena tankkiin, ja se pitää jäähdyttää xx minuutissa +2.5-3asteiseksi, aivan sama vaikka ympästön lämpötila olisi 50astetta.
Tämä tapahtuu 2x päivässä, loppuaika on ylläpitoa.
 

rotzi

Well-known member
Jolberious sanoi:
rotzi sanoi:
https://www.thermosun.fi/epages/thermosun.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kuvaus/Products/107136F

Palttiarallaa sama hinta...
Kiitokset, nämä kun eivät niin tuttuja laitteita ole, niin miten tämä eroaa tuosta aiemmin mainitusta? Invertteri on sama ja paneleiden teho on sama, onko paneelit parempia?
Se oli vain juurikin referenssi tuohon hintaan, kun näyttää niin hyvin samanlaiselta kokoonpanolta...paneeleissa ei taida isoa eroa saada aikaiseksi, joutuu lukemaan datalehteä tarkkaan jos tommoset niistä löydät, vähän niinku etsi 5 virhettä meiningillä.  ;)
 

denzil dexter

Well-known member
Jolberious sanoi:
denzil dexter sanoi:
Joskus tuollaisissa voi olla mahdollista kasvattaa kylmätilan termistä massaa, eli lisätä sinne sopivassa lämpötilassa jäätyviä vesipönttöjä tms. Silloin jäähdytyksen voi paremmin sovittaa hetkiin, jolloin aurinko paistaa. Laskimellahan se selviää, olisiko tuo taloudellisesti kannattavaa.
¨

Tässä on elintarvikevaatimukset taustalla, niittyviski tulee +35asteisena tankkiin, ja se pitää jäähdyttää xx minuutissa +2.5-3asteiseksi, aivan sama vaikka ympästön lämpötila olisi 50astetta.
Tämä tapahtuu 2x päivässä, loppuaika on ylläpitoa.

No tuohonhan jääakku sopii kuin nyrkki silmään. Kytket paneelit käyttämään kylmälaitetta joka tekee jäätä aina kun aurinko paistaa. Tuolla jäämöykyllä sitten kylmennetään litkut . Voit säästää hyvin paljon myös kylmälaitteissa, kun huipputehon ei tarvitse olla niin suuri.
 

rotzi

Well-known member
Tuosta 10MWh/kk kulutuksesta tulee keskitehoa 13kW mitä kesällä kuluu....10000/30/24=13.8888889kW.

Mikähän mahtaa olla kuitenkin lopullinen tehojakauma, eli kannattaako sitä kylmää varastoida mihinkään, toisaalta maassa on jo iso varasto +5ºC kylmäakku joten jos semmoselle 'kylmävarastoinnin' tielle lähtee niin mikä tekniikka sitten loppuviimeksi parasta tähän sovellukseen  ::)

Ehkä lähtee nyt turhaan laukalle tämä homma, mutta aloittaja sen varmaan pystyy päättelemään olisko kylmän varastoinnissa mitään järkeä.
 

denzil dexter

Well-known member
Keskiteho ei oikein riitä alkutiedoiksi, jos kerran toiminta on jaksottaista. Eli ajoittuu välille 8-18 ja siinäkin vain kahteen kylmennyssykliin. Silloin tehontarve on kaikesta päätellen lähempänä 100 kW kuin 10 kW. Tuollaisten tehopiikkien tasoittaminen on ehdottomasti kannattavaa ainakin, jos uutta systeemiä tekee (pääsee pienemmällä sulakekoolla, pienemmillä piuhoilla ja pienemmillä koneilla). Vanhan laitteen kohdalla voi joutua laskemaan erikseen.
 

rotzi

Well-known member
Roputkin 63A joten ei lähelläkään 100kW...lähempänä 10 kuin 100...Vanha laitos.

Eli  semmonen 'Hold your horses' tilanne.  8)
 

denzil dexter

Well-known member
Jos sähkönkulutus olisi äärettömän tasaista koko käyttöajan, silloin kulutus olisi 33.33 kW (10 000 kWh / 30 pv / 10h).

Tietenkin paneeliston voi mitoittaa myös vuorokauden keskikulutuksen mukaan; mitoitustapa vain on virheellinen. Itse saa tehdä virheitä, mutta muille niitä ei saisi myydä.

Oikea tapa on siis katsoa sähköyhtiön käyrästöstä tyypillinen päiväkohtainen kulutuskäyrä ja laittaa paneelisto, jonka tuotto oleellisesti kauniisti myötäilee tuota käyrää. Jos käyrät ovat aivan eri näköisiä, silloin kannattaa harkita kulutusprofiilin muokkaamista.
 

rotzi

Well-known member
denzil dexter sanoi:
Jos sähkönkulutus olisi äärettömän tasaista koko käyttöajan, silloin kulutus olisi 33.33 kW (10 000 kWh / 30 pv / 10h).

Tietenkin paneeliston voi mitoittaa myös vuorokauden keskikulutuksen mukaan; mitoitustapa vain on virheellinen. Itse saa tehdä virheitä, mutta muille niitä ei saisi myydä.

Oikea tapa on siis katsoa sähköyhtiön käyrästöstä tyypillinen päiväkohtainen kulutuskäyrä ja laittaa paneelisto, jonka tuotto oleellisesti kauniisti myötäilee tuota käyrää. Jos käyrät ovat aivan eri näköisiä, silloin kannattaa harkita kulutusprofiilin muokkaamista.
Onko ketjussa joku mitoittanut/myynyt keskikulutuksen mukaan?
Kuten aikaisemmin sanoin teho(kulutus)jakaumaa kaivataan kun ulkopuolelta tuota casee katsoo.

Eli  sama 'Hold your horses' tilanne.  8)
Parempi nyt odotella aloittajaa, hän on jo varmaan tehnyt monenlaista arvioita koska on päätynyt johonkin laitteisto kokoon, 2*10,26kWp.
 

Jolberious

New member
Tälläinen päiväkohtainen kulutus elokuun viimeiseltä päivältä esimerkkinä.

Kuten näkyy, pohjakulutus pyörii n.10kWh paikkeilla ja "piikkaa" klo 7-11 sekä 18-22 (muistissa oli väärin tuo toinen piikki, lähinnä sen loppuminen). Piikeissä kulutus n.20kWh pahimmillaan (klo 7-10 ja 19-22)

Muulle laitteistolle ei nyt olla muita muutoksia tekemässä, samoinkun kulutusprofiilia ei pysty muokkaamaan. Kompurat jne ovat rullanneet sen 10v ajan jo.

Pienestä ylituotannosta ei sinänsä ole haittaa, sen voi painaa vastuksiin ja veden lämmitykseen, joka lämpenee hakkeella kesälläkin. (Tähän on tulossa VILP pienentämään hakkeenkulutusta.)
 

Liitetiedostot

  • EnergyReporting11.pdf
    90.2 KB · Lukukerrat: 289

rotzi

Well-known member
no eikai tuossa sitten mitään kummallista, kuorma-optimoijalla saa sitten ne ylituotannot ohjattua vastukseen, tuolla oli semmonen Fronius jossain ketjussa ~1k€ ja säätöalue 0-9kW...osuu aika hyvin tuohon max ylituottoon hyvällä kelillä ja kiintellä vastuksella sitä saa kyllä jatkettua pykälissä ja tuo Ohmpilot säätyy hienosti perässä, ainakin luulen kun laitetta en sen tarkemmin tunne  8)

Mitens, netottaako siirtoyhtiö vaiheet?
 

Jolberious

New member
rotzi sanoi:
Mitens, netottaako siirtoyhtiö vaiheet?
Soittelin aspaan, parin kääntökerran jälkeen jäi vähän epävarma kuva, mutta vahva veikkaus että ei ole vaihenetotusta KSOY:llä käytössä.

Pääsääntöisesti pohjakuorma ja piikit koostuvat kaikki 3-vaihevehkeistä, joten se ei ole niin suuri ongelma (kai)
 

rotzi

Well-known member
Jolberious sanoi:
Soittelin aspaan, parin kääntökerran jälkeen jäi vähän epävarma kuva, mutta vahva veikkaus että ei ole vaihenetotusta KSOY:llä käytössä.

Pääsääntöisesti pohjakuorma ja piikit koostuvat kaikki 3-vaihevehkeistä, joten se ei ole niin suuri ongelma (kai)
Totta jos kuorma tasaista 3 vaheen kesken niin haitta pienempi ja sillo se Ohmpilotkin vörkkii paremmin jos siinä ei ole vaihekohtaista säätöä...

Voisko ajatella niin että jos sähköyhtiöllä ei ole netotusta niin se olis velvollinen näyttämään tuon kulutuspuolen vaihekohtaisesti  ;D ...näin ei taida olla millään sähköyhtiöllä?!
 

Savonius

Well-known member
Aloittajalle pari linkkiä noin 20Kw.n kentistä. Sijaitsevat tuolla Mynämäen keskustassa koulun ja päiväkodin katoilla. Katot noin 30 asteisia ja suuntana etelä. Varsinaisia varjoja ei ole.
https://monitoringpublic.solaredge.com/solaredge-web/p/site/public?name=Laurin%20koulu#/dashboard
  https://easyview.auroravision.net/easyview/index.html?entityId=5673325
 
Ylös