Aurinkosähköhanke

pertti

Member
Olen aloittamassa aurinkosähköhanketta omakotitaloon. Muutama kuukausi on takana aihepiiriin tutustumista internetin yms. välityksellä. Erittäin hyviä tietoja olen saanut erilaisten foorumien seuraamisesta. Hyvää tietoa on koottuna erityisesti Motivan sivuilla.

http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko

Taloni on kaksikerroksinen n. 250 m2 aumakattoinen talo Etelä-Suomessa. Katolla on siis lappeita kaikkiin pääilmansuuntiin. Erkkereiden katot haittaavat jonkun verran paneelien sijoitusta etelä- ja länsilappeille. Muita paneeleiden mahdollisia paikkoja ovat terassien katot ja kaiteet sekä etelään että länteen. Laskin, että paneeleita mahtuisi noin 7 kWp:n edestä. Pihassa on muutamia mäntyjä, jotka saattavat alkaa varjostaa ainakin osaa paneelien sijoituspaikoista, mutta niistä pääsee eron tarvittaessa.

Aurinkolämpökin on käynyt mielessä ja sen voisi joskus laittaa esim. vesikiertoisen takan yhteydessä. Olen kuitenkin enemmän kiinnostunut aurinkosähköstä, koska lämpö saadaan edullisesti maalämmöllä ja toisaalta taloussähkön kulutus on aika suuri.

Sähköyhtiön seurannan mukaa talon pohjakulutus on kesäisin noin 0.5 kW ja talvella noin 1.5 kW tunnissa. Huipputuntikulutukset ovat jos sähkösaunan käytön jättää huomioimatta noin 3-4 kW. Tässä vaiheessa ajattelen, että sellainen 2-3kWp:n laitteisto olis sopiva. Lähtisin liikkeelle varovasti 1-2 kWp:llä ja kasvattaisin myöhemmin. Ensimmäiset paneelisarjat laitettaisiin etelälappeelle.

Paneelien hyötysuhteet ovat olleet välillä 15-20 %. Koska laboratorioissa on päästy jo lähelle 50 %, tekisi mieli odotella parempien hyötysuhteiden markkinoille tuloa. Näyttää siltä, että hitaasti niitä tulee jos tulee ollenkaan ja aika kalliita tuppaavat olemaan sitten. Joten lienee parasta vaan aloittaa sillä paneelistolla, joka on nyt saatavissa. Euron kurssikin on laskusuunnassa joten paneelien hinnat tuskin lyhyellä tähtäyksellä laskevat. Lisäksi aurinkosähköhankkeita tuntuu maailmalla olevan käynnistymässä paljon mikä sekin pitää hintoja paikallaan.

Koska paneeleita tulee sekä etelään että länteen ja mahdollisesti seinään tai parvekkeiden kaiteisiin, on valittava paneelikohtaiset mikroinvertterit.

Seuraava tehtävä onkin valita paneeli- ja invertterityypit. Invertterien valinta oilis tärkeä sen takia, koska valittua tyyppiä sitten tulee hankittavaksi jatkossa lisää. Paneelien kanssa on helpompaa, koska kaikki mallit käyvät. Olisin valinnut mielelläni invertteriksi 3-vaiheinvertterin APS YC-1000, johon saisi kytkettyä 4 paneelia, mutta sillä ei ole vielä eurooppaan hyväksyntää. Kriittisintä onkin varmistua siitä, että invertteri täyttää sähköyhtiön vaatimukset. Suomalaista standardia SFS-EN 50438 maailmalla ei taideta ymmärtää, mutta onneksi meille käy myös saksalaisen standardin VDE-AR-N 4105 vaatimusten mukaisuus.

Olkoon tämä nyt projektin aloituksesta. Jatkossa lisää myöhemmin.

Kommentit ja ehdotukset ovat tervetulleita.



 

rotzi

Well-known member
Tuo APS YC-1000 on kyllä periaatteeltaan oiva värkki jos se joskus markkinoille kelpaa ja muuten kestää...
Eipä ole tullut katottua mitens siinä on tuo tiedonkeruu hoidettu/mahdollista?
 

pertti

Member
rotzi sanoi:
Tuo APS YC-1000 on kyllä periaatteeltaan oiva värkki jos se joskus markkinoille kelpaa ja muuten kestää...
Eipä ole tullut katottua mitens siinä on tuo tiedonkeruu hoidettu/mahdollista?
APS:n tiedonkeruuseen on tarjolla APS Communicator ja APS Monitor.

http://en.altenergy-power.com/product/index.aspx?ProductID=3
 

pertti

Member
Keräsin paneelien hintoja eri toimittajilta lähinnä kotimaasta ja Saksasta. Muodostin wattihinnat ja tein niistä pari kuvaa, joissa vaaka-akseleilla hyötysuhde tai piikkiteho. Wattia kohti lasketut hinnat nousevat aika jyrkästi kun on kyse tehokkaammista paneeleista kun asian pitäisi oikeastaan olla toisinpäin; mitä tehokkaampi paneeli sitä alhaisempi wattihinta. Hinnoissa on mukana verot ja kuljetus Suomeen.

Onko kommentteja siitä, mistä kohtaa kuvia kannattaisi paneeli valita?



pvhintavspiikkiteho.jpg


pv_hintavshyötysuhde.jpg
 

pertti

Member
Ohessa taulukko vertailusta. Siitä vähän näkee mistä paneelista on kyse ja mistä päin paneelin saa. Tehokkaimpia paneeleita ovat tietysti LG:n ja BenQ:n yksikidepaneelit, mutta niiden hinnat ovat aika suolaiset.

pv-vertailu.jpg
 

pertti

Member
Mikroinvertterien wattia kohti lasketut hinnat vaihtelevat myös aika paljon. Monipaneeli-invertterit tulevat wattia kohti halvemmaksi kuin yksipaneeli-invertterit. Hinnoissa on mukana alv muttei kuljetusta. Osalla inverttereistä on saksalainen VDE 4105 merkintä ja osalla jopa suomalainen EN 50438 ja osalla jotain muuta. Yhteensopivuuden varmistamisessa on vielä tehtävä töitä. Yhden paneelin inverttereillä teho on noin 250 W, kahden paneelin noin 500 W ja neljän paneelin noin 1000 W. Ulosantotehot ovat hiukan nimellistehoja pienemmät.

Kotimaisia hintoja en nyt tähän saanut kun meillä niitä vähemmän on tarjolla.

invertterivertailu2.jpg


invertterinwattihinta.jpg
 

ToniA

Member
Mites nämä mikroinvertterit, mitkä näistä toimivat täysin itsenäisesti, siis ilman mitään erillistä tiedonkeruupurkkia?

Esim. kahden paneelin AEConversion INV-500-90EU ei ole saatavilla 'NoCom'-versiona, eli ainoastaan PLC- tai RS485-versioina, mutta onko sitten tuo PowerLine Gateway tai DataLogger pakollinen komponentti?
 

pertti

Member
ToniA sanoi:
Mites nämä mikroinvertterit, mitkä näistä toimivat täysin itsenäisesti, siis ilman mitään erillistä tiedonkeruupurkkia?

Esim. kahden paneelin AEConversion INV-500-90EU ei ole saatavilla 'NoCom'-versiona, mutta onko PLC- tai RS485-versioina, mutta onko sitten tuo PowerLine Gateway tai DataLogger pakollinen komponentti?

Ainakin tuolla inv500-90eu on saatavana sekä rs485 että plc-versiona, mutta ei nocom-veriona.

http://pvshop.eu/PV-Solar-Micro-Inverter-500W-AEConversion-INV500-90EU.html

Ymmärtääkseni dataloggereita ei välttämättä tarvita, mutta jonkinlainen gateway tulis aina olla.
 

pertti

Member
Paitsi, että tuossa aeconversionissa taitaa olla integroituna jotain.

"According to the VDE-AR-N 4105 in all AEconversion micro-inverters the  monitoring switching device (MSD)is already integrated. This ensures that each inverter separates itself (switch off) from the power source during a power outage or network disconnection (when missing local grid). MSD also prevents island formation and feeding back the PV electricity into the local grid, which could possibly lead to dangerous consequences. Besides a performance and system protection, the AEconversion Micro-Inverter does not need further monitoring or shut down devices. This simplifies every installation and reduces installation time and costs."

paneelikaavio.jpg
 

ToniA

Member
Mites multa lipsahtikin noin huonosti muotoiltu lause, taisin ajatella ihan jotain muuta kuin täydensin sitä... Eli en siis löytänyt mainintaa siitä onko tuo DataLogger tai Powerline Gateway pakollinen jos versio ei ole 'NoCom'. Huomasin kyllä itsekin tuon että jokainen invertteri huolehtii itse suojauksista.

Mulle olisi näin alkuun tulossa 2x245W paneelit, meinasin kytkeä yhteen vaiheeseen mikroinvertterin kautta.
 

pertti

Member
Aurinkosähkön kannattavuutta on pidetty perinteisesti huonona. Jos laitteiston investoinnin saa pidettyä matalana, ei kannattavuus niin kovin huono olekaan. Oheinen laskelma 2.2 kW:n paneelistolle tuottaa "out of pocket" -tarkasteluna break even pointiksi 12 v, mikä ei nyt niin kovin huono olisikaan.

Lähtötiedot ovat seuraavat:
- Yingly Panda 275 W paneeleja 8 kpl hintaan 0.84 €/W yhteensä 1841 €
- 4 kpl APS:n YC-500 mikroinverttereitä hintaan 240 €/kpl yhteensä 960 €
- kattoasennussarja 264 € (asennetaan itse)
- sähköasennukset arviolta n. 500 €
- yhteensä 3661 € (seurantajärjestelmä puuttuu)

Päiväsähkön hinta on nyt 12.4 c/kWh ja sen arvioidaan nousevan 3 %/v

Paneelien sähköntuotoksi arvioidaan aluksi 900 kWh/kWp/v, joka laskee paneelien vanhetessa ollen 25 v päästä 80 % alkuperäisestä.

Jos laitteet kestävät 25 v niin investoinnin pääoma-arvo on oheisen kuvan sinisen käyrän mukainen, joka siis lähtee investoinnin verran miinukselta ja nousee kohti nollaa sitä mukaan kuin säästetyn ostosähkön kustannus kertyy ja saavuttaa nollan n. 2027 eli 12 vuoden kuluttua.

Mitäs tästä tuumataan?


aurinkosähkönkannattavuus.jpg
 

Wussy

Member
pertti sanoi:
Mitäs tästä tuumataan?

Unohdit sähköverkkoon liittymismaksun (n3000-5000e?),
sekä sähköliittymän perusmaksun (n30e/kk?).

Luvut ovat kuitenkin oleellisia verrattaessa tietyn energialähteen kannattavuutta/kuoletusaikoja toisiinsa.

Ts liittymismaksun verran kun lähtötilanteessa isketään paneeleihin
ja järjestelmää päivitetään vuosittain perusmaksun hinnalla niin silloin ollaan lähempänä vertalukelpoisia lukuja..

( http://agu.kapsi.fi/tetapk_random.txt )
 

pertti

Member
Wussy sanoi:
pertti sanoi:
Mitäs tästä tuumataan?

Unohdit sähköverkkoon liittymismaksun (n3000-5000e?),
sekä sähköliittymän perusmaksun (n30e/kk?).

Luvut ovat kuitenkin oleellisia verrattaessa tietyn energialähteen kannattavuutta/kuoletusaikoja toisiinsa.

Ts liittymismaksun verran kun lähtötilanteessa isketään paneeleihin


ja järjestelmää päivitetään vuosittain perusmaksun hinnalla niin silloin ollaan lähempänä vertalukelpoisia lukuja..

( http://agu.kapsi.fi/tetapk_random.txt )

Niin kuin ensimmäisessä viestissä jo sanon, lähtötilanteessa meillä on talo, jossa sähköt ovat liittymineen kaikkineen jo valmiina ja sähköäkin kuluu kohtalaisen paljon. Nyt mietitään, kannattaako aurinkosähköpaneelien hankinta ja millä hinnalla. Ei siihen mitään liittymien hintoja tietenkään lisätä. Eikä myöskään perusmaksuja, koska ne joudutaan maksamaan sellaisenaan oli aurinkopaneeleja tai ei. Verkkosähköstäkään ei kokonaan luovuta, vaan ainoastaan haetaan osalle sähkönkulutusta omaa tuotantoa. Tokihan kannattavuuslaskelmasta saa monimutkaisemmankin, mutta ei liene tällaisessa tapauksessa tarpeen.
 

Wussy

Member
pertti sanoi:
Niin kuin ensimmäisessä viestissä jo sanon, lähtötilanteessa meillä on talo, jossa sähköt ovat liittymineen kaikkineen jo valmiina ja sähköäkin kuluu kohtalaisen paljon. Nyt mietitään, kannattaako aurinkosähköpaneelien hankinta ja millä hinnalla. Ei siihen mitään liittymien hintoja tietenkään lisätä. Eikä myöskään perusmaksuja, koska ne joudutaan maksamaan sellaisenaan oli aurinkopaneeleja tai ei. Verkkosähköstäkään ei kokonaan luovuta, vaan ainoastaan haetaan osalle sähkönkulutusta omaa tuotantoa. Tokihan kannattavuuslaskelmasta saa monimutkaisemmankin, mutta ei liene tällaisessa tapauksessa tarpeen.

pertti sanoi:
Ei siihen mitään liittymien hintoja tietenkään lisätä. Eikä myöskään perusmaksuja.

Valitettavasti nämä ovat kannattavuuslaskennan aakkosia. Kustannuslaskelmiin lasketaan aina kaikki kustannukset. Ajattele että ette käyttäisi edes ainuttakaan wattia sähköverkosta vaan maksaisitte pelkkää sähköverkon  perusmaskua. Tämä nostaisi sähköverkon e/w hinnan varsin korkeaksi. Tämä täytyy ottaa huomioon  laskennoissa.

Tosin tämän ovat jo lukuisat perikunnatkin todenneet sukemalla sähköliittymän.

Molemmissa energiantuottomuodoissa on aloituspakkauksella oma hintansa, sekä energiaverkon ylläpidolla oma hintansa. Kaikki kustannukset ovat huomioitava, jos haluaa vertailukelpoisen e/w hinnan.
 

pertti

Member
Toki kannattavuuslaskelmissa pitää ottaa kaikki kustannukset huomioon jos halutaan olla oikeaoppisia. Rahan arvokin pitäisi huomioida eri aikoina. Kustannukset eivät ole vakioita vaan niissä on epävarmuutta. Aurinkokin paistaa joskus miten sattuu. Itsetehdyllä työlläkin on arvo. Mutta ei omakotiasuja välttämättä ajattele asiaa sillä tavalla. Tilanteen arviointiin riittää karkeampi lähestymistapa. - Ja sitä paitsi mistä löytyy täydellinen kannattavuuslaskelman? Epäilen ettei sellaista ole. Esim. pk-seudun miljardiluokan ratahankkeiden kannattavuuslaskelmat ovat kaukana täydellisyydestä.

Nollavaihtoehto on se, että sähköä kuluu ja siitä maksetaan tietty todennäköisesti nouseva hinta. Tänä päivänä sitä ei ajatella, minkä verran kWh-hinnassa on 15 v sitten 8000 mk maksanutta sähköliittymämaksua. Periaatteessahan sitä on mutta se ei kiinnosta. Sähköliittymämaksu ei siitä muutu ostetaanko nyt enemmän sähköä vai vähemmän.

Nyt kiinnostaa mitä energiakustannuksille tapahtuu jos investoidaan x euroa aurinkopaneeleihin. Aurinkosähköllä voidaan korvata osa päiväsähköstä ja se näkyy pienempänä sähkölaskuna. Korvaako auringosta saatu sähkölaskun pienenemä kumuloituessaan paneeliston hinnan ja missä ajassa?  Laskelman mukaisella hinnalla se tapahtuu 12 vuodessa ja sen jälkeen tulee ns. säästöä. Se tässä tilanteessa kiinnostaa. Veikkaan, että jos alkaisin tässä esittää täydellistä laskelmaa riskianalyyseineen päivineen, lukijan mielenkiinto lakkaisi oitis. Ei näillä palstoilla kannata saivarrella lillukanvarsilla.
 

Wussy

Member
pertti sanoi:
Mutta ei omakotiasuja välttämättä ajattele asiaa sillä tavalla.

Nyt kiinnostaa mitä energiakustannuksille tapahtuu jos investoidaan x euroa aurinkopaneeleihin. Aurinkosähköllä voidaan korvata osa päiväsähköstä ja se näkyy pienempänä sähkölaskuna. Korvaako auringosta saatu sähkölaskun pienenemä kumuloituessaan paneeliston hinnan ja missä ajassa?  Laskelman mukaisella hinnalla se tapahtuu 12 vuodessa ja sen jälkeen tulee ns. säästöä. Se tässä tilanteessa kiinnostaa. Veikkaan, että jos alkaisin tässä esittää täydellistä laskelmaa riskianalyyseineen päivineen, lukijan mielenkiinto lakkaisi oitis. Ei näillä palstoilla kannata saivarrella lillukanvarsilla.

Ok. Eli potero hommiksi meni.
 

rotzi

Well-known member
pertti sanoi:
Nyt kiinnostaa mitä energiakustannuksille tapahtuu jos investoidaan x euroa aurinkopaneeleihin. Aurinkosähköllä voidaan korvata osa päiväsähköstä ja se näkyy pienempänä sähkölaskuna. Korvaako auringosta saatu sähkölaskun pienenemä kumuloituessaan paneeliston hinnan ja missä ajassa?  Laskelman mukaisella hinnalla se tapahtuu 12 vuodessa ja sen jälkeen tulee ns. säästöä. Se tässä tilanteessa kiinnostaa. Veikkaan, että jos alkaisin tässä esittää täydellistä laskelmaa riskianalyyseineen päivineen, lukijan mielenkiinto lakkaisi oitis. Ei näillä palstoilla kannata saivarrella lillukanvarsilla.
näinhän tuo asia on, ei sitä tuon pidemmälle kannata lillukan varsia heiluttaa...siinä kuluis se 25vuotta eikä laskelma olis vieläkään valmis  ;)
 

Mikkolan

Member
Tässä kohtaa kannattaa muistaa että kulutetun ja säästetyn kWh:n hinta ei ole sama.

Jos sähkölaskun loppusumman jakaa kulutuksella ja saa tulokseksi esme 13 c / kWh, niin onhan se toki se mitä olet kWh:sta maksanut. Mutta jos pienennät kulutusta "säästämällä sähköä", niin säästetyn kWh:n hinnaksi tulee vain n. 7 - 9 c.  Kun säästely-kuukauden laskun loppusumman jaat taas kulutuksella, niin kulutetun sähkönhinta / kWh onkin suurempi kuin edellinen ( tämähän todisteltiin tuolla jossain toisessa topicissa ) . Liittymän perusmaksut pysyy samana säästöistä huolimatta.

Mitä sitten tulee tuohon "sähkön hinnan nousuun" tulevaisuudessa, luulen että se painottuu noihin perusmaksuihin, jolloin varsinaisen energian osuus hinnassa pienenee ja sitäkautta säästetyt kilovattitunnit pienentavat laskua mitättömän vähän.
 
Ylös